En ole ollut kertaakaan suhteessa. Tai ainakaan sellaisessa suhteessa jossa olisin täysillä mukana. Paljon liittyy myös siihen että en osaa kuvitella kumman kanssa olisin suhteessa - miehen vai naisen. Koen olevani eri ihminen riippuen siitä kumpaa hypoteettisesti ajattelen potentiaalisempana. Kummankin ajatteleminen samaan aikaan on liian stressaavaa ja raskasta ja yritän avustaa itseäni enemmän jompaan kumpaan. Silti oma mieli temppulee ja välillä tulee mieli enemmän miestä ja joskus taas naista. Ja tämä ahdistaa aika paljon kun huomaan että taas kaipaan miestä kun luulin jo asettuneeni naisiin ja toisinpäin. Olisi niin paljon helpompaa olla joko hetero tai lesbo eikä kiikkua täällä puolivälissä. Ja olen ihan reilusti parikymppinen että ei ole kyse mistään teini-iän jutuistakaan, mutta tämä nyt jatkaa ongelmana oloa. Pitäis ehkä varmaan vaan tyytyä kissoihin :D . Ajatuksia? Kohtalotovereita?
Miten käsitellä omaa biseksuaalisuutta?
4
406
Vastaukset
Sinua siis nimenomaan kiinnostaa naisessa naiseus ja miehessä miehisyys? Muussa tapauksessa olisin tylsästi kehottanut keskittymään siihen ihmiseen, jonka kanssa haluaisit suhteen - huolimatta siitä onko hän mies vai nainen. Tietysti olisi reilua puhua tästä mahdollisen kumppanin kanssa (eli että olet epävarma seksuaalisista mieltymyksistäsi), sillä mielesi muuttuminen saattaa muuttaa suhdetta. Mieli ja mieltymykset muuttuvat kyllä ihan perusheterosuhteissakin, eivätkä ne silti välttämättä päätä suhdetta. Asiaa pitää vain oppia käsittelemään, tavalla tai toisella.
Kun kysyit miten joku muu biseksuaali käsittelee asiaa, niin tuossa se aika pitkälti tuli. :D Olen itse varmaan melkein puolet vanhempi kuin sinä enkä edelleenkään mitenkään erityisen stabiili tässä asiassa ja silti olen ollut pitkissä suhteissa. Asiaa auttaa avoin kumppanuus. (Ei, tämä ei tarkoita sitä, että hässii kaikkien kanssa, vaan sitä, että voidaan avoimesti puhua eri asioista ja tunnetiloista. ;) Ehkä ja toivottavasti löydät jonkun jonka kanssa voit olla oma itsesi, mikä sitten oletkin. Toinen juttu on, että kukaan ei vaadi sinua määrittelemään itseäsi johonkin tiettyyn lokeroon, jos et itse sitä tee tai salli tehtävän. Se tietty voisi helpottaa elämää, olen ihan samaa mieltä. Toisaalta voit vain hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet - ja toki kohdella silti muita ihmisiä fiksusti ja rehellisesti.- Pähkinähiiri
"Mieli ja mieltymykset muuttuvat kyllä ihan perusheterosuhteissakin, eivätkä ne silti välttämättä päätä suhdetta."
Tämä. Itse koen, että biseksuaalisuus aiheuttaa aloituksessa kuvatun kaltaisia henkisiä paineita lähes yksinomaan siitä syystä, että (muu kuin hetero)seksuaalisuus on yhteiskunnassamme edelleen tabu. Voidaan ottaa mikä vain muu seksuaaliseen kiinnostukseen vaikuttava asia kuin sukupuoli, eivätkä ihmiset käy niiden kanssa samanlaista sisäistä kamppailua kuin mm. aloittaja. Esim: joku tykkää blondeista JA bruneteista, välillä enemmän toisista kuin toisista. Saako se hänet ajattelemaan, että tämä on vaara suhteelle? Ei. Joku tykkää laihoista JA lihavista. Onko kumppanilla syytä huoleen, jos hän on pyöreä? Ei. Joku tykkää nuorista JA vanhemmista. Uhkaako suhdetta? Ei. Tai vaihtoehtoisesti mikä tahansa näistä VOI uhata suhdetta, jos nykyinen suhde ei ole vahvalla pohjalla. Yksistään eivät kuitenkaan ole uhka, vaan onhan siinä yleensä taustalla ongelmat nykyisessä suhteessa.
