Kysy ja keskustele jalkapallon tasoryhmistä! Palloliiton asiantuntijat mukana 20.5. klo 16-20.

Hei

Olen Markus

Oon Lahesta ja pelannut nelos-, kolmos-, kakkos- ja ykkösjoukkueessa. Sekä tehnyt erilaisia taso- ja tasaryhmiä sekä -joukkueita yli 15 -vuotta seuratyössä. Nyt toimin Palloliitossa Palvelupäällikkönä (tutkimus- ja kehitystoiminta). Voidaan jutella siis teoriassa ja käytännössä tasoryhmiin liittyvistä asioista. Ai niin, kouluttaudun erotuomaksi viikon päästä.

- Markus

Moi! Olen Palloliiton Lännen aluevalmentaja Teemu Eskola ja työskentelen 14-15 -vuotiaiden potentiaalisten maajoukkue-ehdokkaiden kanssa. Osa toimenkuvaani on olla alle 19-vuotiaiden maajoukkueen toinen valmentaja. Palloliitossa olen mukana lasten valmentajien koulutuksen kehittämisessä ja valmentajien kouluttajana. Seuratyössä olen valmentanut kaiken ikäisiä pelaajia – aivan aloittavista ikäluokista aikuisiin asti.

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hei

Olen Markus

Oon Lahesta ja pelannut nelos-, kolmos-, kakkos- ja ykkösjoukkueessa. Sekä tehnyt erilaisia taso- ja tasaryhmiä sekä -joukkueita yli 15 -vuotta seuratyössä. Nyt toimin Palloliitossa Palvelupäällikkönä (tutkimus- ja kehitystoiminta). Voidaan jutella siis teoriassa ja käytännössä tasoryhmiin liittyvistä asioista. Ai niin, kouluttaudun erotuomaksi viikon päästä.

- Markus

Lue lisää

Tervetuloa mukaan Markus!

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Moi! Olen Palloliiton Lännen aluevalmentaja Teemu Eskola ja työskentelen 14-15 -vuotiaiden potentiaalisten maajoukkue-ehdokkaiden kanssa. Osa toimenkuvaani on olla alle 19-vuotiaiden maajoukkueen toinen valmentaja. Palloliitossa olen mukana lasten valmentajien koulutuksen kehittämisessä ja valmentajien kouluttajana. Seuratyössä olen valmentanut kaiken ikäisiä pelaajia – aivan aloittavista ikäluokista aikuisiin asti.

Lue lisää

Moi Teemu ja lämpimästi tervetuloa mukaan!

Tervetuloa mukaan Jani! Kiva, että olet mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Miten voi toimia tilanteessa, jossa valmentaja ei anna sijaa kaikille lapsille edetä tasoissa joustavasti, vaikka lapsi itse kokee pärjäävänsä hyvin ja saavansa haastetta enemmän tasokkaammassa pelissä kuin alemman tason peleissä. Olen ehdottanut joustavampaa näkemystä ja lapsen kannalta pehmeämpää lähestymistapaa asiaan, mutta isävalmentaja pitää valmentajien omat lapset tiiviisti ykkösessä, eikä sinne pääse helposti edes halutessaan. Tällainen tyyli on tappamassa usean pojan motivaation. Ykköstasossa on todellakin siirtymävaraa. Osa pojista on siellä vain hengailemassa, eikä heidän motivaationsa oikein näy. Silloin mielestäni pitäisi paikka aueta seuraavalle motivoituneemmalle pelaajalle.

Lue lisää

Moi! Kiitos kysymyksestä! Tärkeä asia. Onko teillä seurassa joukkueen ulkopuolista työntekijää tai oto-valmentajaa, jonka vastuualueelle joukkueen toiminta kuuluu? /Teemu

Letice kirjoitti:

Ei ole. Joukkueemme vastuuvalmentaja toimi itse näin, kuten kerroin. Nimenomaan jotain ulkopuolista ja puolueetonta tahoa kaipailtaisiin arvioimaan nämä tilanteet. Mielestämme lapsen oikeudet ja tasa-arvoisuus kärsii, koska onhan kysymys matalan kynnyksen harrastamisesta ja lapsen mielenkiinnon ylläpitämisestä.

Lue lisää

Kiitos tarkennuksesta! Olisin ohjannut sinut seuran vastuuhenkilön puoleen asiasta, koska kuvasit selkeän epäkohdan, josta olisi tärkeää keskustella joukkueen vastuuvalmentajan kanssa. Joka tapauksessa seurassanne on johtokunta, jossa todennäköisesti on jollakin henkilöllä vastuu myös valmentajien nimeämisestä ja on niin sanotussa "esimiesasemassa" valmentajan suhteen. Kannattaa selvittää asiaa.

Myös Palloliitossa on toki työntekijöitä, joilta voi saada apua aiheesta. Palloliiton sivujen yhteystiedoista löytyy eri alueiden työntekijöitä (esim. seurakehittäjiä), jota voi pyytää apua ja tukea aiheesta.

Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiantuntija vastaa pian tähän :)

Hei, kiitos kysymyksestä. Voisitko tarkentaa, että minkä ikäisiä lapsia tarkoitat? - Jani

Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiantuntijamme vastaavat kohta sinulle.

Moi! Kiitos kysymyksestä. Palloliiton valmentajat eivät laita alakouluikäisiä pelaajia "järjestykseen", ja meidän pelaajatarkkailu alkaa käytännössä kun pelaajat ovat seitsemäsluokkalaisia. Mutta jos katson alakouluikäisten pelaajien otteluja, kiinnitän eniten huomiota yksilötasolla siihen, miten innokas pelaaja on - miten hän osallistuu eri pelitilanteisiin innolla ja täydellä tarmolla, ja mahdollisesti myös kannustaa muita. Toki myös liikkumiseen yleinen helppous ja sujuvuus sekä hyvät pallonkäsittelytaidot ovat tekijöitä, joilla pelaaja saattaa erottua edukseen. Mihinkään valintoihin nuo huomiot eivät osaltani vielä tuossa iässä vaikuta, mutta saatan esimerkiksi keskustella valmentajien kanssa, mitä heidän pelaajien kannattaisi joukkue- tai yksilötasolla harjoitella, jotta kehitys olisi suotuisaa. /Teemu

Anonyymi kirjoitti:

Jos nuo kaikki ominaisuudet on jo alakouluikäisellä pelaajalla, mutta pelaaja ei uskalla toteuttaa niitä peleissä, onko se silloin automaattisesti, niin että pelaajan kannattaa pelata heikommassa tasojoukkueessa?

Lue lisää

Moi! Suosittelemme, että lasten joukkueet pelaavat otteluja, joista 50% on "omantasoisia" joukkueita vastaan, 25% ennalta vahvempia ja 25% ennalta vähän heikompia joukkueita vastaan. Itse suosittelisin, että yksilötasolla pelaaja pelaa samalla kaavalla eli n. 50 % otteluja, joissa hän pystyy onnistumaan, mutta joutuu pinnistelemään, 25% otteluja, joissa hän joutuu pinnistelemään todella paljon onnistuakseen, ja 25% otteluja, joissa onnistuminen on helpompaa. Kun pelaaja saa pikkuhiljaa positiivisia onnistumisen kokemuksia ottelutapahtumista, ja sitä lisää itseluottamusta, haastetta on hyvä kasvattaa.

Tietenkin joukkueympäristössä on haastava päästä jokaisen yksilön kehittymistä täydellisesti tukevaan toimintaan, mutta sillä tavoitteella toimintaa kannattaa suunnitella. /Teemu

Hyvä pohjustus illan keskustelulle. Erilaisilla tasoryhmillä tai muilla jaotteluilla (mm. ikään, kasvun vaiheeseen tai innokkuuteen liittyvät) tavoitellaan sopivia haasteita kehittymiselle sekä onnistumisen kokemuksia kaikille.
- Markus

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hyvä pohjustus illan keskustelulle. Erilaisilla tasoryhmillä tai muilla jaotteluilla (mm. ikään, kasvun vaiheeseen tai innokkuuteen liittyvät) tavoitellaan sopivia haasteita kehittymiselle sekä onnistumisen kokemuksia kaikille.
- Markus

Lue lisää

Kiitos Markus!

Anonyymi kirjoitti:

Miksi näiden onnistumisien ja sopivien haasteiden sitten annetaan kariutua siihen että ylemmältä (jopa pari tasoa ylemmältä) tasolta saa tulla pelaajia alempaan sarjaan?

Sanzo

Lue lisää

Joukkuelajissa on välillä haastavaa saada juuri sillä kertaa kaikille juuri sopiva tapahtuma. Voihan olla että ylhäältä on otettu pelaajia alemmas juuri saamaan esim. onnistumisia, jos pelit ylempänä ovat olleet liian kovia. Tätä kautta se voi myös tuoda osalle alemman sarjatason pelaajista uuden, kovemman mutta sopivan haasteen.

Kilpailusäännöissä näitä on rajoitettu sarjasta riippuen n. 3-4:n pelaajan ryhmään, jotka voivat siirtyä pelaamaan alemmas.

Totta kai on mahdollista että nämä eivät aina palvele kaikkia ottelussa olevia pelaajia mutta esimerksi yllä olevan kaltaisia tapoja tehdään paljon osana pelaajakehitystä.

Tervetuloa mukaan keskusteluun! Onko sinulla omia hyviä kokemuksia tasoryhmistä sen osalta, että miten ne ovat tukeneet lapsen kehitystä hyvällä tavalla?

Moi! Kiitos kommentista. On totta, että on erittäin haastavaa tunnistaa pienestä lapsesta aikuisurheilun menestyjiä. Kasvuun ja kehitykseen sekä itse lajin vaatimuksiin liittyy runsaasti muuttujia. Joustavat, yksilön kasvun ja kehityksen tarpeita palvelevat harjoitus- ja peliryhmät ovat lapsilähtöinen tapa valmentaa lapsia. - Jani

Totta, hyvä huomio että välillä asiat voivat olla haastavampia aikuisille kuin lapsille :)

On tärkeää huomioida sidosryhmät ja seuran / joukkueen toimintatapojen avaaminen vanhemmille on erittäin keskeistä.

Valintojen avaamisessa on tärkeää että niiden perusteet on mietitty seurassa / joukkueessa hyvin ja ne osataan viestiä asiallisesti. Osaamista ei varmasti koskaan ole liikaa.

- Markus

Tärkeä kysymys, kiitos. Minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisitte vanhempina/huoltajina/aikuisina näistä tasoryhmistä?

Mahtavaa, lämpimästi tervetuloa ja toivotaan, että tästä saa paljon tukea ja vinkkejä - sekä hyvää keskustelua muiden kanssa :)

Kiitos kommentoinnista! Keskustelun avulla opitaan ja kehitytään, joten ehdottomasti samaa mieltä. Näitä voisi siis olla enemmän!

