täällä on varmaan joillakin kokemusta sellasesta tilanteesta että on tunteita jotakin ihmistä kohtaan johon ei haluaisi.
Joko ihastus on varattu tai ihan muista syistä mutta itselläni on vain sellainentilanne että minulla on tunteita erästä ihmistä kohtaan ja haluaisin ne tunteet pois..
mutta miten teen sen. miten pääsisi tehokkaiten eroon tunteistaan...
no oli kyllä todella tyhmä kysymys mutta kysyn vain.. ärsyttää vaan ku haluaisin nämä tunteet pois mutta en vain meinaa millään onnistua siinä..
Joko ihastus on varattu tai ihan muista syistä mutta itselläni on vain sellainentilanne että minulla on tunteita erästä ihmistä kohtaan ja haluaisin ne tunteet pois..
mutta miten teen sen. miten pääsisi tehokkaiten eroon tunteistaan...
no oli kyllä todella tyhmä kysymys mutta kysyn vain.. ärsyttää vaan ku haluaisin nämä tunteet pois mutta en vain meinaa millään onnistua siinä..
Vastaukset 10
Vanhimmat
olisipa se niin helppoa...viinalla tunteet katoo muutamaks tunniks ja unohtaa hänet, mutta kun selviää niin eikös hän taas vaivaa koko ajan
mieti miksi sinulla on tunteita häntä kohtaan ja miksi juuri haluat tunteet pois häntä kohtaan.. kun sulla on hyvät syyt niin tunteiden "poistuminen" on helpompaa.. itselläno on tunteita exääni kohtaan ja tiedän että hänellä on uusi tyttöystävä.. en haluaisi tuntea mitään häntä kohtaan koska silloin on vaikeampaa tuntea mittään toisia kohtaan.. yritä selvittää asiasi
Halutaan tunteet pois... Jaa... Mulla on toi tilanne päinvastoin. Tunteet katoo ja neutralisoiutuu todella äkkiä. Voisin sanoa että olen jäätä ja teflonia. Enkä mä haluaisi olla...
Kannattaisi yrittää olla vaan niitten tunteiden kanssa.
Eli tosiaan itsellä on vähän sama ongelma... Viime kesän lopulla tutustuin yhteen tyyppiin ja ihastuin häneen heti. Meillä oli vipinää ja hän oli kerran meillä yötäkin. Ei menty "siihen" asti. Hauskaa oli muutenkin, juteltiin kaikista asioista jne.
Heiteltiin parit viestit puolin ja toisin viikko tapahtuman jälkeen ja siitä viikko eteenpäin näimme uudelleen. Kumpikaan ei sanonut toiselle mitään. Katseet vaihtui kysyvästi, yrittäen varmaan ottaa selvää toisesta, mutta puhetta en saanut suustani tulemaan.
Ongelmana on tässä siis se, että kyseisen tyypin unohtaminen on ollut todella vaikeaa. Sen jälkeen on ollut juttua parin tyypin kanssa mutta en kykene seurustelemaan jos joku toinen on mielessä koko ajan. Kyseinen tyyppi on nykyään varattu, en siis aio edes yrittää mitään.
Eli jollakin tavalla pitäisi oppia olemaan sinut tunteidensa kanssa ennekuin pystyy mitään uutta aloittmaan. Varmaankin pitäisi yrittää selvittää, mitä tuntee, miksi jne. Aika...
En oikein muuta osaa sanoa kun olen aika neuvoton itsekin. Tätä jatkunut jo yli puoli vuotta.
Niin, ja älkää KOSKAAN päästäkö tilaisuutta käsistä jos sellainen tulee vastaan. Toista ei välttämättä tule!
