Tämä luettelo ei pidä sisällään kaikkia ateistien levittämiä harhaanjohtavia väitteitä ja valheita, mutta kertoo paljon heidän alhaisesta moraalistaan ja luontaisesta taipumuksestaan vääristellä totuutta.
He tekevät kaiken tämän tukeakseen omaa maailmankuvaansa ja Jumalan eli kaiken olevaisen luojan kieltävää ajatusmaailmaa.
Jumalan olemassaolosta ja luomisesta ei ole yhtä ainoaa todistetta.
Uuden testamentin kirjoitukset on kirjoitettu vuoden 70 jälkeen.
Kristinusko on valheisiin perustuva keksitty uskonto.
Uuden testamentin kirjoittajat kertovat tarkoituksella valheita, joihin eivät itsekään usko.
Uuden testamentin kirjoitukset ovat verrattavissa pakanoiden jumaltaruihin tai fiktiivisiin romaaneihin.
Uuden testamentin kirjeet eivät ole historiallisten henkilöiden kirjoittamia kirjeitä seurakunnille tai historiallisille henkilöille, joille ne kirjeet on osoitettu.
Uuden testamentin Jeesuksen opetuslapset eivät ole historiallisia henkilöitä.
Jeesus ei ole historiallinen henkilö.
Vanhan testamentin henkilöt eivät ole historiallisia henkilöitä, jos he todistavat yhdestä ainoasta luoja-jumalasta.
Jos Vanhan testamentin kirjoituksissa on muutama asiavirhe ja 400-luvulla eKr. tehty lisäys, niin se todistaa kaikkien kirjoitusten olevan tarua ja valhetta.
Jos Uuden testamentin kirjoituksissa on muutama asiavirhe ja ristiriita, niin se todistaa kaikki kirjoitukset taruksi ja valheeksi.
Muutama juutalainen taru historian kirjoituksen joukossa tekee arvottomaksi sen historian kirjoituksen eikä se ole totta, vaikka se sijoittuu todellisen historian tapahtumiin, paikkakuntiin ja henkilöihin.
Jos Raamatun kirjoitukset eivät ole täysin virheettömät, niin mikään osa niistä ei voi olla luotettava historiallisena lähteenä.
Raamatun kirjoitusten ilmoittamaan Jumalaan uskominen on verrattavissa joulupukkiin tai puutarhatonttuihin uskomiseen.
Raamatun kirjoitukset ovat verrattavissa fiktiivisiin romaaneihin tai Aku Ankkaan.
Lista jatkuu sitä mukaa kuin uusia väitteitä esitetään Jumalan tuntemisen esteeksi.
Ateistien kootut valheet
27
298
Vastaukset
400-luvulla eKr. elänyt pappi Esra keksi kaikki Vanhan testamentin kirjoitukset omasta päästään, perusti uuden monoteistisen uskonnon, sai Israelin kansan pitämään totena valheet sen historiasta ja sai heidät palvomaan mielikuvitusystävää, josta he eivät olleet aiemmin kuulleet, mutta joka on luonut kaiken, mitä on olemassa, ja sen vuoksi hänen käskyjään on toteltava: niitä käskyjä, jotka Esra keksi omasta päästään eikä kukaan tuntenut niitä käskyjä ennen häntä. Esra on itse asiassa koko Israelin kansan kantaisä ja hänestä tuli pappi vasta sen jälkeen, kun hän oli perustanut uuden uskonnon ja synnyttänyt uuden kansan.
Mutta kukas se niin väittääkään että Raamattu on ristiriidaton, kirjaimellisesti totta, ja Jumalan Sanaa joka sana?
- Eikiitosjeesus
Ateiteilla onkin aikalailla terve suhtautuminen asioihin. Kiitos tiivistämisestä.
- Eikiitosjeesus
"Alussa ihminen loi jumalan omaksi kuvakseen"... kun ei vielä parempia selityksiä asioille keksinyt.
"Uuden testamentin kirjoitukset on kirjoitettu vuoden 70 jälkeen."
Kuka tuollaista väittää ?
"Uuden testamentin kirjeet eivät ole historiallisten henkilöiden kirjoittamia kirjeitä seurakunnille tai historiallisille henkilöille, joille ne kirjeet on osoitettu."
Varmasti ne ovat jonkun historiallisen henkilön kirjoittamia. EI kukaan tervejärkinen väitä niitä PH:n tuotoksiksi, joissa ei olisi ihmistä ollut kirjoittajana.
"Jos Uuden testamentin kirjoituksissa on muutama asiavirhe ja ristiriita, niin se todistaa kaikki kirjoitukset taruksi ja valheeksi."
