Kysy ja keskustele jalkapallon tasoryhmistä! Palloliiton asiantuntijat mukana 20.5. klo 16-20.

Suomen Palloliiton asiantuntijat keskustelevat ja vastaavat kysymyksiin lasten ja nuorten jalkapallon tasoryhmistä maanantaina 20.5.2024 kello 16–20.

Keskustelu on osa Ylen ja Erätauko-säätiön vetämää Hyvin sanottu -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää suomalaista keskustelukulttuuria.

Mitä tasoryhmät jalkapallossa ovat? Tasoryhmillä tarkoitetaan toiminnan sisällä tapahtuvaa eriyttämistä, jossa mahdollistetaan kehitysvaiheen mukainen hyvä ja laadukas oppimisen ympäristö.

Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon tunteita ja keskustelua. Tervetuloa mukaan jakamaan omia näkemyksiä ja kokemuksia tasoryhmistä sekä kysymään aiheesta Palloliiton asiantuntijoilta.

Illan aikana käydään keskustelua mm. seuraavista aiheista:
- Miksi tasoryhmiä tarvitaan vai pitäisikö ne poistaa?
- Miten pelaajat pitäisi jakaa tasoryhmiin? Miten tasoryhmätoimintaa voisi kehittää?
- Minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisitte vanhempina/huoltajina/aikuisina tasoryhmistä?

Tilaisuus on suunnattu erityisesti valmentajille, seuratoimijoille ja pelaajien vanhemmille, mutta mukaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet!

234

4824

    Vastaukset

    • Hei kaikille! Tervetuloa keskustelemaan jalkapallon tasoryhmistä seuraavan neljän tunnin ajan.

      Minun nimeni on Laura. Ohjaan ja kuljetan tätä keskustelua eteenpäin illan aikana. Aihe on mielenkiintoinen ja herättää varmasti keskustelua. Olemme saaneet myös etukäteen muutamia kysymyksiä, joita nostamme tämän illan aikana esiin.

      Keskustelussa on mukana myöskin aiheen asiantuntijoita, jotka keskustelevat kanssanne ja vastaavat tarpeen mukaan kysymyksiin.

      Keskustelussa noudatetaan Suomi24:n sääntöjen lisäksi Erätauon rakentavan keskustelun pelisääntöjä

      Pidäthän siis nämä ohjeet mielessä keskustelussa:

      * Pysythän asiassa. Keskustelu voi luonnollisesti polveilla, mutta etenkin Erätauko-keskusteluiden aihe on rajattu aloituksen mukaisesti.

      * Kerro omista kokemuksistasi. Mitkä asiat, tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiisi?

      * Kunnioita muita ihmisiä sekä omistasi poikkeavia mielipiteitä ja anna jokaiselle mahdollisuus kertoa näkemyksistään. Ristiriitoja voidaan käsitellä rakentavalla tavalla – provosoituminen voi pahimmillaan tuhota hyvän keskustelun.

      * Tavoitteena on käydä dialogia. Keskity toisten ajatuksiin, ja yritä jatkaa niiden pohjalta keskustelua. Koita etsiä myös piiloon jääneitä asioita. Kysy lisää. Näin voi syntyä uusia näkökulmia ja oivalluksia.

    • Tässä illan kulku, voit liittyä mukaan milloin vain! Keskustelemme vähän eri aiheista eri aikoina.

      Klo 16:00-16:10 

      Keskustelun teemat ja pelisäännöt sekä asiantuntijoiden esittäytyminen

      Klo 16:10-17:00 

      Tarvitaanko tasoryhmiä? Millaisia vaikutuksia tasoryhmiltä toivotaan?

      + Miten tasoryhmät palvelevat lapsen kehitystä? 
      + Onko mahdollista tunnistaa lapsuusvaiheessa pelaajat, jotka ovat aikuisvaiheessa parhaita?  

      Klo 17:00-18:00 

      Miten pelaajat pitäisi jakaa tasoryhmiin? Miten tasoryhmätoimintaa voisi kehittää?

      + Minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisitte vanhempina/huoltajina/aikuisina näistä tasoryhmistä?
      + Miten tukea lasta siinä jakotilanteessa? Miten tukea yhteisöä /joukkuetta?
      + Minkälainen valmentajien ja vanhempien yhteistyö tukisi lasten ja nuorten harrastamista?
      
Klo 18:00-19:00 Millaisia kokemuksia sinulla on tasoryhmistä? 

      + Miksi tämä aihe herättää niin paljon tunteita? Miten se vaikuttaa yhteistyöhön ja lasten harrastamiseen? 
      + Mikä auttaisi siihen, jos jotkut vanhemmat käyttäytyvät asiattomasti valmentajia, henkilöstöä ja lapsia kohtaan?
      + Valmentajan rooli ja vastuu

      Klo 19:00-20:00 Yleistä keskustelua, yhteenvetoa illan teemoista, linkkejä ja vinkkejä  

      + Minkälainen valmentajien ja vanhempien yhteistyö tukisi lasten ja nuorten harrastamista?
      + Jos yhteistyö aikuisten välillä toimisi ihanteellisesti, niin minkälaisia vaikutuksia sillä olisi joukkueen toimintaan ja lasten/nuorten harrastamiseen?

    • Meillä on mukana myöskin asiantuntijoita vastaamassa teidän kysymyksiin. Nyt olisi kiva, jos kaikki asiantuntijamme esittäytyisivät!

      • Hei

        Olen Markus

        Oon Lahesta ja pelannut nelos-, kolmos-, kakkos- ja ykkösjoukkueessa. Sekä tehnyt erilaisia taso- ja tasaryhmiä sekä -joukkueita yli 15 -vuotta seuratyössä. Nyt toimin Palloliitossa Palvelupäällikkönä (tutkimus- ja kehitystoiminta). Voidaan jutella siis teoriassa ja käytännössä tasoryhmiin liittyvistä asioista. Ai niin, kouluttaudun erotuomaksi viikon päästä.

        - Markus


      • Moi! Olen Palloliiton Lännen aluevalmentaja Teemu Eskola ja työskentelen 14-15 -vuotiaiden potentiaalisten maajoukkue-ehdokkaiden kanssa. Osa toimenkuvaani on olla alle 19-vuotiaiden maajoukkueen toinen valmentaja. Palloliitossa olen mukana lasten valmentajien koulutuksen kehittämisessä ja valmentajien kouluttajana. Seuratyössä olen valmentanut kaiken ikäisiä pelaajia – aivan aloittavista ikäluokista aikuisiin asti.


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei

        Olen Markus

        Oon Lahesta ja pelannut nelos-, kolmos-, kakkos- ja ykkösjoukkueessa. Sekä tehnyt erilaisia taso- ja tasaryhmiä sekä -joukkueita yli 15 -vuotta seuratyössä. Nyt toimin Palloliitossa Palvelupäällikkönä (tutkimus- ja kehitystoiminta). Voidaan jutella siis teoriassa ja käytännössä tasoryhmiin liittyvistä asioista. Ai niin, kouluttaudun erotuomaksi viikon päästä.

        - Markus

        Tervetuloa mukaan Markus!


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Olen Palloliiton Lännen aluevalmentaja Teemu Eskola ja työskentelen 14-15 -vuotiaiden potentiaalisten maajoukkue-ehdokkaiden kanssa. Osa toimenkuvaani on olla alle 19-vuotiaiden maajoukkueen toinen valmentaja. Palloliitossa olen mukana lasten valmentajien koulutuksen kehittämisessä ja valmentajien kouluttajana. Seuratyössä olen valmentanut kaiken ikäisiä pelaajia – aivan aloittavista ikäluokista aikuisiin asti.

        Moi Teemu ja lämpimästi tervetuloa mukaan!


