…runoili jo kansallisrunoilijamme Runeberg, tosin äidinkielellään näin ”vårt land är fattigt, skall så bli”, ja oikeassa hän kai oli. Valitettavasti, sanoisin…
Maailman maiden bruttokansantuotteessa Suomi on sijalla 43. Ihan hyvä sijoitus kokoomme nähden, väkilukuumme suhteutettuna selvästi maailman maiden keskiarvon yläpuolella. Tässä tilastoa, etunumero on sijoitus maailman maiden joukossa, maan nimen perässä bruttokansantuotemiljoonissa USA:n dollareissa:
23 Ruotsi 541 889
31 Norja 392 052
36 Tanska 324 146
43 Suomi 251 381
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan
Mutta miksi me olemme niin paljon jäljessä muita pohjoismaita? Ruotsin tietenkin täytyy olla yläpuolellamme, onhan siellä väkeäkin enemmän. Norja on Suomea pienempi väestöltään ja pinta-alaltaankin, mutta yläpuolellamme sekin. Sen selittänee öljy, onhan Norja sen tuottaja ja viejä. Mutta mikä selittää, että myös Tanska on meidän yläpuolella? Väestöltään jokseenkin kokoisemme, pinta-alaltaan hädin tuskin Pohjanmaan kokoinen, ei merkittäviä luonnonvaroja, ei edes metsiä.
Olisiko selitys siinä, että noissa muissa pohjoismaissa ei ole kepuamme vastaavaa merkittävää poliittista puoluetta? Tällainen selitys tulee nyt mieleeni seurattuani tuossa kepujohtoisessa sote-maku-sopassa tapahtuvaa.
Tämä vain tällaisena heittona, lähinnä näyttönä siitä, että vaikka en ole viime aikoina täällä käynyt, tässä kuitenkin vielä keikutaan huolimatta niistä vakavista vaivoista, joiden kanssa olen taa kipuillut. Hyvää yötä!
On maamme köyhä, siksi jää..
36
471
Vastaukset
- Hesassa.ei.kepua
Punavihreät Ruotsissa hallituksessa kait siitä johtuu. Vaikka nyt joutuvat henkeä vetämään " että mitä tullut tehtyä", kun ulkomaiset jengit kaduilla paukuttelee aseitaan ja pommejaan. Helsinkikin seuraa mukana.
Oleskeluluvan saaneet muuttavat nyt Helsinkiin – "Väestönkasvu 2017 liki 10 000"
Helsinki kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Asiasta kertoo Helsingin kaupungin väestötilastoihin erikoistunut järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Facebookissa ja Twitterissä.
– Syyskuun loppuun mennessä kasvua oli 8 000, eli 1 700 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tänä vuonna kasvua saattaa tulla lähes 10 000, Vuori kirjoittaa julkisessa Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä.
Hän kertoo, että merkittävä osa kasvusta näyttää olevan peräisin oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muutoista, erityisesti muualta Suomesta Helsinkiin.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/573790-oleskeluluvan-saaneet-muuttavat-nyt-helsinkiin-vaestonkasvu-tana-vuonna-liki-10-000 Aika pahan pistit. Palstalaiset joutuvat nyt vertailemaan bruttokansantuotteen kokoa eri puolilla maailmaa ja erikseen vielä Pohjoismaissa sekä syitä valtioiden keskinäiseen sijoitusjärjestykseen. Noin kovaan haasteeseen ei ole käsittääkseni edes Yleisradion A-studio vuosikymmenten varrella tarttunut, vaikka hyvä ohjelma onkin.
Vai paha muka oli tuo eilisiltainen heittoni. Ei sinne päinkään ainakaan noille kahdelle, jotka siihen vuolaasti vastasivat. No, eivät hekään toki liittyen laajemmin avaukseni aiheeseen - eli kysymykseeni, että miksi me olemme tuossa asiassa niin paljon jäljessä muita pohjoismaita - mutta onhan tuossa yksi sanonut sille selityksen Ruotsin osalta: johtuu siitä, kun Ruotsissa punavihreät ovat hallituksessa. Muu hänen sanomansa ei mitenkään liity asiaan.
Inssi sitten on selitellyt vuolaasti aivan muuta. Jaa, mutta varmaan Halosen meikkikulut ja varpaan kynsien viilaamiset ovat hänen mielestään tärkein syy sille, että olemme bruttokansantuotteessamme jäljessä muita pohjoismaita. Siihen en oikein usko, sillä noissa muissa pohjoismaissa on kuninkaalliset, joiden vastaavat kulut ovat varmasti paljon suurempia kuin meidän presidenttimme kulut.
Harmittaa, kun pari vastinetta on näköjään tullut poistetuksi. Niissä varmaan olisi ollut avaukseni aiheeseen liittyvää tärkeää asiaa;))
Joo, tuo avaukseni oli minulta vain heitto tarkoituksessa, jonka avaukseni lopussa mainitsen. Edellisessä viestissäni toista viikkoa sitten kerroin minulle taas tulleen vaivoja, joiden vuoksi viime kesänä jouduin pallolaajennukseen. Tutkimuksissa niiden vuoksi olen ollut nytkin, mutta mitään operaatiota ei nyt kuitenkaan ole tulossa. Kesä-heinäkuun vaihteeseen varaamani ”synttärimatkan” Islantiin jouduin kuitenkin peruuttamaan, mutta kyllä se tästä… Olen taas uskaltanut ottaa jo iltadrinkkiäkin, ja ehkä sellaisen vaikutuksen alaisena olin eilen illalla tuon avaukseni tehdessäni. Nyt ei kuitenkaan ole uutta aihetta näköpiirissä, mutta voihan sellainen tulla piankin, kun lupaavasti tuo sote-makusoppa kiehuu!- Joutikin.poistoon
kapi_ kirjoitti:
Vai paha muka oli tuo eilisiltainen heittoni. Ei sinne päinkään ainakaan noille kahdelle, jotka siihen vuolaasti vastasivat. No, eivät hekään toki liittyen laajemmin avaukseni aiheeseen - eli kysymykseeni, että miksi me olemme tuossa asiassa niin paljon jäljessä muita pohjoismaita - mutta onhan tuossa yksi sanonut sille selityksen Ruotsin osalta: johtuu siitä, kun Ruotsissa punavihreät ovat hallituksessa. Muu hänen sanomansa ei mitenkään liity asiaan.
Inssi sitten on selitellyt vuolaasti aivan muuta. Jaa, mutta varmaan Halosen meikkikulut ja varpaan kynsien viilaamiset ovat hänen mielestään tärkein syy sille, että olemme bruttokansantuotteessamme jäljessä muita pohjoismaita. Siihen en oikein usko, sillä noissa muissa pohjoismaissa on kuninkaalliset, joiden vastaavat kulut ovat varmasti paljon suurempia kuin meidän presidenttimme kulut.