- Markus

Tasoryhmillä, joita toteutetaan fiksusti joustavasti, on mahdollista tarjota lapsille sopiva oppimisen ympäristö ja kehittymisen kannalta riittävästi haastetta. -Jani

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Tasoryhmillä, joita toteutetaan fiksusti joustavasti, on mahdollista tarjota lapsille sopiva oppimisen ympäristö ja kehittymisen kannalta riittävästi haastetta. -Jani

Kiitos Jani!

Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiantuntijamme vastaavat kohta tähän kysymykseen. Kysyisin sinulta vielä, että minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisit vanhempana/huoltajana/aikuisena/valmentajana näistä tasoryhmistä?

Kiitos hyvistä kysymyksistä! Lähtökohtaisesti seuralla tulisi olla selkeä ja perusteltu linja, jolla joukkueita ja ryhmiä muodostetaan. Ryhmien ja joukkueiden olisi hyvä olla joustavia ja huomioida pelaajien kehittyminen ja innostuneisuus ajan kuluessa.

Tehdyt linjaukset olisi todella tärkeää viestiä avoimesti sekä kuunnella niistä tulevat huolenaiheet ja nostot. Tasoryhmät- ja joukkueet jakavat mielipiteitä niin paljon, että kaikkien näkemysten mukaisesti ne eivät mene, jolloin seuran linja ja viestinnän laatu korostuvat.

Seuran linja myös tukee sitä, että yksittäiset toimijat eivät määritä joukkuekohtaisesti toimintaa.

- Markus

Anonyymi kirjoitti:

Ihan sama kokemus ja hemmetin hyvä kysymys!

Tervetuloa mukaan! Kysyisin myös sinulta, että minkälaista päätöksentekoa ja/tai viestintää toivoisit tai miten vanhempien ja valmentajien välistä yhteistyötä voisi kehittää?

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Kiitos hyvistä kysymyksistä! Lähtökohtaisesti seuralla tulisi olla selkeä ja perusteltu linja, jolla joukkueita ja ryhmiä muodostetaan. Ryhmien ja joukkueiden olisi hyvä olla joustavia ja huomioida pelaajien kehittyminen ja innostuneisuus ajan kuluessa.

Tehdyt linjaukset olisi todella tärkeää viestiä avoimesti sekä kuunnella niistä tulevat huolenaiheet ja nostot. Tasoryhmät- ja joukkueet jakavat mielipiteitä niin paljon, että kaikkien näkemysten mukaisesti ne eivät mene, jolloin seuran linja ja viestinnän laatu korostuvat.

Seuran linja myös tukee sitä, että yksittäiset toimijat eivät määritä joukkuekohtaisesti toimintaa.

- Markus

Lue lisää

Ovatko tällaiset linjaukset yhteisiä eri joukkueissa vai riippuvatko ne joukkueesta tilanteen ja tarpeen mukaan?

Anonyymi kirjoitti:

Jos joukkueella on ns. ammattivalmentaja, niin uskon päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Kuitenkin varsinkin pienemmillä seuroilla valmentajan pestissä on jonkun lapsen vanhempi ilman valmentajan "pätevyyttä". Silloin ehdottomasti olen sitä mieltä, että tasoihin jakamisesta tulisi keskustella kaikkien joukkueen aikuisten kanssa. Täytyy pystyä perustelemaan, miksi joku lapsi pelaa tietyllä tasolla.

Lue lisää

Kiitos, onko sinulla hyviä kokemuksia tällaisesta päätöksenteosta?

Tähän ei ole mitään yhtälöä. Tunnen monen nykyisen A-maajoukkuepelaajan taustoja ja olen nähnyt heitä jo lapsiurheiluvaiheessa tai viimeistään nuoruudessa. Meillä on todella pienistä kyläseuroista lähteneitä Huuhkajia ja Helmareita, ja toisaalta taas koko ikänsä isoa ja organisoitua seuraa edustaneita pelaajia, jotka ovat pelanneet lapsesta asti ns. "kilpatasolla".

Mutta yleensä ammattilaiseksi päässeillä pelaajilla on ollut tukena paljon harjoittelua ja pelaamista mahdollistava vanhempi tai vanhemmat sekä iso määrä liikuntaa ja pelaamista (erityisesti pihapelejä) lapsiurheiluvaiheessa.

Lisähaastetta on hyvä lähteä hakemaan toisesta seurasta tai korkeammalta tasolta, jos syntyy kokemus, ettei omassa ympäristössä ole enää riittävästi kehittävää haastetta harjoitusten ja pelien osalta. Yleisen kokemukseni mukaan tämä tapahtuu meillä nykyään noin kymmenen ikävuoden tienoilla. /Teemu

Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan, meidän asiantuntijamme vastaavat kohta :)

Hei, kiitos nostosta!

Erilaisia tasoryhmiä käytetään, jotta kaikille löytyy sopivia haasteita kehittymiselle sekä saadaan onnistumisen kokemuksia kaikille.

Eri sarjojen välillä pelaajia voi liikuttaa ylemmästä sarjasta alempaan sarjaan. Usein tätä käytetään että pelaajia varmasti riittää esim. kahteen joukkueeseen ja peliaikaa on sitä kautta kaikille tarjolla paremmin. Lisäksi usein ylempänä vähemmän tai ei ollenkaan peliaikaa saaneet voivat käydä pelaamassa alemmalla sarjatasolla. Toisaalta alempana hyvin onnistuneet voivat saada lisähaastetta kovemmasta sarjasta. Lisäksi loukkaantumisista tai sairastumisesta palanneet pelaajat voivat hakea ensin tuntumaa itselleen hieman kevyemmästä sarjasta. Toki välillä peliaikaa vain kerätään jollekin pelaajalle tai saattaa välillä olla tarkoitus vahvistaa joukkuetta tuossa ikävaiheessa jo myös pisteiden keräämiseksi ottelusta.

- Markus

Kiva kuulla, kiitos, että jaat oman kokemuksen!

Kiva kuulla! Tässä on yksi hyvä esimerkki siitä, että parhaassa tapauksessa sopivan tasoinen ympäristö vahvistaa lapsen pätevyyden tunnetta ja vahvistaa itseluottamusta. Tämä on lajista nauttimisen ja kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia. -Jani

Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan. Asiantuntijamme vastaavat pian:)

Anonyymi kirjoitti:

Tässä olen hieman eri mieltä. Kyllä lapsi ihan itse murehtii. Ekaluokkalaisilla pelaamisen pitäisi vielä olla kivaa.

Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Minkälaiset asiat oman kokemuksesi mukaan tukevat lasta tällaisten murehtimisten keskellä?

Hei!

Erinomainen avaus aiheesta. Tasoryhmiä voi hyvin toteutettuna käyttää jo aikaisin, mutta se voi luoda kuvailemaasi painetta osalle lapsista ja nuorista. Kun tasoryhmiä käytetään, olisi tärkeää viestiä niiden perusteista ikään sopivalla tavalla ja pitää ryhmiä joustavina, jolloin muutoksia voidaan tehdä luontevasti.

Erilaiset tasoryhmät voivat luoda myös motivaatiota monelle tavoitella kehittymistä. Tasapaino kehittymiseen kannustamisen ja paineiden kanssa on herkkä. Mitä nuoremmista on kyse, sitä vähemmän ryhmien muodostamisesta kannattaa tehdä isoa numeroa , mutta urheilun lainalaisuuksia ja perusteita ryhmien muodostamiselle on tärkeää avata aina kun niitä tehdään.

Sainkohan yhtään vastattua kysymykseesi?

- Markus

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hei!

Erinomainen avaus aiheesta. Tasoryhmiä voi hyvin toteutettuna käyttää jo aikaisin, mutta se voi luoda kuvailemaasi painetta osalle lapsista ja nuorista. Kun tasoryhmiä käytetään, olisi tärkeää viestiä niiden perusteista ikään sopivalla tavalla ja pitää ryhmiä joustavina, jolloin muutoksia voidaan tehdä luontevasti.

Erilaiset tasoryhmät voivat luoda myös motivaatiota monelle tavoitella kehittymistä. Tasapaino kehittymiseen kannustamisen ja paineiden kanssa on herkkä. Mitä nuoremmista on kyse, sitä vähemmän ryhmien muodostamisesta kannattaa tehdä isoa numeroa , mutta urheilun lainalaisuuksia ja perusteita ryhmien muodostamiselle on tärkeää avata aina kun niitä tehdään.

Sainkohan yhtään vastattua kysymykseesi?

- Markus

Lue lisää

Kävisin läpi lapsen kanssa mistä paineet tulevat, korostaisin sitä että itsensä kehittäminen on tärkeintä ja palkinto tulee ajan kanssa.

Osalla lapsista ja nuorista paineet varmasti voivat tulla vanhemmilta, mutta kyllä myös tästä että muodostetaan tasoryhmiä. Keskustelu lapsen kanssa urheilun luonteesta ja lapselle sopivasti on todella keskeistä.

Käytin itse myös vanhempia pelaajia (aikuisia pelaajia) kertomaan lapsille ja nuorille tästä aiheesta, joka auttoi enemmän kuin minun puhe valmentajana.

- Markus

Termien välille voi tehdä sellaisen eron, että "ryhmä" voi olla ikäluokan tai joukkueen sisällä oleva ja tasojoukkue voi olla ikäluokan sisällä hallinnollisestikin omanaan toimiva. Itse miellän asian niin, että ryhmä voi olla luonteeltaan joustava ja "joukkue" kuvaa lukitumpaa toimintamallia.

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Termien välille voi tehdä sellaisen eron, että "ryhmä" voi olla ikäluokan tai joukkueen sisällä oleva ja tasojoukkue voi olla ikäluokan sisällä hallinnollisestikin omanaan toimiva. Itse miellän asian niin, että ryhmä voi olla luonteeltaan joustava ja "joukkue" kuvaa lukitumpaa toimintamallia.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta :)

Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan! Asiantuntijamme vastaavat tähän piakkoin :) Mikä oman kokemuksesi mukaan on tukenut motivaatiota?

Moi! Kiitos konkreettisesta ja monen valmentajan arkipäivää käsittelevästä kommentista. Kiinnostaisi tietää, että onko joukkueessasi kuinka paljon valmentajia käytettävissä? Onko mahdollista harjoitusten sisällä joustavasti organisoida pelaajia?

Kiitos kommentista, onko sinulla jo kokemuksia tällaisista ja onko tukenut lasta/nuorta?

Kiitos nostosta!

Kehittymisen seuraaminen ja siitä pelaajan kanssa keskustelu on yksi hyvä tapa tukea pelaajien innostuneisuutta ja pätevyyden kokemuksia, jotka tukevat kehittymistä!