    • Tervehdys kaikille! Minun nimeni on Jani Tulehmo ja toimin Palloliitossa lasten valmennuksen kehittämispäällikkönä. Olen toiminut lasten ja nuorten jalkapallon parissa noin 12 vuotta, joista kymmenisen vuotta seurakentässä lasten ja nuorten valmentajana ja nyt reilut pari vuotta Palloliiton koulutustiimissä, jossa tämän hetken tehtäväni kytkeytyy erityisesti lasten valmennuksen kehittämiseen. Olen erityisen kiinnostunut erilaisista kokemuksista ja näkemyksistä, joita tasoryhmien toteuttamiseen lapsuusvaiheessa liittyy. Kiitos kaikille jo etukäteen!

      • Tervetuloa mukaan Jani! Kiva, että olet mukana.


      • Anonyymi

        Miten voi toimia tilanteessa, jossa valmentaja ei anna sijaa kaikille lapsille edetä tasoissa joustavasti, vaikka lapsi itse kokee pärjäävänsä hyvin ja saavansa haastetta enemmän tasokkaammassa pelissä kuin alemman tason peleissä. Olen ehdottanut joustavampaa näkemystä ja lapsen kannalta pehmeämpää lähestymistapaa asiaan, mutta isävalmentaja pitää valmentajien omat lapset tiiviisti ykkösessä, eikä sinne pääse helposti edes halutessaan. Tällainen tyyli on tappamassa usean pojan motivaation. Ykköstasossa on todellakin siirtymävaraa. Osa pojista on siellä vain hengailemassa, eikä heidän motivaationsa oikein näy. Silloin mielestäni pitäisi paikka aueta seuraavalle motivoituneemmalle pelaajalle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten voi toimia tilanteessa, jossa valmentaja ei anna sijaa kaikille lapsille edetä tasoissa joustavasti, vaikka lapsi itse kokee pärjäävänsä hyvin ja saavansa haastetta enemmän tasokkaammassa pelissä kuin alemman tason peleissä. Olen ehdottanut joustavampaa näkemystä ja lapsen kannalta pehmeämpää lähestymistapaa asiaan, mutta isävalmentaja pitää valmentajien omat lapset tiiviisti ykkösessä, eikä sinne pääse helposti edes halutessaan. Tällainen tyyli on tappamassa usean pojan motivaation. Ykköstasossa on todellakin siirtymävaraa. Osa pojista on siellä vain hengailemassa, eikä heidän motivaationsa oikein näy. Silloin mielestäni pitäisi paikka aueta seuraavalle motivoituneemmalle pelaajalle.

        Moi! Kiitos kysymyksestä! Tärkeä asia. Onko teillä seurassa joukkueen ulkopuolista työntekijää tai oto-valmentajaa, jonka vastuualueelle joukkueen toiminta kuuluu? /Teemu


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Kiitos kysymyksestä! Tärkeä asia. Onko teillä seurassa joukkueen ulkopuolista työntekijää tai oto-valmentajaa, jonka vastuualueelle joukkueen toiminta kuuluu? /Teemu

        Ei ole. Joukkueemme vastuuvalmentaja toimi itse näin, kuten kerroin. Nimenomaan jotain ulkopuolista ja puolueetonta tahoa kaipailtaisiin arvioimaan nämä tilanteet. Mielestämme lapsen oikeudet ja tasa-arvoisuus kärsii, koska onhan kysymys matalan kynnyksen harrastamisesta ja lapsen mielenkiinnon ylläpitämisestä.


      • Letice kirjoitti:

        Ei ole. Joukkueemme vastuuvalmentaja toimi itse näin, kuten kerroin. Nimenomaan jotain ulkopuolista ja puolueetonta tahoa kaipailtaisiin arvioimaan nämä tilanteet. Mielestämme lapsen oikeudet ja tasa-arvoisuus kärsii, koska onhan kysymys matalan kynnyksen harrastamisesta ja lapsen mielenkiinnon ylläpitämisestä.

        Kiitos tarkennuksesta! Olisin ohjannut sinut seuran vastuuhenkilön puoleen asiasta, koska kuvasit selkeän epäkohdan, josta olisi tärkeää keskustella joukkueen vastuuvalmentajan kanssa. Joka tapauksessa seurassanne on johtokunta, jossa todennäköisesti on jollakin henkilöllä vastuu myös valmentajien nimeämisestä ja on niin sanotussa "esimiesasemassa" valmentajan suhteen. Kannattaa selvittää asiaa.

