Hei,
olen 1941 syntynyt mies,minut annettiin adoptiolapseksi 1943.
Biologinen äitini kuoli 2018.Olenko oikeutettu perintöön ja millä osuudella.?
Kiitos vastauksesta jo etukäteen.
olen 1941 syntynyt mies,minut annettiin adoptiolapseksi 1943.
Biologinen äitini kuoli 2018.Olenko oikeutettu perintöön ja millä osuudella.?
Kiitos vastauksesta jo etukäteen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Vuonna 1943 tuskin tehtiin adoptioita ei ainakaan paperilla.
Jos kerran olet oikean äitisi todistettavasti löytänyt.olet varmaankin saanut kutsun
perukirjoitukseen,tällöin olet perillinen,muista vaatia perukirjoituksessa elatusmaksusi
äitivainaalta muutoin saattaa puolisiskosi periä nekin.
Hei,
tuo on vanhan lain mukainen heikko adoptio, joten perit biologiset vanhempasi (yleensä äidin, koska isyyttä ei yleensä vahvistettu, elleivät vanhemmat olleet keskenään naimisissa). Sinun kuuluu saada kutsu perunkirjoitukseen. Mitään elatusmaksuja ei tietenkään kukaan maksa.
Juuri näin.
Lisäksi, nyt uuden adoptiolain aikana, perit myös adoptiovanhempasi ihan normaalin sääntöjen mukaan. Sinun pitäisi periaatteessa siis saada perintöä neljän vanhemman jälkeen. Tuo adoptiolaki perintölakiyhdistelmä on jännä tältä osin.
Adoptiovanhemmat on myös aina perinyt, mutta ei heidän sukuaan ( sisaruksia jne). Nykyisen lain mukaan ei peri biologisia vanhempia, mutta on samassa asemassa biologisen lapsen kanssa adoptiosuvun kanssa.
Kyllä ne elarit vain joudutaan korvaamaan jos ei niitä ole muutoin
asiaomaisesti hoidettu.Äitisi kuoli 2018 laita rästiin jääneyt saatavasi elarivelka
maksut perintään,saat ne perinnöstä päältä pois itsellesi,loput joudut
jakamaan osakkaiden kanssa.Riitää kun vain vaadit joko perukirjoituksessa tai
pesänselvittäjältä. Adoptio papereita tuskin löytyy.joudutaan etsimään suullisia
todistajia jos todella olet adopptoitu lapsi menetät perintösi
Jos lapsi on annettu adoptioon, ei mitään elatusapua makseta, eikä sitä makseta silloinkaan jos asiasta ei ole lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta tai oikeuden tuomiota. Sitä paitsi saatava olisi jo vanhentunut. Suomessa on ollut kauan adoptiolaki, joten kyllä 40- luvun adoptiosta paperit on. Jos ei muualla niin oikeuden arkistossa ja näkyy se adoptio perunkirjaan tarvittavissa virkatododistuksissakin.
Onko lawetorder vaihtanut nimimerkin Pössöksi, vai löytyikö toinen yhtä tyhmä jankkaaja?
Kyllä tuntuu että Pössö kirjoitaa ihan asiaa,ainakin paremmin kuin nimimerkki
Jdjeur kommentoi.Korkeimmanoikeuden päätöksiäkin löytyy näistä perintöasioista.
Uusioperheiden lapset hyötyvät jos perintöoikeus ei toteudu.
Nyt on kysymys vanhan lain mukaisesta adoptiosta ja perintöoikeudesta, ja siihen on oikein vastattu. Jos nimenomaan adoptiosta on kyse (eikä kasvattilapseksi ottamisesta), on se käräjillä vahvistettu, ja löytyy oikeuden pöytäkirjoista (maakunta-arkistossa).
Mistään elatusavusta ei tässä asiassa ole kysymys.
Noniin, ensimmäinen KKO:n päätös sitten vain tiskin tarkasteltavaksi, jossa elareita on määrätty Pössön kuvailemissa olosuhteissa.
