Uusi koulu turpeesta

Turverakentaminenhan on nousussa ja entistä suositumpi ekologinen vaihtoehto. Mielestäni tämä pitäisi tutkia yhtenä vaihtoehtona koulu-ratkaisuun. Turveparonithan eivät varmaan kullastaan sopuhintaan luovu, joten kehittelin uuden ratkaisun. Pääjärvihän on yhtä turvevelliä, joten siitä voitaisiin seuloa turve koulurakennuksen tarpeisiin ja samalla parantaa järven tilaa. Seuraavaksi laskelmat, jotka tulen esittämään kunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa heti kevät kylvökiireiden jälkeen:
Pääjärven pinta-ala on 29.5 km2 ja keskisyvyys 3.81m. Vettä järvessä on siis 112 000 000 m3. Empiirisen tutkimukseni mukaan kiintoainetta siis turvetta on vedessä noin promille, eli litra kuutiossa. VTTn kehittämällä uudella menetelmällä voidaan kiintoaineesta saostaa kustannustehokkaasti 10%. Järvestä on siis helposti saatavissa 11 200 kuutiometriä ehtaa rakennusainetta. 7m korkeaa ja 0.5m paksua koulun seinää syntyisi siis 3200m. Tästä syntyisi jo isompikin koulu ja vaikka terveyskeskus samalla. Tällainen 0.5m paksu turveseinä täyttää nykyiset U-arvo vaatimukset helposti, eikä kompensaatiota ikkunoilla tai ala- ja yläpohjilla tarvita. Rakenne on myös saumaton, jolloin ei synny vetäviä nurkkia kuten hirsirakennuksissa helposti käy.
Toivottavasti tämä ideani otetaan vakavaan harkintaan.
Ilmianna
Jaa

28 Vastausta


Ja jos Pääjärvestä ei matsku riitä niin Viiva-järvestä Oinoskylältä voi jatkaa.
Ilmianna
Jaa
Oinoskylällä ei ole kuin Ylä-Viivajärvi. Toisekseen järvien humuspitoisuutta ei selitä pelkästään turvetuotanto. Humusta on ollut aina. Ylä-Viivajärvessä sijaitsee yleinen uimaranta, jonka vierellä on juhlittu juhannusta kyläläisten yhteistyöllä 30 vuotta. Tämä kokkopaikka ja uimaranta sijaitsevat, MUSTASSALAHESSA. Järvenlahtea on kutsuttu tällänimellä ennekuin kaikki tämän palstan lukijat ja kirjoittajat ovat syntyneet. Turvetuotanto ei ole tätä järveä tummentanut.
Tarkistakaa faktat, kirjoittakaa totta. Jos ottaa päähän kunnanvaltuuston henkilöt, niin kannattaa olla yhteydessä heihin. Kunnan sivuilta löytyy numeroita. Jos tuntee paremmuutta, osaamista rakennusasioissa, niin ei muutakuin talkoihin tekemään koulua, vaikka sitten turpeesta.

Oinoskylällä on muuten hieno hirsinen koulurakennus! Kyllä sinne voi sijoittaa kunnan 1-2luokat. Eiköhän Kyläyhdistys vuokraa kunnalle sen sopuhintaan. Ei sen koulun tarvitse kirkolla sijaita, vuosikymmeniä on sivukylienlapset kulkeneet kirkolle. Tasapuolisesti, Oinoskylällä ei taida olla edes yhtään alakouluikäistä, joten kaikki kulkisi taksikyydeillä muualta päin kuntaa Oinoskylälle.
Eikös noita vanhoja hirsisiä kouluja ole muitakin vielä pystyssä? Samalla tyylillä kun isommissakin ympyröissä rukataan maakuntauudistusta, niin samalla tyylillä voi haja sijoittaa opetusta ympäri kuntaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Menikö tunteisiin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Meni vitutukseen. Kun ihmisillä on tarpeeksi vähän ongelmia elämässä, niin kirjoitetaan Viiva-järvestä ja sen turpeesta, tietämättä faktoista mitään.
Ala-asteelle sai valita mielikuvitusaiheen tai toteenperustuvanaiheen, ilmeisesti täällä kirjoittelee satusedät.

