Testamentin tiedoksisaantitodistuksen yhteydessä rintaperilliset vaativat lakiosiansa.
Testamentin saaja pesän ulkopuolinen henkilö ei halunnut maksaa lakiosia.
Rintaperilliset ottivat asianajajan joka yritti sopia testamentin saajan asianajajan kanssa lakiosan maksuaikataulusta.
Kun asiassa ei päästy yhteisymmärrykseen rintaperilliset pyysivät asianajajaansa ilmoittamaan että lakiosavaade viedään käräjäoikeuden päätettäväksi jos lakiosia ei makseta.
Tämän jälkeen testamentin saajan asianajaja vaatikin käräjäoikeudelta pesänselvittäjää, koska testamentin saaja ei muka pysty pienten tulojensa takia maksamaan lakiosia ja siksi että lakiosan vaatijat ovat painostaneet häntä sillä että uhkasivat viedä asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi jos lakiosia ei muuten makseta. Testamentin saajan asema on siksi epäselvä.
Käräjäoikeuden notaari teki päätöksen että testamentinsaajan asema on epäselvä ja pesänselvittäjä tarvitaan. Pesä oli jo jaettu testamentin alaista omaisuutta lukuunottamatta osakkaiden kesken. Vain pesän ulkopuolisen testamentinsaajan lakiosan maksusta kieltäytyminen johti pesänselvittäjän määräämiseen, koska testamentin toteutuminen on kuulemma epäselvää(?)
Kaikki pesänselvittäjän kulut ja myös pesän ulkopuolisen testamentin saajan asianajajan pesänselvityshakemuksen kirjoitus- ja käsittelykulut ym. vaaditaan pesän maksettaviksi.
Testamentin saaja vaatii korvausta testamentin purkamisesta koska pesän osakkaina olleet rintaperilliset ovat vaatineet lakiosiansa eikä hän voi maksaa sitä omasta mielestään -testamentin purkautumatta. Kuitenkin lakiosasta sanotaan: "rintaperillisten pitää saada lakiosansa vapaasti käyttöönsä ilman rasitteita. Testamentti ei mene lakiosan edelle". Testamentissa ei ole erikoisehtoa mikäli lakiosia vaaditaan.
Kukaan ei selvitä testamentinsaajan maksukykyä maksaa lakiosia, vaan se perustuu vain hänen väitteeseensä. Sitä ei tee pesänselvittäjä koska henkilö on pesän ulkopuolinen testamentinsaaja, eikä sitä tehnyt käräjäoikeus päättäessään pesänselvittäjän määräämisestä.
Pesänselvittäjän tapaamisessa keskusteltiin vain korvauksesta testamentin purkamisesta, ei siitä että lakiosaa vaatineet rintaperilliset eivät ole vaatineet testamentin purkua, vain lakiosansa, eivätkä ole mielestään korvausvelvollisia koska lakiosat pitää saada käyttöönsä ilman rasitteita.
Kaikki kulut näyttävät kohdistuvan pesään ja rintaperillisinä lakiosaa vaatineiden pesän ainoiden osakkaiden perintöön.
Lakiosaa ei tämän perusteella tarvitse maksaa. Kieltäydyt vain lakiosan maksusta väittäen ettei sinulla ole matalien tulojen takia varaa maksaa sitä muusta varallisuudesta huolimatta(jota ei huomioida) ja väität painostukseksi sitä että lakiosan vaatineet aikovat viedä lakiosavaateensa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vaadit testamentin saajana pesänselvittäjää jonka kaikki kulut menevät pesästä. Voit siis pitkittää pesänselvitystä vaatimalla vaikka mitä, koska kaikki kulut menevät pesän maksettavaksi.
Onko tämä oikeasti lakiosaa vaativien rintaperillisten asema vuonna 2018?
Lakiosa ei olekaan näköjään rintaperillisen oikeus
27
4213
Vastaukset
- Onnibonni
Hei.
Voitko vähän selventää mitä tarkoitit lausella "Pesä oli jo jaettu testamentin alaista omaisuutta lukuunottamatta osakkaiden kesken. "
Jos kuolleen lapset ovat jo saaneet jotain kuolinpesästä, niin he ovat ehkäpä jo saaneet lakiosansa.- OikeusLakiosiin
He ovat ainoina kuolinpesän osakkaina jakaneet perunkirjoituksen jälkeen tilillä olevat varat (osaositus) mutta testamentin alaisessa omaisuudessa on suurin osa perintöosista (josta puolet on siis on lakiosa).
He vaativat testamentin tiedoksisaantitodistuksen yhteydessä puuttuvia osia lakiosistaan, mutta tästä testamentin saaja kieltäytyi ja hankki asianajajansa välityksellä tuon pesänselvittäjän käräjäoikeudelta edellä mainituilla syillä.
Lakiosavaateiden takia testamentin saaja sanoo hallintatestamentin purkautuneen ja vaatii korvausta rintaperillisiltä tästä. Käräjäoikeiden määräämä pesänselvittäjä ei myöskään ota lainkaan kantaa lakiosavaateeseen vaan tuntuu olevan samalla linjalla että hallintatestamentti on purkautunut lakiosavaateen takia ja testamentin saaja pitää saada korvaus tästä, joka on noin lakiosien suuruinen ja päälle tietenkin pesänselvittäjän kulut.
Pesänselvittäjä ja testamentin saajan asianajaja tuntevat toisensa ennestään ja kertoivat pesänselvittäjän 1. tapaamisessa paikkakunnan kaikkien lakimiesten olevan tuttuja toisilleen. - velipuivari
Kopio:"He vaativat testamentin tiedoksisaantitodistuksen yhteydessä puuttuvia osia lakiosistaan, mutta tästä testamentin saaja kieltäytyi ja hankki asianajajansa välityksellä tuon pesänselvittäjän käräjäoikeudelta edellä mainituilla syillä."