Alappa sitten tilailemaan! KKO:n päätöksiä.
Elatusapu maksetaan lapsen kasvattajalle.
Elatusmaksu maksetaan lapselle,kuukausittain.
Elatusapu maksetaan joko lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen tai oikeuden tuomion mukaan. Jos sellaista ei ole, ei elatusapua voi vaatia. Kun lapsi annetaan adoptioon, elatusvelvollisuus siirtyy kokonaan adoptiovanhemmille, biologisen vanhemman elatusvelvollisuus päättyy.
On olemassa elatusapu, jonka vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, maksaa vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Mitään elatusmaksua, joka maksettaisiin lapselle itselle, ei laki tunne.
A:asiassa ei adoptiota ole vahvistettu vaan lapsi on annettu
kaksi vuotiaana adoptioitavaksi.?Äiti kuoli 2018. Kysymys kuului on lapsi
oikeutettu Äidiltään jäämään perintöön?Adoptio todella muutaa tilanteen toiseksi.
(Elatusmaksut voidaan vaatia maksettavaksi velkana pesänselvitys tilaisuudessa,
todistettavasti.)Kun lapsi on oikeutettu vainajan perintöön.
Miten elatusmaksut voi vanhentua jos niitä vaaditaan vasta vainajan poismenon
jälkeen?Eikä niistä ole koskaan lapsi itse pystynyt hakemaan.saatika sopimusta tekemään.
Kasvatti vanhempia tuli sodan runtelemassa suomessa mutta kasvattilapsista ei tullut
heidän rintaperillisiään.Uusioperheet jälkeläisineen ovat hyötyneet jätetyistä lapsista.
On hyvä että oikeus tapahtuu edes perintö saatossa.
Näitä tapauksia löytyy Suomesta erillaisia ja niistä päätökset tapauskohtaisia.
Siis onko adoptio vahvistettu vai ei ? Mutta riippumatta siitä, onko adoptio vahvistettu, niin lapsi perii vanhan adoptiolain mukaan biologisen vanhempansa. Elatusapusopimus on sopimus vanhempien välillä, jos lapsi on annettu kasvattilapseksi (ei siis adoptoitu), niin äiti on voinut maksaa kasvattivanhemmille korvausta hoidosta, ei elatusapua (tai kunta on maksanut ja äiti maksanut kunnalle, näin tapahtuu nykyisin, epäilen ettei 40-50-luvulla). Lapselle ei makseta elatusapua vaan lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle lapsesta.
Kannattaisi varmaankin lukea myös vanha avioliittolaki ja vanha perintölaki.
Nyt kumminkin eletään 2018 vuotta,tällöin joudutaan soveltamaan tasaarvolakia
kunnioittaen perijöiden oikeuksia.Näyttää tuo Pössö olevan asoista perillä.
Kyllä tämä elatusvelvollisuus maksu maksetaan lapselle itselle.Sopimus nykyään tehdään
lapsen huoltajan kanssa jos lapsi on alaikäinen,Sota-aikana tuskin tehtiin mitään sopimuksia taisi erolapset kasvaa mummojensa huostassa,lapsi sai itse kustantaa työllään
elämänsä.Kunnat ovat saattaneet maksaa kasvatusvanhemmille puoli-orpo rahaa jolla ei ole mitään tekemistä lapsen vaanhemman jättämän elatusmaksun kanssa.
Saisinko lain, jossa määrätään tämä ” elatusvelvollisuusmaksu” tai ” elatusmaksu”. Yli kolmekymmentä vuotta sosiaalityöntekijänä toimineena ja pitkään myös lastenvalvojana toimineena en ole moisesta ikinä kuullut. Siis kerro lakipykälä.
Ei sitten löytynyt niitä KKO:n ratkaisuja, jotka tukisivat Pössön ja työllistään kantaa. Kaksi samanlaista jankkaajaa kuin lawetorder. Ei hajuakaan mistä ovat puhumassa, mutta soopaa pitää suoltaa silti. Lakien nimiä tarjoillaan aina "perintölakiin" (mikä lienee, ei sen nimistä lakia Suomessa liene koskaan ollut) ja tasa-arvolakiin asti ihan kuin se millään tavalla määrittelisi perinnönjakoa tai elatusvelvollisuutta. Systematiikka aivan hukassa, ja oikeus perintöön ja elatusmaksut sujuvasti sekaisin.