Voi olla asiosta jotakin mieltä, mutta isäni sanoja käyttäen, turhat turpakäräjät ei muuta maailmaa, jossa puhutaan paskaa.

Maailma on täynnä liehustelijoita ja joo-joo miehiä, joilla ei ole todellista halua ratkaista ongelmia. Kritiikki on hyvästä, kun se perustuu faktaan, sillä muutetaan päätöksentekoa ja maailmaa.

Aasaskin osasi ottaa kantaa asiaan kysymällä. Menikö tunteisiin? Siinäkö on kaikki tietämys?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Järvien ainoa sotkija ei kylläkään ole turvetuottaja, vaan sotkennassa ovat mukana näitten tukijussien maanviljelys, jotka ovat kylläkin myös turvetuottajia. Lietepaska ajetaan rantapelloille, ja tässä paskassa sitten Uinoskyläläisetkin uiskentelevat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Brynebyläinen, Oinoskylällä ei ole ainuttakaan lehmiä-, sikoja-,kanoja ylläpitävää maanviljelijää. Mistähän sitä lietepaskaa sitten tulisi? No ihmisistä, mutta niiden pitämisestä tuskin saa tukia.

Jos ärsyttää, että maanviljelijät saavat Suomessa tukia, niin siitä taas voi olla yhteydessä Eu:n. Siellä on suomalaisia edustajia ja heille kannattaa laittaa viestiä, jotta lopettavat tukien maksun.

Ainahan voi alkaa itse maanviljelijäksi, jos tuntuu että rahaa tulee ovista ja ikkunoista ilmaiseksi tekemättä työtä.

Brynebyläinen muistaa olla käyttämättä tukiTallinnanlaivoja, muistaa että osa laivoistakin suoltaa jätevetensä suoraan mereen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TerveisiäSeinäjoelta kirjoitti:
Brynebyläinen, Oinoskylällä ei ole ainuttakaan lehmiä-, sikoja-,kanoja ylläpitävää maanviljelijää. Mistähän sitä lietepaskaa sitten tulisi? No ihmisistä, mutta niiden pitämisestä tuskin saa tukia.

Jos ärsyttää, että maanviljelijät saavat Suomessa tukia, niin siitä taas voi olla yhteydessä Eu:n. Siellä on suomalaisia edustajia ja heille kannattaa laittaa viestiä, jotta lopettavat tukien maksun.

Ainahan voi alkaa itse maanviljelijäksi, jos tuntuu että rahaa tulee ovista ja ikkunoista ilmaiseksi tekemättä työtä.

Brynebyläinen muistaa olla käyttämättä tukiTallinnanlaivoja, muistaa että osa laivoistakin suoltaa jätevetensä suoraan mereen.
Vai on yllä oleva kirjoittaja viety jo Seinäjoelle. Ennen vietiin Suolahteen.
Ei ptdä unohtaa kansallisia tukia, niitä on paljon aina koneitten nopeista poistoista lähtien verotuksessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tukioinonen, se on mielenkiintoista seurata sivusta, mitä kotipitäjästä kirjoitellaan.
Tuo oli hyvä lisäys, nuo kansalliset tuet, koneiden poistot. Monella voi olla tietoaukko noiden koneiden kohdalla ja samalla jääny yksi kateuden aihe välistä.
Kannattaa myös muistaa, että Ylä-Viivajärvi sijaitsee kantatien varressa, joten millä rahalla sekin tie kustannetaan? Kaikki tukien saaja maanviljelijät Oinoskylällä hyötyvät tästäkin enemmän, kun on yhteiskunnan ylläpitämä asfalttitie.

