Aihe

Kuivahumalan oireyhtyma

Mralkkis95

Listaan omia kokemuksia niistä on myös apua näkemään todellisuutta. Tämä oireyhtymä on todellinen olin syvästi siinä 3kk kohdalla. Raittius määritetään tunne-elämän eheytymisenä kuivahuikka taas juomattomuuden haasteellisuutena. Tämä taas on syvempi oireyhtymä. Käsittääkseni monelle konkarille tätä tulee pitkänkin raittiin ajan jälkeen, mutta se on lievempää ja helpompaa tunnistaa käsitelläkseen sen.

-Tekosyiden pakonomainen etsiminen/keinottelu = kertakaikkiaan niitä ajatuksia ei voi hallita. Selviytymisvaiheessahan kaikki on "ei enää koskaan" se on se nöyrä vaihe. Kaava:
Putki,nöyrä,kuiva

-Marttyyri tunnetilat: Voi kun mulle on tapahtunu sitä tätä tota. Angsti on loputonta kaikesta. Hoidossa olleet/muut on hylänneet mut ja ne viettää mukavaa aikaa yhdessä. Niitä ei haittaa mun poissa olo ne on unohtaneet mut. Ne on sitä ne on tätä. Oikeesti se olen MINÄ joka olen välejä katkaissut mut on messiin pyydetty MONESTI"Sekin tyttö joka ei oman rikkinäisyytensä takia halunnu edetä mihkään iskee nyt muuta toipuvaa sielä". No niin varmaan!!

-Helvtinmoinen katkeruus muita ihmisä/asioita kohtaan. Muut saa elämää järjestykseen. Koko maailmalla menee hyvin kaikki saa kaiken mitä ei itellä ole. Kaikilla on sitä tätä tota kouluu, ferrarii, työtä, helppo elämä jne jne. Mulla päihteet vei mahdollisuuksia ei muu. Ja mulla on niitä vielä jos ite haluan ja uusi elämän suunta lähtee musta itsestä se on mahdollinen

-Ärtyneisyys kaikesta: Kohdistuu useasti muita kohtaan. Huonon itsetunnon omaavana kärsin useasti harhaluuloisuudesta (perus päihderiippuvuudessa). Mulle on kauheeta se jos jotkut vilkaiseekaan esim autosta, kaupassa yms. Varsinkin jos on tietty mielentila päällä ja se kurja on useesti melkein aina. Silloin lähtee kaikki demonit ja ajatukset jyllää: "noi nauraa mulle". Kiukku julkisilla paikoilla ihmisiä kohtaan on asiasta kuin asiasta. Asiallisetkin ihmiset koen uhkana. Koen oikeestaan kaiken sosiaalisen uhkana. Lisäksi jatkuva raivohulluus kohtauksineen ja vihana rassaa loputtomiin.

Kyllästyminen/turhautuminen: Arkeen ja päivien sisältöön Olen liikunnallinen ihminen ja suht hyvässä kunnossa. Olen palannut päihteisiin koska herkuttelin, peilistä muka naamaa turvottaa tai näytän huonolta tiettyinä päivinä. "Eihän mitään tuloksia ole tullut, tää on ihan turhaa, ei musta ollut toteuttamaan tätäkään treeniä (jatkuvaa sellaista)". Eli melko suorituskeskeistä. On alkanut kyllästyttää ja vtuttaa. Treenaaminen on siinä kohtaa pakkopullaa Olen tietoinen liikuntariippuvuudesta ja syömishäiriöstäni jotka kävelee käsikädessä alkoholismin kanssa. Se on suht pakonomaista. Myös tietyt ihmiset silloin aikoinaan moittiessa mua sai muhun sen, että KUKAAN ei saa enää arvostella mitenkään. Pitää olla kokoajan kunnossa ja liikkeellä.

Käyttäytymiseni näkyy: Vihainen ilmeeltä paljon, Hermostuneisuutena, ärtyisä, joskus ehkä raivoomista kunnolla, ahdistunut josta oireena silmien kostuminen, jalkojen vatvominen, ajattelun heikkeneminen, pakkoajatukset: miljardi syytä pyörii päässä, pakonomainen toiminta esim soittaa samoja biisejä, tietty tapa puhua (todella vttumainen), arvostelevuus, kiukuttelu (aivan kuin lapsi joka ei saanut karkkipussia), jatkuva tupakointi.

6

243

    Vastaukset

    • AA-seuroissa on näköjään tullut penkkiä kulutettua...

      • No olen minä myllyhoidon käynyt. Ja se ohjas AA-ryhmiin.


    • Sulla menee sitten näemmä hyvin, kun olet palannut takaisin luonnolliseen tilaasi inhottavasta juomattomuudesta.

    • Uskomattoman mielenkiintoinen juttu tämä alkoholismi. 29 vuotta olen juonut 41 vuotiaana. Ensimmäiset kännit siis 12 vuotiaana 96% pirtulla. Juomis putkia ei ole koskaan ollut nìin tasaisesti olen ryypännyt. 15 viimeistä vuotta olen jotenkin tiedostanut ja myöntänyt että olen alkoholisti. Juominen koko ajan vähentynyt. Ja nyt sitten alkoi tämä kuiva humala. 6 vuotta tunne elämän ongelmia käsitellyt aina välillä ja nyt niitä käsittelen joka päivä. Olen itsekäs ja syvästi traumatisoitunut täynnä padottuja tunteita oleva papupata. Siirtänyt alkoholismin elämän sukupolvilta toisilleen.

