Opettajan sanat jäi vaivaamaan

Moi oon 12v tyttö ja nyt vähän puran mun mieltä.
Siis oltiin luokkaretkellä helsingissä ja oltiin siis menos burger kingiin syömään. Sainoin että kuolen nälkään. Siihen vaan meidän ope nauro et kyllä sul varmaan on vararavintoa. (Siis on se ihan kiva ope mut) Tuli heti mieleen se että oon sen mielestä läski.
Mul on ollu nyt viime aikoina itsetunto/syömis ongelmia. Oon koittanu laihduttaa varmaan sata kertaa. Syön pari päivää 100-500 kcal. Sit se aina kaatuu siihen että ahmin ihan vitusti. Oon vieläkin mielestäni läski (154/45).
Mulla on myös kiusaamis taustaa. Mua on kiusattu eskarilaisena ja 2-4lk. Siis kun olin eskarissa mua kiusas mua kaksi vuotta vanhemmat ”kaverit”. Muistan miten pelkäsin että ne tulee pyytää kun en uskaltanut sanoa etten halunnut olla. Se loppu vähitellen.
Sit kakkosella mun kaverit alkokin kiusaa mua. Mul oli 4 kaveria ja kaks niistä kiusas enemmän ja kaks ehkä vähän vähemmän. Kolmosella kiusaaminen oli pahimmillaan kun luokalle tuli uus tyttö. Nelosella kiusaamiseni hiipui. Nykyäänkin olen niitten kaveri. Ne kyl katuu ja on sillee ”vittu ku olin ilkee sillo pienenä” mut ei ne koskaa oo ajatellu sitä tosissaan. Aina kun mua on kiusattu oon vaan koittanu nauraa. Esim kun isääni on sanottu kiinalaiseks oon vaan nauranu et äitini on varmaan austraalialainen.
Sit viime vuonna aloin viiltelee. Aluks se oli vaan rangaistus ahmimisesta sit viiltelin muuten vaan. Mitenkään paljon mul ei oo jälkii kun oon viillelly vanhoihin jälkiin. Nyt onneks viiltelen enää harvoin.
Oho tuli aik romaani ku aloin puhuu kaikest. Toivottavasti joku jaksoi lukee.