Harmittaa, kun pari vastinetta on näköjään tullut poistetuksi. Niissä varmaan olisi ollut avaukseni aiheeseen liittyvää tärkeää asiaa;))
Joo, tuo avaukseni oli minulta vain heitto tarkoituksessa, jonka avaukseni lopussa mainitsen. Edellisessä viestissäni toista viikkoa sitten kerroin minulle taas tulleen vaivoja, joiden vuoksi viime kesänä jouduin pallolaajennukseen. Tutkimuksissa niiden vuoksi olen ollut nytkin, mutta mitään operaatiota ei nyt kuitenkaan ole tulossa. Kesä-heinäkuun vaihteeseen varaamani ”synttärimatkan” Islantiin jouduin kuitenkin peruuttamaan, mutta kyllä se tästä… Olen taas uskaltanut ottaa jo iltadrinkkiäkin, ja ehkä sellaisen vaikutuksen alaisena olin eilen illalla tuon avaukseni tehdessäni. Nyt ei kuitenkaan ole uutta aihetta näköpiirissä, mutta voihan sellainen tulla piankin, kun lupaavasti tuo sote-makusoppa kiehuu!Taisi tämä "LESTAKYRPÄ" iskeä tännekkin.
ps saattoi sinulle olla liian vaikea tuo Inssin kirjoitus."halonen" esimerkkinä, ettei bkt nouse noilla toimin, joita harjoitetaan. Ulkomaan vienti lisää bkt:ä.
Ei sitä kaikea tarvikkaan ymmärtää, kun vahva näkemys omakanta, silloin ei sijaa muulle.
Hyvää päivän jatkoa, ja varovasti nyt, sydämen kanssa ei ole leikkiminen. Meillä kuitenkin maailman valiota sydän spesialistit.
- Inssi
BKT vastaa yrityksissä käytössä olevaa jalostusarvon eli arvonlisän käsitettä.
Kansantalouden rakenne voidaan havainnollistaa alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen BKT-osuuksilla.
Kun Helsinki suurin keskittymä asukkaista, ja tuotantoa ei ole, se laskee BKT:ä. Halosen Tarjan 3000 euron meikkikulu vuodessa, jonka valtio maksoi, ei nosta BKT:tä.
BKT kuvaa kansantalouden taloudellista suorituskykyä, sitä käytetään paljon maan taloudellisen kantokyvyn mittatikkun.
Koska BKT on kansantalouden kotimaisen tuotannon mitta.
Sitten tullaankin asetelmaan, kun Ay-liike ei maksa veroja.
Tyypillinen tunnusluku on esimerkiksi veroaste eli verojen osuus BKT:sta.
Kapi kuvitelee etä puolueet jotka vallassa muuttaisi BKT:tä. Kyllä se pitää olla tuotantoa ja vientiä, josta saadaan korkeampi BKT. Ei Halosen varpaan kynsien viilaaminen valtion laskuun nosta BKT:tä. Norja on rikas maa, öljyä ja vesivoimaa.
Vesivoimaa yli oman tarpeen, senkin muistaen kun rakennusaika oli, miten vihreät parveili ja vastusti sitä, nyt olleet hiljaa kun hoksanneet mitä rakennettiin jälestä. esim meillä Vuotos allas olisi lisännyt BKT:tä. Ei paljoa, mutta lisäystä olisi tullut siitä. Jos lasketaan vaikka Norjan vesivoiman tuotannnon tuotto, olisko n 25 000 MWh, se vastaa öljynä jo huikeita määriä.
Vuotos altaan voimalaistoksineen ja säätösähköineen voisi kuvitella olevan n 100 - 200 MWh.
Eli 10 promillen luokkaa( ‰ ) Norjan vesivoimasta, mutta kuitenkin jotain sekin. 10 ‰ = 1 %.
1 000 ‰ = 100 % -Desimaaliluku saadaan promilleluvuksi kertomalla tuhannella, vaikkapa pilkkua siirtäminen kolme pykälää (askelta) oikealle. Jos nopeasti ajatellaan, niin promille ‰ on tuhannesosa, ja prosentti % sadasosa.
Prosenttiyksikkö on taas ilmaistuna esim.
- Kannatus kasvoi 10 prosentista 12 prosenttiin ilmaisee kahden prosenttiyksikön absoluuttista kasvua ja 20 prosentin suhteellista kasvua.
-Lainan korko nousee 10 prosentista 11 prosenttiin, tarkoittaa, että korko kasvaa 10 prosenttia >korko kasvaa yhden prosenttiyksikön.
-Mielipidetutkimusten virhemarginaali ilmoitetaan prosenttiyksikköinä. Jos ehdokkaan A kannatus on 60 prosenttia ja ehdokkaan B kannatus 40 prosenttia ja tutkimuksen virhemarginaaliksi on ilmoitettu kolme prosenttiyksikköä, tämä tarkoittaa sitä, että otoksen perusteella arvioidaan, että ehdokkaiden todellinen kannatus on todennäköisimmin A:n osalta 57—63 % ja B:n osalta 37—43 %. - Mielenkiintoista.on
Mielenkiintoista on linkissäsi. Tanskan hyvä sijoitus on minustakin yllättävä. Paljon kuitenkin on isompiakin maita Suomen alapuolella. Yllättävää, että auto- ja muu teollisuusmaa Tsekkikin. Ällistyttävää, että yli 40 miljoonan asukkaan Ukrainakin. Ei paljon parempi tila Venäjälläkään, bruttokansantuote kriisissä olevan Italian alapuolella.
On se tuo USA mahtava. Suurempi kansantuote kuin EU:lla yhteensä. Kiina sitä koko ajan lähestyy. Ajaa kai vielä joskus ohi.- Nämä.sulle.liianVaikeita
No..
mitä se sulle kertoo nuo luvut ?
Et sinä noista tajua tuon taivaallista. Taidat vain kirjoittajaan ihastunut, ja siksi kehut.
Et tiedä pölöystäkään mitä tarkoittaa "Suomi 251 381 " JA MITEN SE LASKETAAN.
varmaan kuvittelet että se yli puolta pienempi kuin Ruotsin luku. "Ruotsi 541 889 "
- kepujarrut
niin paljon kuin haluttaisikin laittaa kepun piikkiin niin tosiasiallisesti öljy selittää norjan ja historia ruotsin ja tanskan vaurauden -> näkyy bktn kokoluokissa
lisäksi tanskalla ja ruotsilla on runsaasti jatkuvaa & merkittävää vientiä päivittäis- ja kestokulutushyödykkeiden kohdalla, tulolähde joka Suomelta uupuu lähes tyystin.
mutta olosuhteet huomioiden olemme pärjänneet erinomaisesti.
lähes agraariyhteiskuntaa halajavasta kepusta huolimatta.- minkuk
Mitä vientiä Tanskalla muka on? Laatikoita rahtaava Maersk ja velkaiset talot pankkien omistuksessa. Tanska on Rautavaaran karjakon äpärä pienoiskoossa. Keskusta on aina ollut vakauttava tekijä Suomessa verrattuna vasemmistoon.
