Kysymyksiä maakuntauudistuksesta

Tässä professori Matti Virenin blogi kirjoitus tämän päiväisestä Uudesta Suomesta. Kuten huomattu Sysmän kunta on nyt Kokoomuksen ja KEPUn maakunta/SOTE-uudistuksen takia kriisikunta jossa välitön peruspalvelujen kustannusten leikkaustarve on kunnanjohtajan mukaan 1,5 miljoonaa euroa. Sysmälle tulee käymään tässä maakunta pelissä todella huonosti - toivotaan että homma kaatuu eduskunnassa.

Suomessa aiotaan tehdä ns. maakuntauudistus, eli suurin muutos paikallishallintoon 150 vuoteen. Luulisi, että muutoksen vaikutuksista on paljon tietoa, julkisen hallinnon selvityksiä ja riippumattomia arvioita. Mutta missä ovat? Hirveä kiire on, sen kyllä huomaa, mutta miksi? Onko nykyinen järjestelmä menossa juuri nyt konkurssiin, vai mistä kiikastaa! Toki jotkut toistelevat fraasia ”että nykyjärjestelmä on rikki”, mutta hokema ei luo palon valoa kuvitellun ongelman taustoista.

Muutoksen myötä yli puolet kuntien käyttötalouden menoista (jopa 60 %) siirtyy maakuntien vastuulle. Kuntien tulojen tarve vähentyy vastaavasti, tosin valtionosuudet pääsääntöisesti (3/4) ohjautuvat maakunnille. Vaikutuksia kuntatalouteen on periaatteessa helppo tarkastella Excel-taulukon avulla, mutta jotenkin herää epäilys, että kukaan ei pohtinut sitä, mitä taulukkolaskennassa ei ole mukana (ks. esim. alla oleva linkki).

Ajatellaan nykyisiä kuntia. Mitä tapahtuu kuntien yleiskustannuksille? Laskevatko palkat, kun tehtävistä ja vastuista katoaa yli puolet? Liike-elämässä kai on niin, että jos esimerkiksi Prisman johtajan paikalta siirretään Alepan vastuumyyjäksi, niin palkka laskee, mutta tämä logiikka ei varmaan pure kunnissa. Mitä tapahtuu apulaisjohtajille, talouspäälliköille, tiedottajille yms.? Supistuuko heidän määränsä? Entä palkat maakunnissa? On jo tiedossa, että eri tahoilta tulevan henkilöstön palkat yhdenmukaistetaan korkeimman palkkatason (kunnan) mukaan. Toisaalta muutoksen yhteydessä välttämättä joudutaan rekrytoimaan uusia toimijoita maakuntiin; tuskin heitä saadaan muutoin kuin palkkakilpailulla. Mihin sijoitetaan ne, joita ei voi sijoittaa mihinkään? Paljonko tämä maksaa? Vastaus, ei näy Excelistä.

Kunnille toki jää joitain tehtäviä, mutta ajatellaan niitä kuntia, jotka ovat nyt kakkien heikoimmassa hapessa. Väestö supistuu, ei tule lapsia, talot autioituvat. Ei silloin tarvita kouluja, eikä tarvita kiinteistötointa, kun kukaan ei rakenna! Mikä on tällaisen kunnan funktio? Tällaiset kunnat selviävät kuitenkin mainiosti uudessa järjestelmässä, koska ei kustannuksiakaan. Mitä nyt yleishallinto. Aluehallintouudistus itse asiassa sementoi nykyisen kuntarakenteen seuraavaksi 150 vuodeksi. Se lieneekin suurin syy miksi ne puolueet, joiden selkärangan kuntien henkilöstö nyt muodostaa, niin raivokkaasti ajavat maakuntauudistusta. Toki taivaanrannalla siintää 1200 luottamusmiespaikkaa, ja kaikki ne hillotolpat jotka näihin paikkoihin välittömästi ja välillisesti liittyvät.

Kun kuntien veroäyrit tippuvat alle 10 prosenttiin, ei varmaan tunnu kauhean kivuliaalta nostaa veroäyriä muutamalla pykälällä. Ihan vaan palvelusten laadun parantamiseksi! Mikä sen estää? Ei mikään muu kuin, että kuntien autonomiaa ruvetaan kovalla kädellä rajoittamaan, esimerkiksi poistamalla niiden verotusoikeus. Ja samalla annetaan maakunnille verotusoikeus. Sekin olisi hullua, koska silloin vasta rahaa alkaa palaa. Mutta onhan kaavailtu järjestelmä älytön siinä mielessä, että valitaan poliittisen prosessin kautta hallintoelimet, joilla ei ole mitään valtaa. Tulopuolen päättää valtio yksipuolisesti ja menojen käytössä on noudatettava valtion asettamia normeja ja säädöksiä. Tarjontapuolella vastassa on todennäköisesti vain yksi monopoli; mitä valintaa sen suhteen voi tehdä? Erityisen absurdiksi tilanne muuttuu sen jälkeen, kun on valittu SOTE –järjestelmän toimipaikat. Mitä ihmeen päätettävää sen jälkeen on (vinkki: tehdäänkö opintomatka Thaimaahan vai Bahamalle)? Maakuntavaltuustot voivat vain vinkua valtiolta lisää rahaa, mutta mitä se auttaa. Valtuustoihin pyrkijät kertovat kaikki yhdestä suusta, että he parantavat palveluita – samalla rahalla enemmän. Mitä vaihtoehtoja jää valitsijoille? Jotta poliittisessa prosessissa olisi jotain järkeä, pitäisi olla vaihtoehtoja (tyyliin pienet tai isot menot), mutta tässä pelissä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kun ”käytetään kaikki, mitä saadaan”. Verotukseen innostuneesti suhtautuvat poliitikot näyttävät olevan valmiita myös välittömään EU:n verotusoikeuteen (tosin tavallaan se on jo toteutunut tullimaksujen osalta), kunhan rahoilla tehdään jotain mediaseksikästä (noukitaan käytetyt muovipussit Jaavan meren pohjalta). Voi vai siunailla, millainen verohelvetti siitä seuraisi, kun meillä olisi kahden verottajan sijaan neljä veroista päättävää tahoa: kunnat, maakunnat, valtio ja EU. Mutta ehkä sitäkin pitää kokeilla, ennen kuin uskotaan.

Terveydenhoidon siirtäminen valtion rooteliin on järkevä asia. Mutta ei siihen siirtoon tarvita maakuntia. Tai ollaan hieman täsmällisempiä. Emme me tarvitse, he tarvitsevat.