Eli ihmisillä voi olla vaihteleva maku minkä tahansa kumppaniin liittyvän ominaisuuden suhteen, eikä yhteiskunta aktiivisesti ohjaa näkemään sitä uhkana missään muussa tapauksessa kuin sukupuolen suhteen.
Toki sinulle henkilökohtaisesti voi bisseys aiheuttaa ongelmia, jos halut yhtäkkiä lisääntyykin huomattavasti jotain ihmistä/ sukupuolta kohtaan. Mutta kuten Adaarkin sanoi, näistä asioista avoimesti juttelu auttaa. Kyllähän se kuitenkin painaa vaakakupissa se koettu historia nykyisen kumppanin kanssa. Omassa tapauksessani myös enemmän kuin kausittaiset sukupuoli-attraktion vaihtelut. - pihalla.kuin.lintulauta
Pähkinähiiri kirjoitti:
"Mieli ja mieltymykset muuttuvat kyllä ihan perusheterosuhteissakin, eivätkä ne silti välttämättä päätä suhdetta."
Tämä. Itse koen, että biseksuaalisuus aiheuttaa aloituksessa kuvatun kaltaisia henkisiä paineita lähes yksinomaan siitä syystä, että (muu kuin hetero)seksuaalisuus on yhteiskunnassamme edelleen tabu. Voidaan ottaa mikä vain muu seksuaaliseen kiinnostukseen vaikuttava asia kuin sukupuoli, eivätkä ihmiset käy niiden kanssa samanlaista sisäistä kamppailua kuin mm. aloittaja. Esim: joku tykkää blondeista JA bruneteista, välillä enemmän toisista kuin toisista. Saako se hänet ajattelemaan, että tämä on vaara suhteelle? Ei. Joku tykkää laihoista JA lihavista. Onko kumppanilla syytä huoleen, jos hän on pyöreä? Ei. Joku tykkää nuorista JA vanhemmista. Uhkaako suhdetta? Ei. Tai vaihtoehtoisesti mikä tahansa näistä VOI uhata suhdetta, jos nykyinen suhde ei ole vahvalla pohjalla. Yksistään eivät kuitenkaan ole uhka, vaan onhan siinä yleensä taustalla ongelmat nykyisessä suhteessa.
Eli ihmisillä voi olla vaihteleva maku minkä tahansa kumppaniin liittyvän ominaisuuden suhteen, eikä yhteiskunta aktiivisesti ohjaa näkemään sitä uhkana missään muussa tapauksessa kuin sukupuolen suhteen.
Toki sinulle henkilökohtaisesti voi bisseys aiheuttaa ongelmia, jos halut yhtäkkiä lisääntyykin huomattavasti jotain ihmistä/ sukupuolta kohtaan. Mutta kuten Adaarkin sanoi, näistä asioista avoimesti juttelu auttaa. Kyllähän se kuitenkin painaa vaakakupissa se koettu historia nykyisen kumppanin kanssa. Omassa tapauksessani myös enemmän kuin kausittaiset sukupuoli-attraktion vaihtelut.Huh. Eipä meinannut koko viikkona ehtiä kattomaan mitä vastauksia tänne on tullut. Täytyy myöntää että tässä saattaa hyvinkin olla totuudensiementä. Että se kummasta tykkää vaikuttaa omaan sosiaaliseen asemaan (ainakin omassa päässä) ja sitä kautta potentiaalisesti omakuvaankin ja se sitten vaivaa taustalla. Makumieltymyksiin (blondi vs brunette) vertaaminen on paljon puhuva - en ole aikaisemmin sitä tullut ajatelleeksi. Olen tässä tätä bipuolta mielessäni pyöriteltyä tullut siihen tulokseen että tämä "suuntaus" vaatii todella hyvää itsetuntoa ja itsetuntemusta. Tai jonkinlaista pintaa syvempää kosketusta itseensä. Ehkäpä siinä myös syy miksi jotkut meistä sekoilee niinkuin minä nyt että ei oikein tiedä mitä haluaa ja sitten tuo yhteiskunnan paine. Minä olen kokoajan luullut että olen sen yläpuolella mutta tarkemmin ajateltuna en ehkä olekaan. Ehkä jonain päivänä sitten. Tai sit vaan tyydyn niihin kissoihin :D
- Pähkinähiiri
pihalla.kuin.lintulauta kirjoitti:
Huh. Eipä meinannut koko viikkona ehtiä kattomaan mitä vastauksia tänne on tullut. Täytyy myöntää että tässä saattaa hyvinkin olla totuudensiementä. Että se kummasta tykkää vaikuttaa omaan sosiaaliseen asemaan (ainakin omassa päässä) ja sitä kautta potentiaalisesti omakuvaankin ja se sitten vaivaa taustalla. Makumieltymyksiin (blondi vs brunette) vertaaminen on paljon puhuva - en ole aikaisemmin sitä tullut ajatelleeksi. Olen tässä tätä bipuolta mielessäni pyöriteltyä tullut siihen tulokseen että tämä "suuntaus" vaatii todella hyvää itsetuntoa ja itsetuntemusta. Tai jonkinlaista pintaa syvempää kosketusta itseensä. Ehkäpä siinä myös syy miksi jotkut meistä sekoilee niinkuin minä nyt että ei oikein tiedä mitä haluaa ja sitten tuo yhteiskunnan paine. Minä olen kokoajan luullut että olen sen yläpuolella mutta tarkemmin ajateltuna en ehkä olekaan. Ehkä jonain päivänä sitten. Tai sit vaan tyydyn niihin kissoihin :D
"Olen tässä tätä bipuolta mielessäni pyöriteltyä tullut siihen tulokseen että tämä "suuntaus" vaatii todella hyvää itsetuntoa ja itsetuntemusta. Tai jonkinlaista pintaa syvempää kosketusta itseensä."
Ihan totta. Vaatiihan se parempaa käsitystä kun on kiinnostunut "kaikista vaihtoehdoista", verrattuna siihen että selvästi pystyt rajaamaan ettei miehet tai naiset ole sun juttu. Tavallaan on vaikeampi tietää, onko hetero tai homo vai ei, jos ero eri sukupuolten aiheuttaman kiinnostuksen välillä ei ole merkittävä. Sama kuin sulta jatkuvasti kysyttäisiin, että tykkäätkö jäätelöstä vai sorbetista, vaikka se ei itse asiassa ole sinulle relevantti kysymys, kun tykkäät molemmista. Eli ei voi tehdä samanlaista poissulkua kuin heterot ja homot, mutta silti voi yhteiskunnan odotusten tms. vuoksi jatkuvasti kaivata todisteita jommasta kummasta. Mikä voi jättää elämään tietynlaisesssa välitilassa, jossa bissen identiteettiin on vaikea päästä sisään.
"Ehkäpä siinä myös syy miksi jotkut meistä sekoilee niinkuin minä nyt että ei oikein tiedä mitä haluaa ja sitten tuo yhteiskunnan paine. Minä olen kokoajan luullut että olen sen yläpuolella"
Monesti yhteiskunnan normien vaikutukset on niin huomaamattomia (koska niihin on "kasvettu sisälle"), ettei niitä huomaa vaikka tietoisesti yrittäisikin. Itsekin luulin että ei muhun vaikuta sosiaaliset paineet, mulla on rakastava perhe ja avomielisiä ystäviä jne. Vasta jälkiviisaana voin sanoa että kyllä vaikutti, ja vieläpä suuressa määrin...
Viikonloppuja!
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj212247- 701136
- 1101006
Nainen sä olet
arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r72979- 47974
Jos olisin
Ollut ns. pelimies olisin myös käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Välillä vain tuntuu että olisit itse nimenomaan halunnut p55927KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa
Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.12901Luotathan?
Muistan kun olit vihainen minulle. Niin järkyttävän söpönä ja silti niin vastustamattoman ihanana en ole ikinä ketään na31890Minun on niin vaikeaa uskoa, että
todella kaipaisit minua. Pelkään vieläkin, että minua kusetetaan.55888Voi kun pian voisi varmuudella sanoa
mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(47830