Tällä palstalla ei ole yhtäkään, joka ymmärtää kunnolla, mistä bruttokansantuote muodostuu, saati että osaa selittää maakohtaiset erot. Varmaa on, ettei mikään öljy- tai autotuotanto niitä ratkaise, kuten täällä on epäilty.
Onko väliäkään, ettemme ymmärrä. Eivät meidän päättäjämme ja toimittajammekaan tunnu ottavaan sijoitustamme bruttokansantuotevertailussa puheeksi. Paljon tärkeämpänä he pitävät sijoituksiamme pisa-vertailussa tai lentoasemien vuosittaisessa viihtyisyysvertailussa.
Vaikuttaa siltä, että koko käsite menettänyt merkitystään vuosikymmenten varrella, sillä vielä 1980-luvulla bruttokansantuotteesta puhuttiin ja kirjoitettiin aika paljonkin. Ehkä muut kansantalouden käsitteet ovat nykyään olennaisempia, esimerkiksi velkaantumisaste. Ottamalla velkaa voidaan kaiketi itseään kusettaen parantaa bruttokansantuotettakin.- Olipa.rajua.demarit
SDP vaatii kannanotossaan että seuraava hallitus lisää kehitysapua miljardilla / v, tai ettei nyt kerralla kuitenkaan. Se jo näkyy pikkumaan BKT:ssä. Velka rahoittajana. Vuoden lopussa valtion velan loppusumman arvioidaan olevan noin 108 miljardia euroa. Valtion lainatarve on tänä vuonna ennakoitua pienempi. Hallituksen lisätalousarvioesityksessä lasketaan, että lainatarve vähenee 1,3 miljardilla eurolla. Nettolainanotoksi tulee siten tänä vuonna 1,7 miljardia eikä kolme miljardia euroa.
- solisaliraatti
Olipa.rajua.demarit kirjoitti:
SDP vaatii kannanotossaan että seuraava hallitus lisää kehitysapua miljardilla / v, tai ettei nyt kerralla kuitenkaan. Se jo näkyy pikkumaan BKT:ssä. Velka rahoittajana. Vuoden lopussa valtion velan loppusumman arvioidaan olevan noin 108 miljardia euroa. Valtion lainatarve on tänä vuonna ennakoitua pienempi. Hallituksen lisätalousarvioesityksessä lasketaan, että lainatarve vähenee 1,3 miljardilla eurolla. Nettolainanotoksi tulee siten tänä vuonna 1,7 miljardia eikä kolme miljardia euroa.
Ja mikäs se kepulien velkakolhoosia pyörittää, maataloustuilla katettu pankkilaina.
- solisaliraatti
Ei velkaa oteta minkään ulkokuvan kiillottamiseen ainakaan terveiden ihmisten parissa. Velka on kapitalismissa työkalu parantaa hyvinvointia. Marxilaiset valtiot akovat velkaa maksaakseen esimerkiksi Venezuelassa länsimaisille yhtiöille öljynporauksesta. Sipilä vaatii kaupunkilaisilta velottomuutta, koska haluas tappaa osan ja karkottaa eloonjääneen osan orjiksi isännille kepulaan. Ketkubon itse kerännyt velalla rahoitettua yritystukea 35 miljoonaa euroa.
Aloitin avaukseni Maamme-laulun alkusäkeillä. Tuo tuli mieleeni eilen, jolloin oli Suomen lipun päivä ja lippu liehui minunkin salossani. Siis siniristi, jota Akseli Gallen-Kallela ei oikein hyväksynyt, kun mielestään siinä olivat ”ryssän värit”. Punakeltainenhan lippumme olisi ollut ilman kansalaissotaa, jossa punainen sai tietyn leiman, ja se värihän tuli myös Neuvostoliiton lippuun ja on edelleen Kiinan ja Vietnamin lipuissa.
Tälle avaukselleni puoleltani ehkä päätteeksi on sopivaa vielä palata tuohon Maamme-lauluun. Laulun sävelhän on saksalaissyntyisen, mutta Suomessa suurimman osan elämäänsä eläneen ja täällä kuolleenkin Fredrik Paciuksen. Ruotsiksi sen Runeberg tietysti kirjoitti. Moniakin suomennoksia se pian sai, tunnetuimpana Julius Krohnin suomennos, jonka sitten Paavo Cajander paikkaili nykyiseen muotoon. Tämä on varmaan täälläkin useimpien tiedossa, ainakin niiden, joilla on ollut kuorolauluharrastusta, kuten minulla aikoinaan.
Erikoista on, että sama sävel on myös veljeskansamme Viron kansallislaululla. Onkohan minkään muun kahden maan kansallislauluilla samanlainen yhteys? En tiedä, jos joku tietää, kertokoon. Virohan tuossa oli ”kaappajana”, sillä Suomessa laulu esitettiin jo ylioppilaiden Floranpäivän juhlissa 1848, Kumtähden kentällä, Helsingin Toukolassa (tietenkin ruotsinkielisenä), ja Virossa laulu sai ensiesityksensä Tarton laulujuhlilla 1869, jo silloin Johann Voldemar Jannsenin viroksi sanoittamana. Tämänkin olen kuullut, mutta tarkistin asian nyt vielä netistä.
Virossa olen viimeisten runsaan 20 vuoden aikana reissannut aina useamman kerran vuodessa, mutta vain yhden ainoan kerran kävin Virossa maan kuuluessa vielä Neuvostoliittoon. Se tapahtui v. 1985, jolloin olimme vaimoni kanssa Kohtavaaran opistossa Nurmeksessa kesälomakurssilla aiheena Viron kieli ja kulttuuri. Siellä me opettelimme ja lauloimme tuon Viron kansallislaulun, innokkaasti mukana myös virolainen opettajamme, joka ei saanut tuohon aikaan tuota laulua omassa maassaan laulaa, kun Neuvosto-Virolla oli oma kansallishymninsä. Kurssiin liittyi kolmen päivän matka Viroon. Georg Otsilla matkustimme ja Viru-hotellissa asuimme. Me matkalaiset eräällä bussimatkalla sitten laulun yhdessä kajautimme ja oppaanamme ollut virolainen ehkä noin 55-60-vuotias nainen siihen kyynelsilmin yhtyi ja bussimme hotellille tultua vielä meitä jokaista laulusta kiitellen halasi. Todella herkkänä mieleen jäänyt muisto!
Laitetaanpa tuon muiston kunniaksi vielä soimaan tuo Viron kansallislaulu, suomalaisen sanoituksen kera:
https://www.youtube.com/watch?v=NB-J77ZRLBESama melodia on myös Britannian ja Liechensteinin kansallislauluissa. Varmistaessani kaiken varalta tuon pikkumaan, huomasin yllätykseni, että myös Sveitsi on käyttänyt kyseistä melodiaa kansallislaulussaan vuoteen 1961 asti.