Ei tietenkään todista, kuka tuollaista muka väittää ?
Mutta se, että niissä on virheitä ja ristiriitoja, on vuorenvarma todistus siitä etteivät ne ole historiallista faktaa.
"Muutama juutalainen taru historian kirjoituksen joukossa tekee arvottomaksi sen historian kirjoituksen eikä se ole totta, vaikka se sijoittuu todellisen historian tapahtumiin, paikkakuntiin ja henkilöihin."
Kyllä fakta on se, että jos kirjoituksessa on virheitä jossakin kohden, sitä ei voida pitää historiallisena todistusaineistona toisessakaan kohtaa.
Onpa kovin kaukaa haettuja nämä lauselmasi."Mutta se, että niissä on virheitä ja ristiriitoja, on vuorenvarma todistus siitä etteivät ne ole historiallista faktaa."
Tarkoitatko sitä, että ne virheet eivät ole historiallista faktaa vai sitä, että yksikään kirjoitusten kohta ei ole historiallista faktaa?
"Kyllä fakta on se, että jos kirjoituksessa on virheitä jossakin kohden, sitä ei voida pitää historiallisena todistusaineistona toisessakaan kohtaa."
Miten niin ei voida pitää? Tietenkin voidaan ja niin tuleekin tehdä. Muutenhan joutuisimme hylkäämään kaikki Raamatun kirjoitukset historiallisena todistusaineistona, vaikka ne ovat erinomainen lähde tutkittaessa Raamatun historiaa.unitaari kirjoitti:
"Mutta se, että niissä on virheitä ja ristiriitoja, on vuorenvarma todistus siitä etteivät ne ole historiallista faktaa."
Tarkoitatko sitä, että ne virheet eivät ole historiallista faktaa vai sitä, että yksikään kirjoitusten kohta ei ole historiallista faktaa?
"Kyllä fakta on se, että jos kirjoituksessa on virheitä jossakin kohden, sitä ei voida pitää historiallisena todistusaineistona toisessakaan kohtaa."
Miten niin ei voida pitää? Tietenkin voidaan ja niin tuleekin tehdä. Muutenhan joutuisimme hylkäämään kaikki Raamatun kirjoitukset historiallisena todistusaineistona, vaikka ne ovat erinomainen lähde tutkittaessa Raamatun historiaa.Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö se toinen kohta mahdollisesti voi olla totta, mutta lapsikin ymmärtää että joulupukin lentävät porot eivät ole totta, vaikka reki löytyisikin historiallisena todistusaineistona.
Koska ne eivät ole absoluuttista faktaa eivätkä erehtymätöntä tekstiä, niin ne on otettava sellaisina kuin mitä ne oikeasti ovatkin, eli jokainen kirjoitus on kirjoittajan käsitys asioista, tai se käsitys jota hän kirjoituksellaan asioista haluaa antaa. Ei sen enempää.
Sellainen ei ole todiste.Exap kirjoitti:
Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö se toinen kohta mahdollisesti voi olla totta, mutta lapsikin ymmärtää että joulupukin lentävät porot eivät ole totta, vaikka reki löytyisikin historiallisena todistusaineistona.
Koska ne eivät ole absoluuttista faktaa eivätkä erehtymätöntä tekstiä, niin ne on otettava sellaisina kuin mitä ne oikeasti ovatkin, eli jokainen kirjoitus on kirjoittajan käsitys asioista, tai se käsitys jota hän kirjoituksellaan asioista haluaa antaa. Ei sen enempää.
Sellainen ei ole todiste."Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa."
Mitä jos voidaan osoittaa osa aineistosta väärennökseksi (muutokseksi tai myöhemmäksi lisäykseksi alkuperäiseen tekstiin)? Olisiko silloin mahdollista, että se alkuperäinen teksti olisi historiallisesti totta ja luotettavaa? Onko maailmassa kovin montaa sellaista historiallista tekstikokoelmaa, jossa ei olisi yhtä ainoata asiavirhettä? Pidätkö historiallisesti epäluotettavana kaikkia historiallisia tekstejä koskien kaikkia muinaisia kulttuureja vai kohdistuuko epäluottamuksesi vain Raamattuun?
"Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö se toinen kohta mahdollisesti voi olla totta, mutta lapsikin ymmärtää että joulupukin lentävät porot eivät ole totta, vaikka reki löytyisikin historiallisena todistusaineistona."
Nyt sinä vertaat joulupukkia lentävine poroineen siihen, miten luotettavia Raamatun kirjoitukset ovat ja onko järkevää uskoa kaiken olevaisen luojaan ja evankeliumiin. No, tämä ei jostakin syystä yllätä minua. Uskotko luojaan ja luomiseen?