      Olen pohtinut poistuuko alkoholi elämästäni jonain päivänä ja tullut siihen tulokseen ettei se mene ikinä pois. Silti olen suunnattoman onnellinen kun olen nyt tässä. Ihan yksin. Olen saanut olla vihainen ja surullinen. Ahdistus ja turhautunut tavallaan tietoisesti. Uskon että minussa on paljon voimaa ja päättäväisyyttä kohdata elämää täysin raittiina hetki kerrallaan. En tiedä mihin se riittää, mutta minulle jokainen hetki on merkityksellinen askel omassa elämässäni. Tämä voisi olla ensimmäinen avaimeni.

      Jatkuvaa oppimista, sen parempaa ja koukuttavampaa asiaa en ole vielä löytänyt. Alkolismia olen kokenut 41 vuotta syntymästäni asti. Siitä on saanut ammentaa oppia oikein urakalla monissa eri rooleissa. Ja lisää on kokoajan tiedossa. Uusia ulottuvuuksia kun uudet sukupolvet alkoholisoituvat.
      En ihannoi sitä asiaa mutta riippuvuuden voimakkuutta se hyvin osoittaa. Toivon että oma alkoholismini ja riippuvuudet joista kärsin opettavat minulle niistä niin paljon, että pystyn omia lapsiani opettamaan mitä tämä riippuvuuksien merkitys elämässä on. Luulen että tämä on yksi avaimistani.

      Jatkuuko juominen sen kertoo huominen. Mistä sen voisi tietää? Mutta elämä jatkuu alkoholistina. En tunne tällähetkellä katkeruutta koska alkoholismi on ollut läsnä koko elämäni. Hetkien merkitys on minulle tärkeä. Ehkä täydellisen raittiuden hetket ovat niin arvokkaita ettei niitä kannata odotuksella pilata. Irtaantuminen ajatuksesta että minun pitäisi tietää tai toimia tietyllä tavalla jokin tietty ajanjakso tuntuu todella kummalliselta. Tämä antaa minulle vapauttavaa tunnetta ja uskon sen olevan yksi avain.

      Mitä jos en onnistuikaan. En tiedä miksi mutta on ollut hetkiä ja jaksoja elämässäni etten ole pelännyt epäonnistua raitistumisen tiellä. Uskon että se kokemus ja tunne mitä menetettävää minulla on jos epäonnistun. Ruokiin pelkoa joka on turha. Epäonnistuminen on oppimista. Tottakai välillä pelkään epäonnistuvani raitistumisen tiellä. Mutta olen alkanut tiedostaa että pelko on turhaa. Tämän oivaltaminen ja mielessä pitäminen on haastavaa. Se on kuin avain jonka välillä pudotan ja joudun sitä välillä etsimään.

      Palkinnon odotus raittiudesta tuntuu ajatukselta jossa kaadan hiekkaa oman autoni bensa tankkiin. Miksi muilla on niin paljon helpompaa? Vai onko? Pitäisikö kaikkia palkita? Onko elämäni kilpailu? Ketä silloin on vastustavani? Kilpailenko alkoholismia ja riippuvuutta vastaan. Onko minulla mahdollista voittaa epäreilulta tuntuva kamppailu. Kamppailu jossa vastustajallani on etulyöntiasema. Ja jos tämä on kilpailu niin kuka minua kannustaa? Mitkä ovat ympäristön odotukset ja saako vastustajani kannustusta? En usko että uhrautumalla tällaisessa kilpailussa saavutettaisiin mitään ja siksi palkintoja ei voida jakaa. Kilpailu pitäisi peruuttaa tai ainakin kannustuksen merkitystä pitäisi miettiä. Avaimena tämä ainankin toimii.

      Tsemppiä

    • Kaikki nuo angstit loppuvat hiljalleen kunhan lopetat alkon käytön. Ensin 1 kk ilman, sitten puoli vuotta, sitten vuosi. Kun olet ollut 2 vuotta raittiina, olet jo päässyt pahimman yli ja elämässäsi on paljon positiivisia asioita. 5 vuotta kuulumma kestää etyä aivot ovat palautuneet normaaleiksi.

      Olet ilmeisesti 23 vuotias.
      Voi kunpa minä olisin vielä.

      T. 50 v.

      • 22 vee olen. Täytän Marraskuussa siis.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa tahtoo Mikon kanssa yhteisen lapsen

      On kuitenkin kiire sillä sairaus voi paheta ja se kaataisi vauvahaaveet: "Lentoemäntänä työskentelevä mediapersoona Maisa Torppa, 29, kertoo tuoreess
      Kotimaiset julkkisjuorut
      166
      12816
    2. Maisuliini vongannut vieraalta mieheltä

      Käsi pystyyn kenelle tuli yllärinä: https://www.seiska.fi/Uutiset/Maisa-Torppa-taas-suhdeskandaalissa-Yritti-iskea-kaasonsa-miehen-ystavat-hylkasivat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      300
      6062
    3. Jättiselvitys: He saivat 100 000 euroa Business Finland tukea

      Jättiselvitys Business Finlandin koronatuista: he saivat 100 000 euroa, yli tuhat peruutti hakemuksensa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007660
      Maailman menoa
      89
      4738
    4. Turun seudulla löydetty ensimmäiset uudelleen koronaan sairastuneet

      Taitaa rokotukset mennä hukkaan, kun ei tulekaan immuniteettiä. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/5039e73d-b54b-4edd-a962-a3c841d846d7
      Maailman menoa
      97
      3359
    5. Onkobmaisasta rikostutkinta päällä?

      Vauva palstalla oli lähipiirin viestit julkaistu mitä siellä täydellisessä pikku perheessä todellisuudessa tapahtuu... Aivan järkyttävää tekstiä jos p
      Kotimaiset julkkisjuorut
      195
      2469