Enkun kuuntelu 1985

oli, mutta olen tyytyväinen c:hen...

...tuo nyt kuitenkin ole sellainen poikkeuksen poikkeuksen poikkeus, jota tapahtuu hyvin harvoin. Pääasiassa nykykuuntelut ovat huomattavasti vaikeampia kuin parikymmentä vuotta sitten, johtuen englannin osaamisen parantumisesta. Tuskinpa kovin moni 80-luvun alkupuolella laudaturin kirjoittanut saisi nyt täysiä pisteitä kuuntelusta...

Harmillista jos kohdallesi on sattunut joku aivan ylivaikea yo-koe.

Abikurssilla kuuntelimme tuoreiden kuuntelujen lisäksi kuunteluja vuosilta -88 ja -89, enkä oikein osannyt päättää olisiko pitänyt itkeä vai nauraa! Aivan sikahelppoja kuunteluja, yksinkertaisia vaihtoehtoja... ja täydet pisteet tuli ihan heittäen. Kun niitä vertasi tämän päivän yo-kuunteluihin, niin niissä oli kyse kuullunYMMÄRTÄMISESTÄ, ja nykyään kyse on YTL:n immeisten kieron mielen tuntemuksesta =)

Minä sain 23/30 pistettä. Olin toiseksi paras koko koulusta. Mulla oli kirjalliset kokeet ajokorttiin samana päivänä, joten mulla ei ollut mitään paineita sen kuuntelun suhteen. Se kirjallinen koe oli mulle tärkeämpi. Tuli muiten C sitten YO-todistukseen Enkusta. Ja hyvin sillä on täällä ulkomailla pärjätty

Englannin kuuntelu 1985 pilasi täysin arvosanan ja sain C.n, ihan megapettymys ja harmittaa vieläkin. ==)=(%%%#¤#&&¤"#!##¤&&%// ARGH !

Huoh.... GAUSSIN KÄYRÄ. Ei sillä vaikeudella ole mitään merkitystä

"Huoh.... GAUSSIN KÄYRÄ. Ei sillä vaikeudella ole mitään merkitystä"

On sillä se merkitys, että kohtuuttoman vaikea koe saattaa sotkea oppilaan ajatukset ja pelko reputtamisesta lamauttaa koetilanteessa. Siksi olisi hyvä, että kokeen vaikeustaso ei vaihtelisi kovin paljon vuodesta toiseen.

Olen itse opettanut englantia lukiossa noin 35 vuotta ja muistan hyvin kevään 85 kokeen. Kevään 84 A-englannin koe oli ollut turhankin helppo. Kun koemielessä kuuntelutin sen 9-luokkalaisilla, heistä noin 75 % olisi läpäissyt kokeen, siis käymättä päivääkään lukiota.

A-englannista sai keväällä 84 approbaturin 165 pisteellä. Vuotta myöhemmin 137 pistettä riitti. Koska kuuntelukokeesta kohistiin ja kirjoitettiin keväällä 85 kovasti, mm. kaksi yliopiston englannin lehtoria kirjoitti Hesarissa kuunnelleensa kokeen ja saaneensa muistaakseni vain 27 oikein, YTL itse asiassa helpotti kokeen läpäisyä siten, että reputtaneiden prosentuaalista määrää vähennettiin hieman keväällä 85 edellisestä keväästä. Kokeen läpäiseminen oli siis matemaattisesti HELPOMPAA, kun koe oli vaikea!

Itse kirjoitin yo-kirjoitukset aikana, jolloin arvaustehtäviä ei vielä ollut keksitty kokeisiin. Kaikissa kielissä oli käännöskoe, tosin latinassa riitti käännös latinasta suomeen. Englannissa käännettiin kumpaankin suuntaan. Koe ei tietenkään testannut lainkaan kuullun ymmärtämistä, mutta sitä ei voinut läpäistä osaamatta perusasioita kielen rakenteista.

Nykyisin en kehtaa käyttää yo-lakkia, koska sen saa niin mitättömillä tiedoilla.

"Koulussamme ollut amerikkalainen vaihto-oppilas kuunteli saman kokeen, ja sai tulokseksi 24/30."

