Itse käsitän jakäsittelen tuon suomalaisen (ilmeisesti) sananlaskuja niin,
Et jos liikaa tuijottaa yhtä casea niin ei nähdä kokonaisuutta,
Mutta on myös niin et jos katsomme vain kokonaisuutta, voimme hukata sen yksilön massaan. Molempi parempi, eli nähdään sekä yksittäinen tapaus joka osataan suhteuttaa kokonaisuuteen.
Jos esim. 10v tytön tapaus oikeudessa, tai Lauran kopio jutut tai Tikkasen tilanne nähdään vaan asioina, jotka voidaan ohittaa , mutta silloin ei nähdä sitä miten se alkaa ohjaan massaa iikettä (huom. Kaikki esim.lähiaikojen media juttuja)
Silloin ei nähdä metsää puilta, ei nähdä et tapauksiin käsittely käynnistää tai vahvistaa tiettyä toimintakulttuuria. Päätökset aina ohjaa toimintaa.
Jos taas tuijottaa liikaa massaa, ei nähdä eikä kohdata niitä asioita tai tilanteita, jotka ohjaisi toimintaa uuteen toimintaan, tuo esiin toimintatapoja tai epäoikeudenmukaisuutta ja ei synny sitä dialogia ihmisten ja asioiden välillä joka johtaisi terveeseen toimintakulttuurin ja tapoihin, jotka ovat oikeudenmukaisuuden perustalla.
Työttömän toimeentulo ja työllistyminen.
Jokainen tarvainen perusturvan, asumiseen (suomessa on vaikee asua pihalla)
Vaatteisiin (4vuodenaikaa)menee ja tietysti ruoka ym. Kulut.
Ongelmahan ei Koski olekaan siinä, etteikö Suomessa olisi paljon töitä,
Vaan kyse on siitä että ei oo niitä kuka sen palkan maksaa.
Yhtiöt fuusioittaa, myy, ja jakaa omistajille osinkoja voittojen saamiseksi ja kerreyttämiseksi, mutta työntekijät, pätkätyöllistetään ,jolloin oma kestävä taloudellinen kehitys jää rakentumatta ja olet jatkuvan pelon kans seuraavaa pätkää kun et tiedä, ja pätkätyöllistetään syö loma ajat, jolloin palautuminen ja oman henkilökohtaisen elämän hyvinvointi jää vajaaksi,
Pätkät voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita tukiviidakossa, joka on yhtäaikaisesti apu, että sidos ja lyöntiase.
Tosi vaikee on kuvitella Tikkasen sairashistoriaa keuhkoahtaumataudin ja rollaattori sekä diabetes yhdistelmänä, et työnantajat asettaa 1.vaihtoehdoksi, vaikka hän olisi hakijoista päteviä ja kykeneviä. Jos toinen on fyysisesti terve, niin vaikka ois pätevä moi, niin monet asettaa fyysisen terveyden edelle. Valitettavasti on näin.
Vaikka hänen kokemukset sairauksien kautta voisikohan tosi tärkeitä ammatillisestikin.
Joku kommentoijista viittasi, et miksi hän Ei ole työkyvyttömänä eläkkeellä jo.
Keuhkoahtaumatauti ja rollaattori tukielinkipujen kans, niin vaikee yhdistää
Kokopäiväinen työskentelyyn, ainakaan ilman kuntoutuksen työkokeilua.
Monet työttömät joutuu venytään senttejä kuukaudessa, ja monilta saattaa mennä maksuhäiriön puolelle, jos tulee jotain yllättävää.
Ja yhdelläkään vähävaraisille ei oo oikeen ois varoja elää jatkuvan rästimaksukorkojen ja ulosottovelkojen kans.
Kalliiksi se tulee yhteiskunnallikin.
Joten eiköhän ois hyvä, et työntekijä nähtäisiin fuottavana eikä vaan kulueränä, josta aina pitää ensimmäisenä säästää.
Et jos liikaa tuijottaa yhtä casea niin ei nähdä kokonaisuutta,
Mutta on myös niin et jos katsomme vain kokonaisuutta, voimme hukata sen yksilön massaan. Molempi parempi, eli nähdään sekä yksittäinen tapaus joka osataan suhteuttaa kokonaisuuteen.
Jos esim. 10v tytön tapaus oikeudessa, tai Lauran kopio jutut tai Tikkasen tilanne nähdään vaan asioina, jotka voidaan ohittaa , mutta silloin ei nähdä sitä miten se alkaa ohjaan massaa iikettä (huom. Kaikki esim.lähiaikojen media juttuja)
Silloin ei nähdä metsää puilta, ei nähdä et tapauksiin käsittely käynnistää tai vahvistaa tiettyä toimintakulttuuria. Päätökset aina ohjaa toimintaa.
Jos taas tuijottaa liikaa massaa, ei nähdä eikä kohdata niitä asioita tai tilanteita, jotka ohjaisi toimintaa uuteen toimintaan, tuo esiin toimintatapoja tai epäoikeudenmukaisuutta ja ei synny sitä dialogia ihmisten ja asioiden välillä joka johtaisi terveeseen toimintakulttuurin ja tapoihin, jotka ovat oikeudenmukaisuuden perustalla.
Työttömän toimeentulo ja työllistyminen.
Jokainen tarvainen perusturvan, asumiseen (suomessa on vaikee asua pihalla)
Vaatteisiin (4vuodenaikaa)menee ja tietysti ruoka ym. Kulut.
Ongelmahan ei Koski olekaan siinä, etteikö Suomessa olisi paljon töitä,
Vaan kyse on siitä että ei oo niitä kuka sen palkan maksaa.
Yhtiöt fuusioittaa, myy, ja jakaa omistajille osinkoja voittojen saamiseksi ja kerreyttämiseksi, mutta työntekijät, pätkätyöllistetään ,jolloin oma kestävä taloudellinen kehitys jää rakentumatta ja olet jatkuvan pelon kans seuraavaa pätkää kun et tiedä, ja pätkätyöllistetään syö loma ajat, jolloin palautuminen ja oman henkilökohtaisen elämän hyvinvointi jää vajaaksi,
Pätkät voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita tukiviidakossa, joka on yhtäaikaisesti apu, että sidos ja lyöntiase.
Tosi vaikee on kuvitella Tikkasen sairashistoriaa keuhkoahtaumataudin ja rollaattori sekä diabetes yhdistelmänä, et työnantajat asettaa 1.vaihtoehdoksi, vaikka hän olisi hakijoista päteviä ja kykeneviä. Jos toinen on fyysisesti terve, niin vaikka ois pätevä moi, niin monet asettaa fyysisen terveyden edelle. Valitettavasti on näin.
Vaikka hänen kokemukset sairauksien kautta voisikohan tosi tärkeitä ammatillisestikin.
Joku kommentoijista viittasi, et miksi hän Ei ole työkyvyttömänä eläkkeellä jo.
Keuhkoahtaumatauti ja rollaattori tukielinkipujen kans, niin vaikee yhdistää
Kokopäiväinen työskentelyyn, ainakaan ilman kuntoutuksen työkokeilua.
Monet työttömät joutuu venytään senttejä kuukaudessa, ja monilta saattaa mennä maksuhäiriön puolelle, jos tulee jotain yllättävää.
Ja yhdelläkään vähävaraisille ei oo oikeen ois varoja elää jatkuvan rästimaksukorkojen ja ulosottovelkojen kans.
Kalliiksi se tulee yhteiskunnallikin.
Joten eiköhän ois hyvä, et työntekijä nähtäisiin fuottavana eikä vaan kulueränä, josta aina pitää ensimmäisenä säästää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.