Yksi asia kannattaa muistaa näin aurinkoisen ja lämpöisen kevään asiasta!
Tämä hellejakso sataa suoraan turvetuottajien pussiin, tällämenolla on kesän jälkeen tilit täynnä tuottajilla, kun eivät ole koko kesänä kerenneet töiltään mihinkään. Kaljanjuontiin taipuvainen maataloustukia saamaton satusetä saattaa taas olla sentitön ja koditon, jos tällaiset kelit jatkuu!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Parkanon uudesta koulusta mallia?
Ilmianna
Jaa
Nythän mä vasta hokasin, mikä olis täydellinen ratkaisu kouluongelmaan!
Turvekattoinen hirsikoulu! Siinä yhdistyisi kaikki, mitä kadehtia, mistä valittaa.

Siinä hyötyisi Honka, turvetuottajat ja kilipukinkasvattaja (kilipukki hoitaisi kesätalkkarin hommaa, puskemalla juopot ryyppäämästä katolta ja hoitamalla katon heinänleikkuun).
Ilmianna
Jaa
Tarkoitatko tuolla hirsikoululla liimalautaista taloa. Hongan mukaan kun liimataan lautoja toisiinsa kiinni, niin siitä tulee hirttä. Miksei tehdä koko taloa turvepaaleista seiniä myöten.
Ilmianna
Jaa
Ihan ilman mitään kiihkoa asiassa puoleen tai toiseen totean, että turvetuotanto on huonontanut niin Pääjärven, viivajärven kuin monen muunkin järven tilaa. Syyn kyllä näkee kun keväällä tai kovemman sateeen jälkeen käy katsomassa tuotantoalueelta poistuvia ojia.
Lisäksi suuri osa "kannattavuudesta" on valtion tukipolitiikan syytä (varmaan jonkun mielestä ansiota). Ilmaston kannaltakin olisi parempi antaa turpeen olla suossa. Suuri määrä sitoutunutta metaania vapautuu noston seurauksena ja metaani on huomattavasti hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
12 VASTAUSTA:
En ole mitenkään riipuvainen turvetuotannosta ja tykkään soista soina en turvesoina. Ylä-Viivajärven kohdalla turvesoiden merkitys veden laadun pilaajana on äärimmäisen pieni.
Kyseisen järven ympäristö on ollut pitkään tehometsätalouden käytössä. On tehty ojituksia, aukkohakkuita, lentolannoituksia. Esim. kosteiden metsäaluieiden ojitus kuormittaa järvien rehevöitymistä vuosikymmeniä.
Ylä-Viivajärveen on myös laskettu aikoinaan suoraan lehmän virtsaa, jos tilan omistajan puheet pitävät paikkansa.

Ylä-Viivajärven turvesuot on perustettu vasta viime vuosina ja nykyiset direktiivit valvovat hyvinkin tiukasti soilta lähtevän veden laatua.
Pääjärven tilanne on toinen, sen ympäristössä on turvetta nostettu vuosi kymmeniä, eikä silloin ole vaatimukset olleet niin tiukat kuin nykyään.

Ongelma on siinä, että Ylä-Viivajärven veden laatua yhdistetään kouluhankkeeseen Karstulan kunnassa. Pahinta että syypääksi veden laadun pilaajaksi laitetaan pelkästään turvesuot, kun veden laatuun vaikuttaa merkittävästi muut saastuttajat.

On outoa kun lukee tätä palstaa, niin täällä haukutaan koko ajan sekä turpeentuottajia että maanviljelijöitä. Päättäjissä ei saisi olla kyseisten ammattien edustajia.