Liechtenstein:
https://www.youtube.com/watch?v=fJYsJ81Omgs
Yleisurheilun MM-kisoista ja olympialaisista on jäänyt mieleen, että niin ikään Tansanian ja Sambian kansallislauluissa sekä Etelä-Afrikan kansallislaulun "A-osassa" on sama melodia. Johtuu siitä, että se on taustaltaan afrikkalaisten vapautusliikkeiden "vallankumouslaulu". Meillä Suomessa samalla sävelellä lauletaan nykyisen virsikirjan virttä 501.
Tansanian kansallislaulu:
https://www.youtube.com/watch?v=LsZ5YtXn4C8
Virsi 501
https://www.youtube.com/watch?v=AWtr14JIp24
Kauniita melodioitahan nuo molemmat ovatkin. Britannian kansallislaulu on yksi suurimmista lemppareistani, koska brittiläinen jalkapalloyleisö laulaa sitä humalassa niin sydämensä pohjasta ja keskellä ottelua spontaanistikin, että voi vain todeta, että tuo on kansallislaulu sanan varsinaisessa merkityksessä. ;-)Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Sama melodia on myös Britannian ja Liechensteinin kansallislauluissa. Varmistaessani kaiken varalta tuon pikkumaan, huomasin yllätykseni, että myös Sveitsi on käyttänyt kyseistä melodiaa kansallislaulussaan vuoteen 1961 asti.
Liechtenstein:
https://www.youtube.com/watch?v=fJYsJ81Omgs
Yleisurheilun MM-kisoista ja olympialaisista on jäänyt mieleen, että niin ikään Tansanian ja Sambian kansallislauluissa sekä Etelä-Afrikan kansallislaulun "A-osassa" on sama melodia. Johtuu siitä, että se on taustaltaan afrikkalaisten vapautusliikkeiden "vallankumouslaulu". Meillä Suomessa samalla sävelellä lauletaan nykyisen virsikirjan virttä 501.
Tansanian kansallislaulu:
https://www.youtube.com/watch?v=LsZ5YtXn4C8
Virsi 501
https://www.youtube.com/watch?v=AWtr14JIp24
Kauniita melodioitahan nuo molemmat ovatkin. Britannian kansallislaulu on yksi suurimmista lemppareistani, koska brittiläinen jalkapalloyleisö laulaa sitä humalassa niin sydämensä pohjasta ja keskellä ottelua spontaanistikin, että voi vain todeta, että tuo on kansallislaulu sanan varsinaisessa merkityksessä. ;-)Suomen ja Viron samansävelisiin kansallislauluihin viitaten pohdin siis edellisessä näin: ”Onkohan minkään muun kahden maan kansallislauluilla samanlainen yhteys? En tiedä, jos joku tietää, kertokoon”. Enpä tiennyt samanlaista yhteyttä muualla olevan, enkä ainakaan uskonut kenenkään täällä toista todistavan. Kiitos, että sain asiaan valistusta! Keneltäpä muulta sitä olisin saanut kuin Sinulta!
Tuosta innostuneena menin vielä nettiin tutkailemaan, olisiko muitakin monessa maassa samalla sävelellä esitettäviä kansallislauluja. En löytänyt enempää. Yllätyksekseni löysin kyllä tiedon, että tuolla Maamme-laulun sävelellä on esitetty myös liiviläisten kansallislaulua, mutta eihän Viron ja Latvian rajoilla sijaitseva aikoinaan suurikin suomensukuisten Liivinmaa ole koskaan ollut itsenäinen valtio. 1900-luvun alkuvuosina liiviläisten toistaiseksi viimeisen suuren kansallistunnon kohoamisen vaiheessa heilläkin oli oma kansallislaulu. Tässä sen sanat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min_izāmō
Tällaisena se kuului laulettuna:
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/videos/1037853356298093/
Tansanian kansallislaulun ja virren 501 samaisuudesta sanomasi johdosta menin myös virsikirjalle. Ymmärrän hyvin, että tuo on kansallislauluna Tansaniassa ja kai siis muuallakin Afrikassa. Säveltäjä näkyy olevan Enoch Sontonga, nimestäänkin päätellen afrikkalainen, ja Jaakko Löytyn suomentamat sanat lienevät ihan suora käännös noista kansallislauluista; ainakin ne hyvin sopisivat sellaisiksi.
Britannian kansallislaulu on kyllä minunkin ”lemppareitani” - jos kansallislauluista niin saa sanoa - mutta ehkä hieman muista vaikuttimista kuin Sinulla. No, onhan se toki hienoa, että futiskatsomon humalainenkin brittiyleisö voi antaumuksella täysin rinnoin hoilottaa pyyntöä Jumalalle, jotta se suojelisi maan hallitsijaa, toistaiseksi vielä God save the queen, mutta varmaan jo varsin pian God save the king.
Huomasin, että tuolla sotilasarvojamme kyselleellä avauksella kerroit olevasi tykkimies. Tällä palstalla vakiovierailijana on myös majuri. Minähän olen kapteeni, siis noiden väliltä. Huomaan olevani väliltänne myös yleissivistyksessäni. Jääköön mainitsematta, kumman teistä päättelen olevan itseni yläpuolella.kapi_ kirjoitti:
Suomen ja Viron samansävelisiin kansallislauluihin viitaten pohdin siis edellisessä näin: ”Onkohan minkään muun kahden maan kansallislauluilla samanlainen yhteys? En tiedä, jos joku tietää, kertokoon”. Enpä tiennyt samanlaista yhteyttä muualla olevan, enkä ainakaan uskonut kenenkään täällä toista todistavan. Kiitos, että sain asiaan valistusta! Keneltäpä muulta sitä olisin saanut kuin Sinulta!
Tuosta innostuneena menin vielä nettiin tutkailemaan, olisiko muitakin monessa maassa samalla sävelellä esitettäviä kansallislauluja. En löytänyt enempää. Yllätyksekseni löysin kyllä tiedon, että tuolla Maamme-laulun sävelellä on esitetty myös liiviläisten kansallislaulua, mutta eihän Viron ja Latvian rajoilla sijaitseva aikoinaan suurikin suomensukuisten Liivinmaa ole koskaan ollut itsenäinen valtio. 1900-luvun alkuvuosina liiviläisten toistaiseksi viimeisen suuren kansallistunnon kohoamisen vaiheessa heilläkin oli oma kansallislaulu. Tässä sen sanat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min_izāmō
Tällaisena se kuului laulettuna:
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/videos/1037853356298093/
Tansanian kansallislaulun ja virren 501 samaisuudesta sanomasi johdosta menin myös virsikirjalle. Ymmärrän hyvin, että tuo on kansallislauluna Tansaniassa ja kai siis muuallakin Afrikassa. Säveltäjä näkyy olevan Enoch Sontonga, nimestäänkin päätellen afrikkalainen, ja Jaakko Löytyn suomentamat sanat lienevät ihan suora käännös noista kansallislauluista; ainakin ne hyvin sopisivat sellaisiksi.
