Kukaan ei ole koskaan rakastanut minua, enää ei edes oma lapsi. Edes äitienpäivänä ei muisteta. En tiedä miksi näin, etten koskaan tunne kuuluvani mihinkään joukkoon, en edes omaan perheeseen. Enää ei perhettä edes ole, mutta yksinäisyys on suuri. Omasta seurasta aina välillä nautin mutta joskus se kyllästyttää. Ennen en itkenyt koskaan, nykyään joka päivä. Oikeasti elämä on vain pakkopullaa. Miksi olen aina yksin, miksi juuri minun elämästä tuli tällainen? Koska tämä piina loppuu?
Aidolle näkijälle
Kukaaneirakasta
5
230
Vastaukset
- Ylöspäinnn
Josko näkijä vastaisi
- Ruuduntakanahelena
Olet nyt noissa samoissa ympyröissä ja kuvioissa pyörinyt niin kauan että tullut tuota tympäännystä ja masennusta . Ja tämähän näkyy ulospäin ihmisestä.
Mitä siis tehdä? No ainakin kannattaa aloittaa pikkuhiljaa , ihan pienilläkin rutiinien rikkomisella, tehdä uudella tavalla asioita, valita se toinen reitti sen ainakäytetyn asemesta ja siitä se lähtee. Katsoa itseään ja ulkonäköään rakkaudella ja arvostavasti, alituisen kriittisyyden ja tyytymättömyyden sijaan.
Aika tutustua itseen uudestaan, rakastua itseen uudestaan. Mistä pidän? Mikä tekee minut iloiseksi? Millaisitsa asioista aiemmin, nuorena, ennen äitiyttä nautin? Mitä haluan kokea , mitä haluan nähdä, olisiko niistä tavoitteiksi mitä voin toteuttaa ja saavuttaa. Tuosta se lähtee rakas ystävä, sinun kohdallasi. Sinulla on omassa sisimmässäsi avaimet suureen onnellisuuteen ja sisällyksekkääseen elämään ota ne käyttöön. Kun olet itsesi paras kamu saat niitä myös hetken päästä ympärillesi, yksin et jää, älä ole siis huolissasi.
Kaunista kesää ja ikimuistoisen luottua syksyä Sinulle!- samavastaaja
luottua= lumottua
- Kukaaneirakasta
Kiitos ihanasta vastauksesta<3 Itseasiassa teenkin jo niitä asioita, joista tykkään mutta ne eivöt vaan tunnu miltään. Ja se johtuu tästä yhdestä pahasta ongelmasta joka luo varjon koko elämälle...Kiitos vielä ihanista sanoista<3
- surullisia.päiviä
Rakas ystäväni. Olet samassa tilanteessa kuin itsekin olen. Kaksi lastani ovat hylänneet minut kokonaan ilmeisesti avioeron vuosi. En voinut jatkaa liittoa, koska se oli pelkkää epäsopua puolison aliarvioidessa ja halveksiessa minua joka päivä opettaen myös lapsilleni samaa.
Monta tuskaista hetkeä on myös itselläni melkein joka päivä. Uusi kaverini ei kyllä koskaan aliarvioi ja halveksi minua vaan päinvastoin. Tämä ei kuitenkaan korvaa lasteni menetystä. Ei mikään korvaa ei koskaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1242943
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2651229- 1011221
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791041Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.631003Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12980- 30936
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku49897Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie41877- 43789