        Myös Palloliitossa on toki työntekijöitä, joilta voi saada apua aiheesta. Palloliiton sivujen yhteystiedoista löytyy eri alueiden työntekijöitä (esim. seurakehittäjiä), jota voi pyytää apua ja tukea aiheesta.


    • Anonyymi

      Mistä näette pienistä pojista, kenet kannattaa laittaa mihinkin ryhmään?

      • Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiantuntija vastaa pian tähän :)


      • Hei, kiitos kysymyksestä. Voisitko tarkentaa, että minkä ikäisiä lapsia tarkoitat? - Jani


    • Tässä ensimmäisen tunnin ajan kello 17 asti keskustelemme seuraavista teemoista ja kysymyksistä:

      Tarvitaanko tasoryhmiä? Millaisia vaikutuksia tasoryhmiltä toivotaan?

      + Miten tasoryhmät palvelevat lapsen kehitystä?
      + Onko mahdollista tunnistaa lapsuusvaiheessa pelaajat, jotka ovat aikuisvaiheessa parhaita?

    • Anonyymi

      Mitä ominaisuuksia katsotte? Juoksemista, lajitaitoja vai urheilullisuutta? Jos on kyseessä alakouluikäisiä.

      • Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiantuntijamme vastaavat kohta sinulle.


      • Moi! Kiitos kysymyksestä. Palloliiton valmentajat eivät laita alakouluikäisiä pelaajia "järjestykseen", ja meidän pelaajatarkkailu alkaa käytännössä kun pelaajat ovat seitsemäsluokkalaisia. Mutta jos katson alakouluikäisten pelaajien otteluja, kiinnitän eniten huomiota yksilötasolla siihen, miten innokas pelaaja on - miten hän osallistuu eri pelitilanteisiin innolla ja täydellä tarmolla, ja mahdollisesti myös kannustaa muita. Toki myös liikkumiseen yleinen helppous ja sujuvuus sekä hyvät pallonkäsittelytaidot ovat tekijöitä, joilla pelaaja saattaa erottua edukseen. Mihinkään valintoihin nuo huomiot eivät osaltani vielä tuossa iässä vaikuta, mutta saatan esimerkiksi keskustella valmentajien kanssa, mitä heidän pelaajien kannattaisi joukkue- tai yksilötasolla harjoitella, jotta kehitys olisi suotuisaa. /Teemu


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Kiitos kysymyksestä. Palloliiton valmentajat eivät laita alakouluikäisiä pelaajia "järjestykseen", ja meidän pelaajatarkkailu alkaa käytännössä kun pelaajat ovat seitsemäsluokkalaisia. Mutta jos katson alakouluikäisten pelaajien otteluja, kiinnitän eniten huomiota yksilötasolla siihen, miten innokas pelaaja on - miten hän osallistuu eri pelitilanteisiin innolla ja täydellä tarmolla, ja mahdollisesti myös kannustaa muita. Toki myös liikkumiseen yleinen helppous ja sujuvuus sekä hyvät pallonkäsittelytaidot ovat tekijöitä, joilla pelaaja saattaa erottua edukseen. Mihinkään valintoihin nuo huomiot eivät osaltani vielä tuossa iässä vaikuta, mutta saatan esimerkiksi keskustella valmentajien kanssa, mitä heidän pelaajien kannattaisi joukkue- tai yksilötasolla harjoitella, jotta kehitys olisi suotuisaa. /Teemu

        Jos nuo kaikki ominaisuudet on jo alakouluikäisellä pelaajalla, mutta pelaaja ei uskalla toteuttaa niitä peleissä, onko se silloin automaattisesti, niin että pelaajan kannattaa pelata heikommassa tasojoukkueessa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos nuo kaikki ominaisuudet on jo alakouluikäisellä pelaajalla, mutta pelaaja ei uskalla toteuttaa niitä peleissä, onko se silloin automaattisesti, niin että pelaajan kannattaa pelata heikommassa tasojoukkueessa?