Britannian kansallislaulu on kyllä minunkin ”lemppareitani” - jos kansallislauluista niin saa sanoa - mutta ehkä hieman muista vaikuttimista kuin Sinulla. No, onhan se toki hienoa, että futiskatsomon humalainenkin brittiyleisö voi antaumuksella täysin rinnoin hoilottaa pyyntöä Jumalalle, jotta se suojelisi maan hallitsijaa, toistaiseksi vielä God save the queen, mutta varmaan jo varsin pian God save the king.
Huomasin, että tuolla sotilasarvojamme kyselleellä avauksella kerroit olevasi tykkimies. Tällä palstalla vakiovierailijana on myös majuri. Minähän olen kapteeni, siis noiden väliltä. Huomaan olevani väliltänne myös yleissivistyksessäni. Jääköön mainitsematta, kumman teistä päättelen olevan itseni yläpuolella.Mielenkiintoista lisätietoa tuossakin, kiitos siitä. Laitan vielä viimeisenä linkkinä aiheeseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/God_Save_the_Queen- Vähän.jorinata
kapi_ kirjoitti:
Suomen ja Viron samansävelisiin kansallislauluihin viitaten pohdin siis edellisessä näin: ”Onkohan minkään muun kahden maan kansallislauluilla samanlainen yhteys? En tiedä, jos joku tietää, kertokoon”. Enpä tiennyt samanlaista yhteyttä muualla olevan, enkä ainakaan uskonut kenenkään täällä toista todistavan. Kiitos, että sain asiaan valistusta! Keneltäpä muulta sitä olisin saanut kuin Sinulta!
Tuosta innostuneena menin vielä nettiin tutkailemaan, olisiko muitakin monessa maassa samalla sävelellä esitettäviä kansallislauluja. En löytänyt enempää. Yllätyksekseni löysin kyllä tiedon, että tuolla Maamme-laulun sävelellä on esitetty myös liiviläisten kansallislaulua, mutta eihän Viron ja Latvian rajoilla sijaitseva aikoinaan suurikin suomensukuisten Liivinmaa ole koskaan ollut itsenäinen valtio. 1900-luvun alkuvuosina liiviläisten toistaiseksi viimeisen suuren kansallistunnon kohoamisen vaiheessa heilläkin oli oma kansallislaulu. Tässä sen sanat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min_izāmō
Tällaisena se kuului laulettuna:
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/videos/1037853356298093/
Tansanian kansallislaulun ja virren 501 samaisuudesta sanomasi johdosta menin myös virsikirjalle. Ymmärrän hyvin, että tuo on kansallislauluna Tansaniassa ja kai siis muuallakin Afrikassa. Säveltäjä näkyy olevan Enoch Sontonga, nimestäänkin päätellen afrikkalainen, ja Jaakko Löytyn suomentamat sanat lienevät ihan suora käännös noista kansallislauluista; ainakin ne hyvin sopisivat sellaisiksi.
Britannian kansallislaulu on kyllä minunkin ”lemppareitani” - jos kansallislauluista niin saa sanoa - mutta ehkä hieman muista vaikuttimista kuin Sinulla. No, onhan se toki hienoa, että futiskatsomon humalainenkin brittiyleisö voi antaumuksella täysin rinnoin hoilottaa pyyntöä Jumalalle, jotta se suojelisi maan hallitsijaa, toistaiseksi vielä God save the queen, mutta varmaan jo varsin pian God save the king.
Huomasin, että tuolla sotilasarvojamme kyselleellä avauksella kerroit olevasi tykkimies. Tällä palstalla vakiovierailijana on myös majuri. Minähän olen kapteeni, siis noiden väliltä. Huomaan olevani väliltänne myös yleissivistyksessäni. Jääköön mainitsematta, kumman teistä päättelen olevan itseni yläpuolella.*Huomasin, että tuolla sotilasarvojamme kyselleellä avauksella kerroit olevasi tykkimies. *
Pysty on näitä "Sergei" tykkimiehiä, 23 mm putkella. Kun pidetty rajana 20 milliä, sen alle on piippu. Ja Kapi kiväärimiehenä on näitä " piipu miehiä".
Itse olin tovin Niinisalossa koeampuama-asemalla, siellä vedettiin vähän raskaammalla tykillä.
Useita erimalleja mm 155 mm. Kenttätykit on jaettu pariin malliin; haupitseihin ja kanuunoihin.
Haupitsit on lyhyempi putkisia. Mutta sekään ei pidä paikkaansa, kun otetaan tarkasteluun vaikkapa; Panssarihaupitsi K9 Thunder http://maavoimat.fi/documents/1950813/2111399/K9-564.jpg/d1fc249d-8fd1-469c-9931-f77e34530aab?t=1496225236183
-siinä pitkä putki. Samaa luokkaa 130 mm kanuuna M-46, käytettiin myös nimitystä M1954.
Nyttemmin näistä on luovuttu täysin.
Kenttäkanuunalla tarkoitetaan yleisesti pitkäputkista suurella lähtönopeudella ampuvaa tykkiä. Kanuunoilla putken rihlatun osan pituus on yli 30 kertaa kaliiperi, niin sen täytyy näissä parissa esillä olleessa olla niin, että se erottaa ne. Mikä se kaliiberi sitten on ? Kaikki tykkimiehet sen tietää. eli, kaliberi voidaan laskea jakamalla putken pituus putken halkaisijalla = kaliiperipituus. Pituus (putki) kaliipereina merkitään L-kirjaimella. esim. L/39. Kapteenin arvoinen nämä tietää kuin omat taskunsa, eikös vain Kapi ? " eihän sitä muuten kapteeniksi pääsisikään ".
Myös ammusten pituus saatetaan ilmoittaa kaliipereina. Mutta niitä on monenlaisia,
esim raskaammissa tykeissä käytetään erillistä kranaatti osaa ja latauspanosta. Latauspanoksesta käytetään nimitystä " kartussi". - AnusMaisAUSexJompeJOHTO
kapi_ kirjoitti:
Suomen ja Viron samansävelisiin kansallislauluihin viitaten pohdin siis edellisessä näin: ”Onkohan minkään muun kahden maan kansallislauluilla samanlainen yhteys? En tiedä, jos joku tietää, kertokoon”. Enpä tiennyt samanlaista yhteyttä muualla olevan, enkä ainakaan uskonut kenenkään täällä toista todistavan. Kiitos, että sain asiaan valistusta! Keneltäpä muulta sitä olisin saanut kuin Sinulta!