Ilmeisesti tuo "puuttuvia osia lakiosastaan" osoittaa, että pesän varojen ja lakiosien laskennassa ei ole sinänsä epäselvää. Hyvää tarkoittavalta testaattorilta on vain jäänyt hoksaamatta ehkä hautauskulujensa yms kulujen suuruus ja siitä aiheutuvien lakiosien vajauksen aiheuttamat seuraamukset myös perillisillensä. Harmillista havaita vasta nyt.
Jos kyse on asunnon tai mökin hallinnasta niin kuka hallintaan kuuluvien kulujen lisäksi maksaisi lakiosien täydennystä tietämättä asumisensa aikaa tai luopuisi noin vain edusta!
Testamentin saaja on käyttänyt ilmeisen määrätietoisesti lain hänellekin antamaa keinoa epäonnistuneiden neuvottelujen jatkohoitona. Hoito on tehokasta, mutta se myös maksaa. Hakemisenkin kulujen maksaminen pesästä taitaa olla aika yleinen tulkinta. Selvittelyn kulut menee pesästä ennen perinnönjakoa ja pesän tyhjennyttyä hakija vastaa lopuista kuluista. - Lakiosa_maksettava
velipuivari kirjoitti:
Kopio:"He vaativat testamentin tiedoksisaantitodistuksen yhteydessä puuttuvia osia lakiosistaan, mutta tästä testamentin saaja kieltäytyi ja hankki asianajajansa välityksellä tuon pesänselvittäjän käräjäoikeudelta edellä mainituilla syillä."
Ilmeisesti tuo "puuttuvia osia lakiosastaan" osoittaa, että pesän varojen ja lakiosien laskennassa ei ole sinänsä epäselvää. Hyvää tarkoittavalta testaattorilta on vain jäänyt hoksaamatta ehkä hautauskulujensa yms kulujen suuruus ja siitä aiheutuvien lakiosien vajauksen aiheuttamat seuraamukset myös perillisillensä. Harmillista havaita vasta nyt.
Jos kyse on asunnon tai mökin hallinnasta niin kuka hallintaan kuuluvien kulujen lisäksi maksaisi lakiosien täydennystä tietämättä asumisensa aikaa tai luopuisi noin vain edusta!
Testamentin saaja on käyttänyt ilmeisen määrätietoisesti lain hänellekin antamaa keinoa epäonnistuneiden neuvottelujen jatkohoitona. Hoito on tehokasta, mutta se myös maksaa. Hakemisenkin kulujen maksaminen pesästä taitaa olla aika yleinen tulkinta. Selvittelyn kulut menee pesästä ennen perinnönjakoa ja pesän tyhjennyttyä hakija vastaa lopuista kuluista."Jos kyse on asunnon tai mökin hallinnasta niin kuka hallintaan kuuluvien kulujen lisäksi maksaisi lakiosien täydennystä tietämättä asumisensa aikaa tai luopuisi noin vain edusta!"
Lakiosa
"Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisillä on oikeus lakiosaan tai testamentinsaajan maksamaan sen arvoa vastaavaan rahamäärään. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Eli ainoa lapsi perii kaiken vanhemmaltaan, jos testamenttia ei ole. Jos testamentilla määrätään muu edunsaaja, ei testamentin perusteella voida kuitenkaan jakaa kuin puolet jäämistöstä, mikäli ainoa lapsi vaatii lakiosaansa eli puolta jäämistöstä.
Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin. Mukaan lasketaan myös lahjat (suosiolahja), joilla pyritään suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Ennakkoluovutukset arvostetaan luovutushetken arvoon eli jäämistöä ei pyritä palauttamaan sellaiseksi kuin se olisi ilman luovutuksia, vaan inflaatio saa heikentää arvoa. Jos jäämistöstä ei voida luovuttaa lakiosan osuutta, voivat ennakkoluovutusten saajat joutua palauttamaan saamaansa omaisuutta täydentääkseen rintaperillisen lakiosaa. Tällöin rintaperillinen voi vaatia kanneteitse tuomioistuimessa lakiosan täydennystä.
Rintaperillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen antamalla lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on luopunut lakiosasta perittävän kuoltua. Lakiosan vaatiminen eli lakiosavaade on yksilöllinen vaatimus, joka tehdään perinnönjaossa. Kukin rintaperillinen voi vapaasti päättää lakiosansa vaatimisesta ja siitä, mitkä ennakkoluovutukset hän vaatii jäämistöön lisättäviksi. Eri rintaperillisten lakiosat voivat siten poiketa toisistaan. Käytännössä ennakkoluovutusten huomioonottamisesta sovitaan yleensä yhteisesti rintaperillisten kesken.
Rintaperillinen voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin tehdä perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on "tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä", tai jos perillinen "jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää". Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on myös näytettävä toteen." - Lisätarkennus
Lakiosa_maksettava kirjoitti:
"Jos kyse on asunnon tai mökin hallinnasta niin kuka hallintaan kuuluvien kulujen lisäksi maksaisi lakiosien täydennystä tietämättä asumisensa aikaa tai luopuisi noin vain edusta!"
Lakiosa
"Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisillä on oikeus lakiosaan tai testamentinsaajan maksamaan sen arvoa vastaavaan rahamäärään. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Eli ainoa lapsi perii kaiken vanhemmaltaan, jos testamenttia ei ole. Jos testamentilla määrätään muu edunsaaja, ei testamentin perusteella voida kuitenkaan jakaa kuin puolet jäämistöstä, mikäli ainoa lapsi vaatii lakiosaansa eli puolta jäämistöstä.
Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin. Mukaan lasketaan myös lahjat (suosiolahja), joilla pyritään suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Ennakkoluovutukset arvostetaan luovutushetken arvoon eli jäämistöä ei pyritä palauttamaan sellaiseksi kuin se olisi ilman luovutuksia, vaan inflaatio saa heikentää arvoa. Jos jäämistöstä ei voida luovuttaa lakiosan osuutta, voivat ennakkoluovutusten saajat joutua palauttamaan saamaansa omaisuutta täydentääkseen rintaperillisen lakiosaa. Tällöin rintaperillinen voi vaatia kanneteitse tuomioistuimessa lakiosan täydennystä.
Rintaperillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen antamalla lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on luopunut lakiosasta perittävän kuoltua. Lakiosan vaatiminen eli lakiosavaade on yksilöllinen vaatimus, joka tehdään perinnönjaossa. Kukin rintaperillinen voi vapaasti päättää lakiosansa vaatimisesta ja siitä, mitkä ennakkoluovutukset hän vaatii jäämistöön lisättäviksi. Eri rintaperillisten lakiosat voivat siten poiketa toisistaan. Käytännössä ennakkoluovutusten huomioonottamisesta sovitaan yleensä yhteisesti rintaperillisten kesken.
Rintaperillinen voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin tehdä perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on "tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä", tai jos perillinen "jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää". Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on myös näytettävä toteen."Lakiosan loukkaaminen
Lakiosan loukkaaminen tarkoittaa sitä, että perinnönjättäjä testamenttaa omaisuutensa lakiosaan oikeutetun rintaperillisen ulottumattomiin. Rintaperillinen voi estää lakiosan loukkaamisen. Rintaperilliselle on turvattu oikeus lakiosan saamiseen perinnönjättäjän jälkeen.
Lakiosa on määritelty siten, että se on puolet siitä perintöosan arvosta. Perintöosa on puolestaan se osuus perinnöstä, minkä perillinen saisi lainmukaisen perimysjärjestyksen perusteella. Testamentin avulla lapset voidaan siten osittain syrjäyttää perinnöstä, mutta ei kokonaan. Koska lakiosa on vain puolet jäämistön kokonaisarvosta, perittävällä on mahdollisuus määrätä puolet omaisuudestaan haluamalleen henkilölle. Jos perinnönjättäjällä ei ole rintaperillisiä (lapset, lapsenlapset…), voi koko omaisuuden testamentata haluamallaan tavalla ilman, että siitä voidaan esittää lakiosavaatimuksia.
Lakiosa on suoritettava sitä vaativalle rintaperilliselle täysimääräisenä ja vapaana rasitteista. Lakiosan loukkaaminen tapahtuu myös esimerkiksi silloin, jos rintaperilliselle annettaisiin testamentilla omaisuutta, johon toisella henkilöllä on hallintaoikeus. Lakiosa saadaan kuintenkin maksaa myös rahana. Jos siis perinnönjättäjä siirtää testamentilla kaiken omaisuutensa, esim. talon, jollekulle henkilölle, ei testamentin saajan pidä antaa lakiosana rintaperilliselle osuutta juuri kyseisestä omaisuudesta. Jos testamentin saaja maksaa lakiosaa vaatineelle rintaperilliselle rahana lakiosan arvoa vastaavan määrän, on lakiosaperillinen silloin saanut lakiosansa loukkaamattomana.
Rintaperillisellä on oikeus hakea kanteella lakiosan täydennystä silloin, kun perittävän elinikänsä aikana tekemät vastikkeettomat luovutukset ovat esteenä lakiosan toteuttamiselle. Rintaperillisen lakiosavaatimuksia kohtaan lesken asema on testamentin saajasta eroavalla tavalla vahva. Lesken vähimmäissuoja syrjäyttää perillisten lakiosaoikeuden. Lesken vähimmäissuojan voidaan katsoa kattavan oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva tavanomainen asuinirtaimisto. Lakiosan toteuttaminen estyy, mikäli se koostuu lesken vähimmäissuojaan kuuluvasta omaisuudesta. Tällöin lakiosan toteuttaminen siirtyy siihen ajankohtaan, jona lesken oikeus lakkaa. Avopuolisoa ei rinnasteta leskeen, joten tällä ei ole lesken vähimmäissuojaa. - Lakitietoa
Testamentti on niiltä osin pätemätön joissa se rikkoo rintaperillisen/rintaperillisten lakiosaa/lakiosia, eli puolta rintaperillisen perintöosasta.
Rintaperillisen lakiosavaatimuksia kohtaan VAIN lesken asema on testamentin saajasta eroavalla tavalla vahva. Lesken vähimmäissuoja syrjäyttää perillisten lakiosaoikeuden. Lesken vähimmäissuojan voidaan katsoa kattavan oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva tavanomainen asuinirtaimisto. Lakiosan toteuttaminen estyy, mikäli se koostuu lesken vähimmäissuojaan kuuluvasta omaisuudesta. Tällöin lakiosan toteuttaminen siirtyy siihen ajankohtaan, jona lesken oikeus lakkaa.
Avopuolisoa ei rinnasteta leskeen, joten tällä ei ole lesken vähimmäissuojaa. - LakiosaLakikirjassa
Lakitietoa kirjoitti:
Testamentti on niiltä osin pätemätön joissa se rikkoo rintaperillisen/rintaperillisten lakiosaa/lakiosia, eli puolta rintaperillisen perintöosasta.