        Moi! Suosittelemme, että lasten joukkueet pelaavat otteluja, joista 50% on "omantasoisia" joukkueita vastaan, 25% ennalta vahvempia ja 25% ennalta vähän heikompia joukkueita vastaan. Itse suosittelisin, että yksilötasolla pelaaja pelaa samalla kaavalla eli n. 50 % otteluja, joissa hän pystyy onnistumaan, mutta joutuu pinnistelemään, 25% otteluja, joissa hän joutuu pinnistelemään todella paljon onnistuakseen, ja 25% otteluja, joissa onnistuminen on helpompaa. Kun pelaaja saa pikkuhiljaa positiivisia onnistumisen kokemuksia ottelutapahtumista, ja sitä lisää itseluottamusta, haastetta on hyvä kasvattaa.

        Tietenkin joukkueympäristössä on haastava päästä jokaisen yksilön kehittymistä täydellisesti tukevaan toimintaan, mutta sillä tavoitteella toimintaa kannattaa suunnitella. /Teemu


    • Voisin tässä välissä kysyä asiantuntijoilta, että miksi tällaisia tasoryhmiä on olemassa?

      • Hyvä pohjustus illan keskustelulle. Erilaisilla tasoryhmillä tai muilla jaotteluilla (mm. ikään, kasvun vaiheeseen tai innokkuuteen liittyvät) tavoitellaan sopivia haasteita kehittymiselle sekä onnistumisen kokemuksia kaikille.
        - Markus


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hyvä pohjustus illan keskustelulle. Erilaisilla tasoryhmillä tai muilla jaotteluilla (mm. ikään, kasvun vaiheeseen tai innokkuuteen liittyvät) tavoitellaan sopivia haasteita kehittymiselle sekä onnistumisen kokemuksia kaikille.
        - Markus

        Kiitos Markus!


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hyvä pohjustus illan keskustelulle. Erilaisilla tasoryhmillä tai muilla jaotteluilla (mm. ikään, kasvun vaiheeseen tai innokkuuteen liittyvät) tavoitellaan sopivia haasteita kehittymiselle sekä onnistumisen kokemuksia kaikille.
        - Markus

        Miksi näiden onnistumisien ja sopivien haasteiden sitten annetaan kariutua siihen että ylemmältä (jopa pari tasoa ylemmältä) tasolta saa tulla pelaajia alempaan sarjaan?

        Sanzo


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi näiden onnistumisien ja sopivien haasteiden sitten annetaan kariutua siihen että ylemmältä (jopa pari tasoa ylemmältä) tasolta saa tulla pelaajia alempaan sarjaan?

        Sanzo

        Joukkuelajissa on välillä haastavaa saada juuri sillä kertaa kaikille juuri sopiva tapahtuma. Voihan olla että ylhäältä on otettu pelaajia alemmas juuri saamaan esim. onnistumisia, jos pelit ylempänä ovat olleet liian kovia. Tätä kautta se voi myös tuoda osalle alemman sarjatason pelaajista uuden, kovemman mutta sopivan haasteen.

        Kilpailusäännöissä näitä on rajoitettu sarjasta riippuen n. 3-4:n pelaajan ryhmään, jotka voivat siirtyä pelaamaan alemmas.

        Totta kai on mahdollista että nämä eivät aina palvele kaikkia ottelussa olevia pelaajia mutta esimerksi yllä olevan kaltaisia tapoja tehdään paljon osana pelaajakehitystä.


    • Anonyymi

      "Onko mahdollista tunnistaa lapsuusvaiheessa pelaajat, jotka ovat aikuisvaiheessa parhaita? "

      Ei. Ei ole. Täysin mahdotonta. Niin monta maailman kirkkaimman huipun pelaajaa voi luetella, joille on sanottu erilaisia syitä miksi hänestä ei tule huippua. Suomen maajoukkueessa on myös useita late bloomereita.

      Tähän herätty myös Palloliitossa. Positiivinen uudistus on "myöhemmin fyysisesti kehittyvien" poikien maajoukkueryhmä. Millä nimellä sitä nyt kutsuttiinkaan.