"Koska ne eivät ole absoluuttista faktaa eivätkä erehtymätöntä tekstiä, niin ne on otettava sellaisina kuin mitä ne oikeasti ovatkin, eli jokainen kirjoitus on kirjoittajan käsitys asioista, tai se käsitys jota hän kirjoituksellaan asioista haluaa antaa. Ei sen enempää."
Ovatko ateistien tulkinnat Raamatust absoluuttista faktaa ja sataprosenttisesti varmaa tietoa? Sellaisena olet niitä mielipiteitä ja tulkintoja monta kertaa tällä foorumilla esitellyt. No, sovella tuota kaikkiin historiallisiin lähteisiin: niissä ei ole mitään sataprosenttisesti varmaa tietoa eikä absoluuttisia faktoja - vai onko?
"Sellainen ei ole todiste. "
Eikö? Kyllä ne ovat todisteita, mutta ovatko ne hyviä vai huonoja todisteita: se on eri asia ja tulkitsijan arvioitavissa.Exap kirjoitti:
Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö se toinen kohta mahdollisesti voi olla totta, mutta lapsikin ymmärtää että joulupukin lentävät porot eivät ole totta, vaikka reki löytyisikin historiallisena todistusaineistona.
Koska ne eivät ole absoluuttista faktaa eivätkä erehtymätöntä tekstiä, niin ne on otettava sellaisina kuin mitä ne oikeasti ovatkin, eli jokainen kirjoitus on kirjoittajan käsitys asioista, tai se käsitys jota hän kirjoituksellaan asioista haluaa antaa. Ei sen enempää.
Sellainen ei ole todiste.""Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa."
Jos lukion historian oppikirjassa on virheitä, niin onko kyseinen kirja kokonaan epäluotettava?
Jos muinoin eläneen kansan historiankirjoituksessa on virheitä, niin onko kyseinen lähde kokonaan epäluotettava?
Tiedät itsekin, että vaikka kirjoituksissa olisi asiavirheitä ja totuuden vastaisia väitteitä, niin ne voivat kertoa historiallisesti tosista asioista jopa suurimmassa osaa niitä kirjoituksia tai ainakin osassa. Eikö tieteellisen tutkimuksen tarkoitus ole nimenomaan tutkia sitä, mitkä kohdat jossakin lähteessä ovat historiallisesti totta ja mitkä eivät, sen sijaan, että sanottaisiin jotakin lähdettä kokonaan epäkelvoksi ja epäluotettavaksi sen vuoksi, että siinä on muutamia asiavirheitä ja epätosia väitteitä?unitaari kirjoitti:
"Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa."
Mitä jos voidaan osoittaa osa aineistosta väärennökseksi (muutokseksi tai myöhemmäksi lisäykseksi alkuperäiseen tekstiin)? Olisiko silloin mahdollista, että se alkuperäinen teksti olisi historiallisesti totta ja luotettavaa? Onko maailmassa kovin montaa sellaista historiallista tekstikokoelmaa, jossa ei olisi yhtä ainoata asiavirhettä? Pidätkö historiallisesti epäluotettavana kaikkia historiallisia tekstejä koskien kaikkia muinaisia kulttuureja vai kohdistuuko epäluottamuksesi vain Raamattuun?
"Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö se toinen kohta mahdollisesti voi olla totta, mutta lapsikin ymmärtää että joulupukin lentävät porot eivät ole totta, vaikka reki löytyisikin historiallisena todistusaineistona."
Nyt sinä vertaat joulupukkia lentävine poroineen siihen, miten luotettavia Raamatun kirjoitukset ovat ja onko järkevää uskoa kaiken olevaisen luojaan ja evankeliumiin. No, tämä ei jostakin syystä yllätä minua. Uskotko luojaan ja luomiseen?
"Koska ne eivät ole absoluuttista faktaa eivätkä erehtymätöntä tekstiä, niin ne on otettava sellaisina kuin mitä ne oikeasti ovatkin, eli jokainen kirjoitus on kirjoittajan käsitys asioista, tai se käsitys jota hän kirjoituksellaan asioista haluaa antaa. Ei sen enempää."
Ovatko ateistien tulkinnat Raamatust absoluuttista faktaa ja sataprosenttisesti varmaa tietoa? Sellaisena olet niitä mielipiteitä ja tulkintoja monta kertaa tällä foorumilla esitellyt. No, sovella tuota kaikkiin historiallisiin lähteisiin: niissä ei ole mitään sataprosenttisesti varmaa tietoa eikä absoluuttisia faktoja - vai onko?
