Tässä on hyvä olla,
hetki
rakkauden raunioilla,
eletyllä hiilloksella
lepään tovin muistoissa,
ajatellen meitä kahta
Sumuisimpina öinä vaelsin läpi vaikeiden kysymysten vastauksia saamatta,
Sinä niitä antamatta
Hetkittäin kannoit valoa vaikeimpiin hetkiin,
missä elämänsäde hiipui yön selkään,
jäämättä viereeni,
itkin
Nyt istun ypöyksin miettimässä
uutta elämän suuntaa,
orastavaa uutta alkua.
hetki
rakkauden raunioilla,
eletyllä hiilloksella
lepään tovin muistoissa,
ajatellen meitä kahta
Sumuisimpina öinä vaelsin läpi vaikeiden kysymysten vastauksia saamatta,
Sinä niitä antamatta
Hetkittäin kannoit valoa vaikeimpiin hetkiin,
missä elämänsäde hiipui yön selkään,
jäämättä viereeni,
itkin
Nyt istun ypöyksin miettimässä
uutta elämän suuntaa,
orastavaa uutta alkua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
paljon paljastit.Runon kauniin kun rakensit.
Kiitoksia-aa...pökkyräinen pää ihmettelee,
Nukkumatti kutsuu... :DD
lähinnä tuolle en paljasta merkille,että kuinka jokainen runo hiukan antaa kurkistaa sinne runoilijan sisällekkin.