Tuosta innostuneena menin vielä nettiin tutkailemaan, olisiko muitakin monessa maassa samalla sävelellä esitettäviä kansallislauluja. En löytänyt enempää. Yllätyksekseni löysin kyllä tiedon, että tuolla Maamme-laulun sävelellä on esitetty myös liiviläisten kansallislaulua, mutta eihän Viron ja Latvian rajoilla sijaitseva aikoinaan suurikin suomensukuisten Liivinmaa ole koskaan ollut itsenäinen valtio. 1900-luvun alkuvuosina liiviläisten toistaiseksi viimeisen suuren kansallistunnon kohoamisen vaiheessa heilläkin oli oma kansallislaulu. Tässä sen sanat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min_izāmō
Tällaisena se kuului laulettuna:
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/videos/1037853356298093/
Tansanian kansallislaulun ja virren 501 samaisuudesta sanomasi johdosta menin myös virsikirjalle. Ymmärrän hyvin, että tuo on kansallislauluna Tansaniassa ja kai siis muuallakin Afrikassa. Säveltäjä näkyy olevan Enoch Sontonga, nimestäänkin päätellen afrikkalainen, ja Jaakko Löytyn suomentamat sanat lienevät ihan suora käännös noista kansallislauluista; ainakin ne hyvin sopisivat sellaisiksi.
Britannian kansallislaulu on kyllä minunkin ”lemppareitani” - jos kansallislauluista niin saa sanoa - mutta ehkä hieman muista vaikuttimista kuin Sinulla. No, onhan se toki hienoa, että futiskatsomon humalainenkin brittiyleisö voi antaumuksella täysin rinnoin hoilottaa pyyntöä Jumalalle, jotta se suojelisi maan hallitsijaa, toistaiseksi vielä God save the queen, mutta varmaan jo varsin pian God save the king.
Huomasin, että tuolla sotilasarvojamme kyselleellä avauksella kerroit olevasi tykkimies. Tällä palstalla vakiovierailijana on myös majuri. Minähän olen kapteeni, siis noiden väliltä. Huomaan olevani väliltänne myös yleissivistyksessäni. Jääköön mainitsematta, kumman teistä päättelen olevan itseni yläpuolella.Mitä vttua nämä laulujorinat tekevät Keskustan saitilla. Olet itse luuseri poistellut vastaavia koska ne eivät ole kehotteen tai Pikuu-Arvin mielen mukaisia.
- Ei.ole.aihetta
AnusMaisAUSexJompeJOHTO kirjoitti:
Mitä vttua nämä laulujorinat tekevät Keskustan saitilla. Olet itse luuseri poistellut vastaavia koska ne eivät ole kehotteen tai Pikuu-Arvin mielen mukaisia.
Ne nämä kaksi kuvittelee, että he saa laittaa palstan säännön vastaisesti, kun toisilleen jorisevat. Sitten muita moittivat samasta.
kapi_ kirjoitti:
Suomen ja Viron samansävelisiin kansallislauluihin viitaten pohdin siis edellisessä näin: ”Onkohan minkään muun kahden maan kansallislauluilla samanlainen yhteys? En tiedä, jos joku tietää, kertokoon”. Enpä tiennyt samanlaista yhteyttä muualla olevan, enkä ainakaan uskonut kenenkään täällä toista todistavan. Kiitos, että sain asiaan valistusta! Keneltäpä muulta sitä olisin saanut kuin Sinulta!
Tuosta innostuneena menin vielä nettiin tutkailemaan, olisiko muitakin monessa maassa samalla sävelellä esitettäviä kansallislauluja. En löytänyt enempää. Yllätyksekseni löysin kyllä tiedon, että tuolla Maamme-laulun sävelellä on esitetty myös liiviläisten kansallislaulua, mutta eihän Viron ja Latvian rajoilla sijaitseva aikoinaan suurikin suomensukuisten Liivinmaa ole koskaan ollut itsenäinen valtio. 1900-luvun alkuvuosina liiviläisten toistaiseksi viimeisen suuren kansallistunnon kohoamisen vaiheessa heilläkin oli oma kansallislaulu. Tässä sen sanat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min_izāmō
Tällaisena se kuului laulettuna:
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/videos/1037853356298093/
Tansanian kansallislaulun ja virren 501 samaisuudesta sanomasi johdosta menin myös virsikirjalle. Ymmärrän hyvin, että tuo on kansallislauluna Tansaniassa ja kai siis muuallakin Afrikassa. Säveltäjä näkyy olevan Enoch Sontonga, nimestäänkin päätellen afrikkalainen, ja Jaakko Löytyn suomentamat sanat lienevät ihan suora käännös noista kansallislauluista; ainakin ne hyvin sopisivat sellaisiksi.
Britannian kansallislaulu on kyllä minunkin ”lemppareitani” - jos kansallislauluista niin saa sanoa - mutta ehkä hieman muista vaikuttimista kuin Sinulla. No, onhan se toki hienoa, että futiskatsomon humalainenkin brittiyleisö voi antaumuksella täysin rinnoin hoilottaa pyyntöä Jumalalle, jotta se suojelisi maan hallitsijaa, toistaiseksi vielä God save the queen, mutta varmaan jo varsin pian God save the king.
Huomasin, että tuolla sotilasarvojamme kyselleellä avauksella kerroit olevasi tykkimies. Tällä palstalla vakiovierailijana on myös majuri. Minähän olen kapteeni, siis noiden väliltä. Huomaan olevani väliltänne myös yleissivistyksessäni. Jääköön mainitsematta, kumman teistä päättelen olevan itseni yläpuolella.
Pystyyn_kuollut
29.5.2018 23:17
Mielenkiintoista lisätietoa tuossakin, kiitos siitä. Laitan vielä viimeisenä linkkinä aiheeseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/God_Save_the_Queen - Miksi.täällä
Ei.ole.aihetta kirjoitti:
Ne nämä kaksi kuvittelee, että he saa laittaa palstan säännön vastaisesti, kun toisilleen jorisevat. Sitten muita moittivat samasta.
kapi_ kirjoitti:
Suomen ja Viron samansävelisiin kansallislauluihin viitaten pohdin siis edellisessä näin: ”Onkohan minkään muun kahden maan kansallislauluilla samanlainen yhteys? En tiedä, jos joku tietää, kertokoon”. Enpä tiennyt samanlaista yhteyttä muualla olevan, enkä ainakaan uskonut kenenkään täällä toista todistavan. Kiitos, että sain asiaan valistusta! Keneltäpä muulta sitä olisin saanut kuin Sinulta!
Tuosta innostuneena menin vielä nettiin tutkailemaan, olisiko muitakin monessa maassa samalla sävelellä esitettäviä kansallislauluja. En löytänyt enempää. Yllätyksekseni löysin kyllä tiedon, että tuolla Maamme-laulun sävelellä on esitetty myös liiviläisten kansallislaulua, mutta eihän Viron ja Latvian rajoilla sijaitseva aikoinaan suurikin suomensukuisten Liivinmaa ole koskaan ollut itsenäinen valtio. 1900-luvun alkuvuosina liiviläisten toistaiseksi viimeisen suuren kansallistunnon kohoamisen vaiheessa heilläkin oli oma kansallislaulu. Tässä sen sanat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Min_izāmō
Tällaisena se kuului laulettuna:
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/videos/1037853356298093/
Tansanian kansallislaulun ja virren 501 samaisuudesta sanomasi johdosta menin myös virsikirjalle. Ymmärrän hyvin, että tuo on kansallislauluna Tansaniassa ja kai siis muuallakin Afrikassa. Säveltäjä näkyy olevan Enoch Sontonga, nimestäänkin päätellen afrikkalainen, ja Jaakko Löytyn suomentamat sanat lienevät ihan suora käännös noista kansallislauluista; ainakin ne hyvin sopisivat sellaisiksi.