"Sellainen ei ole todiste. "
Eikö? Kyllä ne ovat todisteita, mutta ovatko ne hyviä vai huonoja todisteita: se on eri asia ja tulkitsijan arvioitavissa.""Sellainen ei ole todiste. "
Eikö? Kyllä ne ovat todisteita, mutta ovatko ne hyviä vai huonoja todisteita: se on eri asia ja tulkitsijan arvioitavissa."
Yhtä paljon kuin Dickensin David Copperfield on todiste. Siinä voi olla asiaa joukossa, mutta tietedäät ettei sitä voi pitää yksinään luotettavana lähteenä.unitaari kirjoitti:
""Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa."
Jos lukion historian oppikirjassa on virheitä, niin onko kyseinen kirja kokonaan epäluotettava?
Jos muinoin eläneen kansan historiankirjoituksessa on virheitä, niin onko kyseinen lähde kokonaan epäluotettava?
Tiedät itsekin, että vaikka kirjoituksissa olisi asiavirheitä ja totuuden vastaisia väitteitä, niin ne voivat kertoa historiallisesti tosista asioista jopa suurimmassa osaa niitä kirjoituksia tai ainakin osassa. Eikö tieteellisen tutkimuksen tarkoitus ole nimenomaan tutkia sitä, mitkä kohdat jossakin lähteessä ovat historiallisesti totta ja mitkä eivät, sen sijaan, että sanottaisiin jotakin lähdettä kokonaan epäkelvoksi ja epäluotettavaksi sen vuoksi, että siinä on muutamia asiavirheitä ja epätosia väitteitä?"Jos muinoin eläneen kansan historiankirjoituksessa on virheitä, niin onko kyseinen lähde kokonaan epäluotettava? "
Se voi olla enemmän tai vähemmän luotettava lähde jolla voidaan arvioida onko jotakin oikeasti tapahtunut vai ei, mutta mikään TODISTE mistään yksittäisestä tapahtumasta sellainen teksti ei ole.
Valitan.unitaari kirjoitti:
""Jos kerran kirjoituksessa on selkeitä virheitä, toinen saman kirjoituksen kohta ei ole historiallisesti luotettavaa todistusaineistoa."
Jos lukion historian oppikirjassa on virheitä, niin onko kyseinen kirja kokonaan epäluotettava?
Jos muinoin eläneen kansan historiankirjoituksessa on virheitä, niin onko kyseinen lähde kokonaan epäluotettava?
Tiedät itsekin, että vaikka kirjoituksissa olisi asiavirheitä ja totuuden vastaisia väitteitä, niin ne voivat kertoa historiallisesti tosista asioista jopa suurimmassa osaa niitä kirjoituksia tai ainakin osassa. Eikö tieteellisen tutkimuksen tarkoitus ole nimenomaan tutkia sitä, mitkä kohdat jossakin lähteessä ovat historiallisesti totta ja mitkä eivät, sen sijaan, että sanottaisiin jotakin lähdettä kokonaan epäkelvoksi ja epäluotettavaksi sen vuoksi, että siinä on muutamia asiavirheitä ja epätosia väitteitä?Lukion historian oppikirjoja ei kukaan täysjärkinen pidä perimmäisenä todisteena yhtään mistään. Niihin on kerätty aineistoa sen hetkisestä parhaaksi arvioidusta historian tutkimuksesta, jolla on aivan muut perusteet kuin se, mitä oppikirjaan on kirjoitettu. Sen vuoksi vertaus ontuu ja pahasti.
Annoit juuri massiivisen väärän todistukse, kun valheiksi noita väitit.
Kristinuskonharhan epäjumala tuomitsee unitaarin tästä rikoksesta varsin ikävään ikuisuuteen.
Olisin odottanut valheellisten väitteiden kumoamista, mutta pelkkä lista väitetyistä valheista osoittaa jo epätoivoa unitaarin maailmankuvan mätkähtäessä kuralätäkköön ja savijalkaisena sinne sulaessa.- Badaboum
Kuule unitaari, miksi monet hihhulilahkojen miesjäsenet ovat niin hirvittäviä läskejä, todella sairaalloisen ylipainoisia? Miksei Jumalan antaman temppelin ylläpito heitä kiinnosta? Eivätkö edes rukoile Jumalalta muutaman kymmenen kilon nopeaa sulatusta?
Badaboum
Miksi kysyt minulta tuota asiaa? Kysy sitä heiltä itseltään. Kysy samalla ateisteilta läskeiltä sitä, miksi he ovat niin lihavia eivätkä tee mitään laihtuakseen.
"Lihavat ovat leppoisia" olen kuullut sanottavan ja niinhän se joidenkin lihavien kohdalla toden totta on.