Periaatteessa on mahdollista rakentaa tasotestejä, mutta jalkapallon kaltaisessa kompleksisessa lajissa, jossa on myös kasvun sekä kehittymisen mahdollisuus niin tämä(kään) ei ole yksinkertainen asia.

- Markus

Tämä voikin olla aika kinkkinen kysymys! Mitä itse ajattelet?

Tämähän on aivan erinomainen kysymys!

Jos joku tässä onnistuu, niin varmasti menestyy.

Tarkastelisin olosuhteita ja muita resursseja. Ottaisin mukaan, niin paljon pelaajia kuin mahdollista - ja kehittäisin resursseja jos ne alkavat aiheuttaa rajoitteita.

Tämän jälkeen pelaajia on niin paljon, että erilaisia ryhmiä on tehtävä. Nuoremmissa ne voivat olla tilannekohtaisia harjoituksen ja pelitapahtumien sisällä sekä väleissä tehtäviä, ei siis kiinteitä.

Yhteiset linjaukset ja toimintatavat kaikkiin joukkueisiin sekä tavoite että toiminta olisi tasalaatuista. Tätä kautta ne perusasiat ovat mahdollisimman monella, mahdollisimman hyvät.

Ajan myötä pelaajat alkavat itse suhtautua lajiin kilpailullisemmin ja tavoitteellisemmin tai sitten ei. Tässä vaiheessa ryhmiä voi muodostaa osaamisen ja tämän suhtautumisen kautta, mutta silloin ollaan jo nuoruusvaiheessa.

- Markus

Moi! Jos ohjatun harjoittelun määrä nostetaan todella suuriksi jo todella aikaisin, on luonnollisesti vaara, että innostus harrastuksesta katoaa, ja tapahtuu kyllästyminen - jopa lajin lopettaminen.

Lasten valmennuksessa jokaisen pelaajan innostusta on olennaisen tärkeä ruokkia. Silloin lapsi intoutuu parhaimmillaan harjoittelemaan ja pelailemaan paljon myös harjoitusten ulkopuolella, mikä myös tukee lapsen kehitystä liikunnallisesti. Näistä tunneista en olisi ollenkaan huolissani, vaikka niitä tulisi todella paljonkin on viikkotasolla, koska pelailu tai harjoittelu on lapsesta itsestään lähtöisin. /Teemu

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Moi! Jos ohjatun harjoittelun määrä nostetaan todella suuriksi jo todella aikaisin, on luonnollisesti vaara, että innostus harrastuksesta katoaa, ja tapahtuu kyllästyminen - jopa lajin lopettaminen.

Lasten valmennuksessa jokaisen pelaajan innostusta on olennaisen tärkeä ruokkia. Silloin lapsi intoutuu parhaimmillaan harjoittelemaan ja pelailemaan paljon myös harjoitusten ulkopuolella, mikä myös tukee lapsen kehitystä liikunnallisesti. Näistä tunneista en olisi ollenkaan huolissani, vaikka niitä tulisi todella paljonkin on viikkotasolla, koska pelailu tai harjoittelu on lapsesta itsestään lähtöisin. /Teemu

Lue lisää

Kiitos Teemu!

Anonyymi kirjoitti:

17 vuotta valmentanut 5v5 maailmaa ja ensimmäistä 7v7/8v8 kautta. Kaiken tasoisia pelaajia. Paljon harjoitelleet kestävät kovaa harjoittelua myöhemmin. Hyvin moni kyläseuran tai pienen seuran kunkku pelaaja, siirtyy murrosiän seutuvilla kilpailulliseen edustusjoukkueeseen. Siellä olet pelaaja muiden joukossa, joudut vetää täysillä koko ajan. Paikat ei kestä! Loukkinkierre ja paluu muutaman vuoden sisällä takaisin kasvattajaseuraan. Paljon harjoittelevat, motivoituneet mahdollisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa kilpailulliseen ympäristöön( paljon harjoittelevat yleensä taitavampia ja liikunnallisempia)

Lue lisää

Kiitos omien kokemusten jakamisesta!

Anonyymi kirjoitti:

17 vuotta valmentanut 5v5 maailmaa ja ensimmäistä 7v7/8v8 kautta. Kaiken tasoisia pelaajia. Paljon harjoitelleet kestävät kovaa harjoittelua myöhemmin. Hyvin moni kyläseuran tai pienen seuran kunkku pelaaja, siirtyy murrosiän seutuvilla kilpailulliseen edustusjoukkueeseen. Siellä olet pelaaja muiden joukossa, joudut vetää täysillä koko ajan. Paikat ei kestä! Loukkinkierre ja paluu muutaman vuoden sisällä takaisin kasvattajaseuraan. Paljon harjoittelevat, motivoituneet mahdollisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa kilpailulliseen ympäristöön( paljon harjoittelevat yleensä taitavampia ja liikunnallisempia)

Lue lisää

Hei!

Koitan tarttua muutamaan kohtaan!

Pääosin lasten vaiheessa paljon liikkuneet luovat pohjaa elimistölleen, jolloin he kestävät isompaa harjoitusmäärää vanhempana ja heillä on kehittymisen potentiaalia enemmän. Tässä liikunnassa kyse on siis kaikesta liikunnasta.

Kun pelaaja siirtyy kovempaan ympäristöön ja/tai ohjattu lajiharjoittelu lisääntyy, niin tätä muutosta olisi hyvä tehdä progressiivisesti eli askel kerrallaan ettei kuorma nouse kerralla liian paljon. Tämä liian nopea nousu voi altistaa loukkaantumisille.

- Markus

Hienoa että tuli myös paljon ennakkokysymyksiä!

Tasoryhmät laadukkaasti toteutettuna ja viestittynä toimivat kaiken ikäisille. Tasoryhmät ovat varsinkin lasten vaiheessa tilannekohtaisia tai ainakin joustavia.

Haasteet ovat enemmän tasoryhmien tai tasojoukkueiden tekemisessä kiinteiksi, ilman selkeitä toimintamalleja ja puutteellisella viestinnällä pelaajille ja/tai vanhemmille.

- Markus

Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan! Tämä kuljettaa meitä hyvin seuraavan tunnin keskusteluteemoihin ja asiantuntijamme vastaavat pian :)

Kiitos viestistä! Kokemukseni mukaan valmentajakeskeinen tulosorientaatio voi tuoda mukanaan negatiivisia ilmiöitä valmentamiseen. Negatiivisella sävyllä huutaminen ei todennäköisesti vahvista pelaajien itseluottamusta ja rohkeutta - päinvastoin. Ottelun aikana valmentajan tulisi mahdollistaa pelaajille mahdollisuus onnistua ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Osaava valmentaja on läsnäoleva, rohkaisee pelaajia, kannustaa täysillä yrittämiseen ja antaa yksilöllistä korjaavaa palautetta. Äänenpainoa ja äänensävyä voi säädellä myös pelisuoritusta vahvistavalla ja myönteisellä tavalla. - Jani

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Kiitos viestistä! Kokemukseni mukaan valmentajakeskeinen tulosorientaatio voi tuoda mukanaan negatiivisia ilmiöitä valmentamiseen. Negatiivisella sävyllä huutaminen ei todennäköisesti vahvista pelaajien itseluottamusta ja rohkeutta - päinvastoin. Ottelun aikana valmentajan tulisi mahdollistaa pelaajille mahdollisuus onnistua ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Osaava valmentaja on läsnäoleva, rohkaisee pelaajia, kannustaa täysillä yrittämiseen ja antaa yksilöllistä korjaavaa palautetta. Äänenpainoa ja äänensävyä voi säädellä myös pelisuoritusta vahvistavalla ja myönteisellä tavalla. - Jani

Lue lisää

Miten valmentajia tuetaan tällaisessa vuorovaikutus-hommassa?

Kiitos hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä ja tervetuloa mukaan. Asiantuntijamme vastaavat tähän kohta :)

Hei!

Erittäin tärkeä näkökulma tasoryhmistä puhuttaessa on vuorovaikutus. Kun lapsi ei sillä hetkellä pääse haluammalleen tasolle, olisi keskeistä jutella miksi lapsi haluaa tälle tasolla sekä sen jälkeen keskustella valmentajan (seurassa voi olla joku muu taho myös) kanssa mitä voisi tehdä paremmin että voisi myöhemmin saavuttaa paikan tuolle tasolle.

Sinnikkyys on aivan keskeinen ominaisuus pelaajille, jotka haluavat kehittyä. Keskustelu valmentajan kanssa käydään, jotta saadaan informaatiota mitä voi kehittää ja se kehittäminen voi ottaa aikaa. On hyvä sanoittaa lapselle sopivasti, että tällä hetkellä nämä asiat eivät ole riittävän hyviä valintaan. Lapsi on silti arvokas sellaisenaan ja omaa monia hyviä ominaisuuksia.

- Markus

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hei!

Erittäin tärkeä näkökulma tasoryhmistä puhuttaessa on vuorovaikutus. Kun lapsi ei sillä hetkellä pääse haluammalleen tasolle, olisi keskeistä jutella miksi lapsi haluaa tälle tasolla sekä sen jälkeen keskustella valmentajan (seurassa voi olla joku muu taho myös) kanssa mitä voisi tehdä paremmin että voisi myöhemmin saavuttaa paikan tuolle tasolle.

Sinnikkyys on aivan keskeinen ominaisuus pelaajille, jotka haluavat kehittyä. Keskustelu valmentajan kanssa käydään, jotta saadaan informaatiota mitä voi kehittää ja se kehittäminen voi ottaa aikaa. On hyvä sanoittaa lapselle sopivasti, että tällä hetkellä nämä asiat eivät ole riittävän hyviä valintaan. Lapsi on silti arvokas sellaisenaan ja omaa monia hyviä ominaisuuksia.

- Markus

Lue lisää

Onko vanhemmille tarjolla jotakin materiaalia tai tukea, että miten ottaa asioita puheeksi?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Onko vanhemmille tarjolla jotakin materiaalia tai tukea, että miten ottaa asioita puheeksi?

Hei.

Täältä löytyy erilaisia asioita jotka koskevat aihetta osittain:

https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille

- Markus

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hei.

Täältä löytyy erilaisia asioita jotka koskevat aihetta osittain:

https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille

- Markus

Lue lisää

Mahtavaa, kiitos Markus!

Anonyymi kirjoitti:

Oma mielipiteeni lasten maailmassa valmentaja / jojona on se, että edes ala-asteen ekoina vuosina lapset itse eivät tee tällä tiedolla mitään. Tärkeintä on, että heille löytyy sopiva ryhmä jossa he viihtyvät ja onnistuvat riippumatta mikä on sen ryhmän "taso". Olen huomannut, että valitettavan usein vanhemmilta alkaa tulla läpi taso-keskustelu lasten korviin vaiheessa, jolloin lapsi ei tietoa tarvitse. Olisiko se sitten 8v8 vaiheessa milloin selkeämmin toiminta alkaa kilpatasolla eriytyä harrastelusta, että silloin tätä hyvä käydä koko joukkueen kanssa läpi.