Britannian kansallislaulu on kyllä minunkin ”lemppareitani” - jos kansallislauluista niin saa sanoa - mutta ehkä hieman muista vaikuttimista kuin Sinulla. No, onhan se toki hienoa, että futiskatsomon humalainenkin brittiyleisö voi antaumuksella täysin rinnoin hoilottaa pyyntöä Jumalalle, jotta se suojelisi maan hallitsijaa, toistaiseksi vielä God save the queen, mutta varmaan jo varsin pian God save the king.
Huomasin, että tuolla sotilasarvojamme kyselleellä avauksella kerroit olevasi tykkimies. Tällä palstalla vakiovierailijana on myös majuri. Minähän olen kapteeni, siis noiden väliltä. Huomaan olevani väliltänne myös yleissivistyksessäni. Jääköön mainitsematta, kumman teistä päättelen olevan itseni yläpuolella.
Pystyyn_kuollut
29.5.2018 23:17
Mielenkiintoista lisätietoa tuossakin, kiitos siitä. Laitan vielä viimeisenä linkkinä aiheeseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/God_Save_the_QueenMiksette te toisillenne laita sähköpostina näitä ??
- TässäSelitystä
Miksi.täällä kirjoitti:
Miksette te toisillenne laita sähköpostina näitä ??
Ne ei laita toisilleen sähköpostina kun silloin sinä et näkisi niitä. Ne kun kiinnostaa sinua niin, että toiseenkin kertaan haluat ne esille nostaa.
AnusMaisAUSexJompeJOHTO kirjoitti:
Mitä vttua nämä laulujorinat tekevät Keskustan saitilla. Olet itse luuseri poistellut vastaavia koska ne eivät ole kehotteen tai Pikuu-Arvin mielen mukaisia.
Kyllä noita laulunjorinoita saavat kuulla keskustalaisetkin.
- Pöljät
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kyllä noita laulunjorinoita saavat kuulla keskustalaisetkin.
Keskustele Suomen Keskustasta ja puolueen harjoittamasta politiikasta.
Itse juuri Kapin kanssa olette tuosta toitattaneet muille, sitten itse käytte kirjeenvaihtoa kekenänne täällä. Onhan teillä sähköpostit, viestitelkää sillä toisillenne.
Ei teidän postianne muut viitsi katsoa. Pöljät kirjoitti:
Keskustele Suomen Keskustasta ja puolueen harjoittamasta politiikasta.
Itse juuri Kapin kanssa olette tuosta toitattaneet muille, sitten itse käytte kirjeenvaihtoa kekenänne täällä. Onhan teillä sähköpostit, viestitelkää sillä toisillenne.
Ei teidän postianne muut viitsi katsoa.Me Kapin kanssa olemme aina suhtautuneet palstan teemaan vapaamielisesti. Eräät muut ovat täällä tiukempia. Silti hekin saattavat täällä esimerkiksi haukkua hallitusta ja ministereitä, vaikka Allerit ovat luoneet hallitukselle oman palstansa, jossa on tarkoitus keskustella hallituksen politiikasta ja ministereistä.
https://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/politiikka/hallitus- Ihme.vääntäjä
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Me Kapin kanssa olemme aina suhtautuneet palstan teemaan vapaamielisesti. Eräät muut ovat täällä tiukempia. Silti hekin saattavat täällä esimerkiksi haukkua hallitusta ja ministereitä, vaikka Allerit ovat luoneet hallitukselle oman palstansa, jossa on tarkoitus keskustella hallituksen politiikasta ja ministereistä.
https://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/politiikka/hallitusPaskoa kerrot.
Olitte niin terhakkoina muista. Jopa kirjaimien puuttumisestakin kauhea mekkala.
Ainakin tuli kanta esille. Kuvittelette olevanne muiden yläpuolella jutteinenne.
Kohta tulee Kapi sinua tukemaan. Ihme.vääntäjä kirjoitti:
Paskoa kerrot.
Olitte niin terhakkoina muista. Jopa kirjaimien puuttumisestakin kauhea mekkala.
Ainakin tuli kanta esille. Kuvittelette olevanne muiden yläpuolella jutteinenne.
Kohta tulee Kapi sinua tukemaan.Kyllä sinäkin olet täällä tuonut kantasi esille, varsinkin Halosen eläkkeestä. ;-)
Täytyipä tulla vielä pistäytymään, kun debattimme Pystyyn_kuolleen kanssa noista kansallislauluista on herättänyt vilkasta keskustelua. Kiva, että täällä on kiinnostusta myös yleissivistykseen. Jopa noillakin, joilla ei sellaista uskoisi olevan heidän sanan- ja kirjoitustaitonsa perusteella arvioiden. No, vähätellä itseään he kyllä yrittävät, kun sanovat, etteivät meidän postiamme viitsi katsoa - ja sitten kopioivat sitä ”postiamme” ja tuovat uudestaan palstalle!
Joo, kyllähän tuollaisista yleissivistävistä asioista voidaan toki täälläkin keskustella. Varmasti se on suotavampaa kuin keskustelu muista keskustelijoista, varsinkin sillä sävyllä, jollaista se on yleensä ja on ollut tälläkin avauksella, vaikka palstan valvonta on ahkeroinut ilmeisesti sellaista poistaakseen.
No, kun kauniit laulut tulivat esille, laitetaan vielä yksi sellainen. Tämä ainakin kuuluu tälle palstalle, sillä onhan se Keskustan tunnuslaulu - ja kertoo myös sanoissaan puolueen ihanne-Suomesta:
https://www.youtube.com/watch?v=C4Fwz-ziYTo- pasipaloheinästä
On se kyllä yhtäperkelettä kun ei Kapin tomppelista ala kylmä pieru irtoamaan. Tuota länkytystä on jo katseltu riittävän kauan, jonninjoutavaa paskaa.
- Fiksuus.voittaa
Miten itse majurista keskustelet ?
Haistatat ja herjaat, aitoon vasemmisto tyyliin. Ettei majuri saisi mukaasi täällä olla.
Kuvittelet siihen aisankannattajanisesi jos mitä, se jo teille totuus. Majuri fiksumpana
teidät helposti jallittaa.
- VastausKapille
Palataanpa tuohon bkt:hen ja miksi olemme muita pohjoismaita jäljessä.