Suurin osa esittämistäsi ns. ateistien väitteistä ei liity ateismiin ollenkaan, vaan ne ovat ateismin kannalta täysin yhdentekeviä. Oikeastaan vain ensimmäinen väite liittyy ateismiin.
Ja sehän meni siis näin: “Jumalan olemassaolosta ja luomisesta ei ole yhtä ainoaa todistetta.”
Voit helposti osoittaa tämän valheeksi, jos löydät yhden todisteen Jumalan olemassaolosta ja luomisesta.
Huomaa kuitenkin, että todisteeksi ei riitä sellainen havainto, joka vain ei ole ristiriidassa tutkittavan väitteen kanssa. Tämän voi havainnollistaa parhaiten karrikoimalla: Se, että peipponen laulaa pihapuussa, ei ole ristiriidassa sen väitteen kanssa, että minä omistaisin Lexus-merkkisen auton. Mutta ei se silti ole kelvollinen todistekaan.
Argumentaatiotavan vieminen loogisesti hullutuksiin asti osoittaa sen heikkoudet.
Sitä, omistanko oikeasti Lexuksen vai ei, en kiusallanikaan kerro teille. Sen voin vakuuttaa, että avoimesta ikkunastani kyllä kuuluu todellakin peipposen laulu."Voit helposti osoittaa tämän valheeksi, jos löydät yhden todisteen Jumalan olemassaolosta ja luomisesta."
Sorry vaan, mutta miten voidaan osoittaa todeksi sellainen väite, jota toinen osapuoli (ateistit) eivät hyväksy todisteeksi?
Esitä sinä yksi sellainen todiste, joka todistaa kiistatta luomisen ja luojan epätodeksi. Tai älä esitä: en hyväksy ensimmäistäkään sellaista todistetta todisteeksi. Mitä järkeä on siis vaatia toisiltamme todisteita? Turhaa suun pieksemistä on sellainen.- lomalehmä
>>Sitä, omistanko oikeasti Lexuksen vai ei, en kiusallanikaan kerro teille. Sen voin vakuuttaa, että avoimesta ikkunastani kyllä kuuluu todellakin peipposen laulu. >>
Niinpä niin... Minä puolestani voi joko uskoa sinua tai epäillä sinun puhuva palturia tai ainakin väittää tuon peipposen laulun kuulumisen olevan vain subjektiivisen kokemuksesi. Ainakaan näillä näkymin en voi millään tarkistaa väitteesi todenperäisyyttä mutta sen vähän minkä olen lukenut kirjoituksiasi ja kommenttejasi olen taipuvainen uskomaan sanojasi peipposen laulun kuulumisen suhteen. unitaari kirjoitti:
"Voit helposti osoittaa tämän valheeksi, jos löydät yhden todisteen Jumalan olemassaolosta ja luomisesta."
Sorry vaan, mutta miten voidaan osoittaa todeksi sellainen väite, jota toinen osapuoli (ateistit) eivät hyväksy todisteeksi?
Esitä sinä yksi sellainen todiste, joka todistaa kiistatta luomisen ja luojan epätodeksi. Tai älä esitä: en hyväksy ensimmäistäkään sellaista todistetta todisteeksi. Mitä järkeä on siis vaatia toisiltamme todisteita? Turhaa suun pieksemistä on sellainen.«Sorry vaan, mutta miten voidaan osoittaa todeksi sellainen väite, jota toinen osapuoli (ateistit) eivät hyväksy todisteeksi?»
Nyt sekoitat keskenään väitteen ja sen tueksi esitetyn todisteen. Jos väite on tämä: “On olemassa Jumala, joka on luonut kaiken olemassa olevan”, tuo sama lause ei tietenkään voi olla sen todiste.
Mikä siis on se todiste, jota mielestäsi ateistit eivät hyväksy? Tarkista nyt ainakin, onko se sellainen, mistä varoitin eli jotakin, mikä ei sinänsä ole ristiriidassa Jumalan ja luomisen kanssa, mutta ei toisaalta myöskään spesifisti tue alkuperäistä väitettä.
«Esitä sinä yksi sellainen todiste, joka todistaa kiistatta luomisen ja luojan epätodeksi.»
Olemassaoloväitteen esittäjällä on todistustaakka. Kai sen tiesit. On loogisesti mahdotonta todistaa kiistatta jotakin olemattomaksi. Kokeile millä tahansa: Russellin teekannu, näkymätön vaaleanpunainen yksisarvinen, …
«Tai älä esitä: en hyväksy ensimmäistäkään sellaista todistetta todisteeksi. Mitä järkeä on siis vaatia toisiltamme todisteita? Turhaa suun pieksemistä on sellainen.»
En todellakaan esitä sellaisia todisteita – syystä, jonka kerroin.
