Joku täällä väittikin joskus, ettei Suomessa tapeta kouluissa. Muistan kuitenkin 80-luvun lopulta tapauksen Raumalta, jossa koululainen ampui kaksi luokkatoveriaan aamulla oppitunnin alussa. Mitä tiedätte tapauksesta ja tekijästä. Toiset sanoivat kiusatuksi, toiset skitsofreenikoksi.
Raumanmeren koulumurha
---
53103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistaakseni itse kertoi olleensa koulukiusattu, ampumiselta välttyneet koulukaverit eivät olleet samaa mieltä. Poika oli esitellyt aikaisemminkin koulussa isänsä aseita, taisi olla jopa pitänyt esitelmän niistä. Kyseisenä aamuna pyssy jälleen mukana, kesken tunnin (?) oli ottanut aseen esiin, tähdännyt kaveria ja vetänyt liipaisimesta, ase ei kuitenkaan lauennut. Poika nousi sitten seisomaan uusi tähtäys ja laukaisuyritys, ja se onnistui. Ampui perään vielä toisenkin oppilaan. Syntyneessä pakokauhussa taisi vielä päästä pakoonkin hetkeksi. Kun ase ei ensimmäisellä kerralla lauennut, tähdätty kollega sanoi vain "älä viitsi.."
.. mutta sitä eivät tietysti koulukaverit ja opettajat ole koskaan myöntäneet.
Kiusaaminen oli tässä tapauksessa jatkuvaa ja törkeää luokkaa. Sanoisinpa, että ansionsa mukaan saivat uhrit.
olen samoilta seuduilta kotoisin ja kyllä oli kuulemani mukaan erittäin törkeästi koulukiusattu. Mutta sanomattakin selvää, ettei tällaisen tapahtuman jälkeen kukaan sitä voi myöntää, koulunhan olisi pitänyt puuttua kiusaamiseen jo paljon aikaisemmin.
Kuulemani mukaan homma meni niin, että poika käveli kesken aamunavauksen luokan eteen ja ampui kaksi luokkatoveriaan, yritti kai myös kolmatta, mutta ei osunut. Taisi olla kasiluokkalainen. Kuulemma koulun toiminta pysähtyi loppupäiväksi... olin silloin itse muutaman vuoden ylempänä lukiossa, mutta en sattumalta ollut koulussa silloin. Poika saatiin kiinni jostain maaseudulta. Hyvin surullinen tapaus.
Myöhemmin ylä- ja ala-asteeen rehtorit pitivät jonkinlaisia selvittelytilaisuuksia. Surmatut tunteneet pitivät poikia mukavina ja reiluina kavereina. En tiedä, mikä asiassa oli lopullinen totuus. Tuollaisia hieman erikoisempia tovereitahan kiusataan aina, eikä kukaan pidä asiaa omituisena tai edes välttämättä mitenkään pahana, ajatellaan vain, että mitäs on kummallinen. Pahimmat paskiaiset omilta kouluajoiltani olivat juuri ne kivat urheilijakaverit, joiden omat asiat olivat ihan kunnossa. Eikä kiusaaminen välttämättä tarkoita rahan kiristämistä, välitunneilla hakkaamista tai pään upottamista vessanpyttyyn, vaan vilkuilua, naureskelua, eristämistä. Tuollaista hiljaista ylenkatsontaa ei sitten voida jälkeenpäin ikinä mitenkään todentaa, ja tuskinpa mainitut pojat olivat yksin ja yksissä tuumin poikaa sorsineet. Tavallaan toivoisinkin, että ammutut pojat saisivat jo synninpäästön, ja tarinasta löydettäisiin yleinen opetus: älä kiusaa kaveria. Joku ei ehkä jaksakaan kuunnella.
porista missä muutama vuoden takaa, koulukiusattu yritti riistää hengen kiusaajaltaan isolla leipäveitsellä. Millä myös osui oliko selkään vai miten, mutta henkissä selvisi kuitenkin tapauksesta.