Tämä on aivan normaalia. On väärä luulo, että äidinkielenään jotakin kieltä puhuvat muka osaisivat kieltä täydellisesti ja saisivat kaikista kokeista maksimipisteet. Joka kevät esimerkiksi monet suomalaiset kirjoittavat karmeaa suomea äidinkielen yo-kokeessa ja reputtavat.

Monien tälle foorumille kirjoittavien tekstistäkin huokuu melko vaatimaton suomen kielen perusrakenteiden hallinta.

Sain harjoituksissa yleensä 28-30 ja yo-kuuntelussa 12!!!!!! Vieläkin katkera happosateista

Oi kultainen nuoruus ja abikevät -85! Enkun kuultu, lähdin tavoittelemaan pomminvarmaa laudaturia. Hirveä hämmennyksen tunne kokeessa: vaikeaa, aika loppuu vaihtoehtoja lukiessa, vieraita teemoja, korostuksia ja sanoja. Hirveä helpotus oman open esitarkastuksen jälkeen: 25/30 oikein, vaikean kokeen takia luultavasti lisäpojoja tulossa. Ja sain mitä halusin ja ansaitsin, laudaturin. Samoilla taidoilla saisin yhä, sen tiedän.

Olin kanssa varmaa Laudaturia hakemassa mutta ihan käsittämätön kuuntelu pilasi enkun. Koulun englannin opettajalla ei minua paremmin mennyt, mutta luokan huonoin sai hyvän kun laitti kaikkiin monivalintoihin saman vastauksen. Eli sama kirjain joka kohtaan. Huono koe pelasti hänet. Kokeestahan valitettiin mm oikeuskanslerille mutta eihän se meitä auttanut. Enkku jäi harmittamaan, muista sain laudaturin joka jäi myös yleisarvosanaksi .
Ja pääsin suoraan haluamaani korkeakouluun, jonne ei ilman älliä ole asiaa. Eli ei ole minun osalta vaikuttanut niin paljon koska loppuosa kokeesta meni erittäin hyvin. Silti ikuisdsti katkera. Mutta gaussin käyrä höpötykset on turhia, ylivaikea tai ylihelppo koe vaikuttaa niin että todellinen paremmuusjärjestys ei tule esiin vaan sekoittuu.

Kyllä muistan -85 enkun, ei se hyvin mennyt, korotin syksyllä -85 :) Kannatti!!!

Englannin kielen yo-kirjoitusten ongelma, ja todennäköisesti muidenkin vieraiden kielten ongelma on, että kokeen laativat suurelta osin natiivit kielen puhujat. Tällä halutaan varmistaa, että käytetty kieli on mahdollisimman virheetöntä ja idiomaattista.

Vuosikymmenten opetuskokemuksella voin kuitenkin sanoa, että tämä jääkin natiivien puhujien ainoaksi plussaksi. Heillä ei usein ole mitään käsitystä siitä, mitä kokeessa voidaan kohtuudella vaatia, eli mille tasolle oppilas voi yltää opiskeltuaan englantia muiden aineiden ohella pari kolme tuntia viikossa kouluaikanaan. Toisin sanoen he eivät läheskään aina kykene laatimaan vaikeustasoltaan sopivaa koetta.

Kevään 1985 koe oli sekä kuullun että kirjallisen osion osalta sopiva mittaamaan NATIIVIN puhujan kielitaitoa, ei kieltä koulussa opiskelleen ulkomaalaisen. Kokeisiin jää lisäksi turhan usein virheitä, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä kielen osaamisen kanssa. Kevään 85 kirjallisessa kokeessa oli monivalintatehtävissä matemaattinen kysymys, johon mikään vastausvaihtoehto ei ollut oikein. Kokeen laatijat eivät osanneet matematiikkaa ja tarjosivat väärää vastausta oikeaksi vastausvaihtoehdoksi.

Joku pitkän matematiikan abi kirjoittikin piikikkäästi Helsingin Sanomien mielipidesivulla, että jos kielikokeessa pitää välttämättä kysyä matemaattisia asioita, pitää myös tarjota oikea vastausvaihtoehto. Loppuarvostelusta tuo monivalintakysymys jätettiin kokonaan pois siten, että kaikki saivat pisteet valitsemastaan vaihtoehdosta riippumatta.

Kokeen pitää antaa se vaikutelma, että se on vaativa, vaikka osallistujien keskimääräinen kielitaito heikkenee vuosi vuodelta. Pisterajat eivät siis saisi laskea kovin alas, koska niitä verrataan menneiden vuosikymmenten vastaaviin. Kätevä tapa taata tämä on ollut monivalintakysymysten vastausvaihtoehtojen määrän vähentäminen neljästä kolmeen. Nyt arvaamallakin saa enemmän pisteitä kuin ennen.

Oli aika, jolloin arvaamalla ei saanut yhtään pistettä. Vain kieltä osaamalla saattoi läpäistä yo-kokeen.

Muistan meidän enkun kuuntelukokeen, missä eräs kysymys kuului, että "oliko henkilön vastaus ironinen vaiko sarkastinen". Minusta kuunnellussa nauhassa annettu vastaus oli sangen hauska, mutta koin kysymyksen silti jokseenkin vaikeaksi. Tällä ei tietenkään ollut mitään tekemistä englanninkielen kanssa.

Jos oikein muistan siinä taisi olla jotain kemian teollisuuden sanastoa. Kuitenkin sain puoli arvaamalla 21 oikein. Muistan kun jotkut lähtivät melkein itkien pois peläten sitä että lakki meni jo ekan kuunteluun.

27 tai 28. Se oli kauhea. Olin aina 30. Osa 10:n oppilaita 10 p. Kiero. En kehu itseäni. Opettajamme Vuoksenniskan lukiossa Imatralla pakotti aina vähän enemmän jos sitä pidenpää engalantia ajattelit. C-kasetin BBC-uutiset esim. pe 2-tunnin päätteeksi. Ja joka minuutti - tunnista ei luistettu. Lähetti pakettini heikkona L:nä - tuli takaisin liki täysin pistein. Mutta - Noko oli kova mutta hyvä tyyppi - harmi etten pääse nyt enää kiittämään.

Sain 19/30 (muistaakseni) ja arvosana M

28/30 - vaikea se oli. Siihen asti aina 30/30. Kokonaisuutena L.

-85 sain 26/30 - koulun paras. Ja arvosanaksi sitten L. Todistuksessa oli komea 8...

15/30 85 YO englannin kuuntelussa. Harjoiteltiin aikaisemmilla kokeilla esim. 1984 kuuntelusta 28/30. Oli monella itku kurkussa tuon 85 enkun kuuntelun jälkeen. Meille kostettiin tuo 1984 helppo kuuntelu.

Yo - 85
Enkun ehdot tein edellisenä kesänä kaksi kertaa ja tuosta kuuntelusta vetäsin 19/30. Se oli takuu, että pääsin kirjoituksista läpi ;) Hyvät opplilaat itki 11/30 tuloksiaan.

Muistaakseni Englannin kuullussa 1985 oudosti oli paljon sellaista että kreikkalaisia sanoja ja termejä käännettiin englanniksi vai oliko toisin päin, eli ei oikein ollut Englannin kuullun ymmärrystä pelkästään. Ja sitten kysyttiin mikä se termi oli englanniksi. Onneksi varauduin kaikkeen myös tällaisiin ansioihin. Lähti 30/30 pistein, palasi 29/30. Kun englanti maistui muutenkin sain jotain 50 pistettä yli L-rajan kun kohun myötä L-raja tippui jonnekin 230 tienoille muistaakseni.

Joo-o. Sama tilanne kuin kysyjällä. Sain normaalisti 27-29 oikein "vanhoista" yo-kuunteluista. 15/30 vähän latisti fiilistä. Lähti YTL:lle juuri ja juuri A:na mutta takaisin tuli vahvana B:nä. Yksi korotuskerta oli silloin mahdollinen, ei siis useita kuten nyt. Enkä kyllä ole sitäkään käyttänyt :) 3L:n ylioppilas (Lukio lukematta läpi) on silti ihan tyytyväinen elämäänsä...

En muista pisteitä, mutta muistan paniikinomaisen tunnelmani kuuntelussa 1985. Mietin, että olenko tosiaan näin tyhmä. Vähän helpotti, kun kuuntelun jälkeen kaikilla oli samanlaiset fiilikset.