Tulin tänne kurkkimaan
voinko hetken nyt kanssanne olla.
En voi mennä veteen uimaankaan
saan olla vain nurmikolla.
Mulla suuri on laastari varpaassa
kun astuin mä lasinspalaan.
Siihen tikkiä 2 ommeltiin
mutta huomenna pääsen jo kalaan.
Me mennään meidän maalle nyt
kun alkoi ne kesälomat.
Äiti siivos jo auton, täkit pakkas jatyynyt
tuonne tavaratilaan meidän omat.
Ne siellä taas pestään ja kuivataan
me vaan verkkokeinussa huilataan
Hurraa, iskä meille kahvit saa keittää.
voinko hetken nyt kanssanne olla.
En voi mennä veteen uimaankaan
saan olla vain nurmikolla.
Mulla suuri on laastari varpaassa
kun astuin mä lasinspalaan.
Siihen tikkiä 2 ommeltiin
mutta huomenna pääsen jo kalaan.
Me mennään meidän maalle nyt
kun alkoi ne kesälomat.
Äiti siivos jo auton, täkit pakkas jatyynyt
tuonne tavaratilaan meidän omat.
Ne siellä taas pestään ja kuivataan
me vaan verkkokeinussa huilataan
Hurraa, iskä meille kahvit saa keittää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvin rimmaa.
Jatka ihmeellä :)
Tämä tyttö lintujen pesiä tiirailee,
netin äärellä viirailee,
kun laiskuuttaan muualle pääse ei,
ja nyt sanoo toisille: hurlumhei!
Pieni runonpoikanen
mielessäni loikki.
Pieni runonpoikanen
ajatusten poikki.
Mä runoilen vain
ihan pikkuisen.
Inspiksen sain,
löysin sävelen.
Pieni runonpoikanen
syntyi vahingossa,
pieni runonpoikanen
kesäauringossa.
Inspiroidu ihanasti
viesti tulee mulle asti.
Hirmupitkään poissa olit
yksin olin monet tovit.
Yksin katsoin snookeria
lajinahan tuo on kiva.
Katsoin myöskin mm-kisat
katseltuna oikein kivat
Williamsin sai mestariksi
tulikotieto sulle asti.
Kaipasin Ronnie O' Sullivania
muutolivat nyt parempia.
Meilläpä on mukavaa
snookeria harrastaa.
Pelipöydän tapahtumat
unet meiltä karistavat.
Ronnieta katsoisin
pelaamassa minäkin
Karsinnoissa kuitenkin
putoaa epäonnisin.
Kun ei uni saavukaan
käyn peliseuraan mukavaan,
ja sohvallani istuen
lähetän sulle terveisen.
Noitarunoja minäkin katselin,
kun palstalle tälle astelin.
On suloinen tuollainen pikku tipu
enempää kiitosta ei nyt hippu.
Syynä on kömpelö runoratsu
siltä kun sateessa kaviot kastu.
Nyt kurkku kipeen, kova kipu.
Kehuitta jää yt mun pikkutipu
Runonpoikanen kaipaa ei kehuja
sehän vain leikkii ja mutustaa rehuja
aurinko kylliksi sitä kun hellii
siellä se niityillä onnessaan kellii.
Sitä huolettaa ei voi viljojen sadot
mutta tietää tarvis on talonpojan ladot
Talvella viimat sen heiniin ajaa
punakorvien hampailta pitäämajaa.
Kesällä kylmää ei muista se lain
auringonlapsen luonteen kun sai.
Iloista pyykkäriä nyt laulattaa
lakanat tuulessa kuiviksi hulmuaa
kas vallaton puuska lahkeita tanssittaa
paidanhihat pyykkinarulla syleilyyn solmiaa
auringontuoksuista pyykkiä kohta viikata saa.
Auringossa jo sadetta kaipaa
laadin sadetanssin koreografiaa
kohtahan unikkokin kukkaan puhkeaa
tillin, perunan ja salaatintaimet vettä jo janoaa
iltaisin ensiapuna käytän hanavettä ja sadettajaa.
Rapea salaattihampassa rouskuu
aamiaisaika kun on.
Mandoliini soittaa bataattivalssia
veitseni sipulia huiskii kunnoton
kukkakaali kattilassa iloisenanauraa.
ja minä etsin pienintä kauhaa!
Muistanpa: Vuosia sitten muuan mies,
joka mukamas ihan kaiken ties',
täällä motkotti siitä,
etteikö nyt proosa riitä,
kun pitää runoja palstalla vääntää.
Entäs nyt? Rupesi tämä muuan mies
itsekin runoja skriivaan!
Mikähän sitä riivaa?
Ei riivaa minua yhtään mikään.
Ei haittaa runot nimeksikään.
Mäkirjoitan vain muutaman sanan
joskus myöhemmin avaan runohanan