Oletko jo tänä keväänä huoltanut vanhat linnunpöntöt tai laittanut uusia?
Onko sinulla ollut pöntöissä asukkaita?
Mitä pitää ottaa huomioon pöntön sijaintia mietittäessä?
Onko sinulla ollut pöntöissä asukkaita?
Mitä pitää ottaa huomioon pöntön sijaintia mietittäessä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei ole pönttöjä
Tai, oli pari joskus kakarana. Oli niissä kai asukkaitakin, huoltoa en muista, ehkä jäi tekemättä. Pöndellä on sopivasti lahopuita, kolopesijöille löytyy koloja.
Mutta monesti meinannut tehdä lepakonpönttöjä. Ne vähän erilaisia, kuin normilinnunpöntöt. Joskus näkynyt niitä, ois kiintoisaa seurailla niitten touhuja. Lepakot hyvin kiintoisia elukoita. Jotkut ehkä pelkääkin, mun mielestä ne kuitenkin enenpi salaperäisiä. Hyvä kun muistutit, ehkä joskus tulee muutama nikkaroitua kokeeksi.
Netti pullollaan asiaa pöntöistä, kattele sieltä. Koko, reikä ilmansuunta, materiaalit, ei mitään rakettitiedettä.
=DW=
Yhdeltä koululaisryhmältä ostin viisi pömpeliä. Keräävät matkakassaa. Tuolla ne ovat parvekkeella, pitäisi saada ne pönde tukikohtaani. Joskus. Ehkä ensin katselen niille loppusijoituspaikan, jahka menen maalle seuraavan kerran. Olisiko ripustuskorkeus 2.0 - 2.5 metristä, että yltää putsata? Ja kannattaako niitä ripustaa enää juhannuksen jälkeen, tuskin on muuttoaaltoa? Vai onko sellaisia tintti lajikkeita, että pesivät syksyllä?
Ripusta vaan, tintit käyttävät talvella pönttöjä suojapaikkoinaan pakkasta ja lumimyräköitä vastaan.
Linnunpönttöjä on, osa alkaa olla uusittavassa kunnossa. Yhtä vaan en aivan ymmärrä, tätä vaatimusta pönttöjen siivoamisesta, siis ihmisen toimesta. Tiedän mihin siinä vedotaan ja miksi muka tätä pitäisi tehdä, mutta: Kun linnut pesivät enemmän luonnon helmoissa olevissa paikoissa, kolopuissakin kun niitä joskus oli vielä enemmän jne., niin kävivätkö ihmiset niitä kolopuiden yms. pesäpaikkoja putsaamassa, eivät käyneet.
2-3 metriä on hyvä korkeus ja parempi on niitä ylipäätään johonkin aikaan vuodesta laittaa kuin ei laittaa ollenkaan. Taitaa joku laji parhaimpina vuosina pesiä jopa kahdesti, ainakin sellaista tapahtuu, että pesinnässään epäonnistunut pari yrittää uudelleen vielä samana vuonna. itse uusin ja laittelen noita kuitenkin syksymmällä, Elo- Syyskuulla. Pesintänsä varta vasten syksyyn jättäviä lajeja ei kai ole, syysmyöhällä luonnosta löytyy ruokaakin vaikeammin ja poikasten olisi kylminä öinä vaikea selviytyä saati kyetä muuttomatkoille syksyn viileydessä.
Mikä nykyajan nuorisoa vaivaa kun ei edes linnunpöntöt metsässä saa olla rauhassa?
Nykyajan nuoret ovat nykyajan vanhempien jälkeläisiä. Ei nykyajan vanhemmillakaan ihmisillä juuri luontoarvoja ole ja mitä olisikaan kun betonislummikopperoissa harmaan asvaltin vieressä eletään? Betonilaatikko ulisevan asvalttibaanan vieressä, ei siinä oikein luontoihminen viihdy!
Eipä ole pönttö enää tätä päivää.
Hyönteis-hotelli on.
Älkää kuitenkaan rakentako parvekkeen oveen.
Pari vuotta sitten tein heräte-ostoksen.
Kaverini l-lapsi saattaa taas tänä kesänä seurata sen asukkaita.
Hyönteiset kun eivät pelkää ihmistä.
H.
Onhan pöntöille käyttöä, hyönteishotelli on aivan eri asia.
