Kyttäystilanne?

Ei mihinkään. En ole edes huomioinut, mitä nyt ulkona tarkastelemaan tulevat mutta kun tervehtii ja reippaasti ohi kulkee, ei mitään ongelmaa ole. Mitä tulee asunnon äänien kuunteluun, en kiinnitä huomiota, sillä kyllä yksi kunnon huomautus on aina riittänyt, kun kunnolla kieroon katsoo. Kyllä meidän talossamme muutama keski-iän alkavasta kriisistä kärsivä mies ja nainen huutelevat huomioitavan pitkin kaupunkia, mutta kun aloitetta keskusteluihin en Anna, ei liikaa ole, mistä juoruta. Siksipä asioivat venäläisten perheiden kanssa ja eräs väitti kovasti olevansa mielùmmin venäläinen kuin suomalainen. Nykyään tämänkin rouvan mielipide on taas vaihtunut suomelle mieluisammaksi. Rahaa ei tunnu alakerran elävällä olevan liikaa, sillä aina hänen käydessään osa kolikoista katoaa kalja ja tupakkarahoiksi. Siksipä olen säilyttänyt varoja sellaisessa paikassa, josta hän aina ei voi katsoa. Irtainvarastokin tuli pahimpina aikoina mieleen rahan säilytyspaikkana, mutta tehdyn varkaussarjan vuoksi jätin väliin. Kovasti yritän säästää. Yritän aina vaikka en onnistukaan.

Mie oon se vitun ham ppu tukka Kunillan tie 7. Oon Pride-kulkineen johtaja, ja muutenki outo. Kiarosilmänen muijaki viä.

Eikö se ota koville yhtään jos luonne pitää niin sitkeästi naapurin kyttäämisessä kiinni?

Eikö mitä, siinä sitä pullistelette, kun minä vain katson kuin ihmettä kerrakseen. On Kaljamaha karannut housun ulkopuolelle ja rapa taitaa haista housun kauluksessa. Sormet kellastune et tupakoinnin seurauksena ja jatkuvat "Anna kuule euro, kaveri oottaa, mennään kaljalle", kuuluu alituiseen joidenkin asuntojen sisällä. Mitäs tässä kukaan ketään kyttää. Näkyy tuo muutenkin ja kuuluu tuo muutenkin kahden oven taakse. Mitäs siitä tulisi, jos kaljasiepot ei rahoja kaljaan saa ja vähän muuhunkin. Mitä muuta, riippuu kaljoittelijasta ja viinasiepoista näppitautisista puhumattakaan. Hyvä paikka asua, kun keskittyy omaan elämäänsä, myös muut.

Kuuntelen koko ajan mitä talossa kuuluu ääniä, käyn ovisilmästä katsomassa kuka siellä milloinkin menee. Olenkin ajatellut helpottaa tätä ja laittaa kameran ovisilmään, voisi tietokoneella tai tv katsoa koko ajan rappukäytävän liikennettä.

Eipä mitä. Mie käyn rapussa poikien kanssa tupakalla, odottele niin lähetään käymään Alkossa. Pitää ottaa kaljat mukaan. Ollaan muuten kotona. Tulee parit kaverit ja tuovat kaljat, viinat ja tupakat. Musiikkia pitää laittaa kuulumaan, niin tuo naapurin vanha kanakin kuulee, mitä mieltä meillä ollaan. Eipä paljon haittaa akkojen puheet. Se vanhus naapuritalosta pitää porukalla ajaa pois. Estää puheillaan hauskan pidon ja vaikeuttaa liiketoimintaa. Kyllähän keskarit saa ottaa, ootko samaa mieltä.
Mie vähän koputin tuohon naapuriin. Pitäis käydä näyttämässä sille, mikä mies mie oon. Että oon mies, vaikka oli puhunut, että että vain taivas on rajana, kun oikeaa rakkautta ihmisille osoittaa, mutta oli sanonut, että suurennuslasin kanssa saa sitä etsiä, että se niistä pyhistä. Ei tainnut mummo eikä naapurin ukko pelätä.