Kun suot ovat pilanneet kerta järvet, niin samalla tavalla voisi syyttää pelkästään opettajia rikollisten kasvattajina. Kukaan muu ei olisi syyllinen kieroon kasvaneista yhteiskunnan yksilöistä kuin opettajat. Miltä kuulostaisi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TerveisiäSeinäjoelta kirjoitti:
En ole mitenkään riipuvainen turvetuotannosta ja tykkään soista soina en turvesoina. Ylä-Viivajärven kohdalla turvesoiden merkitys veden laadun pilaajana on äärimmäisen pieni.
Kyseisen järven ympäristö on ollut pitkään tehometsätalouden käytössä. On tehty ojituksia, aukkohakkuita, lentolannoituksia. Esim. kosteiden metsäaluieiden ojitus kuormittaa järvien rehevöitymistä vuosikymmeniä.
Ylä-Viivajärveen on myös laskettu aikoinaan suoraan lehmän virtsaa, jos tilan omistajan puheet pitävät paikkansa.

Ylä-Viivajärven turvesuot on perustettu vasta viime vuosina ja nykyiset direktiivit valvovat hyvinkin tiukasti soilta lähtevän veden laatua.
Pääjärven tilanne on toinen, sen ympäristössä on turvetta nostettu vuosi kymmeniä, eikä silloin ole vaatimukset olleet niin tiukat kuin nykyään.

Ongelma on siinä, että Ylä-Viivajärven veden laatua yhdistetään kouluhankkeeseen Karstulan kunnassa. Pahinta että syypääksi veden laadun pilaajaksi laitetaan pelkästään turvesuot, kun veden laatuun vaikuttaa merkittävästi muut saastuttajat.

On outoa kun lukee tätä palstaa, niin täällä haukutaan koko ajan sekä turpeentuottajia että maanviljelijöitä. Päättäjissä ei saisi olla kyseisten ammattien edustajia.

Kun suot ovat pilanneet kerta järvet, niin samalla tavalla voisi syyttää pelkästään opettajia rikollisten kasvattajina. Kukaan muu ei olisi syyllinen kieroon kasvaneista yhteiskunnan yksilöistä kuin opettajat. Miltä kuulostaisi?
Minusta on omituista, että rinnastat turpeen ja oppilaat. Turve menee sinne mihin viedään, opettajat eivät voi persoonille mitään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TerveisiäSeinäjoelta kirjoitti:
En ole mitenkään riipuvainen turvetuotannosta ja tykkään soista soina en turvesoina. Ylä-Viivajärven kohdalla turvesoiden merkitys veden laadun pilaajana on äärimmäisen pieni.
Kyseisen järven ympäristö on ollut pitkään tehometsätalouden käytössä. On tehty ojituksia, aukkohakkuita, lentolannoituksia. Esim. kosteiden metsäaluieiden ojitus kuormittaa järvien rehevöitymistä vuosikymmeniä.
Ylä-Viivajärveen on myös laskettu aikoinaan suoraan lehmän virtsaa, jos tilan omistajan puheet pitävät paikkansa.

Ylä-Viivajärven turvesuot on perustettu vasta viime vuosina ja nykyiset direktiivit valvovat hyvinkin tiukasti soilta lähtevän veden laatua.
Pääjärven tilanne on toinen, sen ympäristössä on turvetta nostettu vuosi kymmeniä, eikä silloin ole vaatimukset olleet niin tiukat kuin nykyään.

Ongelma on siinä, että Ylä-Viivajärven veden laatua yhdistetään kouluhankkeeseen Karstulan kunnassa. Pahinta että syypääksi veden laadun pilaajaksi laitetaan pelkästään turvesuot, kun veden laatuun vaikuttaa merkittävästi muut saastuttajat.

On outoa kun lukee tätä palstaa, niin täällä haukutaan koko ajan sekä turpeentuottajia että maanviljelijöitä. Päättäjissä ei saisi olla kyseisten ammattien edustajia.