Lue lisää

Kiitos omien kokemusten jakamisesta!

Anonyymi kirjoitti:

Oma mielipiteeni lasten maailmassa valmentaja / jojona on se, että edes ala-asteen ekoina vuosina lapset itse eivät tee tällä tiedolla mitään. Tärkeintä on, että heille löytyy sopiva ryhmä jossa he viihtyvät ja onnistuvat riippumatta mikä on sen ryhmän "taso". Olen huomannut, että valitettavan usein vanhemmilta alkaa tulla läpi taso-keskustelu lasten korviin vaiheessa, jolloin lapsi ei tietoa tarvitse. Olisiko se sitten 8v8 vaiheessa milloin selkeämmin toiminta alkaa kilpatasolla eriytyä harrastelusta, että silloin tätä hyvä käydä koko joukkueen kanssa läpi.

Lue lisää

Hei. Arvokas pointti! Vanhemmilla on valtavan merkityksellinen rooli siinä, miten asioista puhutaan ja viestitään lapselle kotona. - Jani

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hei. Arvokas pointti! Vanhemmilla on valtavan merkityksellinen rooli siinä, miten asioista puhutaan ja viestitään lapselle kotona. - Jani

Tarvittaisiinko vanhemmille/aikuisille jokin oma peruskurssi, joka tukisi heitä heidän tehtävässään lapsen harrastamisen tukena? Tai onko jotakin tällaista olemassa?

Hei.

Samaa mieltä että pelaajat kehittyvät parissa kuukaudessa, joten tasoryhmien on hyvä olla joustavia.

Alakouluikäisillä voi kuitenkin olla iso ero liikunnallisessa ja jalkapalloilullisessa osaamisessa, jos toinen on pelannut vuosia ja toinen aloittaa eli kyllä tasoryhmille silloin on paikkansa jotta kehittymisen ärsykkeitä sekä onnistumisen kokemuksia saadaan kaikille.

- Markus

Moi! Ikävä kuulla, että valmentajat ovat käyttäytyneet noin. Jokaisen valmentajan tulisi osata perustella päätöstensä taustat ilman ylimielisyyttä. Oikein osaava valmentaja osaa muotoilla päätöksensä perustelut positiivisella otteella, joka parhaimmillaan johtaa pelaajan innostuksen kasvamiseen.

Kysymyksesi on haastava. Kotona kannattaa lähtökohtaisesti tukea pelaajaa jatkamaan sinnikkäästi parhaansa yrittämistä harjoituksissa ja peleissä sekä luottaa siihen, että näin toimimalla kehitystä tapahtuu ja sitä myöten tulee myös uusia onnistumisia. -Teemu

Koska sekä valmentajilla että vanhemmilla on yhteinen intressi auttaa ja tukea lapsen harrastamista ja lajissa kehittymistä, kannattaa vuorovaikutus olla avoin ja kaksisuuntainen. Valmentajaa auttaa, kun hän tuntee pelaajan ja myös hänen taustajoukkojaan. Perhettä puolestaan auttaa lapsen tukemisessa jos valmentajalla on mahdollisuus kertoa miten harjoittelu on sujunut, mihin asioihin voisi keskittyä omatoimiharjoittelussa jne. Valmentajille vinkiksi, että rakentakaa siltaa perheiden suuntaan ja vanhemmille vinkiksi, että kysykää rohkeasti aika ajoin miten lapsella harjoitukset ja pelit valmentajan mielestä sujuvat. Vuoropuhelun ei tarvitse raskaita "kalenteroituja menettelyitä", mutta ainakin oman kokemukseni mukaan muutama minuutti keskustelua aika ajoin auttaa molempia - perhettä ja valmentamista. - Jani

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Koska sekä valmentajilla että vanhemmilla on yhteinen intressi auttaa ja tukea lapsen harrastamista ja lajissa kehittymistä, kannattaa vuorovaikutus olla avoin ja kaksisuuntainen. Valmentajaa auttaa, kun hän tuntee pelaajan ja myös hänen taustajoukkojaan. Perhettä puolestaan auttaa lapsen tukemisessa jos valmentajalla on mahdollisuus kertoa miten harjoittelu on sujunut, mihin asioihin voisi keskittyä omatoimiharjoittelussa jne. Valmentajille vinkiksi, että rakentakaa siltaa perheiden suuntaan ja vanhemmille vinkiksi, että kysykää rohkeasti aika ajoin miten lapsella harjoitukset ja pelit valmentajan mielestä sujuvat. Vuoropuhelun ei tarvitse raskaita "kalenteroituja menettelyitä", mutta ainakin oman kokemukseni mukaan muutama minuutti keskustelua aika ajoin auttaa molempia - perhettä ja valmentamista. - Jani

Lue lisää

Kiitos Jani, hyviä näkökulmia ja vinkkejä!

Kiitos hyvistä kysymyksistä ja tervetuloa mukaan! Asiantuntijamme vastaa kohta :)

Hei!

Jokaisen pelaajan polku on yksilöllinen, mutta hienoa että seuroissa on rakennettu pelaajapolkuja, jotka luovat rakenteita jotka ohjaavat seuran tavoittelemaan suuntaan.

Erittäin keskeistä olisi viestiä millainen pelaajapolku on, mihin se perustuu ja millaisia asioita se mm. edellyttää pelaajalta ja perheeltä. Tätä kauttahan pelaajapolku tulee paremmin käyttöönotetuksi käytännössä!

Avaisin pelaajapolkuja mm. kauden aloitusinfoissa (vanhempainkokous tms.) ja sen lisäksi erilaisilla tavoilla esim. pelaajille ja vanhemmille kauden aikana (mm. aikuiset huippupelaajat avaavat asioita nuoremmille ja vanhemmille avataan esim. pelaajan tukemista kotona.

- Markus

Tervetuloa mukaan ja kiitos hyvistä kysymyksistä, niitä on paljon :) Vastaamisessa voi mennä jonkin aikaa, mutta meillä on mahtavat asiantuntijat mukana. Myös muut keskustelijat voivat kertoa omista kokemuksistaan näihin kysymyksiin liittyen.

Anonyymi kirjoitti:

Pohdin ihan samoja juttuja. Mun mietityttää eniten se, että milloin pitää keskittyä vain yhteen lajiin?

Hei.

Tämä on aina ajankohtainen kysymys.... varmasti koska yhtä oikeaa vastausta ei ole.

Näyttää siltä (tietotarveselvityksemme perustella, joka julkaistaan kesän jälkeen) että lapsuus vaiheessa on erittäin keskeistä runsas liikkumisen määrä, mihin kuuluu omalla ajalla tai ohjatusti myös paljon muuta kuin jalkapalloa (jalkapallo kuuluu myös isossa määrin).

Tämän jälkeen huipputasolle päässeet pelaajat ovat pelanneet jalkapalloa tai luopuneet muista lajiesta kuka milloinkin itselleen sopia. Tässä ei ole yhtä selkeää ajankohtaa vaan yleensä aika, innostus, jaksaminen on vain loppunut ja urheilija päätynyt keskittymään yhteen lajiin (pitäen kiinni silti monipuolisesta harjoittelusta mm. lisääntyneen ohjatun oheisharjoittelun myötä).

Yleensä muista lajeista luopuminen on sijoittunut n. 10-14 -v., mutta on myös poikkeuksia että aiemmin tai myös myöhemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä ikäisenä futista harrastanut poika voidaan vielä nostaa kilpatasolle? Jos pelaa 13-vuotiaana vielä harrastetasolla, niin onko mitään saumaa enää "ammattilaisputkeen"? Joo, pitää tietysti olla intoa, mutta mitä muuta se vaatisi?

Lue lisää

Kiitos kysymyksestä, asiantuntijamme vastaa sinulle pian:)

Iso kiitos viestistäsi! Otan kiinni muutamaan monista kysymyksistäsi. Olen kanssasi samaa mieltä, että tarvitsemme varsinkin nuoruusvaiheessa useampia erilaisia tapoja olla mukana jalkapallossa. Meillä on liian vähän tarjota toimintaa esimerkiksi nuorille, jotka haluaisivat vähän myöhemmällä iällä aloittaa jalkapallon. Toimintatapamme ovat liian usein tehty niin sanotusta kilpajalkapallon näkökulmasta, vaikka nuori haluaisi olla mukana vain liikkumisen ilosta. Tässä meillä on kehitettävää, ja tännekin voi heittää avauksia uusista mahdollisista toimintamalleista!

Huippufutiksen näkökulmasta haaskaamme varmasti potentiaalia. Nostosi fyysisesti myöhemmin kehittyvistä pelaajista on hyvä. Ilokseni voin todeta, että juuri potentiaalisten myöhemmin kasvavien tueksi olemme Palloliitossa käynnistäneet ja kehittämässä uutta ns. FUTURE-joukkuetoimintaa. Yhtenä tavoitteena on, että FUTURE-toiminta samalla lisäisi tietoutta aiheesta ja parantaisi sitä kautta seurojen toimintaa aiheen tiimoilta.

Hyviä nostoja! Toivottavasti osasin vastata ainakin johonkin kysymyksistäsi. -Teemu

Anonyymi kirjoitti:

Minkä ikäisenä futista harrastanut poika voidaan vielä nostaa kilpatasolle? Jos pelaa 13-vuotiaana vielä harrastetasolla, niin onko mitään saumaa enää "ammattilaisputkeen"? Joo, pitää tietysti olla intoa, mutta mitä muuta se vaatisi?

Lue lisää

Moi! Jalkapallossa pelaaja-ammattilaiseksi asti eteneminen on hyvin haastavaa ihan kaikille - myös kilpatasolla lapsi- ja nuoruusvaiheessa pelaaville pelaajille. Mutta on mahdollista, että ammattilaiseksi asti etenee, vaikka ei pelaisi koko ajan oman ikäluokkansa korkeimmilla tasoilla juniorisarjoissa. Huuhkajien keskuspuolustaja, Saksassa ammatikseen pelaava Robert Ivanov, on hyvä esimerkki pelaajasta, joka juniorivuosinaan pelasi myös alemmilla tasoilla.