Rintaperillisen lakiosavaatimuksia kohtaan VAIN lesken asema on testamentin saajasta eroavalla tavalla vahva. Lesken vähimmäissuoja syrjäyttää perillisten lakiosaoikeuden. Lesken vähimmäissuojan voidaan katsoa kattavan oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva tavanomainen asuinirtaimisto. Lakiosan toteuttaminen estyy, mikäli se koostuu lesken vähimmäissuojaan kuuluvasta omaisuudesta. Tällöin lakiosan toteuttaminen siirtyy siihen ajankohtaan, jona lesken oikeus lakkaa.
Avopuolisoa ei rinnasteta leskeen, joten tällä ei ole lesken vähimmäissuojaa.Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.
2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32.
3 §
Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.
Pesän varoista ei ole vähennettävä lahjanlupauksena annettua sitoumusta eikä sitä määrää, mikä on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa.
Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
4 §
Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, perintöosaa määrättäessä luettava pesän varojen lisäykseksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Mikäli perittävä on saanut vastiketta edunsaajan määräämisestä tai vakuutuksen siirtämisestä, vastike on vähennettävä vakuutusmaksuista.
5 § (11.10.2002/843)
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.
Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa.
6 §
Jos lahjanlupauksena annettu sitoumus oli täyttämättä perittävän kuollessa, ei sitä ole saatettava voimaan sikäli, kuin se loukkaisi perillisen lakiosaa.
7 §
Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan.
8 §
Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi.
Milloin siltä, joka on velvollinen vastaamaan lakiosan täydennyksestä, on hänen tuottamuksettaan hukkaantunut 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta, on hän vastuussa vain hänelle jääneen omaisuuden arvolla.
Jos 1 momentissa tarkoitettuja vastuuvelvollisia on useita, määräytyy heidän vastuunsa suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan.
9 §
Jos lakiosan täydennystä vaaditaan siltä, jolla itselläänkin on oikeus lakiosaan, saa hän pitää, mitä hänen lakiosaansa tarvitaan.
10 §
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
11 § (26.4.1991/768)
Perillisen oikeus vaatia lakiosaansa ei siirry hänen velkojilleen. - Anonyymi
Lakiosa_maksettava kirjoitti:
"Jos kyse on asunnon tai mökin hallinnasta niin kuka hallintaan kuuluvien kulujen lisäksi maksaisi lakiosien täydennystä tietämättä asumisensa aikaa tai luopuisi noin vain edusta!"
Lakiosa
"Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisillä on oikeus lakiosaan tai testamentinsaajan maksamaan sen arvoa vastaavaan rahamäärään. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Eli ainoa lapsi perii kaiken vanhemmaltaan, jos testamenttia ei ole. Jos testamentilla määrätään muu edunsaaja, ei testamentin perusteella voida kuitenkaan jakaa kuin puolet jäämistöstä, mikäli ainoa lapsi vaatii lakiosaansa eli puolta jäämistöstä.
Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin. Mukaan lasketaan myös lahjat (suosiolahja), joilla pyritään suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Ennakkoluovutukset arvostetaan luovutushetken arvoon eli jäämistöä ei pyritä palauttamaan sellaiseksi kuin se olisi ilman luovutuksia, vaan inflaatio saa heikentää arvoa. Jos jäämistöstä ei voida luovuttaa lakiosan osuutta, voivat ennakkoluovutusten saajat joutua palauttamaan saamaansa omaisuutta täydentääkseen rintaperillisen lakiosaa. Tällöin rintaperillinen voi vaatia kanneteitse tuomioistuimessa lakiosan täydennystä.
Rintaperillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen antamalla lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on luopunut lakiosasta perittävän kuoltua. Lakiosan vaatiminen eli lakiosavaade on yksilöllinen vaatimus, joka tehdään perinnönjaossa. Kukin rintaperillinen voi vapaasti päättää lakiosansa vaatimisesta ja siitä, mitkä ennakkoluovutukset hän vaatii jäämistöön lisättäviksi. Eri rintaperillisten lakiosat voivat siten poiketa toisistaan. Käytännössä ennakkoluovutusten huomioonottamisesta sovitaan yleensä yhteisesti rintaperillisten kesken.
Rintaperillinen voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin tehdä perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on "tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä", tai jos perillinen "jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää". Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on myös näytettävä toteen."Juurikin näin,lapseni kieltäytyi vanhempansa jättämästä perinnöstä.Mutta lakiosan saa hänen lapsensa jota ei ole saanu nähdä moneen vuoteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juurikin näin,lapseni kieltäytyi vanhempansa jättämästä perinnöstä.Mutta lakiosan saa hänen lapsensa jota ei ole saanu nähdä moneen vuoteen.
Ja testamentti ei todellakaan vieny oikeutta lakiosaan.Kannattaa todella otta asiansa osaava perunkirjoituksen hoitaja vaikka maksaisiki enemmän.Vältytään harmeilta ja tietenki täytyy olettaa että kaikki ymmärtävät mitä perunkirjoitus tilaisuudessa sanotaan.
- laki.aika.selvä
Tapaus 1 OLIKO LESKELLÄ OIKEUS JÄÄDÄ YHTEISEEN KOTIIN?
http://www.idealista.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/
* Ongelma: Leena ja Kari olivat olleet avoliitossa 25 vuotta. Kummallakin oli omat aikuiset lapset aikaisemmista suhteistaan. Leena ja Kari olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan Leenalla oli oikeus jäädä asumaan eliniäksi avopuolisoiden yhdessä omistamaan asuntoon. Kaikki lapset olivat tietoisia tästä testamentista, ja Kari oletti lasten kunnioittavan hänen tahtoaan.
Kari kuoli. Hänen varoihinsa kuului lähinnä puoliosuus asunnosta ja jonkin verran säästöjä, jotka kuluivat hautajaiskulujen ja muiden pienten laskujen maksamiseen. Lapset vaativat lakiosiaan isänsä jälkeen. Oliko Leenan asuminen vanhassa kodissa turvattu?