      Tasoryhmät on kaikkien etu, mutta niiden pitää elää ja olla joustavia. Niitä ei saa lukita pitkiksi ajoiksi. Vähintään kahdesti vuodessa pitää tarkastella kehitystä ja antaa mahdollisuus siirtyä ryhmästä toiseen jos se on pelaajan etu.

      • Tervetuloa mukaan keskusteluun! Onko sinulla omia hyviä kokemuksia tasoryhmistä sen osalta, että miten ne ovat tukeneet lapsen kehitystä hyvällä tavalla?


      • Anonyymi

        Ihan samaa mieltä.


      • Moi! Kiitos kommentista. On totta, että on erittäin haastavaa tunnistaa pienestä lapsesta aikuisurheilun menestyjiä. Kasvuun ja kehitykseen sekä itse lajin vaatimuksiin liittyy runsaasti muuttujia. Joustavat, yksilön kasvun ja kehityksen tarpeita palvelevat harjoitus- ja peliryhmät ovat lapsilähtöinen tapa valmentaa lapsia. - Jani


    • Anonyymi

      Ainakin meidän lasten joukkueissa vanhempia kiinnostaa enemmän tasoryhmät kuin lapsia. Osa vanhemmista käy todella kuumana valinnoista. Osataanko valmentajat avata valintoja tarpeeksi vanhemmille vai tarvitseeko niitä edes avata?

      • Totta, hyvä huomio että välillä asiat voivat olla haastavampia aikuisille kuin lapsille :)

        On tärkeää huomioida sidosryhmät ja seuran / joukkueen toimintatapojen avaaminen vanhemmille on erittäin keskeistä.

        Valintojen avaamisessa on tärkeää että niiden perusteet on mietitty seurassa / joukkueessa hyvin ja ne osataan viestiä asiallisesti. Osaamista ei varmasti koskaan ole liikaa.

        - Markus


      • Tärkeä kysymys, kiitos. Minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisitte vanhempina/huoltajina/aikuisina näistä tasoryhmistä?


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Totta, hyvä huomio että välillä asiat voivat olla haastavampia aikuisille kuin lapsille :)

        On tärkeää huomioida sidosryhmät ja seuran / joukkueen toimintatapojen avaaminen vanhemmille on erittäin keskeistä.

        Valintojen avaamisessa on tärkeää että niiden perusteet on mietitty seurassa / joukkueessa hyvin ja ne osataan viestiä asiallisesti. Osaamista ei varmasti koskaan ole liikaa.

        - Markus

        Näitä ongelmallisia "sidosryhmiä" on valitettavan usein isävalmentajat, joiden poikia suositaan ja muut saavat pelata siellä missä käsky käy taidoista ja motivaatiosta riippumatta.


    • Anonyymi

      Kiitos erittäin hyvästä aiheesta! Pienen seuran pelaajien vanhempana, jolle kaikki on uutta ilman omaa jalkapallo- tai muuta kilpaurheilutaustaa kaikki tällaiset tilaisuudet ovat oikein tervetulleita. Kiitos siis järjestäjille jo tässä vaiheessa! Videokeskustelua olisi helpompi seurata kuin tällaista keskustelupalstaa, mutta parempi kuin ei mitään.

      • Mahtavaa, lämpimästi tervetuloa ja toivotaan, että tästä saa paljon tukea ja vinkkejä - sekä hyvää keskustelua muiden kanssa :)


      • Kiitos kommentoinnista! Keskustelun avulla opitaan ja kehitytään, joten ehdottomasti samaa mieltä. Näitä voisi siis olla enemmän!

        - Markus


    • Kysyisin meidän asiantuntijoilta, että millaisia vaikutuksia tasoryhmiltä toivotaan?

      • Tasoryhmillä, joita toteutetaan fiksusti joustavasti, on mahdollista tarjota lapsille sopiva oppimisen ympäristö ja kehittymisen kannalta riittävästi haastetta. -Jani


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Tasoryhmillä, joita toteutetaan fiksusti joustavasti, on mahdollista tarjota lapsille sopiva oppimisen ympäristö ja kehittymisen kannalta riittävästi haastetta. -Jani

        Kiitos Jani!


