Kevät on täällä, valitettavasti

Harmillista että asenne on se että jokainen joka puikkkoihin tarttuu kokee osaavansa, näitä on myös mainitsemiesi motoristien joukossa turhan paljon.
Sitten kun siihen lisätään mausteeksi kyytiläinen jolla ei ole hajuakaan omasta tehtävästään varsinkaan kun kurviin tullaan hieman liian kovaa kuskin yrittäessä kallistaa enemmän niin pelokas takana tekee toisin.
Olen aiemminkin tällä saitilla hieman kirjoittanut motoristinkin tarpeesta opetella refleksinomaisiksi määrättyjä selviöitä mutta saanut paskamyrskyn osakseni, joka on selventänyt ainakin tälle palstalle kirjoittavien ainakin moottoripyöräilystä kiinnostuneiden asenteen olevan pääsääntöisesti perseestä.
Toivottavasti ei nyt sattuisi noita onnettomuuksia yhtään enempää joka toive ei nyt liene kuitenkaan toteutuvan.

OlkaaVarovaisia kirjoitti:

Harmillista että asenne on se että jokainen joka puikkkoihin tarttuu kokee osaavansa, näitä on myös mainitsemiesi motoristien joukossa turhan paljon.
Sitten kun siihen lisätään mausteeksi kyytiläinen jolla ei ole hajuakaan omasta tehtävästään varsinkaan kun kurviin tullaan hieman liian kovaa kuskin yrittäessä kallistaa enemmän niin pelokas takana tekee toisin.
Olen aiemminkin tällä saitilla hieman kirjoittanut motoristinkin tarpeesta opetella refleksinomaisiksi määrättyjä selviöitä mutta saanut paskamyrskyn osakseni, joka on selventänyt ainakin tälle palstalle kirjoittavien ainakin moottoripyöräilystä kiinnostuneiden asenteen olevan pääsääntöisesti perseestä.
Toivottavasti ei nyt sattuisi noita onnettomuuksia yhtään enempää joka toive ei nyt liene kuitenkaan toteutuvan.

Lue lisää

Joo lapsena kun aloittaa niin refleksillä menee kaikki niin kuin pitääkin.

OlkaaVarovaisia kirjoitti:

Harmillista että asenne on se että jokainen joka puikkkoihin tarttuu kokee osaavansa, näitä on myös mainitsemiesi motoristien joukossa turhan paljon.
Sitten kun siihen lisätään mausteeksi kyytiläinen jolla ei ole hajuakaan omasta tehtävästään varsinkaan kun kurviin tullaan hieman liian kovaa kuskin yrittäessä kallistaa enemmän niin pelokas takana tekee toisin.
Olen aiemminkin tällä saitilla hieman kirjoittanut motoristinkin tarpeesta opetella refleksinomaisiksi määrättyjä selviöitä mutta saanut paskamyrskyn osakseni, joka on selventänyt ainakin tälle palstalle kirjoittavien ainakin moottoripyöräilystä kiinnostuneiden asenteen olevan pääsääntöisesti perseestä.
Toivottavasti ei nyt sattuisi noita onnettomuuksia yhtään enempää joka toive ei nyt liene kuitenkaan toteutuvan.

Lue lisää

Olen samaa mieltä lähes kaikesta mitä sanot, mutta tätä en ainakaan omalla kokemuksellani allekirjoita:

"Sitten kun siihen lisätään mausteeksi kyytiläinen jolla ei ole hajuakaan omasta tehtävästään varsinkaan kun kurviin tullaan hieman liian kovaa kuskin yrittäessä kallistaa enemmän niin pelokas takana tekee toisin."

Kokematon matkustaja saattaa pelästyä ja vääntää vastaan. Mutta mitä sitten?

Väittäisin, että ellei kuskille tule hartialukkoa, niin pyörä kääntyy tangosta ohjaten, eikä matkustaja vie metsään kuin osaamattoman kuljettajan? Itse olen kyytsännyt lähinnä isoilla pyörillä, joten mietin puhutko ihan keveistä pyöristä, joihin ehkä matkustaja voi vaikuttaakin enemmän, vai ymmärsinkö jotain väärin?

Minulla on noviisille matkustajalle kolme ohjetta sen jälkeen kun pyörän päälle nousu on harjoiteltu:
1. hitaassa ajossa istu keskellä pyörää äläkä heilu isosti
2. Älä koske minun käsiini! Jos on asiaa, niin huuda, koputa selkään tai vaikka kypärään, mutta näpit irti minun käsistäni, joita pyörä seuraa nopeammin kuin me pyörää.
3. Lakkaa jännittämästä ja muista tervehtiä muita motoristeja

E220_CDI kirjoitti:

Olen samaa mieltä lähes kaikesta mitä sanot, mutta tätä en ainakaan omalla kokemuksellani allekirjoita:

"Sitten kun siihen lisätään mausteeksi kyytiläinen jolla ei ole hajuakaan omasta tehtävästään varsinkaan kun kurviin tullaan hieman liian kovaa kuskin yrittäessä kallistaa enemmän niin pelokas takana tekee toisin."

Kokematon matkustaja saattaa pelästyä ja vääntää vastaan. Mutta mitä sitten?

Väittäisin, että ellei kuskille tule hartialukkoa, niin pyörä kääntyy tangosta ohjaten, eikä matkustaja vie metsään kuin osaamattoman kuljettajan? Itse olen kyytsännyt lähinnä isoilla pyörillä, joten mietin puhutko ihan keveistä pyöristä, joihin ehkä matkustaja voi vaikuttaakin enemmän, vai ymmärsinkö jotain väärin?

Minulla on noviisille matkustajalle kolme ohjetta sen jälkeen kun pyörän päälle nousu on harjoiteltu:
1. hitaassa ajossa istu keskellä pyörää äläkä heilu isosti
2. Älä koske minun käsiini! Jos on asiaa, niin huuda, koputa selkään tai vaikka kypärään, mutta näpit irti minun käsistäni, joita pyörä seuraa nopeammin kuin me pyörää.
3. Lakkaa jännittämästä ja muista tervehtiä muita motoristeja

Lue lisää

Niin. Omalle kohdalle yhden kerran sattuneena jo kauan sitten,tosiaankin mieleenjäävä "momentum" jonka jälkeen olenkin muistanut kyytiläistä opastaa pyörän päällä käyttäytymisessä. Täydellisenä yllätyksenä tullessaan suorastaan hiuksianostattava,,selitys kyydissä olleelta kaverilta:"No kun luulin että kaadutaan" vaikka normaali vauhdikas kadunkulmaan kallistaminen,josta tasapainon rajun muuttumisen takia osin vastaantulijoiden kaistalle.
Silloinen pärrä muistaakseni noin 160kg (Yamaha 350 R5)
Tuosta pyörän painosta arvelisin olevan etua tuollaisessa tilanteessa,iso ja raskas "mopo" ei lähde "humalaisen naisen matkaan" ihan helpolla. Sen sijaan kyykkypyörässä sen vakauteen ohjauksen tarkkuuteen huomioin hyvinkin pienet muutokset vaimon pienistäkin "persuksen" asennon muutoksista,toki kyytiläinen istuukin korkealla pyörän painopisteestä (FZR 1000)
Mainittakoon,,asiaan mitenkään kuulumattomana,vaimon kommentti tuosta kyydittämisestä tuolla Fzr:llä:"Jos ei pyörä vaihdu johonkin muuhun,en tule kyytiin enää" Sellaisia ne naiset...

E220_CDI kirjoitti:

Olen samaa mieltä lähes kaikesta mitä sanot, mutta tätä en ainakaan omalla kokemuksellani allekirjoita:

"Sitten kun siihen lisätään mausteeksi kyytiläinen jolla ei ole hajuakaan omasta tehtävästään varsinkaan kun kurviin tullaan hieman liian kovaa kuskin yrittäessä kallistaa enemmän niin pelokas takana tekee toisin."

Kokematon matkustaja saattaa pelästyä ja vääntää vastaan. Mutta mitä sitten?

Väittäisin, että ellei kuskille tule hartialukkoa, niin pyörä kääntyy tangosta ohjaten, eikä matkustaja vie metsään kuin osaamattoman kuljettajan? Itse olen kyytsännyt lähinnä isoilla pyörillä, joten mietin puhutko ihan keveistä pyöristä, joihin ehkä matkustaja voi vaikuttaakin enemmän, vai ymmärsinkö jotain väärin?

Minulla on noviisille matkustajalle kolme ohjetta sen jälkeen kun pyörän päälle nousu on harjoiteltu:
1. hitaassa ajossa istu keskellä pyörää äläkä heilu isosti
2. Älä koske minun käsiini! Jos on asiaa, niin huuda, koputa selkään tai vaikka kypärään, mutta näpit irti minun käsistäni, joita pyörä seuraa nopeammin kuin me pyörää.
3. Lakkaa jännittämästä ja muista tervehtiä muita motoristeja

Lue lisää

Tarkoitin kokematonta kyytiläistä kokemattoman kuskin takana.
Myös tarkoitn että turhan moni itseään kokeneeksi kokeva ei aina ole kuitenkaan kokenut kun tiukka paikka tulee.
Olen itse ajellut Suomessa usealla xx 1100 Hondalla aikoinaan.
Kun kaks päällä mennään niin on ihan paikallaan kyllä harjoitella eri tilanteita liikenteen ulkopuolella ja virallisillakin, eikä ole haitaksi pikki jarrutuksista hätäselaisinkaan, että tosipaikan tullen niitit pohjaan ei ole ensimmäinen kerta.
Moni takana istuja ja jopa kuskikin jänistää kallistaa jostain tilanteesta enemmän ja väitän että pupukynnys madaltuu jos radalla hieman kanttaa vaikka ei polvea ihan asfaltissa käyttäisikään.
Aivan hurjan moni motoristi ei tiedä piirun vertaa vastaohjauksesta, eikä ainakaan sitä käytä hätääntymättä kun rekan keula alkaa lähestyyn.
Mutta yksi perusasia ainakin minkä kuski voisi takana olijalle, ensikertaa heti opettaa ja niin vahvasti, että menee jakeluun
PISTÄ SE KYPÄRÄ AINA.......SIIS AINA MUN KYPÄRÄN SISÄKAARTEEN PUOLELLE JA PIDÄ SE SIELÄ TAPAHTUI MITÄ TAHANSA.

äreevanhaukko kirjoitti:

Niin. Omalle kohdalle yhden kerran sattuneena jo kauan sitten,tosiaankin mieleenjäävä "momentum" jonka jälkeen olenkin muistanut kyytiläistä opastaa pyörän päällä käyttäytymisessä. Täydellisenä yllätyksenä tullessaan suorastaan hiuksianostattava,,selitys kyydissä olleelta kaverilta:"No kun luulin että kaadutaan" vaikka normaali vauhdikas kadunkulmaan kallistaminen,josta tasapainon rajun muuttumisen takia osin vastaantulijoiden kaistalle.
Silloinen pärrä muistaakseni noin 160kg (Yamaha 350 R5)
Tuosta pyörän painosta arvelisin olevan etua tuollaisessa tilanteessa,iso ja raskas "mopo" ei lähde "humalaisen naisen matkaan" ihan helpolla. Sen sijaan kyykkypyörässä sen vakauteen ohjauksen tarkkuuteen huomioin hyvinkin pienet muutokset vaimon pienistäkin "persuksen" asennon muutoksista,toki kyytiläinen istuukin korkealla pyörän painopisteestä (FZR 1000)
Mainittakoon,,asiaan mitenkään kuulumattomana,vaimon kommentti tuosta kyydittämisestä tuolla Fzr:llä:"Jos ei pyörä vaihdu johonkin muuhun,en tule kyytiin enää" Sellaisia ne naiset...

Lue lisää

Lyhytakselivälisessä kyykyssä jousituksen asennon muutos matkustajan vaikutuksesta vaikuttaa jo ohjauskulman kautta jättöön niin, että eron saattaa tuntea ohjauksessa?

Minulta vaimo kysyi kerran, miksi mekin ei hommata isoja tilavan näköisiä laukkuja pyörään, kun pitää takalaukun ja tankkilaukun kanssa pärjätä. Vastasin, ettei meidän viissataseen Hondaan oikein saa suuria laukkuja. Rouva kehotti ostamaan semmoisen pyörän, mihin saa, joten vaihdoin viissatasen tonnikaksataseen.

Ihana nainen!!!

InkkarillaThaimaassa kirjoitti:

Tarkoitin kokematonta kyytiläistä kokemattoman kuskin takana.
Myös tarkoitn että turhan moni itseään kokeneeksi kokeva ei aina ole kuitenkaan kokenut kun tiukka paikka tulee.
Olen itse ajellut Suomessa usealla xx 1100 Hondalla aikoinaan.
Kun kaks päällä mennään niin on ihan paikallaan kyllä harjoitella eri tilanteita liikenteen ulkopuolella ja virallisillakin, eikä ole haitaksi pikki jarrutuksista hätäselaisinkaan, että tosipaikan tullen niitit pohjaan ei ole ensimmäinen kerta.
Moni takana istuja ja jopa kuskikin jänistää kallistaa jostain tilanteesta enemmän ja väitän että pupukynnys madaltuu jos radalla hieman kanttaa vaikka ei polvea ihan asfaltissa käyttäisikään.
Aivan hurjan moni motoristi ei tiedä piirun vertaa vastaohjauksesta, eikä ainakaan sitä käytä hätääntymättä kun rekan keula alkaa lähestyyn.
Mutta yksi perusasia ainakin minkä kuski voisi takana olijalle, ensikertaa heti opettaa ja niin vahvasti, että menee jakeluun
PISTÄ SE KYPÄRÄ AINA.......SIIS AINA MUN KYPÄRÄN SISÄKAARTEEN PUOLELLE JA PIDÄ SE SIELÄ TAPAHTUI MITÄ TAHANSA.

Lue lisää

Sitä vähän epäilinkin. Ellei kuski ohjaa tietoisesti vastaohjauksella, sitten kaikki on mahdollista.

Minun syyni ajaa radalla sinne täysin sopimatonta matkapyörää on etsiä lisää kallistusvaroja katukuskille. Illan viimeisen setin ja hetken jäähdyttelyn jälkeen rengaspaineita nostaessa renkaan sivuissa roikkuu kärventyneitä riekaleita, jotka ovat muutaman sadan km kotimatkalla siloittuneet renkaan keskiosalla. 10.000 km myöhemmin rengasta vaihtaessa koko rengas on noin sentin kärventynyttä reunaa lukuunottamatta sileää pintaa, eli reserviä ei ole liikenteessä käytetty.

Minulle kontrollifriikkinä vastaohjaus on ainoa oikea tapa ajaa moottoripyörää kaikissa tilanteissa. Kun kuljettaja ajaa käsillään, on etenkin sata kiloa tuplaäksää painavamman Hondan matkustajalle yksi lysti missä istuu maantienopeuksilla. Toisekseen, ei Pan-Europeania saa ainakaan tällainen ajonahoissa saappaat jalassa 70 kiloinen heinäkeppi kallistamalla yhtään mihinkään. Sitä pystyy juuri ja juuri ajamaan valtatien pehmeissä kaarteissa Throttlemeister lukittuna kädet tankin poskista kallistellen. Kädet tangolla sama rakkine pujottelee keskiviivan pätkiä matkustajankin kanssa yllättävän ketterästi, vaikka ohjaus voimankäyttöä vaatiikin.

Pyörä seuraa ohjaustankoa nopeammin kuin miehistö seuraa pyörää. Hätäväistössä pyörä väistää ja kuski ja matkustaja yrittävät seurata mukana putoamatta.

E220_CDI kirjoitti:

Sitä vähän epäilinkin. Ellei kuski ohjaa tietoisesti vastaohjauksella, sitten kaikki on mahdollista.

Minun syyni ajaa radalla sinne täysin sopimatonta matkapyörää on etsiä lisää kallistusvaroja katukuskille. Illan viimeisen setin ja hetken jäähdyttelyn jälkeen rengaspaineita nostaessa renkaan sivuissa roikkuu kärventyneitä riekaleita, jotka ovat muutaman sadan km kotimatkalla siloittuneet renkaan keskiosalla. 10.000 km myöhemmin rengasta vaihtaessa koko rengas on noin sentin kärventynyttä reunaa lukuunottamatta sileää pintaa, eli reserviä ei ole liikenteessä käytetty.

Minulle kontrollifriikkinä vastaohjaus on ainoa oikea tapa ajaa moottoripyörää kaikissa tilanteissa. Kun kuljettaja ajaa käsillään, on etenkin sata kiloa tuplaäksää painavamman Hondan matkustajalle yksi lysti missä istuu maantienopeuksilla. Toisekseen, ei Pan-Europeania saa ainakaan tällainen ajonahoissa saappaat jalassa 70 kiloinen heinäkeppi kallistamalla yhtään mihinkään. Sitä pystyy juuri ja juuri ajamaan valtatien pehmeissä kaarteissa Throttlemeister lukittuna kädet tankin poskista kallistellen. Kädet tangolla sama rakkine pujottelee keskiviivan pätkiä matkustajankin kanssa yllättävän ketterästi, vaikka ohjaus voimankäyttöä vaatiikin.

Pyörä seuraa ohjaustankoa nopeammin kuin miehistö seuraa pyörää. Hätäväistössä pyörä väistää ja kuski ja matkustaja yrittävät seurata mukana putoamatta.

Lue lisää

Olet oikeassa ja minä otin kantaa kokemattomiin.

Aikoinaan olin töissä matkan päässä majapaikasta yhden motoristin kanssa, joka oli jopa pikkuammatikseen harrastanut rr-ajoa jopa ulkomailla.

Yhteisellä kotimatkallamme minua suuresti häiritsi hänen tarve jatkuvasti ohitella autoja aina hakeutuen metrin päähän auton vasemmasta takavalosta ja sitten tuikkaus ohi.
Minä sen sijaan turvavälin päässä ja kun tilanne salli kiihdytin tuon turvavälin matkan ja ohitustilanteessa oli jo ohitusvauhti ja sai himmata vauhtia kaasua hölläten tavallaan jo auton vierellä ollessa.

Kun keskustelimme vastaohjauksesta ja pepun vemputtamisesta penkillä, jota hän omallaan harrasti ihan vitsiksi asti minun seuratessa tuota hänen takanaan, niin ilmeni että hänellä ei ollut hajuakaan vastaohjauksesta tietoisesti.

Väittely muuttui jopa vakavaksi, koska hän piti itseään ammattilaisena ja minua vihreenä.

Työpaikkamme oli todella hyvän mutkatien päässä, jolloin sanoin hänelle erääseen tuttuun mutkaan viitaten, että kun tulet siihen, niin tee kaikkesi tähdätäksesi eturenkaallasi suoran päässä olevaan mäntyyn, vaikka kurvi onkin jyrkkä vasemmalle, siis rengas tähtää mäntyyn ja tee perseelläs mitä lystäät.

Seuraavana aamuna kaveri töihin tullessaan alkoi keskustelemaan aiheesta eri sävyyn.

Jos joku on kiinnostunut aiheesta, niin voi maantiellä eri nopeuksissa pujotella keskiviivaa jättäen väliin niin monta viivaa kuin tahtoo ja kun asia on mennyt kaaliin, niin voi nostattaa vauhtia ja vähentää viivoja.

Väitän että kun vastaohjaus on motoristin refleksissä ilman erillistä ajatusta, niin varmuudella tämän kirjoitukseni seurauksena ainakin yksi vähäinen tai jopa vakavampi onnettomuus jää tänäkin kesänä toteutumatta.

Vielä tuohon uskallukseen kallistaa pyörää tiukan paikan tullen todella paljon.
Vuosien varrella on saanut paljon lukea juttuja, että pyörä ajautui......... oikealle kääntyvässä kurvissa vastaantulijan kaistalle.
Ei pyörät minnekään ajaudu, niitä joko hallitusti pidetään omalla kaistalla ja jos ei hallita niin kuskilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin loiventaa kurvia ......... ja pam, auton etumaskissa peltitöitä.

Olkaa varovaisia ja jättäkää väärä asenne vex.

TerkutThaimaasta kirjoitti:

Olet oikeassa ja minä otin kantaa kokemattomiin.

Aikoinaan olin töissä matkan päässä majapaikasta yhden motoristin kanssa, joka oli jopa pikkuammatikseen harrastanut rr-ajoa jopa ulkomailla.

Yhteisellä kotimatkallamme minua suuresti häiritsi hänen tarve jatkuvasti ohitella autoja aina hakeutuen metrin päähän auton vasemmasta takavalosta ja sitten tuikkaus ohi.
Minä sen sijaan turvavälin päässä ja kun tilanne salli kiihdytin tuon turvavälin matkan ja ohitustilanteessa oli jo ohitusvauhti ja sai himmata vauhtia kaasua hölläten tavallaan jo auton vierellä ollessa.

Kun keskustelimme vastaohjauksesta ja pepun vemputtamisesta penkillä, jota hän omallaan harrasti ihan vitsiksi asti minun seuratessa tuota hänen takanaan, niin ilmeni että hänellä ei ollut hajuakaan vastaohjauksesta tietoisesti.

Väittely muuttui jopa vakavaksi, koska hän piti itseään ammattilaisena ja minua vihreenä.

Työpaikkamme oli todella hyvän mutkatien päässä, jolloin sanoin hänelle erääseen tuttuun mutkaan viitaten, että kun tulet siihen, niin tee kaikkesi tähdätäksesi eturenkaallasi suoran päässä olevaan mäntyyn, vaikka kurvi onkin jyrkkä vasemmalle, siis rengas tähtää mäntyyn ja tee perseelläs mitä lystäät.

Seuraavana aamuna kaveri töihin tullessaan alkoi keskustelemaan aiheesta eri sävyyn.

Jos joku on kiinnostunut aiheesta, niin voi maantiellä eri nopeuksissa pujotella keskiviivaa jättäen väliin niin monta viivaa kuin tahtoo ja kun asia on mennyt kaaliin, niin voi nostattaa vauhtia ja vähentää viivoja.

Väitän että kun vastaohjaus on motoristin refleksissä ilman erillistä ajatusta, niin varmuudella tämän kirjoitukseni seurauksena ainakin yksi vähäinen tai jopa vakavampi onnettomuus jää tänäkin kesänä toteutumatta.

Vielä tuohon uskallukseen kallistaa pyörää tiukan paikan tullen todella paljon.
Vuosien varrella on saanut paljon lukea juttuja, että pyörä ajautui......... oikealle kääntyvässä kurvissa vastaantulijan kaistalle.
Ei pyörät minnekään ajaudu, niitä joko hallitusti pidetään omalla kaistalla ja jos ei hallita niin kuskilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin loiventaa kurvia ......... ja pam, auton etumaskissa peltitöitä.

Olkaa varovaisia ja jättäkää väärä asenne vex.

Lue lisää

Komppaan.

Pyörää ohjataan tangosta. Roikkumalla varmistetaan kallistusvarojen riittävyys nopeissa kaarteissa ja se vaatii ennakkovalmistelun. Jos liikenteessä joutuu tempaisemaan hätäväistön, niin se vedetään käsillä, koska roikkumaan ei ehdi.

T: CDI. vaihdoin nickiä somekiusaajan vuoksi.

W212 kirjoitti:

Komppaan.

Pyörää ohjataan tangosta. Roikkumalla varmistetaan kallistusvarojen riittävyys nopeissa kaarteissa ja se vaatii ennakkovalmistelun. Jos liikenteessä joutuu tempaisemaan hätäväistön, niin se vedetään käsillä, koska roikkumaan ei ehdi.

T: CDI. vaihdoin nickiä somekiusaajan vuoksi.

Lue lisää

Mukava että täysin selvässä asiassa ei aina saa niskaansa paskamyrskyä.

Jatkan hieman vielä omaa ajotapaani, enkä ota kantaa toisten toimintaan.

Mulla on aina.......siis aina vain 3 sormea ja kämmenpohja apupoikaläpyskän mahdollistamana hoitamassa etenemän ja aina......aina 2 sormea jarrulla lepäämässä.

Joku kokemattomampi joka kaasutteluunsa käyttää kaikkia nakkiansa, hätätilanteen kohdalle sattuessa nappaa kaikki 4 kahvalle ja puristaa pohjaan, seurauksena hupsista.

Kokeneempi ensin pikkujarrutukselle pistää pyörän "kumartamaan" saadakseen pitoa eturenkaalle lisäjarrutusta tehdäkseen.

Minä myös annan paremman pidon eturenkaalle ennen niittejä, mutta väitän että munjarrutuksen aloittamisen aikaviive on lyhyempi, kuin jollain.

Taulukoista selviää pitkänkö matkan etenee missäkin ajassa milläkin nopeuksilla ja voi tuolloin pohtia mitä turvaväliä pohtija itse harrastaa.

En ota kantaa ABS jarruihin, mutta suosittelen perinteisten jarrujen motoristeille parkkipaikalle menoa ja erinopeuksista etupyörän lukkojarrutuksen hetkellisestijatietoisesti, sitten rengas takaisin pyörimään ja uudelleen jarrutus pyörä pysähdyksiin.

Liidulla asfalttiin jarrutuksen aloituskohta ja eri nopeuksille oma viivansa, missä pyörä pysähtyi.
Ottakaa keverinne mukaan ja termospulloon mukaan kaffit, se on mukavaa.

Lupaan, tulette yllättymään testinne lopputuloksesta.

TerkutTaas kirjoitti:

Mukava että täysin selvässä asiassa ei aina saa niskaansa paskamyrskyä.

Jatkan hieman vielä omaa ajotapaani, enkä ota kantaa toisten toimintaan.

Mulla on aina.......siis aina vain 3 sormea ja kämmenpohja apupoikaläpyskän mahdollistamana hoitamassa etenemän ja aina......aina 2 sormea jarrulla lepäämässä.

Joku kokemattomampi joka kaasutteluunsa käyttää kaikkia nakkiansa, hätätilanteen kohdalle sattuessa nappaa kaikki 4 kahvalle ja puristaa pohjaan, seurauksena hupsista.

Kokeneempi ensin pikkujarrutukselle pistää pyörän "kumartamaan" saadakseen pitoa eturenkaalle lisäjarrutusta tehdäkseen.

Minä myös annan paremman pidon eturenkaalle ennen niittejä, mutta väitän että munjarrutuksen aloittamisen aikaviive on lyhyempi, kuin jollain.

Taulukoista selviää pitkänkö matkan etenee missäkin ajassa milläkin nopeuksilla ja voi tuolloin pohtia mitä turvaväliä pohtija itse harrastaa.

En ota kantaa ABS jarruihin, mutta suosittelen perinteisten jarrujen motoristeille parkkipaikalle menoa ja erinopeuksista etupyörän lukkojarrutuksen hetkellisestijatietoisesti, sitten rengas takaisin pyörimään ja uudelleen jarrutus pyörä pysähdyksiin.

Liidulla asfalttiin jarrutuksen aloituskohta ja eri nopeuksille oma viivansa, missä pyörä pysähtyi.
Ottakaa keverinne mukaan ja termospulloon mukaan kaffit, se on mukavaa.

Lupaan, tulette yllättymään testinne lopputuloksesta.

Lue lisää

Juttusi on kaikin puolin pelkkää asiaa,jarruttamisen opetteluun käytetty aika ei ole koskaan "hukkaan heitettyä" aikaa. Aivan pienen korjauksen ,itseasiassa pari sanaa jäi puuttumaan niitä varten joilla ei todellista kokemusta tehokkaasta jarruttamisesta ole: Eturenkaalle painonsiirto aloitetaan takajarrulla aivan kevyesti nappaamalla. Parikymmentä vuotta sitten aloitin itse jokakeväiset "jarrutustreenit" paljonkin raa,emmalla menettelytavalla:rauhallisella maantiellä 100 tauluun ja jarrutus,,jotakin postilaatikkoa tms.apuna "noin" mittaamiseen käyttäen.
Siinä vaiheessa kun silloisen matkapyöränäkin tunnetun Kawasaki Gtr 1000 takapään alkoi saada nousemaan kevyesti ilmaan jarruttamistuntuma alkoikin jo jossakin määrin palautumaan talven jälkeen. Noita "jarrutustreenejä" olenkin harrastanut aivan sieltä lähtien joka keväisinä.
Tuollaisen ABS jarrullisen pärrän hätä"kaatamista" jonkun verran miettinyt,,onnistuneeko ollenkaan,ilman abseja olevahan kaatuu sekunnissa tarvittaessa.

äreevanhaukko kirjoitti:

Juttusi on kaikin puolin pelkkää asiaa,jarruttamisen opetteluun käytetty aika ei ole koskaan "hukkaan heitettyä" aikaa. Aivan pienen korjauksen ,itseasiassa pari sanaa jäi puuttumaan niitä varten joilla ei todellista kokemusta tehokkaasta jarruttamisesta ole: Eturenkaalle painonsiirto aloitetaan takajarrulla aivan kevyesti nappaamalla. Parikymmentä vuotta sitten aloitin itse jokakeväiset "jarrutustreenit" paljonkin raa,emmalla menettelytavalla:rauhallisella maantiellä 100 tauluun ja jarrutus,,jotakin postilaatikkoa tms.apuna "noin" mittaamiseen käyttäen.
Siinä vaiheessa kun silloisen matkapyöränäkin tunnetun Kawasaki Gtr 1000 takapään alkoi saada nousemaan kevyesti ilmaan jarruttamistuntuma alkoikin jo jossakin määrin palautumaan talven jälkeen. Noita "jarrutustreenejä" olenkin harrastanut aivan sieltä lähtien joka keväisinä.
Tuollaisen ABS jarrullisen pärrän hätä"kaatamista" jonkun verran miettinyt,,onnistuneeko ollenkaan,ilman abseja olevahan kaatuu sekunnissa tarvittaessa.

Lue lisää

Jep, olet oikeassa mutta mun sormet on varpaita nopeammat, joten....

Postilaatikko- / liikennemerkkiharjoittelu on ok ja siitä tulee sopia kyytiläisen kanssa, koska hänelläkin on tehtävänsä mm. painaa rintansa kuskin selkään.

Paljon näkee kyytiläisen pitävän "takakahvoista" kiinni, mutta tiedoksi, että ote varmasti lipsahtaa kun rystysistä loppuu voimat ja silloin koko painolla kuskin selkään ja varmuudella kuskin kädet koukkuun.

Harvassa muuten on kavereita jotka edes harjoittelussa uskaltaa lyödä lukkoon eturenkaan edes tehdäkseen 10 senttisen randun asfalttiin, kokeilkaa mutta jos lähtee näpeistä niin älkää syyttäkö mua, vaan olkaa tyytyväisiä että ei tapahtunut liikenteessä.

Terkkuilija kirjoitti:

Jep, olet oikeassa mutta mun sormet on varpaita nopeammat, joten....

Postilaatikko- / liikennemerkkiharjoittelu on ok ja siitä tulee sopia kyytiläisen kanssa, koska hänelläkin on tehtävänsä mm. painaa rintansa kuskin selkään.

Paljon näkee kyytiläisen pitävän "takakahvoista" kiinni, mutta tiedoksi, että ote varmasti lipsahtaa kun rystysistä loppuu voimat ja silloin koko painolla kuskin selkään ja varmuudella kuskin kädet koukkuun.

Harvassa muuten on kavereita jotka edes harjoittelussa uskaltaa lyödä lukkoon eturenkaan edes tehdäkseen 10 senttisen randun asfalttiin, kokeilkaa mutta jos lähtee näpeistä niin älkää syyttäkö mua, vaan olkaa tyytyväisiä että ei tapahtunut liikenteessä.

Lue lisää

Autopuolen perseilyn jälkeen kiva nähdä asiallista keskustelua! Allekirjoitan suunnilleen kaiken mitä terkkuilijat ja äreevanhaukko yllä kertovat. Täyttä asiaa.

Lisään vain pari vihjettä, jos joku muu lukja kiinnostui kokeilemaan. Tehojarrutuksessa on maantienopeudestakin hetkellinen lukitseminen varsin turvallista, kunhan kaikki muut asiat ovat kunnossa. Katse kaukana, alavartalon ote pyörästä kunnollinen ja jos voimat riittävät, niin mieluiten vielä kyynärpäät hieman rentona, etteivät ylävartalon paino täräytä käsien kautta kuopassa joustoja pohjaan. Tästä on tosin kaksi koulukuntaa ja tuo kädet rentona on hifistelyä, jonka voi korvata kohtuullisella tarkkuudella jäykin käsin lisätuen ottamiseksi. Mutta sitten pitää olla etupumpuissa riittävästi esijännitystä, ettei pohjaa, ja ne kädet pitää olla lukossa MOLEMMAT, tai muuten ohjaus kääntyy.

Jos tämä on kunnossa, ei hetken lukitseminen kaada pyörää suoralla tiellä. Vasta takaisin jälkiä katsomaan palatessa alkaa hirvittää, kun näkee kuinka monta metriä mustaa raitaa tuli siitä hetkelliseltä tuntuneessa lukitsemisessa.

Äreänukon kertoma etujarrun kiristäminen on täyttä asiaa, koska painon siirtyminen etupyörälle mahdollista jarrutuksen tehostamisen niin kauan kuin painon siirtoa onnistuu jatkamaan. "Niitit kiinni" saattaa kuulostaa aloittelijalle äkäiseltä tempaisulta, mikä ei ole tarkoitus, vaan päättäväinen puristus, josta on varaa jarrutuksen edistyessä vielä kiristääkin.

Viimeisimmät kolme pyörääni ovat olleet ABS jarruilla, enkä antaisi mitään anteeksi ylläolevasta jarrutusharoituksesta ABSien vuoksi. Pyörän vakauden tekee kuljettaja ajoasennollaan ja alavartalo-otteellaan pyörästä, ja myös jarrutuksen tehokkuuden määrää etujarrua kiristävä kuljettaja. Etenkin raskaansarjan matkapyörien (FJR, Pannari, BMW RT) ABSit on mitoitettu estämään kaato ihan hölmöllä jarrutuksella, joten ne toimivat eri tavoin kuin auton ABS.

Auton ABS:n on varaa vetää pyörä lukkoon mutkassakin, koska pito palautuu elektroniikan vähentäessä jarrupainetta. Moottoripyörän renkaan lukitseminen kunnon kallistuksessa johtaa pitkittäisen luiston sijaan sivuluisuun, joka ei enää välttämättä oikea jarrupainetta vähentämällä, vaan rengas lipeää alta ennen kuin ABS ehtii tehdä mitään, kuskista puhumattakaan. Siksi ABSn rajoituspaineelle vedetyssä jarrutuksessa useissa ajamissani pyörissä tuntee kuinka jarrupaineen rajoituksen seurauksena kahva jäätyy ja keula kohoaa kuin olisin löysännyt jarrun. Siksi ABS kuskin vaatimustaso mielestäni kasvaa, koska hänen pitää sekä osata jarruttaa oikein, että myös tuntea oman pyörän ABSin toimintatapa. Parhaan jarrutustehon saadakseen pitää vetää etupyörä aivan ABS:n rajoituspaineen lähelle, mutta sen ylittämisestä rangaistaan pitenevällä jarrutusmatkalla, jos pyörän ABS on optimoitu pitämään mopo varmasti pystyssä.

W212 kirjoitti:

Autopuolen perseilyn jälkeen kiva nähdä asiallista keskustelua! Allekirjoitan suunnilleen kaiken mitä terkkuilijat ja äreevanhaukko yllä kertovat. Täyttä asiaa.