Tälle 13-vuotiaalle sanoisin, että harjoittele todella paljon pallon kanssa, kun kerran intoa piisaa! Opettele käsittelemään palloa sujuvasti molemmin jaloin, hio molempien jalkojen ensimmäistä kosketusta ja potkutekniikkaa. Pelata pitää paljon. Sinun pitää pelata oman seurasi joukkueissa, mutta myös muuten joukkuetoiminnan ulkopuolella. Yritä järjestää puistopelejä tai mene vastaaviin rohkeasti mukaan. Joka päivä kun olet pallon kanssa ja pelaat paljon -> kehitystä tapahtuu varmasti. Aika sitten näyttää minne asti pelaajana pääset, mutta matka on tärkein! -Teemu

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta! Harrastetoimintaa olisi kyllä hyvä kehittää ja matalankynnyksen toimintaa lisätä. Tähtiä voi löytyä myös myöhemmässä vaiheessa kuin varhaisnuoruudessa. Future-ohjelma on todella upea asia ja toivottavaa on, että seurat omaksuvat tämän ajattelun eikä toiminta kohdistu ainoastaan ikäluokan terävimpään kärkeen liiton toimesta vaan otanta olisi laajempi. Muutenkin ”rennompi” ote ei olisi välillä pahitteeksi. Onko seurojen ainoa tavoite junioritoiminnassa voittaa mahdollisimman paljon yksittäisiä pelejä ja sarjoja hinnalla millä hyvänsä vai kehittää laajasti kokonaisia ikäluokkia?

Lue lisää

Olen aivan samaa mieltä, että "rennompi" ote olisi monessa tapauksessa tarpeen ja kunkin joukkueen toimintatavat tulisi aina valita mukana olevien pelaajien motivaatiotekijöiden mukaan.

Jokaisen junioriurheilua järjestävän seuran toiminnan ytimessä tulisi olla jatkuva kehitys - tehdä töitä sen eteen, että tänään seuramme valmentajat ovat osaavampia ja harjoitukset ovat parempia mitä eilen. -Teemu

Anonyymi kirjoitti:

Meidän toinen lapsista tiputettiin kilpajoukkueesta ja aluksi pelaaja oli ihan romuna. Valmentaja kuitenkin kertoi ja perusteli asian toisi hyvin ja nyt onneksi harrastaminen jatkuu alemmalla tasolla.
Monet kuitenkin lopettavat, koska eivät saa jatkaa kilpatasolla.

Lue lisää

Kiitos, että jaat oman kokemuksen ja tosi kiva kuulla, että asia kääntyi hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Meidän toinen lapsista tiputettiin kilpajoukkueesta ja aluksi pelaaja oli ihan romuna. Valmentaja kuitenkin kertoi ja perusteli asian toisi hyvin ja nyt onneksi harrastaminen jatkuu alemmalla tasolla.
Monet kuitenkin lopettavat, koska eivät saa jatkaa kilpatasolla.

Lue lisää

Hei!

Harmillista kuulla kilpajoukkueesta tippumisesta kun selkeästi pelaajan motivaatio oli pysyä ryhmässä. Mukava on taas kuulla kuinka hyvin valmentaja selvitti haastavan tilanteen! Paljon tsemmpiä teidän pelaajalle! Reittihän voi vielä viedä vaikka minne, jos intoa riittää tai sitten voi nauttia jalkapallosta tuolla tasolla.

Olisi tärkeää käydä ajoissa läpi, jos pelaaja on mahdollisesti tippumassa, jotta pelaaja voisi vielä muuttaa toimintaansa ja tavoitella kehittymistä. Sekä tietenkin käydä läpi perusteet sekä jatkamisen mahdollisuudet muissa joukkueissa tai seuroissa, jos tippuminen tapahtuu.

Toivottavasti kilpatasoa olisi tarjolla kaikille niille jotka sillä tasolla haluavat toimia! Joko omassa seurassa tai sitten lähellä olevassa.

- Markus

Hei! Kiitos erittäin tärkeästä nostosta. Mikäli tämän kaltaista kiusaamista ja piikittelyä tapahtuu, on todennäköisesti ongelma päässyt syntymään ikäluokassa tasoryhmien toteuttamismallin johdosta tai kunnioittavien pelisääntöjen puutteesta. Syitä voi toki olla taustalla muitakin. Mikäli pelaajien liikkuminen ryhmien välillä on luontaista ja jatkuvaa, uskon sen vähentävän kysymyksen mukaisen ilmiön syntymistä. Pitkään lukitut ryhmät voivat tuoda tällaista valitettavaa ja huonoa käytöstä, erityisesti jos joukkueessa ei ole riittävän jämäkkää toimintakulttuuria ja pelisääntöjä käyttäytymiselle ja toisten kunnioittamiselle. Eli joustavat ja dynaamiset mallit tasoryhmiin, toisia kunnioittavat pelisäännöt ja jämäkkä aikuisten ihmisten turvaa tuova valmennusote. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa oleellisesti siihen miten tasoryhmistä ja pelikavereiden kunnioittamisesta kotona puhutaan.

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hei! Kiitos erittäin tärkeästä nostosta. Mikäli tämän kaltaista kiusaamista ja piikittelyä tapahtuu, on todennäköisesti ongelma päässyt syntymään ikäluokassa tasoryhmien toteuttamismallin johdosta tai kunnioittavien pelisääntöjen puutteesta. Syitä voi toki olla taustalla muitakin. Mikäli pelaajien liikkuminen ryhmien välillä on luontaista ja jatkuvaa, uskon sen vähentävän kysymyksen mukaisen ilmiön syntymistä. Pitkään lukitut ryhmät voivat tuoda tällaista valitettavaa ja huonoa käytöstä, erityisesti jos joukkueessa ei ole riittävän jämäkkää toimintakulttuuria ja pelisääntöjä käyttäytymiselle ja toisten kunnioittamiselle. Eli joustavat ja dynaamiset mallit tasoryhmiin, toisia kunnioittavat pelisäännöt ja jämäkkä aikuisten ihmisten turvaa tuova valmennusote. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa oleellisesti siihen miten tasoryhmistä ja pelikavereiden kunnioittamisesta kotona puhutaan.

Lue lisää

Kiitos hyvästä vastauksesta! Onko teillä jotakin hyvää listausta tai vinkkejä kunnioittavien pelisääntöjen osalta?

Kiitos kokemuksen jakamisesta ja ihana kuulla, että pelaamisen ilo on löytynyt. Asiantuntijamme vastaa sinulle pian:)

Anonyymi kirjoitti:

Välillä tuntuu, että vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan pelaamaan vuotta vanhempien kanssa. Mitä mieltä olette tästä?

Kiitos näkemyksen jakamisesta. Asiantuntijamme palaa sinulle pian:)

Anonyymi kirjoitti:

Välillä tuntuu, että vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan pelaamaan vuotta vanhempien kanssa. Mitä mieltä olette tästä?

Hei.... noh.... Jos vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan vuotta vanhempiin, niin siinä ei lähtökohtaisesti mennä ihan oikeassa järjestyksessä lapsen harrastuksen suhteen.

Joka tapauksessa lapsia pelaa vuotta vanhemmissa esim. koska ovat sattuneet aloittamaan aiemmin tai muuta reittiä päätyneet vuotta vanhempien mukaan. Jossain vaiheessa monilla seuroilla on myös tapana hakea kehittymiseen sopivampaa ympäristöä sijoittamalla joitakin pelaajia vuotta vanhempiin osaan harjoituksissa ja peleissä tai kokonaan.

- Markus

Moi! Kiitos kokemuksenne jakamisesta! On ihan ok, että potentiaalisille pelaajalle haetaan lisähaastetta vanhemmasta ikäluokasta, mikäli esimerkiksi koetaan ettei pelaajan omassa ikäluokassa ole enää riittävästi kehittävää haastetta harjoituksissa ja peleissä.

Todella harmillista, että poikasi joutui kokemaan kuvaamaasi epäasiallista kohtelua. Mutta hyvä kuulla, että asiat ovat nyt paremmin.

Kun joukkuetta, seuraa tai ikäryhmää vaihdetaan, on kyseessä aina yksilön kohdalla isosta muutoksesta. Henkilöt, joiden kanssa ollaan tiiviisti tekemisissä, usein lähes päivittäin, vaihtuvat. Uuden pelaajan kohdalla valmentajan pitää olla erityisen herkästi "tuntosarvet" pystyssä, ja seurata miten hän solahtaa uuteen ryhmään ja miten hänet kohdataan ryhmässä. Kysellä kuulumisia, ja seurata käytöstä. Muuta joukkuetta on myös hyvä valmistella ennakolta, että ryhmään on pian tulossa uusi pelaaja, ja on tärkeää, että hän kokee itsensä tervetulleeksi. Myös huoltajan on hyvä olla erityisen hereillä asian suhteen, ja kysellä kotona ja seurata, miten hän kokee uuden ympäristönsä. -Teemu

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta.

Poikani kohdalla kyse oli juuri siitä, että hänelle haluttiin seuran puolesta tarjota motivoivampaa ympäristöä kehittyä ja me vanhemmat yhdessä pojan kanssa olimme samaa mieltä, että lisähaastetta kaivataan. Valitettavasti homma ei tämän ko joukkueen, ja erityisesti valmentajan, kanssa toiminut, mutta onneksi pelit jatkuvat nyt paremmissa tunnelmissa 😊

Onko Palloliitolla jotain erityisiä ohjeistuksia/suosituksia siitä, miten uusi pelaaja vastaanotetaan joukkueeseen? Ero siinä, miten poikani ja itseasiassa koko perhe vastaanotettiin tässä nykyisessä joukkueessa on kuin yö ja päivä ja jäin miettimään, kiinnitetäänkö tällaisiin huomiota ihan Palloliiton tasolta vai ovatko nämä vain seurasta/henkilöistä kiinni?

Lue lisää

Nykyisessä valmentajakoulutuksessamme korostuu hyvinkin paljon valmentajien erilaiset vuorotusvaikutustaidot monella eri koulutustasolla ihan startista lähtien.

Mutta luonnollisesti ihmisillä on erilaiset valmiudet toimia vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Kiitos, että jaoit perheenne kokemuksen! Sen avulla saimme tärkeän aiheen esille, mikä toivottavasti havahduttaa valmentajia asian tärkeyden suhteen. -Teemu

Kiitos hyvästä kysymyksestä, asiantuntijat vastaavat pian, mutta tähän olisi tosi kiva saada myös muilta keskustelijoilta hyviä kokemuksia!

Hei!

Erinomainen kysymys....

Voi olla että se kiinnostus on suuntautunut muualle ja se ei ehkä ollenkaan vai vähään aikaan palaa jalkapalloon.

Muutamia hyväksi havaittuja keinoja on ollut että aiemmat tärkeät valmentajat tai pelikaverit alkavat houkutella ensin pelaamaan johonkin joukkueeseen (tai vain treeneihin). Jollekin se, että pääsee taas pelaamaan voi alkaa sytyttää innostusta, jollekin kokeilu treeneissä voi olla parempi reitti. Olennaista on tuttu kysyjä (tai tutun vinkistä sopiva valmentajan houkuttelu).