Vuoteen 2008 asti aina 90 laman vuosista bkt:mme kasvoi yhtäjakoisesti ja voimakkaasti. 2008 kansainvälinen talouskriisi syöksi koko maailman lamaan, joka käänsi bkt:n meilläkin alamäkeen. Samalla julkisen talouden suhteellinen osuus lähti kasvuun. Onnistuimme kuitenkin kääntämään bkt:n uudelleen kasvu-uralle niin, että 2010 -11 olimme plussalla. 2011 saimme sitten laajapohjaisen six-pack hallituksen, joka jätti kaiken mahdollisen tekemättä. BKT käyrä kääntyi nopeasti taas koillisesta kaakkoon, siis osoittamaan alaspäin. Samalla hallitus räjäytti julkisen sektorin osuuden bkt:stä yli 60%:iin, mikä on lähellä maailmanennätystä ainakin ns. markkainatalousmaissa.
2011- 2015 bkt pääsääntöisesti laski, kunnes 2015 loppuvuodesta taas lähti nousuun, ja nyt ihan reipasta tahtia. Vauhti on ollut hyvä varsinkin pari viime vuotta.
Jälkeenjäämisemme siis tapahtui ennenkaikkea 2011-2015 jolloin nuo verrokkimaat kasvoivat vauhdilla, mutta me tuskailimme kaikkea uudistsmista jarruttaneen hallituksen kanssa. Nyt siis olemme tuossa mitä kuvaat.
Riittääköö tämä selitykseksi?Vastaat tuossa nimenomaan minulle ja lopuksi kysyt, että ”riittääkö tämä selitykseksi”. Vastaan puoleltani: kyllä riittää. Paljolti juuri noin on tapahtunut kuin kerrot.
Kyllähän se v. 2011 muodostettu kokoomusjohtoinen hallitus oli melkoinen sekasoppa jo koostumukseltaankin. Siinä oli mukana sellaisiakin, joiden ei olisi voinut olettaakaan edesauttavan kokoomuslaista pääministeriä, ja kesken he sitten homman jättivätkin. Tulos olisi varmaan ollut parempi, jos mukana olisi ollut vain kokoomus, demarit ja ruotsalaiset, mutta heidän voimillaan ei olisi saatu enemmistöhallitusta.
Hallitusta ei tosin suosinut kansainvälien taloustilannekaan, joka oli silloin todella huono. Kreikan totaaliromahdus oli lisäksi suuri lisärasite. Tätä hallitusta se tilanne on suorastaan hellien suosinut. Mutta varmasti ihan hallituslähtöisiä mokia silloinkin tehtiin. Seuraavien vaalien jälkeen kai sitten se kokoomus-demarijohtoinen koalitio pääsee jälkiään paikkaamaan. Valitettavasti taas on merkkejä siitä, että sitäkään ei tule suosimaan heikentyvä kansainvälinen taloustilanne ja lisäksi tulee olemaan ongelmia Britannian brexitistä ja Italian kriisiytyvästä tilasta.- VastausKapille
kapi_ kirjoitti:
Vastaat tuossa nimenomaan minulle ja lopuksi kysyt, että ”riittääkö tämä selitykseksi”. Vastaan puoleltani: kyllä riittää. Paljolti juuri noin on tapahtunut kuin kerrot.
Kyllähän se v. 2011 muodostettu kokoomusjohtoinen hallitus oli melkoinen sekasoppa jo koostumukseltaankin. Siinä oli mukana sellaisiakin, joiden ei olisi voinut olettaakaan edesauttavan kokoomuslaista pääministeriä, ja kesken he sitten homman jättivätkin. Tulos olisi varmaan ollut parempi, jos mukana olisi ollut vain kokoomus, demarit ja ruotsalaiset, mutta heidän voimillaan ei olisi saatu enemmistöhallitusta.
Hallitusta ei tosin suosinut kansainvälien taloustilannekaan, joka oli silloin todella huono. Kreikan totaaliromahdus oli lisäksi suuri lisärasite. Tätä hallitusta se tilanne on suorastaan hellien suosinut. Mutta varmasti ihan hallituslähtöisiä mokia silloinkin tehtiin. Seuraavien vaalien jälkeen kai sitten se kokoomus-demarijohtoinen koalitio pääsee jälkiään paikkaamaan. Valitettavasti taas on merkkejä siitä, että sitäkään ei tule suosimaan heikentyvä kansainvälinen taloustilanne ja lisäksi tulee olemaan ongelmia Britannian brexitistä ja Italian kriisiytyvästä tilasta."Hallitusta ei tosin suosinut kansainvälien taloustilannekaan, joka oli silloin todella huono. Kreikan totaaliromahdus oli lisäksi suuri lisärasite. "
Näemmä muistisi pettää pahasti.
Kansainvälinen taloustilanne romahdutti meidänkin talouden 2008, mutta siitä oltiin jo nousemassa 2011. Myös Kreikan tukipaketit oli tuolloin jo päätetty ja pääosin tehty. Vain viimeinen paketti oli sinettiä vailla, ja siihen liittyen Heinäluoman töpeksimä vakuusvaatimuskin tuli. Töpeksimä siinä mielessä, että nuo vakuudet ovat todellisuudessa maksaneet Suomelle miljoonia, mitään tuottoa saati vakuutta niiden avulla ei ole saatu. Urpilainen joutui ikävään asemaan kun taustajuntta sai nuo vakuudet SDP populistisina vaateina ehdottomiksi kynnyskysymyksiksi.
2011 kansainvälinen talous oli paljon kovemmassa nousussa kuin konsaan 2015 kun nykyhallitus aloitti, saati nyt kun maailmantalous on paremminkin hyytymässä kuin huikeassa vedossa. Nyt olemme saaneet Suomen kuntoon, ja toivoa sopii, että seuraava hallitus ei tuhlaa nykyisen perintöä vastuuttomilla menolisäyksillä tai taloutta hyydyttävillä veronkiristyksillä.
Me siis loimme aivan itse neljän vuoden lisälaman, ja se maksaa lapsillemme, tai muille jotka tämän velkataakan perintönä saavat, hirvittävän taakan. Siitä päävastuun kantaa SDP. Toki muut puolueet, Kokoomus mukaanlukien, ovat osasyyllisiä. Mutta SDP on se joka jarrutti kaikkea mahdollista, lopulta omiakin ehdotuksiaan.
- Tuotto.olematonta
Julkinen syö rahamme, lomineen ja vapaapäivineen.
- Jummarran
Julkinen on myös siitä kehno, ettei se oikeastaan tuota arvonlisäystä vaikka bkt:tä kasvattaakin. Tuo ero johtuu siitä, että julkinen kasvu tehdään velaksi. Vasta kun julkinen velkaantuminen loppuu, sen bkt:n osuuden kasvu tuo myös aitoa arvonlisäystä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2282025Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101768Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse571279Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801165Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171018Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89954TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15950- 46915
- 70812
Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42804