Lisään vain pari vihjettä, jos joku muu lukja kiinnostui kokeilemaan. Tehojarrutuksessa on maantienopeudestakin hetkellinen lukitseminen varsin turvallista, kunhan kaikki muut asiat ovat kunnossa. Katse kaukana, alavartalon ote pyörästä kunnollinen ja jos voimat riittävät, niin mieluiten vielä kyynärpäät hieman rentona, etteivät ylävartalon paino täräytä käsien kautta kuopassa joustoja pohjaan. Tästä on tosin kaksi koulukuntaa ja tuo kädet rentona on hifistelyä, jonka voi korvata kohtuullisella tarkkuudella jäykin käsin lisätuen ottamiseksi. Mutta sitten pitää olla etupumpuissa riittävästi esijännitystä, ettei pohjaa, ja ne kädet pitää olla lukossa MOLEMMAT, tai muuten ohjaus kääntyy.

Jos tämä on kunnossa, ei hetken lukitseminen kaada pyörää suoralla tiellä. Vasta takaisin jälkiä katsomaan palatessa alkaa hirvittää, kun näkee kuinka monta metriä mustaa raitaa tuli siitä hetkelliseltä tuntuneessa lukitsemisessa.

Äreänukon kertoma etujarrun kiristäminen on täyttä asiaa, koska painon siirtyminen etupyörälle mahdollista jarrutuksen tehostamisen niin kauan kuin painon siirtoa onnistuu jatkamaan. "Niitit kiinni" saattaa kuulostaa aloittelijalle äkäiseltä tempaisulta, mikä ei ole tarkoitus, vaan päättäväinen puristus, josta on varaa jarrutuksen edistyessä vielä kiristääkin.

Viimeisimmät kolme pyörääni ovat olleet ABS jarruilla, enkä antaisi mitään anteeksi ylläolevasta jarrutusharoituksesta ABSien vuoksi. Pyörän vakauden tekee kuljettaja ajoasennollaan ja alavartalo-otteellaan pyörästä, ja myös jarrutuksen tehokkuuden määrää etujarrua kiristävä kuljettaja. Etenkin raskaansarjan matkapyörien (FJR, Pannari, BMW RT) ABSit on mitoitettu estämään kaato ihan hölmöllä jarrutuksella, joten ne toimivat eri tavoin kuin auton ABS.

Auton ABS:n on varaa vetää pyörä lukkoon mutkassakin, koska pito palautuu elektroniikan vähentäessä jarrupainetta. Moottoripyörän renkaan lukitseminen kunnon kallistuksessa johtaa pitkittäisen luiston sijaan sivuluisuun, joka ei enää välttämättä oikea jarrupainetta vähentämällä, vaan rengas lipeää alta ennen kuin ABS ehtii tehdä mitään, kuskista puhumattakaan. Siksi ABSn rajoituspaineelle vedetyssä jarrutuksessa useissa ajamissani pyörissä tuntee kuinka jarrupaineen rajoituksen seurauksena kahva jäätyy ja keula kohoaa kuin olisin löysännyt jarrun. Siksi ABS kuskin vaatimustaso mielestäni kasvaa, koska hänen pitää sekä osata jarruttaa oikein, että myös tuntea oman pyörän ABSin toimintatapa. Parhaan jarrutustehon saadakseen pitää vetää etupyörä aivan ABS:n rajoituspaineen lähelle, mutta sen ylittämisestä rangaistaan pitenevällä jarrutusmatkalla, jos pyörän ABS on optimoitu pitämään mopo varmasti pystyssä.

Lue lisää

Ai niin se matkustaja. Monissa pyörissä tehojarrutuksessa matkustaja saa parhaan otteen tankista kuskin lantion ympäri.

Tahtoo vaan käydä niin, että kun tehojarrutusta tarvitaan, niin yllärinä sen matkustajalle tulee aina.

W212 kirjoitti:

Ai niin se matkustaja. Monissa pyörissä tehojarrutuksessa matkustaja saa parhaan otteen tankista kuskin lantion ympäri.

Tahtoo vaan käydä niin, että kun tehojarrutusta tarvitaan, niin yllärinä sen matkustajalle tulee aina.

Lue lisää

Joka sana totta ja toivottavasti jollekin kiinnosyuneelle tästä on hyötyä ja jopa pidempää ikää.

Oikein tuumaat mutta kaasuvaijerin kuluminen lienee pienin ongelma.
Mopettajien olisi hyvä pitää turvaväli, mutta valtaosa ei tajua tuota ennenkuin ovat takapuskurissa ja hampaat omissa sarvissa.
Tosiaan on taitanut taas alkaa aikakausi, jolloin mopot taas kulkee.
Harva se päivä näen tossuja joiden äänestä jo yksinomaan selviää että poistuu kun vaijeria kuluttaa rivakammin.
Aika poika olet itsehillintäsi kanssa pitäen pärräs tallissa vielä, mutta varmasti ok asenne.

Kannattaa aloittaa treenit jo ennen peruskoulun alkua niin homma skulaa, itse olen ainakin pysynyt tiellä.

Eli kaikki vain lykkäämään lapsosille vermeitä alle niin ei satu mitään ikävää sitten myöhemmin.