Asiasta voi myös kokeilla keskustella itse, jos sitä kautta löytyisi uusia virikkeitä.

Myös merkittävässä jalkapallotapahtumassa esimerkiksi katsojana käyminen voi innostaa uudelleen.

Liikaa ei kannata tuputtaa, saati pakottaa mutta sopivat houkuttelut voivat joskus osua kohdilleen.

- Markus

Hei!

Peliaika on erittäin keskeinen aihe! Tällä hetkellä keskeisintä olisi lisätä kaikkien pelaajien peliaikaa. Pelejä pitäisi järjestää enemmän, kaikille joukkueille/ryhmille sekä mennä pelaamaan pienemmillä peliryhmillä.

Tätä kautta peliaikaa tulisi varmasti kaikille ihan tarpeeksi vaikka osa pelaisikin enemmän kuin toiset. Toki kauden mittakaavassa on tärkeää että toisissa tapahtumissa taas toiset pelaavat enemmän, kun puhutaan 5v5 ikävaiheista. Yleisesti ottaen mukaan otettavien pelaajien olisi hyvä pelata tapahtumassa, joihin heidät on otettu mukaan lasten vaiheessa.

Palloliiton valmennuslinjasta löytyvät suuntaa-antavat pelimäärät eri ikävaiheissa, joilla siis tarkoitetaan sitä että kaikki pelaajat pääsevät pelaaman tämän verran. Tästä syystä tuo aloitus vastauksessa, koska peliajan jakautuminen yksittäisessä ottelussa ei ole niin iso ongelma jos kaikille on rakennettu tarpeeksi pelejä kauden ajaksi.

https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

- Markus

Hei! Kiitos tästä nostosta. Valitettavasti tällaista tapahtuu kentän laidoilla. Toivoisi, että aikuiset ihmiset osaisivat nauttia ja keskittyä oman lapsen harrastuksessa tukemiseen. Mitäs jos ne tasoryhmät olisivat elävämpiä ja joustavia niin ei pääsisi vanhemmat "elitisoitumaan". Näkisin myös tärkeänä, että toisia kunnioittavat pelisäännöt rakennetaan joukkueissa myös yhdessä vanhempien kanssa. - Jani

Hei!

Palloliitossa tavoitellaan että jokaisella lapsella on koulutettu valmentaja ja olemme tässä tavoitteessa päässeet viimeisinä vuosina paljon parempaan tilanteeseen. Nämä koulutukset ovat Palloliiton Futisvalmentajan startti- ja ikävaihekoulutuksia sekä siitä voi sitten edetä aina UEFA:n (Euroopan jalkapalloliitto) koulutuksiin, joita myös Palloliitto järjestää Suomessa.

Myös muita valmennukseen liittyviä koulutuksia on olemassa Suomessa tarjolla.

Jalkapallossa on yli 160 000 pelaajaa, joten todella korkeiden tutkintovaatimusten asettaminen että saa valmentaa voisi johtaa siihen, että toimintaa ei voisi järjestää. Erilaisissa rooleissa toimiville seurojen valmennuksesta vastaaville sekä osalle valmentajista on voitu asettaa erilaisissa asioissa kriteerejä mitä koulutuksia pitää olla suoritettuna.

Kiroileminen ei ole hyväksyttävää lasten valmennuksessa ja jos on tarve huutaa, niin on hyvä täsmentää millaista huutamista tarkoitetaan. Epäasiallinen huutaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos haluan valmentajana saada muutoksen joukkueen intensiteettiin tai antaa ohjeita todella kaukana olevalle pelaajalle, niin minun pitää huutaa, sillä puheääneni ei riitä tässä. Kyse on tietenkin äänensävystä ja viestin sisällöstä, ei pelkästään onko puhetta vai huutamista.

- Markus

Anonyymi kirjoitti:

Tätä huutamista ja kiroilua kuulee/näkee erityisesti kilpatasolla. Mitä valmentajat luulevat tällä saavuttavansa? Kenen tähän pitäisi puuttua ja miten?

Hyvä kysymys ja ikävä juttu. Miten tällaisiin tilanteisiin on muiden keskustelijoiden kokemuksen mukaan puututtu?

Anonyymi kirjoitti:

Tätä huutamista ja kiroilua kuulee/näkee erityisesti kilpatasolla. Mitä valmentajat luulevat tällä saavuttavansa? Kenen tähän pitäisi puuttua ja miten?

Hei,

kiitos kokemuksen jakamisesta, vaikka ikävältä kuulostaa kyllä.

Tässä yksi uusi toimenpide, jota testaamme tällä kaudella Palloliiton tapahtumissa ilmapiirin parantamiseksi lasten ja nuorten ottelutapahtumissa:
https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/asiaton-huutelu-kuriin-fair-play--vastaavat-turvaamaan-ilmapiiria-lasten-ja-nuort

Anonyymi kirjoitti:

Tätä huutamista ja kiroilua kuulee/näkee erityisesti kilpatasolla. Mitä valmentajat luulevat tällä saavuttavansa? Kenen tähän pitäisi puuttua ja miten?

Hei!

Tosiaan kuten tuossa ylhäällä, niin kiroileminen ei ole hyväksyttävää lasten valmennuksessa

Uskon että tarkoitat aika aggressiivista huutamista. Epäasiallinen huutaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos haluan valmentajana saada muutoksen joukkueen intensiteettiin tai antaa ohjeita todella kaukana olevalle pelaajalle, niin minun pitää huutaa, sillä puheääneni ei riitä tässä. Kyse on tietenkin äänensävystä ja viestin sisällöstä, ei pelkästään onko puhetta vai huutamista.

Jalkapallossa usein tunteet nousevat valmentajallakin pintaan pelien aikana, jolloin eläytyminen ja kannustaminen äänekkäästikin on myös hyvä asia ja luo merkitystä tapahtumalle. Tasapaino sopivan kannustavan eläytymisen ja vaatimisen sekä räyhäävän huutamisen välillä on erittäin keskeinen osaamisalue, jossa toivottavasti tapahtuu kehitystä!

- Markus

Anonyymi kirjoitti:

Tosi huonosti puututtu. Kilpatason valmentajaa nuoleskelee kaikki: pelaajat, vanhemmat ja seura tietysti tukee omaa huippuvalmentajaansa.
Vanhemmat ja pelkäävät, että pelaaja tiputetaan kilparyhmästä, jos sanovat mitään negatiivistä valmentajasta. Eikö Palloliitto voisi puuttua tähän?

Lue lisää

Hei!

Kuulostaa todella valitettavalta tilanteelta. Jos keskustelua on yritetty seuran kanssa ja asiat eivät miksikään muutu ja tunne tilanteesta on edelleen täysin sama.

Tässä tilanteessa voi selvittää onko seuralla jotain epäasiallisen käyttäytymisen kanavaa, jonne asiasta voisi ottaa yhteyttä.

Jos sellaista ei ole, niin jalkapalloyhteisö voi käyttää Palloliiton vastaavaa kanavaa: https://www.palloliitto.fi/whistleblower

Tämän sivuston kautta voi viedä asiaa eteenpäin anonyymisti.

- Markus

Ei ole optimaalinen tilanne. Tällaisissa tapauksissa on iso vaara, että valmennuksen näkemykset pelaajien ominaisuuksista "lukkiutuvat", eikä tapahtunutta kehitystä huomata tai esimerkiksi ei osata ajatella pelaajaa jollakin toisella pelipaikalla, vaikka se voisi sopia hänelle oikeinkin hyvin.

Olisi tärkeää, että pelaajien osaamisen tasoa arvioisi valmennuksen lisäksi aika ajoin esimerkiksi seuran valmennuspäällikkö, junioripäällikkö, ikäluokkavastaava tai joku muu joukkueen ulkopuolinen jäsen, jolla on aiheesta kompetenssia. /Teemu

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Avoin viestintä vanhempien suuntaan on äärimmäisen tärkeää. Asioita pitää jaksaa toistaa, päätöksiä perustella ja olla ylipäätään avoin toimintatavoista. Moni tulipalo voitaisiin välttää ihan avaan perustoimintatapojen riittävällä avaamisella. Vanhempainillat ovat tärkeitä, mutta vanhempia pitää jaksaa aidosti kohdata myös treenien yhteydessä. -Teemu

Lue lisää

Kiitos Teemu!

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kysyisin meidän asiantuntijoilta, että jos kertoisitte jokainen viisi hyvää vinkkiä, että mikä on kokemuksenne mukaan tukenut vanhempien ja valmentajien hyvää yhteistyötä?

Lue lisää

Viisi vinkkiä!

1) Seura/joukkue/valmentaja tekee kyselyn pelaajalle (jos perheelle, niin pelaaja vastaa, vanhemmat tukee) kauden alussa, jonka kautta oppii tuntemaan pelaajaa / perheen --> käydään keskustelu jossain vaiheessa alkukautta sen pohjalta

2) Kauden aikana järjestettävät pelaajakeskustelut 2-3 kertaa kaudessa, jossa tarkastellaan pelaajan vahvuuksia ja mahdollisuuksia kehittyä

3) Kauden aikana tavataan vanhemmat a) kauden alussa --> seuran toimintatavat käydään läpi b) kauden puolessä välissä tilannekatsaus ja infotaan jo seuraavasta kauden vaihteesta

4) Tehdään kausittain tyytyväisyyskysely, joka puretaan myös - ainakin lyhyesti

5) Molemminpuolinen kunnioittava käyttäytyminen ja toisen roolin arvostaminen

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kysyisin meidän asiantuntijoilta, että jos kertoisitte jokainen viisi hyvää vinkkiä, että mikä on kokemuksenne mukaan tukenut vanhempien ja valmentajien hyvää yhteistyötä?

Lue lisää

Tässä muutamia nostoja... Vanhempien arjessa kohtaaminen, systemaattisesti toteutetut "vanhempainvartit" joukkueen arjesta ja toiminnasta, toimintatavoista ja pelisäännöistä sopiminen heti kauden alussa ja reflektointi myös näistä, yhteistoiminnan järjestäminen vanhemmille ryhmäyttää myös perheitä ja edistää siten positiivista vuorovaikutusilmapiiriä... -Jani

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Tässä muutamia nostoja... Vanhempien arjessa kohtaaminen, systemaattisesti toteutetut "vanhempainvartit" joukkueen arjesta ja toiminnasta, toimintatavoista ja pelisäännöistä sopiminen heti kauden alussa ja reflektointi myös näistä, yhteistoiminnan järjestäminen vanhemmille ryhmäyttää myös perheitä ja edistää siten positiivista vuorovaikutusilmapiiriä... -Jani

Lue lisää

Kiitos Jani!