Niin. Kyllä mä olen päässäni noita syitä miettinyt..
tilanne vain on sellainen että olin ihastunut tähän henkilöön ja luulin että jotain silmäpeliä oli mutta kuitenkin. Mä en tunne sitä tyyppiä kovin hyvin mutta nään sen aina joka päivä koulussa sillä hän on luokallani. (olen vahtanut koulua kesken lukuvuoden ja olen vielä ulkomailla just)
No tyhmä olin. kaikki oli hyvin ennen ku menin kertomaan sille että pidän hänestä kovasti.
En siis mitenkään pyytänyt alkaa seurustelemaan vaan ihan muuten vain annoin hänen tietää. mä halusin hänen tietävän mitä tunnen häntä kohtaan..
Mutta oikeastaan vaikka mä tiesin lopputuloksen niin menin sen s-postin lähettämään. tällä kertaa ei ollut rohkeudesta hyötyä.. hän sitten vastasi mulle että en ole hänelle muuta kuin hyvä kaveri enkä mitään sen enempää.
Tämä kyseinen nappisilmä ei ole varattu. Tiedän että hän on sinkku. hän ei vain pidä minusta *sillä* tavalla.
ja tiedän että hänen kanssaan minulla ei tule ikinä olemaan mitään mutta silti minulla on vielä nämä tunteet häntä koihtaan. Olisi helpompaa kun saisin ne vain pois...
Ei sun auta kuin unohtaa se. Älä ajattele häntä, niin kyllä se siitä ohi menee. Mulla meni ohi, vaikka koko ajan (ennen, aikana ja jälkeen) olin tyttöön jonkinlaisessa yhteydessä... Vähän juteltiin, mutta silti.
kyllä mä uskon et tää ajan kanssa menee ohi.
mutta kuinka kauan siihen kuluu sitä aikaa.. tuntuu loputtomalta. hän on ajatuksissani ihan liian usein vaikka en haluaisi..
no lopetan nyt tämän valittamisen ja yritän selvitä fiiliksieni kanssa :)
kaipa tää sitten joskus menee ohi.. (kai)
Itselläni on ollut pientä ja suurempaa miesten kanssa. Yhtäkään en ole unohtanut "kokonaan", aina elää muistoissa mistä juteltiin, mitä tehtiin jne. Jokaiselle olen kertonut hienovaraisesti että tää henkilö on mulle tosi tärkee...
(esim. juuri tänään sain viestin yhdeltä mieheltä, kun pyysin siltä asioita anteeksi. Kysyi että mitä pyydän anteeksi. Kerroin että kaikkea mitä meiän välillä on tapahtunut, hän on yksi niistä harvoista ihmisistä joitten kanssa voi jutella muustakin kuin kukista ja mehiläisistä...sellasii ihmisii on harvassa et sen tulee muistaa se!)
Yleensä olen saanut tylyn vastauksen takaisin, mutta ketään ei voi pakottaa rakastamaan, vaikka itse tuntisi mitä!
Nokka kohti uusia asioita ja kokemuksia, vain siten voi löytää sen, joka todella rakastaa sinua omana itsenäsi.
Itse olen sitä oikeaa etsimässä. Ja ikää vasta vaivaiset 16.
niin onhan se totta että ketään ei voi pakottaa rakastamaan. Olisi vain helpompaa jos näitä tunteita ei olisi häntä kohtaan. Tai jos en olisi mennyt kertomaan hänelle että pidän hänestä. Koska nyt sem jälkeen hän kai jotenkin säikähti tai jotakin ja näin ollen vähän välttelee minua.
Mutta en tiedä. nyt hän kuitenkin tietää mitä ajattelen hänestä ja minä tiedän mitä hän ajattelee minusta..
Tulen kyllä aina muistamaan tämän ihmisen ja on kiva sitten joskus lueskella päiväkirjoja kuinka olen kirjoitellut hänestä kaikenlaista =)
Mitä olemme tehneet yhdessä (vaikka niitä asioita on erittäin vähän)
Toivon vaan että pysymme ystävinä senkin jälkeen kun muutan täältä pois.