Kun suot ovat pilanneet kerta järvet, niin samalla tavalla voisi syyttää pelkästään opettajia rikollisten kasvattajina. Kukaan muu ei olisi syyllinen kieroon kasvaneista yhteiskunnan yksilöistä kuin opettajat. Miltä kuulostaisi?
Tarkoitatko, että on opettajien vika, kun entiset oppilaat tukijusseina ja turpeennostajina pilaa vedet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
HaupitsiHeikki kirjoitti:
Minusta on omituista, että rinnastat turpeen ja oppilaat. Turve menee sinne mihin viedään, opettajat eivät voi persoonille mitään.
HaupitsiHeikki, tällä palstalla tunnutaan haukuttavan tiettyjä ammattiryhmiä.
Eniten avostelua tekemisistään näyttää saavan maatalous- sekä turveyrittäjät.
Turveyrittäjät on syyllistetty vesien pilaajina.

Eli väännän sinulle rautalangasta:
Olisiko oikein jos sanoisin, että kaikki opettajat ovat syyllisiä siihen, että kasvatustyössään tekevät osasta oppilaista rikollisia? Ovat kasvatustieteidenmaistereita ja ovat pilanneet ihmisiä opetusmetodeillaan.

Eli jätettäisiin kaikkien muiden tekijöiden (esim.koti, kaverit, media, yhteiskunta, perinnölliset tekijät)vaikutus huomioimatta, kun ihmisestä tulee rikollinen tai muuten vain syrjäytynyt persoona, syytettäisiin vain opettajia.

En rinnasta oppilaita ja turvetta, vaan kyseenalaistan tavan syyttää yhtä ammattiryhmää vesien pilaamisesta, kun vesistöjen tilaan vaikuttaa monet tekijät.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mikäs se isin ja äitin vastuu on noissa kasvatus asioissa. Taitaa olla muutamien mielestä samaa tasoa kuin Karstulan kuntapäättäjien vastuu . Syylliset löytyy aina vierestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lopoinen
NO NIIN,
Menit asian ytimeen, lasten kasvatuksessa yleisesti hyväksytään, että vastuu jakautuu eri tekijöiden kesken. Harvoin syyllistetään pelkästään opettajia ammattikuntana.
Mutta, vesistöjen pilaajina pidetään turvetuottajia.

Alkaakohan tämä asia, nyt pikku hiljaa mennä ymmärrykseen?

Kunnan tilasta on moni vastuussa. Osa on tehnyt virheitä ja ei ole enää kantamassa vastuutaan. Osa setvii niitä vanhoja virheitä tällähetkellä. Osa tekee lisää virheitä.
Toivottavasti löytyy enemmän tekijöitä oikeille ratkaisuille, jotka palvelevat niin nykyisiä kuin tulevia kuntalaisia.
Kunnan sivuilla näytti olevan linkki, josta voi laittaa ideoita eteenpäin.
Sinne vain kaikki kynnellekykenevät ideoimaan parempaa tulevaisuutta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TerveisiäSeinäjoelta kirjoitti:
HaupitsiHeikki, tällä palstalla tunnutaan haukuttavan tiettyjä ammattiryhmiä.
Eniten avostelua tekemisistään näyttää saavan maatalous- sekä turveyrittäjät.
Turveyrittäjät on syyllistetty vesien pilaajina.

Eli väännän sinulle rautalangasta:
Olisiko oikein jos sanoisin, että kaikki opettajat ovat syyllisiä siihen, että kasvatustyössään tekevät osasta oppilaista rikollisia? Ovat kasvatustieteidenmaistereita ja ovat pilanneet ihmisiä opetusmetodeillaan.

Eli jätettäisiin kaikkien muiden tekijöiden (esim.koti, kaverit, media, yhteiskunta, perinnölliset tekijät)vaikutus huomioimatta, kun ihmisestä tulee rikollinen tai muuten vain syrjäytynyt persoona, syytettäisiin vain opettajia.