Sen sijaan voidaan arvioida jonkin väitteen tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä havaintojen selittäjänä.
Väite, joka ei tuo mitään lisää jonkin havainnon selittämisessä, on hyödytön.
Väite, jota ei voi mitenkään tarkistaa, on hyödytön.
Väite, joka loogisesti kelpaa todisteeksi aivan mille tahansa, on hyödytön.
Kaikkivaltias Jumala tietenkin voi tehdä tismalleen mitä huvittaa. Siksi sellainen Jumala voidaan antaa selitykseksi aivan kaikelle, mitä ikinä on havaittu ja kaikelle sillekin, mitä ei ole havaittu, mutta on muuten vain tarinoitu.unitaari kirjoitti:
"Voit helposti osoittaa tämän valheeksi, jos löydät yhden todisteen Jumalan olemassaolosta ja luomisesta."
Sorry vaan, mutta miten voidaan osoittaa todeksi sellainen väite, jota toinen osapuoli (ateistit) eivät hyväksy todisteeksi?
Esitä sinä yksi sellainen todiste, joka todistaa kiistatta luomisen ja luojan epätodeksi. Tai älä esitä: en hyväksy ensimmäistäkään sellaista todistetta todisteeksi. Mitä järkeä on siis vaatia toisiltamme todisteita? Turhaa suun pieksemistä on sellainen.Todistusvastuu on positiivisen väitteen esittäjällä, eli tässä tapauksessa olemattoman, näkymättömän ja mihinkään vaikuttamattoman jumalan argumentaatiota vailla olevalla puolustajalla.
Jos ilkeät olla eri mieltä, väitän sinua murhaajaksi ja väitteeni on tosi, koska positiivisen väitteen esittäjän ei sinun kohdallasi tarvitse todistaa mitään. Joudut siis suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta.unitaari kirjoitti:
"Voit helposti osoittaa tämän valheeksi, jos löydät yhden todisteen Jumalan olemassaolosta ja luomisesta."
Sorry vaan, mutta miten voidaan osoittaa todeksi sellainen väite, jota toinen osapuoli (ateistit) eivät hyväksy todisteeksi?
Esitä sinä yksi sellainen todiste, joka todistaa kiistatta luomisen ja luojan epätodeksi. Tai älä esitä: en hyväksy ensimmäistäkään sellaista todistetta todisteeksi. Mitä järkeä on siis vaatia toisiltamme todisteita? Turhaa suun pieksemistä on sellainen."Sorry vaan, mutta miten voidaan osoittaa todeksi sellainen väite, jota toinen osapuoli (ateistit) eivät hyväksy todisteeksi? "
Meillä on todistettavasti tekstejä, jotka on kirjoitettu kauan sitten, ja joissa väitetään jotakin. Niiden alkuperää tai arvoa luotettavana lähteenä voidaan arvioida monin perustein, ja näille asioille voidaan saada jonkinnäköinen arvio siitä todennäköisyydestä, jolla näistä teksteistä ilmenevät asiat ovat todellisuudessa tapahtunutta historiaa.
Lisäksi voidaan arvioda sitä, miten tarkasti jokin historiallisena pidetty asia on tapahtunut juuri tarkalleen siten, kuin se on tekstissä kerrottu. Tai eri teksteissä. Tai missä tekstissä oleva kertomus on todenmukaisin. Tms.
Mutta niillä ei ole mitään tekemistä todistuksen kanssa. Niitä voi joku yksilö pitää totena, niistä osaa voi pitää totena, tai niitä kaikkia voidaan pitää epätotena. Jos se arvio perustuu tieteelliseen tutkimukseen, se ei silloin ole sama asia kuin se "usko", jota vaaditaan niiden kirjoitusten pitämiseksi absoluuttisena totuutena.
Kannattaa erotella nämä asiat toisistaan. Se, mitä sinä pidät "todistuksena", on ainoastaan sinun uskoasi siihen, että asia, jolle ei todistusta ole, olisi kuitenkin tosi. Ja sinun uskosi taas ei kanna sinun oman mielesi ulkopuolelle, sillä ei sinänsä ole todistusarvoa.
Protestanttien Vanhassa testamentissa on 39 kirjaa, joista vain viisi on Mooseksen kirjoja ja yksi kantaa Esran nimeä. Voisivatko arvon ateistit ja heidän tulkintojaan totena pitävät kertoa, ketkä ovat kirjoittaneet muut 34 kirjaa ja milloin? Jos osa niistä kirjoista on kirjoitettu ennen Esraa eli ennen 400-lukua eaa., niin miten Esra olisi voinut keksiä uuden monoteistisen uskonnon, jonka pappi hän itse oli, koska häntä aiemmin kirjoitetut kirjat puhuvat siitä samasta asiasta? Väärensikö Esra kaikki ne vanhemmat kirjoitukset pitämään yhtä hänen monoteistisen uskontonsa kanssa vai kirjoittiko hän ne itse?