Nyt herrat Pössö ja työllistää sitten niitä säädösviitteitä peliin: minkä oikeusnormien nojalla adoptiolapsi voi vaatia vuosikymmenien takaa kumpuavia elatusmaksuja biologiselta äidiltään tai tämän kuolinpesältä? Käy myöskin ne KKO:n päätökset, kun sellaisia löydätte, luvattu kun on jo kahdesti, mutta ei vieläkään toimitettu.
Etkö ole saanut KKO;n päätöksiä viikonloppuna,
yritä uudelleen heti tulevana arkena. Virastoajat varmaankin tiedät,
sekä hintahaitarin.Sossupaholainen /Lastenvalvoja voisi myös päivittää
tietämyksensä vaikka tekemällä loppututkinnon uudelleen.
(Ennen vuotta1980 adoptoidut saavat periä vanhempansa.)
Olen koko ajan sanonut, että perivät myös biologiset vanhempansa. Luepa tekstini!
Luin. Saisinko lain?Pitäis sun lait tuntea jo virkasikautta.
Mitä niitä täältä kyselet.
Jälkeen 1980 adoptoidut eivät peri biologisia vanhempiaan.
Niinhän olen koko ajan sanonut, tosin käyttänyt nimityksiä vanha ja uusi adoptiolaki. Vanhan lain mukaan oli heikko adoptio, eli peri biologisen vanhemman, nyt on vahva adoptio, siirtyy kokonaan adoptiosukuun, ei peri biologisia vanhempia.
Toisinsanoen ei löydy sellaisia päätöksiä.
No se nyt oli toki tiedossa, kunhan kiusasin.
Nyt sentään jaksoit olla jo jankkaamatta niistä elatusmaksuista. Perintöoikeudestahan ei vissiin tainnut mitään epäselvyyttä ollakaan, vaikka eipä näytä tällaiset adoptio- ja perintöoikeuteen liittyvät lakisystemaattiset käsitteet, kuin vahva ja heikko adoptio, olevan sinulle tuttuja.
Lisää lawetorder-tasoa siis. Melkein olisin jo valmis lyömään vetoa, että työllistää tai Pössö (tai kumpi tämä Häähäähä nyt sitten näistä kahdesta olikaan) on lawetorder uudella nimimerkillä.
"Mikäli perukirjoituksen toimittamisen jälkeen ilmenee,että kuolinpesään kuuluu
aikaisemmin tuntemattomaksi jääneitä velkoja,tulee niiden johdosta toimittaa
täydennysperunkirja jossa nämä aiemmin tuntemattomat velat ilmoitetaan.
Ja mitä aikaisemmin tuntemattomat velat tässä tapauksessa sitten olisivat? Vanhan lain aikana adoptoitu perii biologisen vanhempansa, kyllä, mutta mistä ne velat tulevat, herra Pössö?
Kolmekymmentä vuotta sosiaalityöntekijänä ja lastenvalvojana toimineena
pitäisi kyllä itse pystyä päätelemään mistä tuntemattomia velkoja syntyy
lasten oikeutta kunnioittaen. Saisinko lain ? kysyjälle tämä näytää olevan mahdotonta.
Adoptiolapsen kannataa pitää oikeuksistaan kiinni,eikä antaa nimimerkien vaikuttaa
itse asiaan.Asiassa on aina kaksipuolta. Kevät terveisin:Pössö vaan!
Siis se neljäkymmenluvulla adoptoitu löytää biologisen äitinsä perunkirjoituksessa tuntemsttomia velkoja? Mistä hän on ne tietoonsa saanut, jos ei ole vuosikymmeniin ollut biologisen äitinsä kanssa tekemisissä? Ihmettelen kovasti.