En rinnasta oppilaita ja turvetta, vaan kyseenalaistan tavan syyttää yhtä ammattiryhmää vesien pilaamisesta, kun vesistöjen tilaan vaikuttaa monet tekijät.
Sanoppa. mistä se turvemössö on sinne järven pohjaan ja veteen tullut muusta kuin turpeennostosta. Ja kukahan ne suot omistaa, etupäässä turnipsijussit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Brynebyläinen kirjoitti:
Sanoppa. mistä se turvemössö on sinne järven pohjaan ja veteen tullut muusta kuin turpeennostosta. Ja kukahan ne suot omistaa, etupäässä turnipsijussit.
Oletko käynyt uimassa vuosikymmeniä Mustassalahessa? Siellä on hiekkapohjaa noin 3-5metriä ja sen jälkeen on humusta, mutaa, turvetta, miksi sitä kukin haluaa sanoa. On ollut aina ja tulee olemaan. Elävä aines kun joutuu veden kanssa tekemisiin, niin siitä syntyy ruskeaa mömmöä. Voit tehdä testin. Laita lasiin vettä ja ruohoa, seuraa millaiseksi muuttuu.

Meneppä vaikka istumaan Mustanjoen rantakiville ja katso minkä väristä vesi on ja mitä siinä virtaa? Siis Mustajoki laskee Ylä-Viivajärveen, tiedoksi asiasta tietämättömille.

Joen nimi on ollut aina Mustajoki.

Kuka lie on jo aikoinaan aavistanut, että turvetuotantoa tuetaan ja osasivat nimetä joen Mustaksijoeksi. On ne esi-isät olleet aikamoisia profeettoja, kun aavistivat asian ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TerveisiäSeinäjoelta kirjoitti:
Oletko käynyt uimassa vuosikymmeniä Mustassalahessa? Siellä on hiekkapohjaa noin 3-5metriä ja sen jälkeen on humusta, mutaa, turvetta, miksi sitä kukin haluaa sanoa. On ollut aina ja tulee olemaan. Elävä aines kun joutuu veden kanssa tekemisiin, niin siitä syntyy ruskeaa mömmöä. Voit tehdä testin. Laita lasiin vettä ja ruohoa, seuraa millaiseksi muuttuu.

Meneppä vaikka istumaan Mustanjoen rantakiville ja katso minkä väristä vesi on ja mitä siinä virtaa? Siis Mustajoki laskee Ylä-Viivajärveen, tiedoksi asiasta tietämättömille.

Joen nimi on ollut aina Mustajoki.

Kuka lie on jo aikoinaan aavistanut, että turvetuotantoa tuetaan ja osasivat nimetä joen Mustaksijoeksi. On ne esi-isät olleet aikamoisia profeettoja, kun aavistivat asian ;)
Minä puhun nyt Pääjärven vedestä. Siinä ei ollut tietoakaan turvemössöstä, mutta alkoi näkyä , kun turpeennosto aloitettiin sen rantojen lähettyvillä. Tykkänään eri asia on suoalueille syntyneet järvet, joissa on mutapohja. Näin on Mustalampikin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Brynebyläinen kirjoitti:
Minä puhun nyt Pääjärven vedestä. Siinä ei ollut tietoakaan turvemössöstä, mutta alkoi näkyä , kun turpeennosto aloitettiin sen rantojen lähettyvillä. Tykkänään eri asia on suoalueille syntyneet järvet, joissa on mutapohja. Näin on Mustalampikin.
Ja minä puhun faktatietoa Ylä-Viivajärvestä, joka oli ainoana järvenä nostettu esille Pääjärven lisäksi. Miksiköhän? Kuka kunnanvaltuuston jäsen omistaa järven läheisyydessä turvesuon?