Hyvä kysymys, kiitos! Asiantuntija vastaa tähän pian :)

Hei!

Täältä voisi löytyä muutamia ajatuksia: https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille/lapsesi-harrastuksen-tukeminen

Lisäksi Teemu vastasi alla olevalla tavalla aiemmin saman tyyppiseen teemaan

"Moi! Jalkapallossa pelaaja-ammattilaiseksi asti eteneminen on hyvin haastavaa ihan kaikille - myös kilpatasolla lapsi- ja nuoruusvaiheessa pelaaville pelaajille. Mutta on mahdollista, että ammattilaiseksi asti etenee, vaikka ei pelaisi koko ajan oman ikäluokkansa korkeimmilla tasoilla juniorisarjoissa. Huuhkajien keskuspuolustaja, Saksassa ammatikseen pelaava Robert Ivanov, on hyvä esimerkki pelaajasta, joka juniorivuosinaan pelasi myös alemmilla tasoilla.

Tälle 13-vuotiaalle sanoisin, että harjoittele todella paljon pallon kanssa, kun kerran intoa piisaa! Opettele käsittelemään palloa sujuvasti molemmin jaloin, hio molempien jalkojen ensimmäistä kosketusta ja potkutekniikkaa. Pelata pitää paljon. Sinun pitää pelata oman seurasi joukkueissa, mutta myös muuten joukkuetoiminnan ulkopuolella. Yritä järjestää puistopelejä tai mene vastaaviin rohkeasti mukaan. Joka päivä kun olet pallon kanssa ja pelaat paljon -> kehitystä tapahtuu varmasti. Aika sitten näyttää minne asti pelaajana pääset, mutta matka on tärkein! -Teemu "


Eli itsekin juttelisin pelaajan kanssa sekä jos hän haluaa harjoitella, niin lähtisin tukemaan mm. erilaisia mahdollisuuksia pelata kotona, lähellä kotia tai harjoitella muuten. Tukea tarvittavien varusteiden, olosuhteiden ja mahdollisuuksien luonnissa.

Tsemppiä!

- Markus

Hei! Kuvaat hyvin sitä haastetta, joka liittyy lukittuun tasoryhmämalliin ja valmennusresurssien kohdentamisen epätasapainoon. Motivaation ja kehittymisen kannalta on vaarallista jos 7-vuotiaat ovat pitkään lukittuna tietylle tasolle ja erityisesti jos kaikille "tasoille" ei löydy riittävästi osaavaa valmennusta. Kehittymistä saattaa tapahtua lapsuusvaiheessa hyvinkin vauhdikkaasti, joten motivaatiosta tulisi huolehtia mahdollistamalla lapsipelaajien liikkuminen joustavasti eri tasoilla. Valmennusresurssien optimointi ja toiminnan organisointi, ikäluokan koko huomioiden, tulisi mahdollistaa niin, että kaikki pelaajat saavat hyvän ja kehittävän harjoitus- ja pelivasteen. - Jani

Kiitos kysymyksestä, asiantuntija vastaa tähän pian!

Hei!

Olen sanonut todella useasti. Toki muoto on usein ollut, että pitää panostaa enemmän treenaamiseen, jotta saavuttaa omat tavoitteensa, saa enemmän peliaikaa, mutta myös joskus että pysyy ykkösjoukkueessa tai jossain muussa ryhmässä, johon on enemmän pelaajia kuin paikkoja.

Pääosin positiivisesti. Viesti on otettu vastaan ja toiminta hyvin usein parantunut, jolloin tavoitteita on saavutettu enemmän kuin, jos en olisi sanonut.

Muutaman kerran on suhtauduttu, että "ei pidä paikkaansa" tai "ei voi enää harjoitella enemmän", mutta nämä ovat merkittävä vähemmistö. Näissä tilanteissa olemme olleet eri mieltä tilanteesta mutta sopineet toimintatavat jatkoon silti uudestaan.

Muutaman kerran pelaaja on vaihtanut seuraa itse.

- Markus

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Hei!

Olen sanonut todella useasti. Toki muoto on usein ollut, että pitää panostaa enemmän treenaamiseen, jotta saavuttaa omat tavoitteensa, saa enemmän peliaikaa, mutta myös joskus että pysyy ykkösjoukkueessa tai jossain muussa ryhmässä, johon on enemmän pelaajia kuin paikkoja.

Pääosin positiivisesti. Viesti on otettu vastaan ja toiminta hyvin usein parantunut, jolloin tavoitteita on saavutettu enemmän kuin, jos en olisi sanonut.

Muutaman kerran on suhtauduttu, että "ei pidä paikkaansa" tai "ei voi enää harjoitella enemmän", mutta nämä ovat merkittävä vähemmistö. Näissä tilanteissa olemme olleet eri mieltä tilanteesta mutta sopineet toimintatavat jatkoon silti uudestaan.

Muutaman kerran pelaaja on vaihtanut seuraa itse.

- Markus

Lue lisää

...lisäisin että tavoitteena omassa vuorovaikutuksessa on ollut empaattinen sävy mutta asiat faktana. Lisäksi olen itse valmis auttamaan harjoittelun lisäämisessä / parantamisessa.

- Markus

Kiitos kysymyksestä, asiantuntija vastaa tähän kohta.

Tähän teemaan liittyen olemme saaneet myös ennakkoon kysymyksiä: Eikö juuri nämä hitaammin kehittyvät tarvitse paljon peliä ja harjoitusta? Onko pelitapahtumia riittävästi?

Kiitokset tilannekuvauksesta! Olen valitettavasti törmännyt työssäni vastaaviin esimerkkeihin. Kuvaamassasi tilanteessa perusryhmän lapsille, joilla on kova into treenata enemmän kuin kahdesti viikossa, pitäisi tämä mahdollistaa. Varsinkin kun kyse on vasta 9-10 vuotiaista lapsista.

Isossa kuvassa seurojen tulisi mielestäni pystyä tarjoamaan lasten jalkapallossa joustavammin erilaisia vaihtoehtoja olla toiminnassa mukana esimerkiksi riippuen siitä, kuinka monta kertaa viikossa pelaaja haluaa harjoitella tai siitä onko hänellä muita viikoittaisia harrastuksia. /Teemu

Kiitos kysymyksestä, tähänkin on tulossa vastausta :)

Hei!

Pitäisi... tai ainakin se olisi hyvä rajata todella selkeästi erilaiseen toimintaan ja mahdollisesti vasta jostain myöhemmästä nuoruusiästä. Kokeneen jalkapallotoimijan sanoin: "on vain yksi taso jalkapallossa".

Omastakin mielestäni on vain jalkapalloa. Sitten voi olla erilaisia tapoja pelata tai harjoitella sitä. En itse ole koskaan toiminut "harrastetasolla" vaikka olen ollut jalkapallokouluissa tai kaupunginosatoiminnassa valmentajana.

- Markus

Kiitos omien kokemusten jakamisesta ja tervetuloa mukaan keskusteluun!

Hei.

Kommentissasi oli paljon dilemmoja, joihin nykyinen ja myös 2025-2028 strategiamme vastaa: https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

Panostamme mm. osaavan valmennuksen lisäämiseen, mahdollistaviin olosuhteisiin ja tavoiteohjautuviin seuroihin.

Olet tunnistanut hyvin haasteita ja näemme myös Future -toiminnan kehittämisellä mahdollisuuksia.

Oliko joku erityinen kohta, jota haluaisit kuulla tarkemmin?

Tampereella on jo kaksi jalkapallohallia ja 4 lämmitettävää tekonurmea, jotka tasaisesti ovat tyhjänä myös talvella, vaikka ovat sulana. Varmasti mahdollisuuksia on toiminnan laajentamiseen tai muiden kuin kilparyhmien toiminnan kehittämiseen jälleen paremmin kuin aiemmin.

- Markus

Tervetuloa mukaan keskusteluun ja omien kokemusten jakamisesta. Onko teillä ollut yhteistä keskustelua harjoitusten kehittämiseen liittyen?

Viivajuoksut olivat klassikkotreeni myös omina junnuvuosinani, mutta toivottavasti nykyään niissä on jo mahdollisimman paljon pallo mukana ;)

Olet täysin oikeassa, että monet harjoitukset on hyvä tehdä koko joukkueen kera - monen eritasoisen pelaajan kesken. Esimerkiksi pallo ja pelaaja -harjoitukset on todella tärkeäkin tehdä eritasoisten pelaajien kesken, koska silloin pelaajat oppivat toisiltaan. Mallioppiminen on tehokasta, kun halutut suoritukset näyttää ne jo hallitseva vertainen pelaaja eikä aikuinen. Muutenkin eri tasoilla pelaavia pelaajia kannattaa sekoitella harjoituksissa mahdollisimman paljon, jotta ei tapahtuisi tuota kuvaamaasi "jengin jakautumista". /Teemu

Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Hei!

Kustannukset puhuttavat!

Puhuimme jo tuolla aiemmin että "on vain jalkapalloa" ja "olisi hyvä että olisi vain yksi taso pelata jalkapalloa".

Seurassanne on kuitenkin käsittääkseni kilpa- ja perustoiminta. Ja jos luen oikein, niin kustannukset vanhemmille ovat samat, mutta toinen toiminta saa vähemmän vastinetta.

Seurat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka voivat toimia omien ry:n sääntöjensä mukaisesti, jolloin on mahdollista kohdentaa seuran resursseja sovittuihin kohtiin toimintaa.

Seurat ovat todella erilaisia kustannusrakenteissaan sekä tavoissaan rahoittaa toimintaansa. Otamme pohdintaan voimmeko rakentaa jotain ohjeistuksenomaisia kustannusraameja ymmärryksen kehittämiseksi. Idea on hyvä, joskin haastava näistä syistä.

Tässä tilanteessa voitte keskustella seuranne kanssa sekä tarkastella muiden mahdollisten seurojen toimintatapoja kustannusten suhteen.

- Markus

Kiitos kysymyksistä, meidän asiantuntijat vastaavat kohtapuolin :)

Hei! Yleisemminkin ottaen on ihan hyvä tapa, että seuran sisällä pelataan keskinäisiä otteluita. Sillä saa otteluvastetta helposti ja tehokkaasti järjestettyä lisää. Pelaajille matsit on hyvä mahdollisuus näyttää osaamistaan ja myös valmentajat näkevät kaikki pelaajat yhdessä ja näkevät heidän kehittymistään. Toivottavaa olisi, että eri ryhmien valmentajat käyvät aktiivista vuoropuhelua ja myös ovat läsnä seuraamassa kaikkien ryhmien harjoittelua ja pelaajia, jotta kehittymisen tuki ja seuranta ei rajoitu ainoastaan näihin sisäisiin pelikohtaamisiin. - Jani

Moi! Poikien ja tyttöjen ensimmäiset maajoukkueet kootaan tällä hetkellä sen vuoden syksyllä, kun pelaajat täyttävät 14 vuotta eli ovat kasiluokkalaisten ikäisiä. Tulevana syksynä alkaa 2010 syntyneiden maajoukkuetoiminta (alueellisesti ja valtakunnallisesti).