* Ratkaisu: Lapsilla on oikeus saada lakiosansa jäämistöstä ilman hallintaoikeusrajoituksia. Leenan testamentilla saama hallintaoikeus rajoittaa lasten oikeuksia saada lakiosat vapaasti hallintaansa.
Tämän vuoksi lakiosia ei ollut mahdollista maksaa ilman kuolinpesän asunto-osuuden myyntiä. Kun Leenalla ei ollut mahdollisuutta lakiosien maksamista varten. Leena ei siten voinut jäädä asumaan asuntoon avopuolisonsa kuoleman jälkeen.
Olisiko asian voinut järjestää toisin?
Jos Leena ja Kari olisivat olleet avioliitossa, leskellä olisi ollut oikeus vedota perintökaaren säännökseen, jonka mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden viimeisen yhteisen asunnon ja siellä olevan tavanomaisen koti-irtaimiston. Lesken asumissuoja on vahvempi kuin lasten oikeus saada lakiosa rajoittamana hallintaansa.
Avoliitossa Kari olisi voinut tehdä testamenttiin lisäyksen siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaa Leenan eläessä: esimerkiksi jos joku lapsista tekee niin, hän saa perintöosanaan vain lakiosan määrän muun osuuden mennessä jollekin aivan muulle. Säännös olisi saattanut vähentää lasten halukkuutta lakiosan saamiseen Leenan eläessä. Myös Leena olisi voinut kirjoittaa vastaavan määräyksen omaan testamenttiinsa turvatakseen Karin asemaa.
Avopuolison hallintatestamentti jää toiseksi rintaperillisten lakiosavaateelle. Jos avopuoliso ei pysty muuten maksamaan lakiosaa/lakiosia, hallintatestamentin alainen asunto menee myyntiin ilman että rintaperillisille aiheutuu tästä hallintatestamentin purkautumisesta kuluja. Avopuoliso voi vaatia mitä vaan mutta laki on rintaperillisten puolella jos asiaa puidaan oikeudessa. - Nolo123
Ap:
"Testamentin saaja vaatii korvausta testamentin purkamisesta koska pesän osakkaina olleet rintaperilliset ovat vaatineet lakiosiansa eikä hän voi maksaa sitä omasta mielestään -testamentin purkautumatta. Kuitenkin lakiosasta sanotaan: "rintaperillisten pitää saada lakiosansa vapaasti käyttöönsä ilman rasitteita. Testamentti ei mene lakiosan edelle". Testamentissa ei ole erikoisehtoa mikäli lakiosia vaaditaan."
Rintaperillisillä todellakin on OIKEUS saadalakiosa paitsi omistukseensa, myös vapaaseen hallintaansa Tämän oikeutensa toteuttamisesta he EIVÄT ole korvausvelvollisia testamentinsaajalle, vaikka testamentti sen johdosta raukeaisi. Jos hallintaoikeudella testamentattu asunto joudutaan myymään, ei ole asuntoa, jota testamentinsaaja voisi hallita. Testamentti siis raukeaa ja myyntikauppahinta jaetaan perillisille lain mukaan.
Ehkäpä pesänselvittäjä on määrätty, koska mahdollisesti on väitetty perillisten saaneen perittävältä suorituksia, jotka tulee ottaa huomioon lakiosalaskelmassa, ja jotka siten pienentäisivät legaattiin sisältyvän lakiosaon osuutta. Eli että perilliset tällaiset ennakkoperinnöt tms. huomioon ottaen olisivat jo saaneet lakiosistaan suuremman osuuden kuin nyt esittävät saaneensa.- LainmuutoskoLakiosiin
Ei vaan nimenomaan pesänselvittäjä on otettu siksi että testamentin saaja väittää olevansa pienituloinen eikä soten voi maksaa lakiosaa melkoisesta varalisuudesta huolimatta, lisäksi syyttää rintaperilisiä painostuksesta sekä katsoo testamentin puretuksi ja vaatii korvausta siitä pesänselvittäjän kautta. Testamentin alainen omaisuus on nyt pesänselvittäjän hallussa eivätkä pesän osakkaat voi saada sitä hallintaansa koska he eivät suostu korvaukseen testamentin saajalle. Lisäksi kaikki kulut pesän ulkopuolisen testamentinsaajan pesänselvittäjän hakemisesta menevät pesästä, siis rintaperillisten perintöosuuksista. He ovat vaatineet vain lakiosiaan jotka pitää saada vapaasti käyttönsä ilman rasitteita siis kuluja ym. Testamentin saaja väittää testamentin purkautuneen lakiosavaateen takia "painostuksesta" koska rintaperilliset sanoivat vievänsä lakiosavaateen käräjäoikeuteen jos sitä ei makseta. Miten muuten lakiosa saadaan kuin käräjäoikeuden päätöksellä jos testamentin saaja ei suostu sitä muuten maksamaan? Tehdäänkö tässä uutta perintölainsäädäntöä Suomeen, jossa lakiosa ei olekaan rintaperillisten oikeus? Jos juttu kinnostaa niin voin antaa lisätietoja asian käsittelystä.
