Pyöräilijät pyörätielle

Ei viittä vuotta, kun pyöräilemme romujen entisillä teillä. Valmistaudu henkisesti rahasi menetykseen.

Itse toivoisin opot takaisin pyörätielle.

Maantiepyöräilijä saattaa ajaa vaikka 100km:n matkan. Sitä voi pohtia missä sellainen onnistuu pyöräteitä pitkin ajamalla. Pyörätiet ovat useimmiten muutaman kilometrin pätkiä lähellä keskustaa, jotka loppuvat yhtäkkiä tai vaihtuvat puolelta toiselle. Itse käytän pyöräteitä kyllä aina jos sellainen on mutta ymmärrän jos kaikki eivät viitsi puikkelehtia puolelta toiselle, se lisää omat riskinsäkin.

Maantiepyöräilijät eivät kuulu pyöräteille vaan ajoväylälle. Sinänsä terää rakentaa pyöräteitä tuollaiseen paikkaan. Tien levennys parilla metrillä ja kunnolliset pientareet on kaikille tienkäyttäjille turvallisempi vaihtoehto.

Ehdottomasti kannatan että pyöräilijöille rakennetaan kunnolliset omat väylät, mielellään katetut niin ei sadekaan haittaa.

Tämä on niin vanha ja moneen kertaan puidu aihe, ettei taida enää herättää raivokasta väittelyä, mikä selvästi on aloittajan tarkoitus.

Jos pyörätie on toisella puolen tietä vain lyhkäisen matkan, esim. alle 2kilometriä, niin silloin ei tarvitse vaivautua kääntämään sinne tieliikennelain mukaan. Käytännössä siirtymisen todennäköisyys riippuu sen hetkisestä fiiliksestä, ajotavasta ja liikennetilanteesta. Samalla puolen olevalle pyörätiellekään ei viitsi aina kääntää, jos liittymisjärjestelyt ovat ala-arvoiset, eli pitää tyyliin pysähtyä ylittäämään ojia tai kanttikivä, tai jos pyörätielle on pysäköity autoja.

Aloituksessa mainitusta uudesta porvoontiestä en tiedä, mutta monessa paikassa autoilijan silmin on pyörätie, mutta varsinkin maantiepyöräilijän silmin siinä on monesti joku näistä kolmesta "pyörätiestä":
1. kuoppainen, repeillyt tai paikka paikoin päällysteetön, eli maantiepyörälle kelvoton. Monesti maantie on päällystetty viimeksi 0-5 vuotta aiemmin, kun vieressä olevan pyörätien päällyste viettää jo 20-vuotis synttäreitään. Ainoana korjauksena mahdollisesti pikikannusta auki ammottavan halkeaman ohi kaadettu piki.
2. kuurojen koirankusettajien muodostama esterata, näitä esteratoja välttävät muutkin kuin maantiepyörällä ajavat.
3. pyörätie vaihtaa maantien puolta vähän väliä vauhdin pudottavin 90 asteen käännöksin, jyrkän laskun (alkavan nousun) pohjalla olevalla tunnelilla tai peräti liikennevalo-ohjatusti siten, että pyyntönappia täytyy aina painaa ja sitten odottamaan valon vaihtumista.

Monesti nämä autoilijan näkemät pyörätiet ovat vieläpä näiden kolmen yhdistelmiä...ei kiitos.

Minulla on kilpa-auto. Ajan sillä kovaa vauhtia.

Käytän pyörätietä tai jalkakäytävää, jos edessä on ruuhkaa koska en halua pysäyttää vauhtia.

Joskus tiellä on kaikenmaailman mopoautoja, rekkoja ja traktoreita, jotka ohitan bussipysäkin, parkkipaikan tai pyörätien kautta.

En pysähdy suojatien vierteen pysähtyneen auton viereen enkä väistä kaikenmaailman koirankusettajia tai pyöräilijöitä.

Jos vastaantulijoiden puoli moottoritiellä johtaa lyhyemmin kohteeseen, ajan sitä.

En välitä liikenevaloista.

Näin minä olen tykönäni päättänyt. Olen saman henkinen kaveri PitäkääPyörätienne kanssa. Moikataan, kun tavataan :D

Maantiepyörää ajetaan maantiellä ei pyörätiellä. Maantiepyöräilijä on spandexihme joka polkee maantiepyörää maantiellä, ei pyörätiellä. Maantiepyöräilijä on oikea urheilija koska läskit on ahdettu seksikkääseen ajoasuun ja päässä on komia kypärä ja silmien suojana nopeat aurinkolasit ja pyöräkin hiiikuitua ihan kuin Tour de Francessa. Se olisi itsetunnolle kova paikka kun pyörätiellä joku työtön tuurijuoppo vetäisi ylämäessä ohi vanhalla Jopolla. Siksi pitää ajaa autotiellä.