- lomalehmä
>>Lista jatkuu sitä mukaa kuin uusia väitteitä esitetään Jumalan tuntemisen esteeksi.>>
Mitähän uskovainen tarkoittaa tuolla "jumalan tuntemisella"? Onko kysymys jonkinlaisesta uskonnollisesta tunteesta jolloin tuntuu siltä, että tunnetaan Jumala? Vai tarkoittaako hän sitä, että Jumala on hänelle tuttu vähän samaan tapaan kuin vaikkapa naapurin Matti.Jumalan tuntemisella tarkoitetaan Raamatussa ainakin minun ymmärtääkseni sitä, että tiedetään se, mitä Jumala tahtoo ihmisten tekevän ja millaisia hän toivoo ihmisten olevan, koska Jumala toivoo ihmisten olevan hänen kaltaisensa ja hänen kuvansa sisäisen ihmisen puolesta, mikä viittaa ihmisen moraaliin ja käytökseen, ei ulkoiseen olomuotoon, koska Jumala on henki eikä hänellä ole ruumista.
Sen lisäksi Jumalan tunteminen viittaa Raamatussa siihen, että tiedetään se, kuka kaikista maailmassa tunnetuista jumalista on kaiken olevaisen luoja. Vanhan testamentin kirjoitukset puhuvat hyvin paljon siitä, miten Israelin Jumala sanoo luoneensa kaiken, mitä on olemassa, ja hän poikkeaa siten pakanoiden palvomista epäjumalista, jotka eivät ole luoneet mitään ja ovat itse asiassa mielikuvituksen tuotteita.
Uudessa testamentissa esitetään Jeesuksen kristuksen Jumala ja isä eli meidän taivaallinen isämme kaiken luojana, joten Jumalan tunteminen on sitä, että tunnemme hänet, josta profeetat, Jeesus ja apostolit todistavat, ja joka on luonut kaiken. Jumalan tunteminen on siis luojan tuntemista ja sen asian tunnustamista, että kaikki on luotu sen sijaan, että kaikki olisi syntynyt sattumalta itsestään "tyhjästä" tai "ei mistään".
Jumalan tuntemista on se, että tunnemme Jeesuksen kristuksen isän ja meidän taivaallisen isämme. Jeesuksen tunteminen ei ole Jumalan tuntemista muuten kuin siten, että tunnistamme Jeesuksen Jumalan lähettämäksi pojaksi ja kristukseksi, jonka Jumala on luvannut lähettää maailmaan kansansa Israelin keskeltä profeettojen ennustusten mukaan.
Olen tuntenut uskovaisia, jotka ovat sanoneet juttelevansa rukouksessa Jumalan kanssa niin kuin jutellaan naapurin Matin kanssa, mutta olen havainnut nämä ihmiset jollakin tavalla epäluotettaviksi ja epävakaiksi hengellisen/psyykkisen terveytensä puolesta, niin että heidän käytöksensä ja tekonsa viittaa aivan muuhun kuin tosi Jumalan tuntemiseen, sikäli kuin minä "tunnen" totisen Jumalan ja kaiken olevaisen luojan.
Voin tietysti olla erehtynyt siinä, kuka totinen ainoa Jumala ja kaiken luoja on, mutta en ole erehtynyt siinä, että ne ihmiset, jotka juttelevat Jumalan kanssa niin kuin naapurin Matin kanssa, ovat eksyksissä ja kuvittelevat asioita, jotka eivät ole totta. He luulevat joko omia ajatuksiaan tai sitten riivaajien ääniä Jumalaksi ja juttelevat "hänen" kanssaan. On tietysti mahdollista, että olen erehtynyt.
Eikö muuten ateistienkin mielestä ole tosi sellainen asia, että ihmiset ovat keksineet Jumalan ja eri jumaluudet, joten kyse on mielen alueen häiriöistä tai mielisairaudesta? Jumalaan ja luomiseen uskominen on evoluution tulos, eli jokin ihmisen kehityksessä tapahtunut jutska on saanut heidät pitämään totena luomisen ja Jumalan olemassaolon tai erilaiset jumaluudet kaiken olevaisen ja luonnonvoimien takana.unitaari kirjoitti:
Jumalan tuntemisella tarkoitetaan Raamatussa ainakin minun ymmärtääkseni sitä, että tiedetään se, mitä Jumala tahtoo ihmisten tekevän ja millaisia hän toivoo ihmisten olevan, koska Jumala toivoo ihmisten olevan hänen kaltaisensa ja hänen kuvansa sisäisen ihmisen puolesta, mikä viittaa ihmisen moraaliin ja käytökseen, ei ulkoiseen olomuotoon, koska Jumala on henki eikä hänellä ole ruumista.