- Tarkennus
LainmuutoskoLakiosiin kirjoitti:
Ei vaan nimenomaan pesänselvittäjä on otettu siksi että testamentin saaja väittää olevansa pienituloinen eikä soten voi maksaa lakiosaa melkoisesta varalisuudesta huolimatta, lisäksi syyttää rintaperilisiä painostuksesta sekä katsoo testamentin puretuksi ja vaatii korvausta siitä pesänselvittäjän kautta. Testamentin alainen omaisuus on nyt pesänselvittäjän hallussa eivätkä pesän osakkaat voi saada sitä hallintaansa koska he eivät suostu korvaukseen testamentin saajalle. Lisäksi kaikki kulut pesän ulkopuolisen testamentinsaajan pesänselvittäjän hakemisesta menevät pesästä, siis rintaperillisten perintöosuuksista. He ovat vaatineet vain lakiosiaan jotka pitää saada vapaasti käyttönsä ilman rasitteita siis kuluja ym. Testamentin saaja väittää testamentin purkautuneen lakiosavaateen takia "painostuksesta" koska rintaperilliset sanoivat vievänsä lakiosavaateen käräjäoikeuteen jos sitä ei makseta. Miten muuten lakiosa saadaan kuin käräjäoikeuden päätöksellä jos testamentin saaja ei suostu sitä muuten maksamaan? Tehdäänkö tässä uutta perintölainsäädäntöä Suomeen, jossa lakiosa ei olekaan rintaperillisten oikeus? Jos juttu kinnostaa niin voin antaa lisätietoja asian käsittelystä.
Puuttuvista lakiosasummista ei ole erimielisyyksiä.
- Aika_merkillistä
LainmuutoskoLakiosiin kirjoitti:
Ei vaan nimenomaan pesänselvittäjä on otettu siksi että testamentin saaja väittää olevansa pienituloinen eikä soten voi maksaa lakiosaa melkoisesta varalisuudesta huolimatta, lisäksi syyttää rintaperilisiä painostuksesta sekä katsoo testamentin puretuksi ja vaatii korvausta siitä pesänselvittäjän kautta. Testamentin alainen omaisuus on nyt pesänselvittäjän hallussa eivätkä pesän osakkaat voi saada sitä hallintaansa koska he eivät suostu korvaukseen testamentin saajalle. Lisäksi kaikki kulut pesän ulkopuolisen testamentinsaajan pesänselvittäjän hakemisesta menevät pesästä, siis rintaperillisten perintöosuuksista. He ovat vaatineet vain lakiosiaan jotka pitää saada vapaasti käyttönsä ilman rasitteita siis kuluja ym. Testamentin saaja väittää testamentin purkautuneen lakiosavaateen takia "painostuksesta" koska rintaperilliset sanoivat vievänsä lakiosavaateen käräjäoikeuteen jos sitä ei makseta. Miten muuten lakiosa saadaan kuin käräjäoikeuden päätöksellä jos testamentin saaja ei suostu sitä muuten maksamaan? Tehdäänkö tässä uutta perintölainsäädäntöä Suomeen, jossa lakiosa ei olekaan rintaperillisten oikeus? Jos juttu kinnostaa niin voin antaa lisätietoja asian käsittelystä.
Eikös hallinta- ja käyttöoikeustestamentin alainen omaisuus mene myyntiin jos testamentin saajalla ei ole "varaa" maksaa lakiosia rintaperillisille muuten, eikä kuolinpesän muu varallisuus kata lakiosia? Tällöin myös hallinta- ja käyttöoikeustestamentti automaattisesti purkautuu ilman korvauksia testamentin saajalle ja kuolinpesän osakkaat saavat koko perintöosuutensa purkautuneen testamentin alaisesta omaisuudesta. Näin se on Suomen perintölainsäädännössä mennyt tähän asti.
- Suomen.laissa
Aika_merkillistä kirjoitti:
Eikös hallinta- ja käyttöoikeustestamentin alainen omaisuus mene myyntiin jos testamentin saajalla ei ole "varaa" maksaa lakiosia rintaperillisille muuten, eikä kuolinpesän muu varallisuus kata lakiosia? Tällöin myös hallinta- ja käyttöoikeustestamentti automaattisesti purkautuu ilman korvauksia testamentin saajalle ja kuolinpesän osakkaat saavat koko perintöosuutensa purkautuneen testamentin alaisesta omaisuudesta. Näin se on Suomen perintölainsäädännössä mennyt tähän asti.
Ainoastaan AVIOLIITOSSA lesken vähimmäissuoja on rintaperillisten lakiosia vahvempi. Lesken vähimmäissuojan voidaan katsoa kattavan oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva tavanomainen asuinirtaimisto. Esimerkiksi avoliitossa olevilla tai muilla testamentin saajilla ei tällaista suojaa ole.
- Valitus.hoviin
LainmuutoskoLakiosiin kirjoitti:
Ei vaan nimenomaan pesänselvittäjä on otettu siksi että testamentin saaja väittää olevansa pienituloinen eikä soten voi maksaa lakiosaa melkoisesta varalisuudesta huolimatta, lisäksi syyttää rintaperilisiä painostuksesta sekä katsoo testamentin puretuksi ja vaatii korvausta siitä pesänselvittäjän kautta. Testamentin alainen omaisuus on nyt pesänselvittäjän hallussa eivätkä pesän osakkaat voi saada sitä hallintaansa koska he eivät suostu korvaukseen testamentin saajalle. Lisäksi kaikki kulut pesän ulkopuolisen testamentinsaajan pesänselvittäjän hakemisesta menevät pesästä, siis rintaperillisten perintöosuuksista. He ovat vaatineet vain lakiosiaan jotka pitää saada vapaasti käyttönsä ilman rasitteita siis kuluja ym. Testamentin saaja väittää testamentin purkautuneen lakiosavaateen takia "painostuksesta" koska rintaperilliset sanoivat vievänsä lakiosavaateen käräjäoikeuteen jos sitä ei makseta. Miten muuten lakiosa saadaan kuin käräjäoikeuden päätöksellä jos testamentin saaja ei suostu sitä muuten maksamaan? Tehdäänkö tässä uutta perintölainsäädäntöä Suomeen, jossa lakiosa ei olekaan rintaperillisten oikeus? Jos juttu kinnostaa niin voin antaa lisätietoja asian käsittelystä.