Tänään olen ihan masentunut. Huomasin näet, että nyt on pakko uskoa, että mua on tosiaan yritetty painaa alas vuosia aina jollain tavalla. Jos oon jotenkin päässyt ylös, niin heti laitetaan isännöitsijä jakamaan lappua, milloin auto on ollut väärässä paikassa jne. Muut asukkaat karjuu ajankulukseen ja syyttä, seuraavassa hetkessä he lirputtelevat nätisti muille asukkaille.On taottu, että oon epäsosiaalinen ja epämiellyttävä, halveksittava itse asiassa, kun en oo parisuhteessa, aggressiivinen (jos uskallan sanoa ei, ettei pidä paikkansa heidän joku pikkuväite, vaikka he ovat koko ajan innolla painamassa mun syyksi milloin mitäkin). Muiden autot saa olla missä vaan. Minun asunto on jostain syystä taloyhtiössä ainoa epäsiisti, siinä ei auttaisi sekään, että remontoisin taas jälleen kerran asuntoni (turhaa vaivaa, asianlaita ei muutu siitä) tai vaikka siivoan usein ja vaihdan verhot, vuodevaatteet ja omat vaatteeni liiankin usein. Moni muu asunto on ollut remontoimatta parikin vuosikymmentä, eikä niiden asukkaat välitä huolehtia edes suihkussa käynnistä, kylppärin pesusta tai mattojen puhtaudesta.

On uskomatonta, miten moni ihminen keskittyy toisten elämään ja kokee parhainta onnellisuutta, kun huomaa muille aiheutetut vaikeudet. On kiva heidän varmaan sitten kuolla ja mennä tietysti taivaaseenkin. On tämä pakko uskoa todeksi ja todeta, että en itse saa onnea tällaisesta elämäntavasta.

Kuka nauttii jatkuvasta netin sivuilla ja kaljakapakassa toisten paheksumisesta, moitiskelusta ja ylistää itseään tyyliin, miten normaaleja tässä Ollaan, mutta entäs nuo muut...
Sitten on niitä jotka näkee hyvän ja pahan. jos on Hyvä, sille löytyy vastapainona aina paha joka ihmisessä. Kukaan ei ole ainoastaan hyvä tässä maailmassa, mutta itsestä riippuu, päästää kö jatkuvan hyvän vai jatkuvan pahan vallitsevaksi suhteessa muihin ihmisiin. Näin syntyy moite, toisten halveksunta ja haukkuminen, kuin myös jatkuva luojan ylistys ja ihmisten kanssa toteutettu kanssa käyminen, joka johtaa ystävyyteen. Jokaisen sisin laulaa kunniaa eri tavoin ja eri sävellajeissa luojalleen. Näinkin voi olla. Missä sävellajeissa sinun sydämesi laulaa ylistystä ja kunniaa luojalleen.

Pakonomainen kyyläily ei ole oikein mukavaa kenestäkään, en usko. Minä en tunne pahaa mieltä, jos joku kyyläisi nurkalleni takana. Jos joskus uskaltaisin, voisin kertoa uteliaille, miten nautinkaan mielikuvituksen käyttämisestä ja kävelystä. Rannalla joutsenet ovat mukavaa katseltavaa ja jos tämä kyyläily innostaa, nìn hänkin näyttänee näkemästään ja unohtuu rannalle kyläilemään. Siellä tirkistelykin kiikarin kanssa onnistuu ilman, että kukaan tekee ilmoituksen. Ja siitä vielä nauttii, kun voi ruveta lintubongariksi. Jos tapaisin muita kuin tämän tavallisimmankin, jota pidän lähinnä sairaalloisen uteliaana, silloin miettisin muita keinoja, mutta tämän yhden perheen ollessa kyseessä jokainen lopulta on oppinut tuntemaan heidät ja vaikkei olisikaan nimitietoja, on muita mahdollisia todisteita. He eivät tunnu paremmin salailevan, mutta ei kai uteliaisuus ketään vahingoita, ellei se ole sairaalloista.

Juu ei se into mihinkään ole muitten postien tonkijalta hävinnyt.

Varmaan toi kevät on vielä antanu lisää puhtiakin siihen eukkoon. Näytti saaneen itseensä 15-20 vuotta nuoremman 'kesäkissankin' siihen kämppänsä pihalle touhuamaan. Ei se nyt niin mun makuuni ollut, mutta kyllähän tollasia paidattomia kolleja vähän vilkasee.