Olen lukenut nyt jonkin aikaa näitä sivustoja ja huomannut kuinka kovasti täällä nahistellaan lähiäitien ja äitipuolien välillä. Lähiäidit haukkuvat äitipuolia ja päinvastoin.
Kertokaapa miksi? ;)
Kertokaapa miksi? ;)
Lähiäidit vs. äitipuolet
Utelias
192244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minusta syitä on monta.
-ex-rakastaa vielä entistä puolisoaan ja ei hyväksy että " ent.reviirille astuu uusi joka huoltaa ja hoitaa hänen lapsiaan.
-Mies ja ex-hoitavat yhteisiä lapsia unohtaen uuden puolison taikka toisinpäin.
-mustasukkaisuus,katkeruus ja läpikäymätön ero.-
-Ja vieläpä jos uusi puoliso menee entisen "taloon",jo on soppa valmis kun entinen saattaa kuvitella omistavansa vielä jotakin.
Olen 4,5-vuotta elellyt uusioperhe elämää, jossa mieheni ex-vaimo on yrittänyt hankaloittaa elämäämme.
Yritin olla suhteemme alusta asti spontaani ja välinpitämätön mieheni ex-vaimoa kohtaan ja yritän vieläkin vaikka sappi kuohuu..
Alusta alkaen ex-vaimo on haukkunut minut ja minun 6-vuotiaan poikani. Keksii mitä uskomattomia juttuja ja on kertonut myös miehelleni sitä, että on tarkistanut minun potilastietoni (sairaalassa kun työskentelee) ja kuulemmas sieltä on mitä uskomattomimpia juttuja löytynyt (joita ei kylläkään ole, kuin kitarisan ja kystän poisto kurkustani ja sektio), joita hän sitten huutelee ympäri kaupunkia.
Uskompa, että kaikkiin näihiin ex-vaimon tempauksiin (joita en nyt ala tässä enempää luettelemaan) on se, että hän on niin perin katkera erostaan ja luuli, että ns. routa porsaan kotiin ajaa, mutta sitten tulinkin minä, joka sotki kaikki hänen suunnitelmat ja nyt minä joudun siittä kärsimään. Mustasukkaisuus ja se, että omassa elämässä ei ole enään mitään sisältöä, joten kiusaksi hankaloitetaan mieheni ja minun perhe-elämää.
Heikko itsetunto, pahaolo -> itsellään ei ole kaikki hyvin, vaihevuodet jne..
Siis varmaankin tämä sylkikuppina oleminen jatkuu niin kauon kuin mieheni ja hänen ex-vaimon yhteiset lapset ovat täysi-ikäisiä, muuttavat pois kotaan ja alkavat itsemäistymään... I hope :-)
tee hyvä ihminen ilmoitus tuollaisesta hoitajasta, joka tutkii toisten papereita ja vielä levittelee niitä ympäriinsä!!! Tämä on RIKOS ja siitä pitää ehdottomasti joutua tilille!
Ajattele kuinka hän muidenkin asioita tonkii ja levittelee. Tuollaiset hoitajat eivät ole ammatillisia ja joutaa ottaa viralta pois. Olen sitä mieltä!
Mistä tiedät että tämä ex-vaimo sellaista tekis, et puhuu sun tietojas? Voihan seolla joku muukin!
Ja jos sä aiheutat perättömillä puheilla tälle naiselle vaikeuksia, joudut itse siitä vastuuseen! Mieti siis tarkoin, teetko sen keiusallasi vai onko jutuissa perää.
Jos joku hankaloittaa sun elämää, niin sun on kostettava sitten sille joka ei ole sun mieleen.
Eiköhän sullakin ole aikamoinen huono olo, kirjoituksesta päätellen.
Mistä sinä tiedät onko kiusanteko molemminpuolista? Jos toinen ihminen nimeä mainitsematta netissä ilmoittaa jonkun tekevän jotain, se ei ole henkilöön kohdistuvaa kiusantekoa.
Potilastietojen levittäminen on ihan toinen juttu. Se on rikos. Se on väärin, kohdistuu yhteen tiettyyn henkilöön, ja siitä tuomitaan suomen lain mukaan.
