Käyn epäsäännöllisen säännöllisesti luovuttamassa verta. Olen ihan terve, mutta hemoglobiini on n. 125, aina ollut, harvoin enemmän.
Nyt jonotin tunnin että pääsin. Vasemman käden sormesta arvo oli 124, joten hoitaja otti oikeasta kädestä tarkistusmittauksen. Se oli 133 ja 119, kun kolme pitää kaikkiaan ottaa, jos ensimmäinen arvo ei ole 125 tai enemmän.
Sitten lasketaan lähinnä 125ttä olevien keskiarvo, joten laskettiin 124n ja 119n keskiavo, ei tietenkään riittänyt luovuttamiseen.
Miten voi olla mahdollista? Onkohan mittarit kalibroitu vain olenko niin vallaton tyyppi, että veriarvoni vaihtelevat sekuntien välein? Kyllä v****taa, kun oli aika paljon tekemistä vielä tänä iltana, just nyt on tehty kaikki. Ja kun haluaisin näillä kilometreillä auttaa sellaista, joka tarttisi. Ehdin jo olla niin iloinen, että luovutusikää siirrettiin 70iin entisestä 64stä.
Nyt jonotin tunnin että pääsin. Vasemman käden sormesta arvo oli 124, joten hoitaja otti oikeasta kädestä tarkistusmittauksen. Se oli 133 ja 119, kun kolme pitää kaikkiaan ottaa, jos ensimmäinen arvo ei ole 125 tai enemmän.
Sitten lasketaan lähinnä 125ttä olevien keskiarvo, joten laskettiin 124n ja 119n keskiavo, ei tietenkään riittänyt luovuttamiseen.
Miten voi olla mahdollista? Onkohan mittarit kalibroitu vain olenko niin vallaton tyyppi, että veriarvoni vaihtelevat sekuntien välein? Kyllä v****taa, kun oli aika paljon tekemistä vielä tänä iltana, just nyt on tehty kaikki. Ja kun haluaisin näillä kilometreillä auttaa sellaista, joka tarttisi. Ehdin jo olla niin iloinen, että luovutusikää siirrettiin 70iin entisestä 64stä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Työkaverini sairastui verisyöpään, tai johonkin vastaavaan. Viime puhelunaan hän soitti - oli asian kanssa ihan sinut - ja kertoi että selkäydin-luovuttajaa hänelle ei ollut löytynyt. Loppu oli selvää. Juteltiin ihan mukavia, ja kerroin hänelle että menen ihan just tästä työpöydän äärestä antamaan näytteen ja tekemään luovutuspaperit, jos testitulokseni vaikka sopisivat jonkun sairastuneen auttamiseen.
Nainen tiskissä, siis ihan tuttu lukuisista verenluovutuskerroistani, sanoi vähän oudosti että "kun tuo ikäkin on jo 55..." Kyllä harmitti! Mielestäni olin nuori vielä. Siinä melkein meni verenluovutusintokin samalla, vaikka luovutusvuosia oli oikeasti vielä vaikka kuinka monta.
Älä lopeta verenluovutusta, vaikka kantasolusi eivät enää "kelpaakaan" veripalvelulle.
Luovuttamasi veri voi pelastaa useita lapsia ja nuoria ennenaikaiselta kuolemalta. Erilaisia verituotteita tarvitaan aina, kun verenhukka on ollut suuri esim. onnettomuuksissa.
Leukemia=verisyöpä on sairaus, josta ei parannuta ilman lukuisia veritankkauksia, vaan edessä on varma kuolema, olipa potilas minkä ikäinen hyvänsä.
Kantasolusiirto on joissain leukemioissa ja muissakin syöpätaudeissa viimeinen toivonkipinä ja äärimmäisen raskas hoitomuoto. Kantasolujen luovuttajat "syynätään" tarkasti ja ikä on merkittävä kriteeri tuossa testissä.
On tutkittua tietoa siitä, että yli 40-vuotiaiden luovuttajien kantasoluilla ei saavuteta toivottua tulosta kantasolusiirroissa ja siksi etsitään nuorempia luovuttajia.
Eihän siitä ole syytä loukkaantua. Fakta on vaan faktaa.
Paljon ikävämpää olisi, jos siirrännäistä odottava ja sen saanut potilas kävisi läpi rankan hoidon turhan tähden. Myös luovuttajan arvokas työ menisi täysin hukkaan.
Tässäkin kommentissani kiitän kaikkia, jotka ovat luovuttaneet vertaan!
Ilman teitä poikani olisi menehtynyt.
Saman kohtalon kokisivat n. 150 lasta vuosittain Suomessa.
On eri asia luovuttaa verta ja selkäydinnestettä.
Nyt muistin sen sanan: kantasoluluovutus. Olisin läheiselleni luovuttanut, mutta olen liian vanha, muistaakseni ikä on vähemmän kuin 65.
Mulla hb lähti nousuun kohdunpoiston myötä ja oli enimmillään 151. Vuosi sitten hb oli vain 126 ja luovutus otti lujille. Olin pyörällä matkassa ja menin töihin pariksi tunniksi luovutuksen jälkeen. Ajattelin jo, että oli viimeinen kerta.
Nyt kävin verikokeissa (kole diabetes) ja samalla hb paljastui olevan 144. Pitäiskö mennä luovuttamaan kerran tällekin vuotta.