Onko teillä minkäänlaisia kokemuksia erityisistä asemista opettajien silmissä? Miten ne ilmenevät?
Miten muut ajattelevat siitä?
lellikki?
silmätikku?
opettajan vihaama?
.
.
.
Itse olen tilanetessa, jossa opettaja inhoaa minua. Puhuin tästä ensin toiselle opettajalle ja sitten hänelle itselleen. Loppujen lopuksi itkin tunnin jälkeen kuin mikäkin typerys ja hän ei suostunut myöntämään yhtään mitään.
Kertokaa omia kokemuksianne, sillä monilla niitä varmaan on mutta eivät pääse sanomaan.
Miten muut ajattelevat siitä?
lellikki?
silmätikku?
opettajan vihaama?
.
.
.
Itse olen tilanetessa, jossa opettaja inhoaa minua. Puhuin tästä ensin toiselle opettajalle ja sitten hänelle itselleen. Loppujen lopuksi itkin tunnin jälkeen kuin mikäkin typerys ja hän ei suostunut myöntämään yhtään mitään.
Kertokaa omia kokemuksianne, sillä monilla niitä varmaan on mutta eivät pääse sanomaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moips!! :)
Itselläni on kokemusta erilaisista asemista opettajien silmissä. Olen nyt abi, ja lukio kohta takana mutta voin kertoa millaista lukiossa oli. Ekana ja tokana vuonna olin aina pelipaikalla ja miellytin ryhmänohjaajaa, enkä juuri ollut koulusta poissa. Pärjäsin myös fyssassa ja kemiassa suhteellisen hyvin. Ro-hon tein vaikutuksen suurella kurssimäärällä (n.6-8 krs/jakso kasa itsenäisiä) ja hyvällä huumorilla. Matematiikan opettajan kanssa meni sukset ristiin joskus tokan puolessa välissä, valitin mutsille, joka soitti maikalle mutta tuloksetta. Sitten menin seuraavana päivänä rehtorin kansliaan puhumaan asiasta, ja kas kummaa heti seuraavassa jaksossa matikan numero nousi yhdellä!
Abivuonna, poissaolot lisääntyivät. tyhjiä tunteja kertyi, ro kysyi missä mättää, mutta kaikki vaan ajokoulun ja syksyn yo-kirjotusten piikkiin, niin enempää ei akka kyselly! Sitten vaan fyssan tunnilla läppää (oli pieni ryhmä) kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä, vaihteeksi toki marmatusta ylppäreistä (se iskee opeihin aina). Vanhempainillassa ro oli kehunut porukoille mun mukavuuttani(!) ja ahkeraa koulussa käyntiä (hahhaa..)
Eli tarinan opetus on että "perseen nuolemisella" moni asia kuittaantuu itsestään!!
Kommentoikaa!
ite oon sitä mieltä että ainakin osittain vielä lukiossakin numerot ja tokarin keskiarvot olivat kiinni ihmisen pärstä kertoimesta... jos minä olisin ollut hikarin näköinen kunnollisena tunnettu oppilas olisi arvosanat olleet numeroa parempia...siinäpä minun mielipide...
Mun isä on seurustellu mun yhen opettajan kanssa ja kyllä musta tuntuu että se antaa mulle siksi paskoja numeroita tai ei ainakaan pyöristä mitää ylöspäin. Taitaa olla katkera ku isä jätti sen... :(
juu, mä oon aina ollu opettajien lemmikki, seiskasta lähtien. hyviä numeroita en oo siks saanu, mutta koulunkäynti on ollu huomattavasti lepposempaa ja muutenkin mukavampaa. en mä usko, että numeroihin pärstäkerroin vaikuttaa, koska mun numerot ei mitään kovin kummosia ole, ja yleensä aina ne on lähes samoja ku koenumerot.
vaikka mun kaverit joskus mulle nauraakin asian takia, mun mielestä lemmikkinä olo on vaan positiivinen juttu, koska voin sit tarpeen tullen käyttää asemaani hyödyks.
ihmisiä ne opettajatki vaan on, ei nekään voi kaikista pitää, mutta kaveruus silti kannattaa.