    • Anonyymi

      Pitäisikö päätökset joukkueessa tehdä kaikkien toimijoiden kesken, eli esimerkiksi lasten tasoihin jakaminen? Tulisiko valmentajien ylipäätään keskustella asiasta muiden joukkueen aikuisten kanssa? Usein ne fanaattisimmat vanhemmat löytyvät toimijoista ja saattavat toisinaan häiritä valmentajan päätöksentekoa, jolloin korkeammalle tasolle pääseminen saattaa osalta lapsista hankaloitua. Tämä on ainakin oma kokemukseni.

      • Anonyymi

        Ihan sama kokemus ja hemmetin hyvä kysymys!


      • Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiantuntijamme vastaavat kohta tähän kysymykseen. Kysyisin sinulta vielä, että minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisit vanhempana/huoltajana/aikuisena/valmentajana näistä tasoryhmistä?


      • Kiitos hyvistä kysymyksistä! Lähtökohtaisesti seuralla tulisi olla selkeä ja perusteltu linja, jolla joukkueita ja ryhmiä muodostetaan. Ryhmien ja joukkueiden olisi hyvä olla joustavia ja huomioida pelaajien kehittyminen ja innostuneisuus ajan kuluessa.

        Tehdyt linjaukset olisi todella tärkeää viestiä avoimesti sekä kuunnella niistä tulevat huolenaiheet ja nostot. Tasoryhmät- ja joukkueet jakavat mielipiteitä niin paljon, että kaikkien näkemysten mukaisesti ne eivät mene, jolloin seuran linja ja viestinnän laatu korostuvat.

        Seuran linja myös tukee sitä, että yksittäiset toimijat eivät määritä joukkuekohtaisesti toimintaa.

        - Markus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihan sama kokemus ja hemmetin hyvä kysymys!

        Tervetuloa mukaan! Kysyisin myös sinulta, että minkälaista päätöksentekoa ja/tai viestintää toivoisit tai miten vanhempien ja valmentajien välistä yhteistyötä voisi kehittää?


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Kiitos hyvistä kysymyksistä! Lähtökohtaisesti seuralla tulisi olla selkeä ja perusteltu linja, jolla joukkueita ja ryhmiä muodostetaan. Ryhmien ja joukkueiden olisi hyvä olla joustavia ja huomioida pelaajien kehittyminen ja innostuneisuus ajan kuluessa.

        Tehdyt linjaukset olisi todella tärkeää viestiä avoimesti sekä kuunnella niistä tulevat huolenaiheet ja nostot. Tasoryhmät- ja joukkueet jakavat mielipiteitä niin paljon, että kaikkien näkemysten mukaisesti ne eivät mene, jolloin seuran linja ja viestinnän laatu korostuvat.

        Seuran linja myös tukee sitä, että yksittäiset toimijat eivät määritä joukkuekohtaisesti toimintaa.

        - Markus

        Ovatko tällaiset linjaukset yhteisiä eri joukkueissa vai riippuvatko ne joukkueesta tilanteen ja tarpeen mukaan?


      • Anonyymi
        Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

        Tervetuloa mukaan keskusteluun! Asiantuntijamme vastaavat kohta tähän kysymykseen. Kysyisin sinulta vielä, että minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisit vanhempana/huoltajana/aikuisena/valmentajana näistä tasoryhmistä?

        Jos joukkueella on ns. ammattivalmentaja, niin uskon päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Kuitenkin varsinkin pienemmillä seuroilla valmentajan pestissä on jonkun lapsen vanhempi ilman valmentajan "pätevyyttä". Silloin ehdottomasti olen sitä mieltä, että tasoihin jakamisesta tulisi keskustella kaikkien joukkueen aikuisten kanssa. Täytyy pystyä perustelemaan, miksi joku lapsi pelaa tietyllä tasolla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos joukkueella on ns. ammattivalmentaja, niin uskon päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Kuitenkin varsinkin pienemmillä seuroilla valmentajan pestissä on jonkun lapsen vanhempi ilman valmentajan "pätevyyttä". Silloin ehdottomasti olen sitä mieltä, että tasoihin jakamisesta tulisi keskustella kaikkien joukkueen aikuisten kanssa. Täytyy pystyä perustelemaan, miksi joku lapsi pelaa tietyllä tasolla.