Olen jo tuolla aiemmin maininnut Pääjärven ympäristön turpeennostosta. Sitä on tehty vuosikymmeniä ja valvonta ei ole ollut niin tiukkaa, mitä se nykypäivänä on, jolloin Oinoskylän turvesuot on tehty. Varmasti myös turpeennostolla on ollut oma vaikutus Pääjärven humuspitoisuuden kasvuun, en sitä kiellä. En tunne kuinka sen valuma-alueen suot on tehty, mutta Oinoskylän tiedän melko hyvin.
Tiedän senkin, että työn äänet haittaa osaa kyläläisistä Oinoskylällä.
Kaupungissa työn ääniin on joutunut tottumaan, aina joku on töissä. Pitäisköhän mennä valittamaan viranomaisille, että rekoilla ei sitten yöllä ajeta Valiolta mitään? Häiritsee minua. Onneksi ei oikeasti häiritse.

Se minua vituttaa kun sotketaan päättäjien ammatit, rakennetava koulurakennus ja järvien tila. Valitetaan olemattomia.

En tiedä mitään koulurakennusprojektista, mutta sen tiedän ettei kannata tehdä liian hätiköityjä päätöksiä isosta investoinnista, jos edelliset päättäjät ovat kirstun tyhjänneet.

Uskoisin, että kaikki kuntalaiset haluavat terveen ja tarpeisiin soveltuvan rakennuksen kohtuu hintaisena. Siinä on kolme tärkeintä kriteeriä kuntalaisten kannalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kiitos seinäjoki!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TerveisiäSeinäjoelta kirjoitti:
Ja minä puhun faktatietoa Ylä-Viivajärvestä, joka oli ainoana järvenä nostettu esille Pääjärven lisäksi. Miksiköhän? Kuka kunnanvaltuuston jäsen omistaa järven läheisyydessä turvesuon?

Olen jo tuolla aiemmin maininnut Pääjärven ympäristön turpeennostosta. Sitä on tehty vuosikymmeniä ja valvonta ei ole ollut niin tiukkaa, mitä se nykypäivänä on, jolloin Oinoskylän turvesuot on tehty. Varmasti myös turpeennostolla on ollut oma vaikutus Pääjärven humuspitoisuuden kasvuun, en sitä kiellä. En tunne kuinka sen valuma-alueen suot on tehty, mutta Oinoskylän tiedän melko hyvin.
Tiedän senkin, että työn äänet haittaa osaa kyläläisistä Oinoskylällä.
Kaupungissa työn ääniin on joutunut tottumaan, aina joku on töissä. Pitäisköhän mennä valittamaan viranomaisille, että rekoilla ei sitten yöllä ajeta Valiolta mitään? Häiritsee minua. Onneksi ei oikeasti häiritse.

Se minua vituttaa kun sotketaan päättäjien ammatit, rakennetava koulurakennus ja järvien tila. Valitetaan olemattomia.

En tiedä mitään koulurakennusprojektista, mutta sen tiedän ettei kannata tehdä liian hätiköityjä päätöksiä isosta investoinnista, jos edelliset päättäjät ovat kirstun tyhjänneet.