Jos he kiusailevat toisiaan vapaa aikana, on se heidän keskinäinen juttunsa. Selvittäkööt miten parhaiten taitavat. Mutta potilasrekistereitä tai niiden valheellisia muunnoksia ei kerrota KOSKAAN!
Enhän mä tiedäkkään. Ajattelinkin vain jos kiusa on molemminpuolista...!
Yleensä pieni vihjailu voi johtaa suurempiin konflikteihin, jos oikein vihaa toista ihmistä. Mutta enpä oikein usko, että sairaanhoitaja vaarantaisi oman työpaikkansa juoruamalla toisten potilastietoja jonkun pienen riidan takia.
Totta joka sana, jotain kirjoitin. Eikä minulla ole todellakaan pahamieli. Itsetuntoa löytyy.
Olen kyllä miettinyt tätä asiaa, että vien jutun poliisille ja olen soittanutkin sairaalan henkilöstöpäälikölle. Juttua siis tutkitaan ja minunn päätös nostanko tämän mieheni ex-vaimon syytteeseen. Toinen mikä tätä estää on se, että en halua hankaloittaa heidän yhteisten lapsien elämää.
Tottahan tämä alkaa sitten vaikuttaa myös lapsiin jos heidän äiti jää työttömäksi jne..
Olen yrittänyt keskustella tästä mieheni ex-vaimon kanssa, mutta tuloksetta..
Älä puolustele ollenkaan! Tuollainen joutaa ihan oikeasti tutkia, se on rikos ja mitä lapsiin tulee heitä ei tarvi sotkea aikuisten asioihin. Helppo sanoa, vaan niin helvetin vaikea toteuttaa, mutta jos järkeä on päässä niin näin se pitää mennä.
Yritä jaksaa!!!
Äitinä en hyväksy sitä että lapsia ei hoideta kunnolla kun nyt on äitipuoli talossa.
En hyväksy että siellä keikutaan alastomana lasten aikana ja kouritaan toisensa jalkoväliä niin että lapset näkevät.
En pidä siitä että hän yrittää tuppautua tapaamaan minua ja haluaa nähdä kotini.
Äitipuolena taas en pidä siitä että mieheni exä valehtelee minun tulleen heidän väliinsä ja kertoilee paskajuttuja ympäri kaupunkia,he olivat jo eronneet kun tapasin nykyisen mieheni.
Kun olet äiti sekä äitipuoli ja molemmista suunnista "mättää". En haluaisi olla sinun tilanteessasi! Mahtaa kypsyä nautinnollinen stressi! Koita kestää!
Kun erosin,olin tietoinen että joskus eteen tulee ikäviä asioita.Jos on oma parisuhde kunnossa niin ulkopuolelta tulee paljon paineita.
Eiköhän näistä ajan kanssa selvitä ja exäkin oppii kanivaiheen mentyä ohi taas pitämään pöksyt jalassa lasten aikana.
Paskapuheet taas loppuvat ajan kanssa kunhan totuus tulee julki,harmittaa ne toki mutta kun itse tietää totuuden niin se riittää.
No niin sota on taas julistettu! Kohtaa rätisee...! Naiset kohta alkaa............
että alkuaikoina jokainen hakee omaa paikkaansa koko systeemissä (sitähän se on - useamman perheen sekametelisoppa). Kun aikaa kuluu, ovat palaset loksahtaneet paikoilleen, jokaisella on paikkansa ja sen jälkeen voidaan siirtyä haukkumaan miestä.
Eikä mikään ihme, jos nää kaikki naisystävät ja isät käppäilee alasti lasten edessä aamusta iltaan! On se aika järkyttävää. Täytyyhän tuollaiseen asiaan puuttua.
Minä en edes tunne mieheni ex-vaimoa. Olen tavannut ihan vain pari kertaa ja pari kertaa puhunut puhelimessa, ihan asiallisesti. Joten en voi omasta puolestani haukkua mieheni exää. Mutta mieheni on joutunut usein sanaharkkaan exänsä kanssa niin kasvotusten kuin puhelimessa. Heillä on useassa asiassa hyvinkin erilainen ajatusmaailma, ja eri käsitykset ja mielipiteet. Mieheni sitten kiroaa ja moittii exäänsä minulle. Väkisinkin en voi olla jäävi, vaan asetun rakkaan mieheni puolelle. Olen hänen kanssaan hyvinkin samalla tavalla ajatteleva ihminen. Ja sitä paitsi rakastan, kunnioitan ja arvostan häntä. En ihmisille yleisesti millään tavalla hauku mieheni exää, mutta omassa päässäni ajattelen hänestä usein negatiivisemmin kuin ehkä pitäisi. Mieheni on tavallaan tarkoittamattaan "aivopessyt" minutkin.