Onko päätöksestä valitettu jo hoviin? Melko ontuvat perustelut lakiosan maksusta kieltäytymiselle. Kannattaa muistaa että käräjäoikeuden päätökset tekee pelkkä notaari ja yleensä ns. läpihuutojuttuna.
Käräjäoikeudessa käräjänotaari on tuomioistuinharjoittelua (auskultointi) suorittava juristi. Käräjänotaariksi käräjäoikeuteen valittavalta vaaditaan ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittamista ja hovioikeudessa vannottua tuomarinvalaa tai annettua tuomarinvakuutusta. Käräjänotaari perehtyy käräjäoikeuden kanslian tehtäviin sekä laamannin määräyksestä käsittelee ja itsenäisesti ratkaisee tiettyjä oikeudelle ratkaistavaksi tuotuja asioita, ei kuitenkaan erityisen vaikeita tai erityisen vakavia rikosasioita; käräjänotaari voi toimia eräissä asioissa myös lautamieskokoonpanon puheenjohtajana. Tuomioistuinharjoittelun suorittanut juristi voi hakea hovioikeudelta oikeutta käyttää varatuomarin arvonimeä.
- ei-aina-lakiosaa
Ei lakiosa ole 100% oikeus.Minäkin sain koko perinnön kun veli oli uhannut tappaa vanhempani ja hakkasi isän kerran. Rikosilmoitus tästä ja sai ehdollista vanhempien pahoinpitelystä. Nyt molemmat kuoli onnettomuudessa ja minä sain kaikki eli koko perinnön sillä oli ehto että veli ei saa mitään uhkaisten ja pahoinpitelyiden takia. Veli valitti ja hävisi.
- Nolo123
"Ei lakiosa ole 100% oikeus.Minäkin sain koko perinnön kun veli oli uhannut tappaa vanhempani ja hakkasi isän kerran."
Äläpäs sotke asioita. Perinnöttömäksi tekeminen testamentilla on aivan oma juttunsa eikä kuulu keskusteluun lakiosasta. Veljesi jäi paitsi lakiosaa "kun veli oli uhannut tappaa vanhempani ja hakkasi isän kerran." Siinä se! Näin voi käydä, kun käyttäytyy veljesi tavoin, muutoin ei.- velipuivari
Olen pahoillani aiheuttamastani useasta turhasta lain selvien säännösten kertaamisista. Satiiriksi tarkoittamallani toteamuksella yritin arvailla testamentin saajan motiivia tekemälleen "pirulliselle" vastavedolle hakea rintaperillisien riesaksi pesään toimitusjako.
- yksiselitteistä
Mikä lakiosa on ja miten testamentti vaikuttaa siihen?
https://www.minilex.fi/a/mikä-lakiosa-on-ja-miten-testamentti-vaikuttaa-siihen
"Lakiosan määrä on lain mukaan puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta. Lakiosaan oikeutettuja ovat rintaperillinen sekä ottolapsi ja tämän jälkeläinen. Mikäli siis rintaperillinen tai ottolapsi on kuollut, heidän sijaansa lakiosaan oikeutettuina perillisinä tulevat heidän jälkeläisensä. Velkojat eivät voi saada itselleen perillisen oikeutta vaatia lakiosaansa. Lakiosa lasketaan jokaisen lakiosaperillisen osalta itsenäisesti.
Jos vainajalla on esimerkiksi kolme lasta, heidän perintöosansa ovat 1/3 jäämistöstä eli jäämistö jaetaan kolmeen osaan heidän kesken. Mikäli perittävä vainaja on testamentilla määrännyt jäämistönsä jollekulle muulle henkilölle kuin rintaperillisille, rintaperillisellä on kuitenkin oikeus lakiosaansa. Lakiosan suuruus on siis puolet perintöosasta eli tässä esimerkissä jokaisen rintaperillisen lakiosa on 1/6 jäämistöstä. Rintaperillisen oikeus lakiosaan siis tarkoittaa, että huolimatta perittävän tekemästä pätevästä testamentista, rintaperillinen on oikeutettu saamaan lakiosaansa vastaavan arvomäärän omaisuutta. Lakiosasäännöksistä huolimatta, rintaperillisten oikeus saada lakiosansa saattaa synnyttää ristiriitoja rintaperillisen ja testamentin saajan välille. Tällaisissa tilanteissa on parasta keskustella lakimiehen kanssa, jotta turhilta kustannuksilta ja riidoilta voitaisiin välttyä.
Perittävä voi edellä mainitulla tavalla aina lakiosasäännösten estämättä määrätä koko omaisuudestaan testamentilla. Lakiosasäännökset ovat kuitenkin suojajärjestelmä, jotka määrittävät missä laajuudessa perittävän testamentti voidaan todellisuudessa panna täytäntöön ilman, että loukataan rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Pääsääntö siis onkin, että testamentilla ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa. Tästä johtuen sellainen testamentti, jolla estetään perillisen lakiosan saaminen tai rajoitetaan hänen oikeuttaan määrätä siitä omaisuudesta, joka tulee hänelle lakiosan perusteella, on lähtökohtaisesti tehoton. Jos testamentin saaja kuitenkin korvaa lakiosaosuuden tai siitä puuttuvan määrän rahana perilliselle, on testamentti tehokas. Rahasuoritus ei kuitenkaan saa olla erikseen testamentissa kielletty ja suoritus on tehtävä perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa.
Saadakseen lakiosansa perillisen tulee vedota testamentin tehottomuuteen ja ilmoittaa oma lakiosavaateensa. Vaatimus tulee tehdä testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muulla todistettavalla tavalla. Määräaika vaatimuksen tekemiselle on kuusi kuukautta siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perilliselle. Vaatimus voidaan tehdä myös virallisessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella, jos näyttää siltä, että testamentin saaja välttelee vaatimuksen tiedoksiantoa tai hänen osoitteensa on tuntematon. Määräaika myös tälle ilmoittamistavalle on edellä mainitut kuusi kuukautta.
