Onko maa litteä vai pallo

Expallopää

En enää tiedä onko maa litteä vai pallo ja olisi noloa luulla väärin. Voisiko joku kertoa uskottavasti mulle totuuden ?

22

590

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • siirisuvakki

        "Valevideo" selvästi! Meillä rasmuksessa on selkeä käsitys asiasta:Maa on litteä kuin pannukakku.


      • siirisuvakki kirjoitti:

        "Valevideo" selvästi! Meillä rasmuksessa on selkeä käsitys asiasta:Maa on litteä kuin pannukakku.

        Miten selität videolla esitetyt todisteet valheeksi?

        Selvennyksenä: Se että olet itse jotakin mieltä jostakin ei riitä kumoamaan faktoja.


    • Kutoja

      Kun huomioidaan ympärimitta niin tulosten laskennassa päädytään siihen että lähimuisti voisi olla litteä mutta pään ympärys mitta ei riitä sen pyöreyteen..

    • WIthOwnSenses
      • tosi.on

        Koska tässä on kyseessä Amerikkalainen mielipide sen on oltava totta.


    • JuustokuuJaLättänäMaa

      Haukaa miten ihmiset uskoo satunnaisten puupäiden ja trollien nettiin kirjoittamia juttuja enemmän kuin oppikirjoja ja tiedettä. Hyvien argumenttien avulla saisin jonkun varmasti uskomaan, että maapallo on donitsi ja kuu juustoa. Pitäisikö kokeilla?

      Koulussa puhuttiin aikanaan medianlukutaidosta. Ajattelin joskus, että aivan turhaa, eihän kukaan ole niin idiootti että menee uskomaan kaikkia kirjoitteluita. Näköjään olin väärässä, sellaisiakin ihmisiä löytyy...

      Tieteellinen tieto on sitten asia erikseen, jokaisen kannattaa pohtia tieteen saavutuksia ennen kuin alkaa untuvikkona oikeasti kyseenalaistamaan yhtään mitään. "Miksi" - on kuitenkin aina oleellinen kysymys.

    • kyselijä

      Miksi nimimerkkisi on "Expallopää" jos samanaikaisesti kirjoitat että
      "En enää tiedä onko maa litteä vai pallo". ???

      • Expallopää

        Ennen olin pallopää mutta nyt en enää tiiä oonko pallopää vai lättäpää


    • ÄläRuokiTrollia

      ÄläRuokiTrollia

      • WithOwnSenses

        Aivan. Trolli on yhtä paha kuin tietokonevirusten levittäjä. Trolli saastuttaa tyhmien ihmisten aivot levittämällä epäilystä.


    • Kutoja

      Orionista päätellen sen muotp voi olla mitä vaan..

    • flättäri

      Litteän maan puolesta on runsaasti todisteita, sen sijaan pallopäiden sadut pallomaasta ovat vailla minkäänlaista totuuspohjaa, todisteeksi pallomaasta tarjotaan linssivääristyneitä kuvia, ym. roskaa.

      • palloviski

        Lättäpääthän täällä ovat esitelleet sitä ilmakehän taikalinssiä joka selittää sen, että Auringon valon ja varjon tarkka raja on suora, niin että molemmille puolille jää yhtä paljon pinta-alaa. Taikalinssi selittää senkin, miten Maan päällä 5000 km korkeudessa kiertävä Aurinko laskee horisonttiin. Ja varmaan senkin, miten horisonttiin katoavista kohteista alaosa menee ensin pois näkyvistä vaikka edessä ei olisi mitään estettä.


    • OtaLumihiutaleKielellesi
      • KäytännönTasonHavainto

        Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa.

        Esimerkki, Pohjantähti, näkyy Pohjoisnavalla pään päällä.

        Sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa.

        Kummastakin katsoessa Pohjantähden kirkkausluokka on sama; vaikka mikäli Maapallo olisi litteä olisi jälkimmäisessä tarkastelussa paljon enemmän (luokkaa 10000 kilometriä enemmän) ilmakehää välissä; samaa ilmakehää jonkä väitetään estävän vuoristojen näkemisen noin 500 kilometrin päästä kokonaan.

        Ei huolta, unohdetaan kokonaan se että mikäli Maa olisi litteä se Pohjantähti pitäisi näkyä vielä Etelänavaltakin; ei keskitytä siihen ollenkaan.

        Älkää pettäkö, odotan kihelmöiden minkälaisen veret ja joet seisauttavan selityksen saatte aikaan.


      • tasopinta

      • UnohdettuTodellisuus
        tasopinta kirjoitti:

        Rauhoitu veli hyvä, tässä ainakin me pyörimme ja tähdet pyörivät että päätä huimaa:
        https://www.youtube.com/watch?v=S2subVaRUfk

        Kelasin videota siihen kohtaan missä kysyttiin "miksei tähtikuviot ole muuttuneet vuosituhansien aikana" ja lopetin kelailun.

        Niiden muutokset kun tunnetaan varsin hyvin ja videon tekijä unohti tarkistaa todellisuuden ennen videotaan tehdessään.

        Jatkan katselua kun hän on tehnyt uuden version missä todellisuus on otettu huomioon.


      • KäytännönTasonHavainto kirjoitti:

        Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa.

        Esimerkki, Pohjantähti, näkyy Pohjoisnavalla pään päällä.

        Sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa.

        Kummastakin katsoessa Pohjantähden kirkkausluokka on sama; vaikka mikäli Maapallo olisi litteä olisi jälkimmäisessä tarkastelussa paljon enemmän (luokkaa 10000 kilometriä enemmän) ilmakehää välissä; samaa ilmakehää jonkä väitetään estävän vuoristojen näkemisen noin 500 kilometrin päästä kokonaan.

        Ei huolta, unohdetaan kokonaan se että mikäli Maa olisi litteä se Pohjantähti pitäisi näkyä vielä Etelänavaltakin; ei keskitytä siihen ollenkaan.

        Älkää pettäkö, odotan kihelmöiden minkälaisen veret ja joet seisauttavan selityksen saatte aikaan.

        "Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa."

        Muuttuu ne jonkin verran. Tässä lisätietoa:

        star-www.rl.ac.uk/docs/sc6.htx/sc6se8.html

        Jos tähti on niin korkealla ettei ilmakehän vaikutus pääse muuttelemaan mitenkään havaittavasti sen kirkkautta, niin jäljelle jäisi etäisyyden muutokset jotka voisi heikentää havaittavaa valovoimaa. Mutta korkealla taivaalla oleva kohde, esimerkiksi ihan pelkkä kuumailmapallo näyttäytyy aika saman kokoisena aika isolle alueelle. Etäisyysjanan voisi kuvitella siitä kartion muotoon, vaikka sellaisen kartion keskelle kohti etäisyys toki vähän väheneekin. Mutta mitä korkeammalla kohde on, sitä terävämmäksi kartio nousee ja sitä vähemmän kohteen koko vaikuttaisi vaihtelevan. (Mieti lentokone todella korkealla vs. todella matalalla)

        Ihmettelin täällä joskus joidenkin tähtien näkymistä heliosentrisessä mallissa, kun vertailin tähtien etäisyyksiä. Sain vastaukseksi että pistemäisestä valosta ei huomaa koon vaihteluita. Auringon sisään mahtuisi muka 1,3 miljoonaa maapalloa, mutta silti Aurinko pienenee kahdeksassa valoMINUUTISSA sellaiseksi miten sen taivaalla näemme. Kuitenkin voimme nähdä paljainkin silmin Aurinkoa pienemmiksi ilmoitettuja tähtiä valoVUOSIEN päästä. Tuossa kokoerojen ongelma on todella paljon räikeämpi kuin sellaisen kuvailemani kartion sisään mahtuvat pienet etäisyyserot, joilla en usko olevan havaittavaa merkitystä.
        --------------------------------------------
        Toinen kysymys mihin haluan kommentoida oli Pohjantähti josta sanottiin että "sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa."

        Mieti että Pohjantähti vaapuu täysin samassa kohdassa taivaalla kesät- talvet ja vuodesta toiseen. Jos syy sen paikoillaan oloon on siinä ettei Maapallon pyörintä piirrä pohjoisnavan kohdalta isompaa rinkulaa, eikö näkymä muutu edes päiväntasaajalla jossa pyörintä on paljon laajempaa? Ymmärrän kyllä, että sen sanotaan olevan niin kaukana että on kuin äärettömyyksissä, mutta samalla on hyvä miettiä maapalloa sivukuvassa ja ymmärtää että pohjoinen on aika "alhaalla". Jos silmästä vetäisi viivan tähden suuntaan joka on lähellä pohjoista horisonttia, niin viivan suunta olisi pakosti alaspäin sivukuvan mukaan. Vain 90 asteen kulma veisi sinne äärettömyyteen. Siitä muutamankin asteen muutos veisi hieman etäämmällä avaruudessa viivan liian alas, ja pakottaisi siten Pohjantähden paikan liian lähelle maapalloa.

        Miten pohjantähti edes pysyy liikkumattomana jos sekä Pohjantähti liikkuu, kuten Maapallokin Auringon mukana? Hidas siirtymä on pelkkää arvailua, ellei pystytä osoittamaan milloin kirjoitetun historian aikana oli vuosisatoja kestänyt hetki joilloin pohjantähteä edeltänyt tähti siirtyi pois paikaltaan ja pohjantähti alkoi siirtyä tilalle.


      • KatseTaivaalle
        Polariz- kirjoitti:

        "Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa."

        Muuttuu ne jonkin verran. Tässä lisätietoa:

        star-www.rl.ac.uk/docs/sc6.htx/sc6se8.html

        Jos tähti on niin korkealla ettei ilmakehän vaikutus pääse muuttelemaan mitenkään havaittavasti sen kirkkautta, niin jäljelle jäisi etäisyyden muutokset jotka voisi heikentää havaittavaa valovoimaa. Mutta korkealla taivaalla oleva kohde, esimerkiksi ihan pelkkä kuumailmapallo näyttäytyy aika saman kokoisena aika isolle alueelle. Etäisyysjanan voisi kuvitella siitä kartion muotoon, vaikka sellaisen kartion keskelle kohti etäisyys toki vähän väheneekin. Mutta mitä korkeammalla kohde on, sitä terävämmäksi kartio nousee ja sitä vähemmän kohteen koko vaikuttaisi vaihtelevan. (Mieti lentokone todella korkealla vs. todella matalalla)

        Ihmettelin täällä joskus joidenkin tähtien näkymistä heliosentrisessä mallissa, kun vertailin tähtien etäisyyksiä. Sain vastaukseksi että pistemäisestä valosta ei huomaa koon vaihteluita. Auringon sisään mahtuisi muka 1,3 miljoonaa maapalloa, mutta silti Aurinko pienenee kahdeksassa valoMINUUTISSA sellaiseksi miten sen taivaalla näemme. Kuitenkin voimme nähdä paljainkin silmin Aurinkoa pienemmiksi ilmoitettuja tähtiä valoVUOSIEN päästä. Tuossa kokoerojen ongelma on todella paljon räikeämpi kuin sellaisen kuvailemani kartion sisään mahtuvat pienet etäisyyserot, joilla en usko olevan havaittavaa merkitystä.
        --------------------------------------------
        Toinen kysymys mihin haluan kommentoida oli Pohjantähti josta sanottiin että "sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa."

        Mieti että Pohjantähti vaapuu täysin samassa kohdassa taivaalla kesät- talvet ja vuodesta toiseen. Jos syy sen paikoillaan oloon on siinä ettei Maapallon pyörintä piirrä pohjoisnavan kohdalta isompaa rinkulaa, eikö näkymä muutu edes päiväntasaajalla jossa pyörintä on paljon laajempaa? Ymmärrän kyllä, että sen sanotaan olevan niin kaukana että on kuin äärettömyyksissä, mutta samalla on hyvä miettiä maapalloa sivukuvassa ja ymmärtää että pohjoinen on aika "alhaalla". Jos silmästä vetäisi viivan tähden suuntaan joka on lähellä pohjoista horisonttia, niin viivan suunta olisi pakosti alaspäin sivukuvan mukaan. Vain 90 asteen kulma veisi sinne äärettömyyteen. Siitä muutamankin asteen muutos veisi hieman etäämmällä avaruudessa viivan liian alas, ja pakottaisi siten Pohjantähden paikan liian lähelle maapalloa.

        Miten pohjantähti edes pysyy liikkumattomana jos sekä Pohjantähti liikkuu, kuten Maapallokin Auringon mukana? Hidas siirtymä on pelkkää arvailua, ellei pystytä osoittamaan milloin kirjoitetun historian aikana oli vuosisatoja kestänyt hetki joilloin pohjantähteä edeltänyt tähti siirtyi pois paikaltaan ja pohjantähti alkoi siirtyä tilalle.

        Niin, kirkkausluokka muuttuu minimaalisesti kun tähti on horisontin lähellä. Mutta vuoristoa ei näe 1000 kilsan päästä. Miksei? Mikä kadottaa sen vuoriston?

        Ja tuosta "miksei pohjantähti liiku", sehän liikkuu. Kun pyrämidit rakennettiin pohjoisen taivaan napatähti oli Thuban, eli Alpha Draconis. Tänään tuo tähti on 64 asteen deklinaatiossa.

        Pohjantähteä alettiin käyttämään navigoinnissa vasta 12. vuosisadalla jolloin se oli riittävän stabiilissa kohtaa napatähdeksi.

        Historian kirjat selvästi osoittavat tämän.

        Kun mennään 13000 vuotta eteenpäin Vega on pohjoisen napatähtenä, sitä ennen 4000 tienoilla tehtävässä on Gamma Cephei.


    • LituskaPiä

      Pohjantähti näkyy vain pohjoisella pallonpuoliskolla.

      Hyvin yksinkertaista.

      Litteän maan päällä se näkyisi kaikkialle.

    • rasmusnalle

      Rasmus-yhteisössä on päätetty että maa on litteä! Uskokaa nyt,,olemme parasta Suomalaista A-ryhmää ja viisaimpia koska kuolunpenkkejä olemme jokainen kuluttaneet vähintään 20vuotta jokainen.
      Näkeehä'n sen kirjoitustaidostammekin

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      122
      3959
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      314
      2049
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      248
      1801
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      105
      1727
    5. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1690
    6. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      439
      1661
    7. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      440
      1512
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      44
      1266
    9. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      53
      1242
    10. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      429
      1198
    Aihe