Sen lisäksi Jumalan tunteminen viittaa Raamatussa siihen, että tiedetään se, kuka kaikista maailmassa tunnetuista jumalista on kaiken olevaisen luoja. Vanhan testamentin kirjoitukset puhuvat hyvin paljon siitä, miten Israelin Jumala sanoo luoneensa kaiken, mitä on olemassa, ja hän poikkeaa siten pakanoiden palvomista epäjumalista, jotka eivät ole luoneet mitään ja ovat itse asiassa mielikuvituksen tuotteita.
Uudessa testamentissa esitetään Jeesuksen kristuksen Jumala ja isä eli meidän taivaallinen isämme kaiken luojana, joten Jumalan tunteminen on sitä, että tunnemme hänet, josta profeetat, Jeesus ja apostolit todistavat, ja joka on luonut kaiken. Jumalan tunteminen on siis luojan tuntemista ja sen asian tunnustamista, että kaikki on luotu sen sijaan, että kaikki olisi syntynyt sattumalta itsestään "tyhjästä" tai "ei mistään".
Jumalan tuntemista on se, että tunnemme Jeesuksen kristuksen isän ja meidän taivaallisen isämme. Jeesuksen tunteminen ei ole Jumalan tuntemista muuten kuin siten, että tunnistamme Jeesuksen Jumalan lähettämäksi pojaksi ja kristukseksi, jonka Jumala on luvannut lähettää maailmaan kansansa Israelin keskeltä profeettojen ennustusten mukaan.
Olen tuntenut uskovaisia, jotka ovat sanoneet juttelevansa rukouksessa Jumalan kanssa niin kuin jutellaan naapurin Matin kanssa, mutta olen havainnut nämä ihmiset jollakin tavalla epäluotettaviksi ja epävakaiksi hengellisen/psyykkisen terveytensä puolesta, niin että heidän käytöksensä ja tekonsa viittaa aivan muuhun kuin tosi Jumalan tuntemiseen, sikäli kuin minä "tunnen" totisen Jumalan ja kaiken olevaisen luojan.
Voin tietysti olla erehtynyt siinä, kuka totinen ainoa Jumala ja kaiken luoja on, mutta en ole erehtynyt siinä, että ne ihmiset, jotka juttelevat Jumalan kanssa niin kuin naapurin Matin kanssa, ovat eksyksissä ja kuvittelevat asioita, jotka eivät ole totta. He luulevat joko omia ajatuksiaan tai sitten riivaajien ääniä Jumalaksi ja juttelevat "hänen" kanssaan. On tietysti mahdollista, että olen erehtynyt.
Eikö muuten ateistienkin mielestä ole tosi sellainen asia, että ihmiset ovat keksineet Jumalan ja eri jumaluudet, joten kyse on mielen alueen häiriöistä tai mielisairaudesta? Jumalaan ja luomiseen uskominen on evoluution tulos, eli jokin ihmisen kehityksessä tapahtunut jutska on saanut heidät pitämään totena luomisen ja Jumalan olemassaolon tai erilaiset jumaluudet kaiken olevaisen ja luonnonvoimien takana.Ateisti voi ajatella, että Jumalat ja jumaluudet ovat kotoisin mielenhäiriöstä tai sitten voivat ajatella aivan toisella tavalla tuosta. Ateismi itsessään ei sisällä mitään kannanottoa uskontojen ja jumaluuksien alkuperään.
- Se.on.todistettu
Ateismi perustuu terveeseen ajatteluun, kun taas jumalharhat ovat köyhän mielen sairautta.
Jumalharhat eivät vaadi lainkaan ajattelua, vaan sinun on jumalharhoissasi ehdoitta hyväksyttävä lahkosi/uskontokuntasi valtaapitävien oppirakennelmat ja heidän vaatimuksensa.
Ja sen tietää jo lapsikin, että miksi ne lahkot luovat niitä rituaalejaan ja opinkohtiaan. Siitä syystä, että lahkon valtaapitävä eliitti haluaa alistaa ihmistä ja hyötyä sitä kautta ihmisestä henkisesti ja taloudellisesti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Korjaa toki jos...
Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä293315- 1201321
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu101265- 711028
- 581021
Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa
Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu1871006olet kaiken rakkauden arvoinen
Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy26957Olisi kiva
Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä38921Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?
Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.66900Oot mun koko maailma
Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹78855