Anonyymi kirjoitti:

Kuka nämä valinnat tehdään? Miten voidaan haarukoida koko ikäluokka? Kuinka vaikea on päästä enää maajoukkueeseen, jos ei pääse heti ekalla kierroksella mukaan?

Vastaan poikien osalta, koska toimin pojissa aluevalmentajana.

Meillä on viisi aluevalmentajaa, jotka kattavat koko Suomen. Jokaisen aluevalmentajan pitää oppia tuntemaan koko kyseisen ikäluokan kilpataso omalla alueellaan. Esimerkiksi minä olen nyt talven ja kevään 2024 ajan tehnyt pelaajatarkkailua P14 Liigan ja P14 Ykkösen otteluissa, ja ikäluokan näillä tasoilla pelaavat 14 joukkuetta alkavat olla ihan kohtuullisesti "hallussa". Tsekkaan vielä Kakkosen tasolta muutamat yksittäiset pelaajat ennen kesäkuussa tehtäviä Huuhkajaturnauksen pelaajavalintoja. Toki pelaajatarkkailu jatkuu turnauksen jälkeen, koska pelaajat kehittyvät eri tahtiin.

Ikäluokan ensimmäinen iso valtakunnallinen tapahtuma on kesäkuun Huuhkajaturnaus, joka kulki aiemmin nimellä Pohjola Cup ja Piirijoukkue Cup.

Tapahtumaan kutsutaan 240 pelaajaa koko Suomesta. Tämän jälkeen alkaa aluetoiminta ed. mainituilla viidellä alueella. Aluetoiminnassa järjestetään päivän mittaisia leirejä noin kerran kuudessa viikossa. Alueleirit ovat pelaajille henkilökohtaisia tasonmittaustapahtumia (pelaaja saa selville vahvuuksia ja kehityskohteitaan normaalia vähän kovemmassa ympäristössä) sekä pelaajatarkkailutapahtumia alue- ja maajoukkuetoimintaa varten.

Alue- ja maajoukkuetoimintaa järjestetään rinta rinnan, ja jokaiseen tapahtumaan pelaajat valitaan aina erikseen. Eli mikään ryhmä ei ole koskaan "kiinteä", vaan esimerkiksi maajoukkueeseen voi päästä missä tahansa vaiheessa, vaikka pelaaja ei olisi esimerkiksi ollut mukana Huuhkajaturnauksessa.

Aluetoiminta kestää puolitoista vuotta (kasiluokan kesästä ysiluokan jouluun) ja siinä on mukana 400-500 eri pelaajaa koko Suomesta. U15 maajoukkueessa tuon puolen toista vuoden aikana pelaa noin 40-50 eri pelaajaa noin reilussa kymmenessä maaottelussa.

Aluetoiminnan päätyttyä ikäluokalla jatkuu U16 maajoukkuetoiminta, jonka rinnalle saamme toivottavasti entistäkin laajempaa FUTURE-maajoukkuetoimintaa jo lähitulevaisuudessa.

Palloliiton strategiasta 2025-2028 voi tarkastella tiedolla johtamisen jatkuvasti kasvavaa merkitystä https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

Tavoitteena on hyödyntää erilaista tietoa jalkapallon organisointiin sekä kehittämiseen.

RAE:n suhteen on tärkeää edelleen synnyttää tietoisuutta ja sen pohjalta toimintatapoja mm. seuroissa. Kun tällä hetkellä pelaajien sijoittuminen joukkueisiin perustuu alussa hyvin pitkälti syntymävuoteen, niin samana vuonna syntyneillä pelaajilla on osaamiseroja, joka johtaa usein pelaajien syntymäkuukausien painottumiseen alkuvuoteen. Konkreettisimpia asioita ovat tällä hetkellä asian nostaminen esiin eri koulutuksissa ja foorumeissa. Tärkeää jatkaa tutkimista ja erityisesti toimivien toimenpiteiden etsimistä.

- Markus

SuomenPalloliitto kirjoitti:

Palloliiton strategiasta 2025-2028 voi tarkastella tiedolla johtamisen jatkuvasti kasvavaa merkitystä https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

Tavoitteena on hyödyntää erilaista tietoa jalkapallon organisointiin sekä kehittämiseen.

RAE:n suhteen on tärkeää edelleen synnyttää tietoisuutta ja sen pohjalta toimintatapoja mm. seuroissa. Kun tällä hetkellä pelaajien sijoittuminen joukkueisiin perustuu alussa hyvin pitkälti syntymävuoteen, niin samana vuonna syntyneillä pelaajilla on osaamiseroja, joka johtaa usein pelaajien syntymäkuukausien painottumiseen alkuvuoteen. Konkreettisimpia asioita ovat tällä hetkellä asian nostaminen esiin eri koulutuksissa ja foorumeissa. Tärkeää jatkaa tutkimista ja erityisesti toimivien toimenpiteiden etsimistä.

- Markus

Lue lisää

Kiitos Markus!

Hei!

Tässä olisi hyvä toimintatapa mm. monelle seuralle käyttöönotettavaksi. Voimme myös Palloliittona miettiä voidaanko tätä mahdollisuutta hyödyntää jossain kilpailutoiminnassamme.

- Markus

Hei!

Maajoukkueen taso on seurausta todella monesta erilaisesta asiasta tässä kompleksisessa jalkapallomaailmassa.

Meillä on ajanjakso suomalaisessa jalkapallossa jolloin ei ollut tasoryhmiä pitkään aikaan ja nyt tasoryhmiä on käytetty onnistuneesti ja vähemmän onnistuneesti. Näitä aikakausia voidaan vertailla tutkimusten kautta.

Näkisin, että kokonaan siirtyminen pois tasoryhmistä heikentäisi Suomen maajoukkueen menestymisen todennäköisyyksiä. Niitä parantaisi taas tasoryhmien käyttäminen osaavammin sekä monen muun jalkapalloon liittyvän asian kehittyminen.

Merkittävimmin vaikuttaisi koko liikuntamäärien kasvattaminen merkittävästi isommiksi ja omatoimisen harjoittelun merkittävä lisääntyminen Suomessa.

- Markus

Hei!

Hyvä, konkreettinen aloite! Huomioitu.

- Markus

Hei!

Oli ihan mahtavaa keskustella kaikkien kanssa! Iso kiitos kaikista nostoista, kommenteista, kysymyksistä, positiivisista esimerkeistä ja ehdotuksista!

Keskustelu varmasti jatkuu tämän(kin) jälkeen Palloliiton toiminnassa.

Tässä vielä koottuna keskeisimpiä nostoja ja linkkejä tästä keskustelusta:

* vältetään nimeämästä ryhmiä harrasteryhmiksi tai muiksi valmiiksi tiettyyn muottiin ohjaaviksi. Kaikki pelaavat jalkapalloa!
* avoin viestintä ja vuorovaikutus on keskeinen asia tasoryhmien tekemisessä ja käyttöönottamisessa
* tasoryhmien tarkoitus on luoda sopivaa kehittymisen haastetta sekä onnistumisen elämyksiä kaikille
* on tärkeää huomioida pelaajien kohtaaminen sekä tasoryhmien perusteissa että niissä tapahtuvissa muutoksissa
* vanhempien rooli pelaajan kanssa keskusteluista urheilusta, sitkeyden tärkeydestä ja harjoitusmahdollisuuksien luomisessa keskeistä
* Kannattaa nauttia jalkapallosta! Ja panostaa sitkeään omatoimiseen harjoitteluun sekä muuhun liikkumiseen ja täysillä yrittämiseen treeneissä ja peleissä!

https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille/lapsesi-harrastuksen-tukeminen

https://tutkimustietokanta.palloliitto.fi/ (hae esim. hakusanoilla tasoryhm tai tasojouk)

https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/asiaton-huutelu-kuriin-fair-play--vastaavat-turvaamaan-ilmapiiria-lasten-ja-nuort

https://www.palloliitto.fi/whistleblower

Tervetuloa mukaan keskusteluun ja kiitos omien kokemusten jakamisesta!

Kuvaamasi tilanne on aika yleinen pienten tai keskisuurten seurojen joukkueissa, joissa on "poikkeuksellisen" terävä kärki ja jonka valmentaminen on valmentajien kannalta todella motivoivaa.

Näissä tapauksissa usein syntyy haasteita, kun pelaajat vanhenevat - joukkueet siirtyvät isompiin pelimuotoihin (5v5 -> 8v8 -> 11v11) samalla, kun tulee luonnollisesti lopettamisia ja jotkut pelaajat valitsevat aivan muita lajeja/harrastuksia. Äkkiä huomataan, ettei pelaajia ei olekaan tarpeeksi, ja tapahtuu joukkueen suorituskyvyn selvä taantuma.

Jokaiselle lapselle tulisi jo lähtökohtaisesti tarjota hyvää valmennusta. Mutta valmentajien tulisi myös motivoitua valmentamaan isompaa ryhmää laadukkaasti jo senkin takia, että joukkueen tulevaisuus olisi turvattu mahdollisimman pitkälle. -Teemu

Hei! Kaikessa lasten valmennustoiminnassa tasosta riippumatta monipuolisuus on tärkeää. Erilaisten ärsykkeiden tarjoaminen ja mahdollistaminen on positiivinen asia. Jalkapalloharjoituksissa toivottavaa olisi, että siellä kentällä on reilusti pelinomaista liikettä ja toistoja eikä pelkää tötsien kiertämistä. -Jani

Hei!

Valmennuslinja:
" OMAA TASOA HAASTAVAT TAVOITTEET, KOKONAISHARJOITTELUN MÄÄRÄ JA LAATU SEKÄ ERIYTTÄMINEN IKÄ- JA KEHITYSVAIHEESEEN SOPIVALLA TAVALLA KESKIÖSSÄ "
https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

Lisäksi tästä keskustelusta 4:n tunnin ajalta löytyy paljon ohjausta laadukkaaseen tasoryhmien muodostamiseen :)

Keskustelu myös varmasti jatkuu!

- Markus

Hyvä fiilis jäi! Savu nousi päästä, kun koko neljän tunnin ajan sai pohtia ja näpytellä vastauksia. Eli odotetun aktiivista oli!

Kertyneitä kokemuksia ja kysymyksiä hyödynnetään varmasti ainakin lasten valmentajien koulutuksen sisällöissä, mutta myös seuravierailuilla, kun sparrailemme kunkin seuran toimintaa ja tekemistä. -Teemu