Ydinpommeja räjäytetään luolissa maan alla eikä saastetta pääse ilmakehään. Olen pohtinut miksei ydinvoimaloita rakenneta luoliin maan alle.
Luolan seinät voitaisiin betonoida niin ettei sieltä pääse saasteita ulos vaikka reaktori posahtaisi.
Reaktori jäähdytettäisiin vaarattomaksi täyttämällä luola vedellä.
Suomessa on luja peruskallio eikä ole suuria maanjäristyksiä.
Luolan seinät voitaisiin betonoida niin ettei sieltä pääse saasteita ulos vaikka reaktori posahtaisi.
Reaktori jäähdytettäisiin vaarattomaksi täyttämällä luola vedellä.
Suomessa on luja peruskallio eikä ole suuria maanjäristyksiä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Valitettavasti ydinvoimaloiden suunnittelijat eivät ole suunnitelleet luoliin tehtäviä voimaloita. Luultavasti siksi että muualla maanjäristyksiä on enemmän.
Eikä Suomessa ole omaa ydinvoimaloiden suunnittelua.
Ydinvoimalan alle pitäisi kaivaa muutaman kilometrin syvyinen tunneli, johon koko ydinjätetuotantolaitoksen, reaktorissa ja jäähtymässä oleva käytetty ydinpolttoaine mukaan lukien, voidaan helposti tiputtaa.
Kallioluolaan sijoitettu ydinreaktori on vaarallinen laitoksen työntekijöille. Sveitsissä oli maanalainen koereaktori, jonka jäähdytysjärjerestelmä hajosi (1969) ja koko luolastoon pääsi radioaktiivisesti säteileviä aineita. Duunarit pääsi karkuun ja luolasto suljettiin, mutta siitä tehtiin lopulta jonkun taidemuseon varasto.
Nykyisin vaadittava reaktorin suojarakennus on niin kallis, että kalliosiilo olisi varmaan edullinen ratkaisu reaktorilaitokselle (turbiinirakennus ym voisi olla maan päällä). Rakentamisen helpottamiseksi kalliosiilo voisi olla päältä avoin ja lopuksi se peitettäisiin teräsbetonikannella.
"Nykyisin vaadittava reaktorin suojarakennus on niin kallis, että kalliosiilo olisi varmaan edullinen ratkaisu reaktorilaitokselle (turbiinirakennus ym voisi olla maan päällä). "
Nykyään käytössä olevien ydinvoimaloiden suojarakennuksen läpiviennit pettävät melko pian, jos ydin sulaa (Fukushimassa neljässä tunnissa, uudemmat kestävät ehkä vähän pidempään). Sama tapahtuisi myös kallioluolassa. Kun kyseessä on ison massan äärimmäinen kuumuus ja korkeat paineet, niin ihan fysikaalisista syistä ne aerosolit sieltä tunkisivat ilmakehään, vesihöyryn muodossa tai sitten kaasumaisina aerosoleina.
Jos kallioluolaan voisi vielä lisätä laitteita, jotka estäisivät aeroslien pakenemisen, siitä tulisi ehkä liian kallis. Ydinvoima on jo nytkin vähän turhan kallista, aurinko ja tuuli ovat sitä kyykyttämässä.
Jos reaktorirakennus on kalliosiilossa, tarvitaan ympärille joka tapauksessa tiivis teräskuori. Ei noiden läpivientien suhteen ole olennaista eroa.
TMIssä 1970-luvun suojarakennus kesti reaktorisydämen sulamisen. Fukushimassa vetyräjähdykset aiheuttivat tiiveyden menetyksen. Nykyaikaiset suojarakennukset ovat monipuolisempia, niissä on esim. suodatettu paineenalennus tilanteille, jossa ylipaine uhkaa suojarakennuksen tiiveyttä.
Maan alle rakentaminen on niin paljon kalliimpaa että ei kannata. Maan pinnalle rakennettaessa voidaan materiaalin laatua ja eheyttä testata ja valvoa rakentamisen kuluessa ja sen jälkeen, kuten turvallisuusmääräykset edellyttävät. Maan alla siihen ei ole mahdollisuutta. Kun määräyksiä on pakko noudattaa niin vaihtoehtoja ei ole.
Ydinvoimalaa ei rakenneta graniitista vaan teräksestä ja betonista.
Kirjoitin: "Rakentamisen helpottamiseksi kalliosiilo voisi olla päältä avoin ja lopuksi se peitettäisiin teräsbetonikannella."
Mahdoitkohan ymmärtää lukemaasi? Esim, Olkiluoto-3:a rakennnettiin niin, että tehtiin päältä avoin usean 10 m korkuinen siilomainen suojarakennus (teräskuori ja kaksi noin metrin paksuista betonivaippaa ympärillä). Sen jälkeen nosteltiin komponentteja sisään rakennukseen nosturilla. Jos on päältä avoin siilo maan sisässä, rakentaminen menee ihan samalla tavalla, ei vaan tarvita niin korkeita nostoja. Miten tuo vaikuttaa laadunvalvontaan? Suojarakennuksen sisällä toimitaan ihan samalla tavalla, on se sitten betonisiilossa tai kalliosiilossa. Teräskuori tarvitaan siinäkin tapauksessa, että reaktorilaitos on kallion sisässä. Olkiluoto-3 tyyppinen suojarakennus maksaa muutaman sata M€. Kalliosiilo tiivistyksineen ja vahvistuksineen muutama kymmen M€. Erityisesti Suomessa, jossa on luja kiteinen kallio, rakentaminen tulisi halvemmaksi kuin massiivisen betonisuojarakennuksen teko.
Maan sisässä on jo yksi suuri ydinvoimala. Tuskin sinne toista saadaan mahtumaan.
"Fukushimassa vetyräjähdykset aiheuttivat tiiveyden menetyksen."
Tiiveys menetettiin jo paljon ennen vetyräjähdyksiä. Lämpötila tuhoaa läpiviennit. Vetyräjähdyksetkin tapahtuivat suojarakennuksen ulkopuolella - tai niin meille ainakin väitetään. Se vety tuli sieltä reaktorista, joten sen on täytynyt vuotaa jo ennen räjähdystä.
Tiiveys "menetettiin", kun suojarakennuksesta tehtiin päästöjä paineen alentamiseksi, ja päästö jouduttiin tekemään reaktorihallin kautta. Fukukakkosen suojarakennuksen sisällä käsittääkseni tapahtui räjähdys, jonka seurauksena torusmainen allas alkoi vuotaa. Myös Fukukolmosen suojarakernnuksessa käsittääkseni tapahtui räjähdys, joka lennätti tulpan taivaan tuuliin. Suojarakennuksien typpi-inertointi ei käsittääkseni toiminut. Kun sähköt olivat kokonaan poissa, onnettomuuden hallinta ei onnistunut.