Jos perillinen on perittävän vainajan kuoleman jälkeen luopunut lakiosastaan, ei hän voi vedota testamentin tehottomuuteen. Luopuminen on pätevä silloin, kun perillinen on hyväksynyt perittävän vielä eläessä hänen tekemänsä testamentin ja jo saanut lakiosaansa vastaavan korvauksen. Jos perillinen on luopunut lakiosastaan, hänen sijaantuloperillisensä voivat kuitenkin olla tiettyjen olosuhteiden vallitessa oikeutettuja alun perin perilliselle kuuluneeseen lakiosaan.
Tietyissä erityistilanteissa voi myös olla mahdollista, että perillinen on menettänyt oikeutensa saada lakiosansa. Tämä johtuu siitä, että perittävä on tehnyt perillisen perinnöttömäksi. Nämä tilanteet ovat usein monimutkaisia ja herättävät monia kysymyksiä. Lakipuhelimeen soittamalla saat tietoa, miten rintaperillinen voi menettää lakiosaoikeutensa." - Kuluista_vähän
Lapsillani, joiden asiaa hoidin oli riitaa mumminsa hallintaoikeustestamentista ja lakiosista.
Tilanne meni siihen että lapsilleni oli maksettava lakiosat.
Pesänselvittäjän / jakajan kustannukset menivät puoliksi hallintaoikeustestamentin saajan ja pesän kesken.
Perustelu oli että pesässä ei tehty juurikaan selvitystä vaan koko pesänselvittäjän / jakajan aika kului nimenomaan tämän hallinan setvimiseen.
Eli väite että pesä maksaa selviitäjän / jakajan kulut eivät pidä aina paikkaansa.
Apn. tapauksessa on tarkalleen sama tilanne, pesänjakaja haettiin vain ja ainoastaan hallintaoikeuden takia joten kulut menevät osapuolien jaettavaksi (testamentin saaja / pesä).
Tämä voi tulla yllätyksenä hallinnan omaavalle, eli menettää hallinnan ja joutuu maksumieheksi.
Tämä kustannusten jako on siis oikeasti toteutunut ja kestänyt moitekanteen. - Anonyymi
Avaajan tapauksessa olisi ahneet rintaperilliset voineet kunnioittaa perittävän tahtoa, jonka hän oli ilmaisuut viimeisenä tahtonaan ja vaatia lakiosia maksettavaksi sitten, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee.
Mutta laki ei toki edellytä testamentin tekijän tahdon kunnioittamista tapauksessa, vaan lakiosavaatimuksella testamentti raukeaa, ellei testamentinsaaja lakiosia maksa.- Anonyymi
"ja vaatia lakiosia maksettavaksi sitten, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee."
Lakiosaa pitää vaatia 6kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta,jos ei vaadi niin sitten oikeus lakiosaan on mennyttä kauraa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"ja vaatia lakiosia maksettavaksi sitten, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee."
Lakiosaa pitää vaatia 6kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta,jos ei vaadi niin sitten oikeus lakiosaan on mennyttä kauraa.Tosin, kun on tehnyt lakiosavaateen, mikään ei estä osapuolia sopimasta maksuajasta. Pelkkä vaade riittää. (Tietenkin kannattaa tehdä todisteellisesti.)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"ja vaatia lakiosia maksettavaksi sitten, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee."
Lakiosaa pitää vaatia 6kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta,jos ei vaadi niin sitten oikeus lakiosaan on mennyttä kauraa.Mikään estä vaatimasta 6 kk kuluessa lakiosaa niin, että se pitää maksaa vasta, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee. Lakiosan maksuaikataulu ei ole laissa pakottavaa oikeutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikään estä vaatimasta 6 kk kuluessa lakiosaa niin, että se pitää maksaa vasta, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee. Lakiosan maksuaikataulu ei ole laissa pakottavaa oikeutta.
"Mikään estä vaatimasta 6 kk kuluessa lakiosaa niin, että se pitää maksaa vasta, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee. Lakiosan maksuaikataulu ei ole laissa pakottavaa oikeutta."
Laissa sanotaan että kohtuullisessa ajassa lakiosa pitää maksaa,oikeuskäytännön mukaan kohtuullinen aikajana voidaan vetää 6 kuukauteen jonka jälkeen lakiosaoikeutettu voi haastaa lakiosan maksajan oikeuteen ja vaatia sitä kautta lakiosaa maksettavaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mikään estä vaatimasta 6 kk kuluessa lakiosaa niin, että se pitää maksaa vasta, kun hallintaoikeustestamentin saaja kuolee. Lakiosan maksuaikataulu ei ole laissa pakottavaa oikeutta."
Laissa sanotaan että kohtuullisessa ajassa lakiosa pitää maksaa,oikeuskäytännön mukaan kohtuullinen aikajana voidaan vetää 6 kuukauteen jonka jälkeen lakiosaoikeutettu voi haastaa lakiosan maksajan oikeuteen ja vaatia sitä kautta lakiosaa maksettavaksi.Perintökaaressa säädetty lakiosa voidaan vaatia maksettavaksi myöhemmin kuin laissa säädetyssä kohtuullisen ajan kuluessa. Lakiosaperillisellä on aina oikeus rajoittaa omia vaatimuksiaan laissa säädetystä. koska laissa ei ole saadetty mitään pakkoperintöä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1292228
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu261868Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121429Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121297Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701221- 931048
- 17937
- 88903
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon17800Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks115741