Uskoisin, että kaikki kuntalaiset haluavat terveen ja tarpeisiin soveltuvan rakennuksen kohtuu hintaisena. Siinä on kolme tärkeintä kriteeriä kuntalaisten kannalta.
Kun käy noilla turvesuotyömailla keväällä tulva-aikaan, niin tilanne on aivan toinen kuin kesällä. Lietealtaat ja kaskuojat tulvivat ja turvemössö valuu vesistöihin. Tianne on ihan toinen kesällä. Näissä ns. K-kunnissa on keskustaenemmistö vallassa ja syrjäkylien turvepatruunat ja tukijussit istuvat valtuustoissa ja hallituksissa. Oma etu on siellä tärkeintä, sitten tulee sukulaisten ja tuttujen etu, sitten puolueen etu ja vasta sitten viimeiseksi kunnan etu. Kyllä valtuutetut ovat kainaloitaan myöten kiinni turvehommissa, harrastavat jopa turpeennostoakin. Tulotkin tulee erilaisista tukiloista sekä eu-tuista että kansallisista tuista. Toimintakin on yhtiöitetty niin, ettei juurikaan veroja makseta. Kaikkien koneitten poistotkin tapahtuu parissa vuodessa, joka takaa sen, ettei veronmaksukykyä löydy. Jopa harrastustoimintakin menee maatalouden piikkiin ja verovähennyksiin. Kaupunkilaiset ovat tottuneet meluun, jumalan selän takana pieraisukin häiritsee päiväunia. Kouluakaan ei saada aikaiseksi, kun yritetään koko ajan venkuilla, että se voitaisiin ilman kilpailua toteuttaa oman kunnan väellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Seuraava villitys voisi olla rakentaa pahvista urheiluautojen moottoreita!
Ilmianna
Jaa
Eikös savirakentamista kannattaisi kokeilla? Juurihan suomeen on saapunut tuhansittain insinöörejä, tähän alaan varmasti perehtyneitä...
Ilmianna
Jaa
Koulun rakentaminen viivästyy. Eräs vaihtoehto on jäänyt huomaamatta. Tänne voisi talvella rakentaa maailman suurimman lumilinnaperuskoulun. Materiaalia olisi talvella ja se olisi tarpeeksi halpaa Karstulan kunnalle. Maailman suuurimpana se tuottaisi markkinointihyötyä ja turisteja, joilla korvaisi rakentamiskustannukset. Vielä kun kesää vasten hyödyntäisi Areenan jäähdytyskonetta ja asentaisi jäähdytysputkistot lumikouluun, se kestäisi pystyssä kesän yli ja kesäturistitkin pysähtyisivät kesäiseen lumilinnaan jäähdyttelemään helteiden keskeltä. Kaikki vaihtoehtomallit pitäisi tutkia ja valitukset tehdä ja päätökset odottaa tästäkin täysin ilmaisesta ideastani. Olkeepa hyvät.
Ilmianna
Jaa
Turpeesta koulu vaan, niin Pääjärvi puhdistuu! Hehhehh! Turvetuotantoalueelta valuu päästöjä enemmän kun sitä möyhitään. Ennen suo oli ehjä, silloin kun Mustalahti syntyi, mutta nyt se on Synkkälahti.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Uusi koulu turpeesta

Turverakentaminenhan on nousussa ja entistä suositumpi ekologinen vaihtoehto. Mielestäni tämä pitäisi tutkia yhtenä vaihtoehtona koulu-ratkaisuun. Turveparonithan eivät varmaan kullastaan sopuhintaan luovu, joten kehittelin uuden ratkaisun. Pääjärvihän on yhtä turvevelliä, joten siitä voitaisiin seuloa turve koulurakennuksen tarpeisiin ja samalla parantaa järven tilaa. Seuraavaksi laskelmat, jotka tulen esittämään kunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa heti kevät kylvökiireiden jälkeen:
Pääjärven pinta-ala on 29.5 km2 ja keskisyvyys 3.81m. Vettä järvessä on siis 112 000 000 m3. Empiirisen tutkimukseni mukaan kiintoainetta siis turvetta on vedessä noin promille, eli litra kuutiossa. VTTn kehittämällä uudella menetelmällä voidaan kiintoaineesta saostaa kustannustehokkaasti 10%. Järvestä on siis helposti saatavissa 11 200 kuutiometriä ehtaa rakennusainetta. 7m korkeaa ja 0.5m paksua koulun seinää syntyisi siis 3200m. Tästä syntyisi jo isompikin koulu ja vaikka terveyskeskus samalla. Tällainen 0.5m paksu turveseinä täyttää nykyiset U-arvo vaatimukset helposti, eikä kompensaatiota ikkunoilla tai ala- ja yläpohjilla tarvita. Rakenne on myös saumaton, jolloin ei synny vetäviä nurkkia kuten hirsirakennuksissa helposti käy.
Toivottavasti tämä ideani otetaan vakavaan harkintaan.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta