Onko maa litteä vai pallo

"Valevideo" selvästi! Meillä rasmuksessa on selkeä käsitys asiasta:Maa on litteä kuin pannukakku.

siirisuvakki kirjoitti:

"Valevideo" selvästi! Meillä rasmuksessa on selkeä käsitys asiasta:Maa on litteä kuin pannukakku.

Miten selität videolla esitetyt todisteet valheeksi?

Selvennyksenä: Se että olet itse jotakin mieltä jostakin ei riitä kumoamaan faktoja.

Koska tässä on kyseessä Amerikkalainen mielipide sen on oltava totta.

Ennen olin pallopää mutta nyt en enää tiiä oonko pallopää vai lättäpää

Aivan. Trolli on yhtä paha kuin tietokonevirusten levittäjä. Trolli saastuttaa tyhmien ihmisten aivot levittämällä epäilystä.

Lättäpääthän täällä ovat esitelleet sitä ilmakehän taikalinssiä joka selittää sen, että Auringon valon ja varjon tarkka raja on suora, niin että molemmille puolille jää yhtä paljon pinta-alaa. Taikalinssi selittää senkin, miten Maan päällä 5000 km korkeudessa kiertävä Aurinko laskee horisonttiin. Ja varmaan senkin, miten horisonttiin katoavista kohteista alaosa menee ensin pois näkyvistä vaikka edessä ei olisi mitään estettä.

Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa.

Esimerkki, Pohjantähti, näkyy Pohjoisnavalla pään päällä.

Sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa.

Kummastakin katsoessa Pohjantähden kirkkausluokka on sama; vaikka mikäli Maapallo olisi litteä olisi jälkimmäisessä tarkastelussa paljon enemmän (luokkaa 10000 kilometriä enemmän) ilmakehää välissä; samaa ilmakehää jonkä väitetään estävän vuoristojen näkemisen noin 500 kilometrin päästä kokonaan.

Ei huolta, unohdetaan kokonaan se että mikäli Maa olisi litteä se Pohjantähti pitäisi näkyä vielä Etelänavaltakin; ei keskitytä siihen ollenkaan.

Älkää pettäkö, odotan kihelmöiden minkälaisen veret ja joet seisauttavan selityksen saatte aikaan.

Rauhoitu veli hyvä, tässä ainakin me pyörimme ja tähdet pyörivät että päätä huimaa:
https://www.youtube.com/watch?v=S2subVaRUfk

tasopinta kirjoitti:

Rauhoitu veli hyvä, tässä ainakin me pyörimme ja tähdet pyörivät että päätä huimaa:
https://www.youtube.com/watch?v=S2subVaRUfk

Kelasin videota siihen kohtaan missä kysyttiin "miksei tähtikuviot ole muuttuneet vuosituhansien aikana" ja lopetin kelailun.

Niiden muutokset kun tunnetaan varsin hyvin ja videon tekijä unohti tarkistaa todellisuuden ennen videotaan tehdessään.

Jatkan katselua kun hän on tehnyt uuden version missä todellisuus on otettu huomioon.

KäytännönTasonHavainto kirjoitti:

Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa.

Esimerkki, Pohjantähti, näkyy Pohjoisnavalla pään päällä.

Sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa.

Kummastakin katsoessa Pohjantähden kirkkausluokka on sama; vaikka mikäli Maapallo olisi litteä olisi jälkimmäisessä tarkastelussa paljon enemmän (luokkaa 10000 kilometriä enemmän) ilmakehää välissä; samaa ilmakehää jonkä väitetään estävän vuoristojen näkemisen noin 500 kilometrin päästä kokonaan.

Ei huolta, unohdetaan kokonaan se että mikäli Maa olisi litteä se Pohjantähti pitäisi näkyä vielä Etelänavaltakin; ei keskitytä siihen ollenkaan.

Älkää pettäkö, odotan kihelmöiden minkälaisen veret ja joet seisauttavan selityksen saatte aikaan.

"Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa."

Muuttuu ne jonkin verran. Tässä lisätietoa:

star-www.rl.ac.uk/docs/sc6.htx/sc6se8.html

Jos tähti on niin korkealla ettei ilmakehän vaikutus pääse muuttelemaan mitenkään havaittavasti sen kirkkautta, niin jäljelle jäisi etäisyyden muutokset jotka voisi heikentää havaittavaa valovoimaa. Mutta korkealla taivaalla oleva kohde, esimerkiksi ihan pelkkä kuumailmapallo näyttäytyy aika saman kokoisena aika isolle alueelle. Etäisyysjanan voisi kuvitella siitä kartion muotoon, vaikka sellaisen kartion keskelle kohti etäisyys toki vähän väheneekin. Mutta mitä korkeammalla kohde on, sitä terävämmäksi kartio nousee ja sitä vähemmän kohteen koko vaikuttaisi vaihtelevan. (Mieti lentokone todella korkealla vs. todella matalalla)

Ihmettelin täällä joskus joidenkin tähtien näkymistä heliosentrisessä mallissa, kun vertailin tähtien etäisyyksiä. Sain vastaukseksi että pistemäisestä valosta ei huomaa koon vaihteluita. Auringon sisään mahtuisi muka 1,3 miljoonaa maapalloa, mutta silti Aurinko pienenee kahdeksassa valoMINUUTISSA sellaiseksi miten sen taivaalla näemme. Kuitenkin voimme nähdä paljainkin silmin Aurinkoa pienemmiksi ilmoitettuja tähtiä valoVUOSIEN päästä. Tuossa kokoerojen ongelma on todella paljon räikeämpi kuin sellaisen kuvailemani kartion sisään mahtuvat pienet etäisyyserot, joilla en usko olevan havaittavaa merkitystä.
--------------------------------------------
Toinen kysymys mihin haluan kommentoida oli Pohjantähti josta sanottiin että "sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa."

Mieti että Pohjantähti vaapuu täysin samassa kohdassa taivaalla kesät- talvet ja vuodesta toiseen. Jos syy sen paikoillaan oloon on siinä ettei Maapallon pyörintä piirrä pohjoisnavan kohdalta isompaa rinkulaa, eikö näkymä muutu edes päiväntasaajalla jossa pyörintä on paljon laajempaa? Ymmärrän kyllä, että sen sanotaan olevan niin kaukana että on kuin äärettömyyksissä, mutta samalla on hyvä miettiä maapalloa sivukuvassa ja ymmärtää että pohjoinen on aika "alhaalla". Jos silmästä vetäisi viivan tähden suuntaan joka on lähellä pohjoista horisonttia, niin viivan suunta olisi pakosti alaspäin sivukuvan mukaan. Vain 90 asteen kulma veisi sinne äärettömyyteen. Siitä muutamankin asteen muutos veisi hieman etäämmällä avaruudessa viivan liian alas, ja pakottaisi siten Pohjantähden paikan liian lähelle maapalloa.

Miten pohjantähti edes pysyy liikkumattomana jos sekä Pohjantähti liikkuu, kuten Maapallokin Auringon mukana? Hidas siirtymä on pelkkää arvailua, ellei pystytä osoittamaan milloin kirjoitetun historian aikana oli vuosisatoja kestänyt hetki joilloin pohjantähteä edeltänyt tähti siirtyi pois paikaltaan ja pohjantähti alkoi siirtyä tilalle.

Polariz- kirjoitti:

"Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa."

Muuttuu ne jonkin verran. Tässä lisätietoa:

star-www.rl.ac.uk/docs/sc6.htx/sc6se8.html

Jos tähti on niin korkealla ettei ilmakehän vaikutus pääse muuttelemaan mitenkään havaittavasti sen kirkkautta, niin jäljelle jäisi etäisyyden muutokset jotka voisi heikentää havaittavaa valovoimaa. Mutta korkealla taivaalla oleva kohde, esimerkiksi ihan pelkkä kuumailmapallo näyttäytyy aika saman kokoisena aika isolle alueelle. Etäisyysjanan voisi kuvitella siitä kartion muotoon, vaikka sellaisen kartion keskelle kohti etäisyys toki vähän väheneekin. Mutta mitä korkeammalla kohde on, sitä terävämmäksi kartio nousee ja sitä vähemmän kohteen koko vaikuttaisi vaihtelevan. (Mieti lentokone todella korkealla vs. todella matalalla)

Ihmettelin täällä joskus joidenkin tähtien näkymistä heliosentrisessä mallissa, kun vertailin tähtien etäisyyksiä. Sain vastaukseksi että pistemäisestä valosta ei huomaa koon vaihteluita. Auringon sisään mahtuisi muka 1,3 miljoonaa maapalloa, mutta silti Aurinko pienenee kahdeksassa valoMINUUTISSA sellaiseksi miten sen taivaalla näemme. Kuitenkin voimme nähdä paljainkin silmin Aurinkoa pienemmiksi ilmoitettuja tähtiä valoVUOSIEN päästä. Tuossa kokoerojen ongelma on todella paljon räikeämpi kuin sellaisen kuvailemani kartion sisään mahtuvat pienet etäisyyserot, joilla en usko olevan havaittavaa merkitystä.
--------------------------------------------
Toinen kysymys mihin haluan kommentoida oli Pohjantähti josta sanottiin että "sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa."

Mieti että Pohjantähti vaapuu täysin samassa kohdassa taivaalla kesät- talvet ja vuodesta toiseen. Jos syy sen paikoillaan oloon on siinä ettei Maapallon pyörintä piirrä pohjoisnavan kohdalta isompaa rinkulaa, eikö näkymä muutu edes päiväntasaajalla jossa pyörintä on paljon laajempaa? Ymmärrän kyllä, että sen sanotaan olevan niin kaukana että on kuin äärettömyyksissä, mutta samalla on hyvä miettiä maapalloa sivukuvassa ja ymmärtää että pohjoinen on aika "alhaalla". Jos silmästä vetäisi viivan tähden suuntaan joka on lähellä pohjoista horisonttia, niin viivan suunta olisi pakosti alaspäin sivukuvan mukaan. Vain 90 asteen kulma veisi sinne äärettömyyteen. Siitä muutamankin asteen muutos veisi hieman etäämmällä avaruudessa viivan liian alas, ja pakottaisi siten Pohjantähden paikan liian lähelle maapalloa.

Miten pohjantähti edes pysyy liikkumattomana jos sekä Pohjantähti liikkuu, kuten Maapallokin Auringon mukana? Hidas siirtymä on pelkkää arvailua, ellei pystytä osoittamaan milloin kirjoitetun historian aikana oli vuosisatoja kestänyt hetki joilloin pohjantähteä edeltänyt tähti siirtyi pois paikaltaan ja pohjantähti alkoi siirtyä tilalle.

Niin, kirkkausluokka muuttuu minimaalisesti kun tähti on horisontin lähellä. Mutta vuoristoa ei näe 1000 kilsan päästä. Miksei? Mikä kadottaa sen vuoriston?

Ja tuosta "miksei pohjantähti liiku", sehän liikkuu. Kun pyrämidit rakennettiin pohjoisen taivaan napatähti oli Thuban, eli Alpha Draconis. Tänään tuo tähti on 64 asteen deklinaatiossa.

Pohjantähteä alettiin käyttämään navigoinnissa vasta 12. vuosisadalla jolloin se oli riittävän stabiilissa kohtaa napatähdeksi.

Historian kirjat selvästi osoittavat tämän.

Kun mennään 13000 vuotta eteenpäin Vega on pohjoisen napatähtenä, sitä ennen 4000 tienoilla tehtävässä on Gamma Cephei.