Monista ongelmista päästäisiin, jos eron tullen asioista sovittaisiin tarkasti:
- jos tehtäisiin kirjalliset tapaamissopimukset, vaikka aluksi tuntuisikin, että ilmankin pärjää ...
- jos saataisiin vahvistettu elatusapupäätös välittömästi, vaikka aluksi tuntuisikin, että ilmankin pärjää ...
- jos ainakin aluksi pysyttäisiin tiukasti näissä sopimuksissa, vaikka aluksi tuntuisikin, että ilmankin pärjää ...
- jos ainakin aluksi kaikenlainen muu yhteydenpito entisten puolisoiden välillä minimoitaisiin niin, että ainoastaan todella tärkeistä, ilmoitusluontoisista asioista informoitaisiin.
- jos ainakin aluksi sopeuduttaisiin siihen, että tämän eron jälkeen kumpikin elää siis omaa elämäänsä ja että kun lapset ovat isänsä luona, ei äidillä ole sinne mitään asiaa -ja päinvastoin.
Meillä menee hyvin! jos on aikaa niin istutaan kahvilla ex:n uuden kanssa ja jutellaan lapsista, koirista yms. Viimeksi soitin ja kysyin yhtä kakkuohjetta. Ex on tavannut minun uuden ja kantelivat yhdessä yhden kirjahyllyn auton perään. Itse olen tavannut kumppanini ex:n ja juteltiin niitä näitä ihan luontevasti.
He ovat ihmisiä joiden kanssa tullaan toimeen monestakin syystä, ollaan yhteyksissä jo lastenkin takia, mutta ei aleta mitään tiiviitä perheystävyys-suhteita rakentamaan. Pikemminkin ex:n kanssa ei välitä niinkää istuskella pidempää aikaa samassa kahvipöydässä. Lasten juhlia on väkisinkin ja on hyvä kun ei tarvitse miettiä kenet voi kutsua ja ketä ei, kaikki lasten läheiset ovat juhlissa ihan sovussa. Ja toisekseen lapset ovat vuosien myötä oppineet tuntemaan toisensa, samaa ikäluokkaa kun ovat, viihtyvät toistensa seurassa, joten on kiva kun hekin tapaavat (yht. 14 lasta).
Meillä menee myös ihan hyvin. Kun mieheni ja exänsä aikoinaan tekivät pesäeroa ja kun ero oli tullut vireille, mieheni lopetti kaiken mahdollisen ylimääräisen kanssakäymisen exänsä kanssa. Kommunikoivat ainoastan ilmoitusluonteisista asioista tekstiviestein tai sähköpostilla tyyliin:"Villen tarhan joulujuhla huomenna klo 18.00!" tai:"Leenan hammaslääkäriaika vaihtunut!" tai:"Työmatka, otatko lapset silloin ja silloin."
Mieheni ei vieraillut exän uudessa kodissa ja haki ja hakee lapset edelleenkin kotioven edestä, mutta sisälle ei mene. Exä ei ole myöskään vieraillut mieheni luona.
Juhlat pidetään tuplana. Exä pitää lasten synttärit ym. omassa kotonaan ja me pidämme toiset meillä. Ongelmia ei ole ollut, koska ei tarvitse pähkäillä, ketä kutsutaan, ketä ei ja kuka tulee toimeen kenen kanssa jne ... näin kaikki ovat tyytyväisiä.
Mieheni tai exänsä eivät soittele lapsille silloin kun lapset ovat toisen luona.
Eletään kahta erillistä elämää. Minä en ole miehen exän tiellä, eikä hän ole minun tielläni. Kukaan ei riitele ja lapset voivat erittäin hyvin.
Miehelläni on edellisestä liitosta pari lasta, jotka ovat välillä meidän luona. En sekaannu lapsipuolien elämään mitenkään koska EN OLE VASTUUSSA HEIDÄN KASVATUKSESTAAN.