Kaverini oman kaverinsa kanssa on valmistanut 1000 linnunpönttöä ja jokainen on sijoitettu paikoilleen. Tuulihaukan pönttöjä muutama tässä lähellä.
Tulin mökille tänään, viime syksynä täytetty klapihäkki sellanen 2x3 metriä ni tarkotus ottaa siitä saunapuita mutta mustarastas peijakas oli tehny siihen pesän, joten omikoot ny pesäpaikkansa.
Tontilla on kyllä vanhoja pönttöjä onko niissä asukkaita en vielä huomioinu, kesä on tullut avaraan luontoon.
Vähän sama juttu talvesta yli jääneen polttopuupinon lopun kanssa. Olin jo aloittamassa sen siirtämistä uusien puiden tieltä sivuun, mutta puiden lomassa näyttää valmistautuvan pesimään joku punarintainen laji. Pinonloppu jää nyt siihen vaikka Jouluun asti, linnut pesikööt kun ovat paikan löytäneet!
Knaakknaak
Meitsillä oli savupiipussa naakanpesä, äänekkäitä elukoita. Kuuntelin aikani. Kun meteli loppui, elokkäs linnut häipyneet, käytin nokikolarin putsaamassa piipun ja laittamaan verkon piipunnokkaan.
Kun pitää muistaa, kaikki linnut pesimäaikaan rauhoitettuja ja naakka vielä erikseen elukkana, siis tuplarauhoitus. Kyllä pesien hävittämiseen voi lupaakin hakea jostain, lintujen pesimäajat kuitenkin aika lyhyitä.
=DW=
Pidän pönttöni puts. Vanhat ulos, uutta sisään.
Mutta kysynpä sinultakin, ellet ole sivulla olevaa aiempaa kirjoitustani katsonut, että miksi putsata: Eli kysyn että kun meillä vielä ei harjoitettu ns. tehometsätaloutta ja metsissä oli runsaasti myös niitä vanhoja kolopuita ja sellaisia, niin kävivätkö ihmiset niitä pesäkoloja siivoamassa ja puhdistamassa? Väittäisin että eivät käyneet, entä mitä kauheata siitä seurasi, ei niin mitään. Mistä siis kimpoaa tämä merkillinen pönttöputsausvillitys?
Tautien takia kai
Pönttö helppo tehdä putsattavaksi, pikkujuttu putsaus, jos muistaa. Lisäks, kertyyhän sinne kuoria, jätöksiä jne. Ite asissa en tiedä, miten linnut hylkää vanhat pesimäpaikat, täyttyykihän net. Joka vuosi kuuluu tikka hakkaavan päätään puuhun, vaikka ois vanhojakin koloja.
=DW=
Tikka hakkaa etsiessään ruokaa, ei se hakkaa varta vasten koloja tehdäkseen. Se etsii puun sisällä olevia toukkia yms. ruoaksi sopivaa. Voi kai se joskus aiemmin syntynyttä koloa pesäpaikakseen laajentaakin. Laajentamista tekevät muutkin linnut kun puu on riittävän pehmeää. Kun vanhan lahopuun pinnan on ensin vaikka tikka puhkonut, sisäosahan on sitten sitä pehmennyttä puolilahoa puuta.
Linnut myös usein tyhjentävät vanhan pesän ennen uuden tekemistä, ja esim. poikastensa ulosteet ne poistavat pesästä tehokkaasti, näitä toimintoja olen onnistunut näkemäänkin!
Mutta mietipä, jos muuttaisit asuntoon ja joutuisit siivoamaan munankuoret, höyhenet, kenties heikoimman luurangon, niin joutuisit tekemään melkoisen siivon.
Onhan noita ihmisasukkeja, jotka pirstaloivat pesänsä.
Siksi mielikuvitellaan, miltälinnusta tuntuu. Kesä on lyhyt ja pesintä tehdään heti muuton jälkeen. Kerran olkikukka-amppeliin teki kultaisenkeltainen lintupariskunta pesän sisäänkäyntikatoksen alle.
En voinut kastella ja kun linnunpojat varttuivat ja perhe lähti, oli jo liian myöhäistä. Keltaiset olkikukat olivat hyvä suojaväri.
Linnut käyttävät järkeäkin.
Linnut käyttävät järkeäkin, ilman muuta. Ja siis luotan siihen, että linnut tekevät mahdollisimman oikeita päätöksiä myös pesäpaikkojensa valinnoissa, eli että juuri ne itse päättävät kelpuuttavatko pöntön, jossa ehkä on ensin siivottava tms.
Pitäisi tehdä pönttöjä, mutku ei ole oikeanlaista rakennusmateriaalia, eli vanhaa keloontunutta lautaa, tms., enkä minä kai osaa sellaista pönttöä tehdäkään--
Eivät ne linnut sitä materiaalia jää tuijottamaan. Jos on vain uutta lautaa, vuoden kuluttuahan sekin on jo harmaantunutta. Olen tehnyt muutaman pöntön julkisivun esim. rakentamisesta ylijääneestä paksusta vesivanerista, hyvin ovat pesäpaikoiksi kelvanneet. Tätä vesivaneria eivät muuten mielellään noki tikatkaan.
Ohjeita löytyy netistäkin ja tekemällä oppii!
Pitäisi ainakin etureuna olla sen verran karkea että poikaset pääsevät kiiemään pesästä ulos.
Ikävä juttu jos liukas vaneri ja kuolevat pesään.
Hyvä huomautus, jotain karheutta olisi hyvä laittaa jopa ns. raakalaudasta tehdyn pöntön sisimmälle etuseinälle. Oletin että tämä löytyisi kyllä kaikista ohjeista, mutta ehkä ei kuitenkaan.
-eipä sitä kaupunkilaishemmo paljon pönttöjä asentele, uskon lintujen kyllä pärjäävän muutenkin ihan hienosti. joutsenet pian jo kuukauden olleet meren poukamassa, ja nyt pesällä hautomassa, sensijaan vasta eilen ensimmäiset pääskyset kirkui ja syöksähteli talon ympäri, vaikka hellettä on ollu aika pitkään jo. pullasorsat katoaa kans kesäisin aina johonkin paremmille apajille, syksyllä toi lampi on niitten koti.
On juuri ollut jopa uutisissa, miten esim. pääskysten määrät ovat radikaalisti vähentyneet. Tässä ei kai niinkään epäillä, että meillä olosuhteet pääskysille olisivat merkittävästi huonontuneet, sen sijaan epäillään esim. keski- Euroopassa käytettyjen torjunta- aineiden yms. rokottavan kantaa. Sama pätee myös esim. pienentyneisiin kottaraiskantoihin. Metsäkanalintukannat, erityisesti teeri ja metso, ovat murto- osia vaikka aikaan noin sata vuotta sitten verrattuna, ja tässä tapauksessa ihan suomalaistenkin toiminta, laajat metsien hakkuut ja muu ihmisen toiminta ovat isossa roolissa. Moniko nykynuori on koskaan nähnyt esim. metsoa?
Metsien voimakas muuttuminen ns. tehometsätalouden ehdoilla on vienyt vanhat kolopuut pesäpaikkoina luonnosta pois lähes täysin, siksi toiset pikkulintulajit usein suorastaan kiistelevät ja kilpailevat ihmisen laittamista pesäpöntöistä.
Joutsen on laji joka näyttää jostain syystä kuuluvan ainakin toistaiseksi selviytyjiin, ehkä varis, harakka ja naakkakin. Ryhmä viimemainittuja narisee juuri pihallani!
Näinhän minä jo kirjoitin.
Hyvä kopio sinulta.
Suomalaisten on saatava elää.
Ei sitä luonnon-suojelu saa estää.
-
Kaikki kauniit kuvat luonnostamme ovat jo netissä.
Nyt on aika kuvata onnellisia palkan-saaja-perheitä.
Palkan-saajia, joita ei kulttuuri toisten työllä rahoita.
H.
Ei lehvetti sentään, minä kirjoitin ketään kopioimatta, en tiedä mitä ja missä olet mahdollisesti kirjoittanut? Toisaalta, miten taas kerran omituinen kommentointisi liittyy lainkaan aiheeseen linnunpöntöt?
https://www.youtube.com/watch?v=TeDqdC16Wn0
Pönttö moottorisahalla, tuommosia aattelin tehä syssymmällä. Ei tosin ole kelopuuta mutta männystäkin voipi tehä, näyttää käyvän näppärästi sahaaminen.