        Kiitos, onko sinulla hyviä kokemuksia tällaisesta päätöksenteosta?


    • Anonyymi

      Missä vaiheessa lapsen pitäisi olla mukana kilpatoiminnassa, että hänellä on mahdollisuudet täysi-ikäisenä jopa ammattilaisuuteen? Eli milloin pitää saada kovia pelejä ja ammattimaista valmentamista?

      • Tähän ei ole mitään yhtälöä. Tunnen monen nykyisen A-maajoukkuepelaajan taustoja ja olen nähnyt heitä jo lapsiurheiluvaiheessa tai viimeistään nuoruudessa. Meillä on todella pienistä kyläseuroista lähteneitä Huuhkajia ja Helmareita, ja toisaalta taas koko ikänsä isoa ja organisoitua seuraa edustaneita pelaajia, jotka ovat pelanneet lapsesta asti ns. "kilpatasolla".

        Mutta yleensä ammattilaiseksi päässeillä pelaajilla on ollut tukena paljon harjoittelua ja pelaamista mahdollistava vanhempi tai vanhemmat sekä iso määrä liikuntaa ja pelaamista (erityisesti pihapelejä) lapsiurheiluvaiheessa.

        Lisähaastetta on hyvä lähteä hakemaan toisesta seurasta tai korkeammalta tasolta, jos syntyy kokemus, ettei omassa ympäristössä ole enää riittävästi kehittävää haastetta harjoitusten ja pelien osalta. Yleisen kokemukseni mukaan tämä tapahtuu meillä nykyään noin kymmenen ikävuoden tienoilla. /Teemu


    • Anonyymi

      Miksi tasoryhmiä on kun ylemmästä sarjasta voi ottaa pelaajia(esim. P17/ 3 peli ) ja käytetään jopa SM-karsintapelaajia mukana?
      Onko niin että haetaan vain treeniä näille pelaajille?

      • Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan, meidän asiantuntijamme vastaavat kohta :)


      • Hei, kiitos nostosta!

        Erilaisia tasoryhmiä käytetään, jotta kaikille löytyy sopivia haasteita kehittymiselle sekä saadaan onnistumisen kokemuksia kaikille.

        Eri sarjojen välillä pelaajia voi liikuttaa ylemmästä sarjasta alempaan sarjaan. Usein tätä käytetään että pelaajia varmasti riittää esim. kahteen joukkueeseen ja peliaikaa on sitä kautta kaikille tarjolla paremmin. Lisäksi usein ylempänä vähemmän tai ei ollenkaan peliaikaa saaneet voivat käydä pelaamassa alemmalla sarjatasolla. Toisaalta alempana hyvin onnistuneet voivat saada lisähaastetta kovemmasta sarjasta. Lisäksi loukkaantumisista tai sairastumisesta palanneet pelaajat voivat hakea ensin tuntumaa itselleen hieman kevyemmästä sarjasta. Toki välillä peliaikaa vain kerätään jollekin pelaajalle tai saattaa välillä olla tarkoitus vahvistaa joukkuetta tuossa ikävaiheessa jo myös pisteiden keräämiseksi ottelusta.

        - Markus


      • Anonyymi

        Vai haetaan joukkueelle maaleja ja oman tason pelaajat istuu vaihtopenkillä?


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei, kiitos nostosta!

        Erilaisia tasoryhmiä käytetään, jotta kaikille löytyy sopivia haasteita kehittymiselle sekä saadaan onnistumisen kokemuksia kaikille.

        Eri sarjojen välillä pelaajia voi liikuttaa ylemmästä sarjasta alempaan sarjaan. Usein tätä käytetään että pelaajia varmasti riittää esim. kahteen joukkueeseen ja peliaikaa on sitä kautta kaikille tarjolla paremmin. Lisäksi usein ylempänä vähemmän tai ei ollenkaan peliaikaa saaneet voivat käydä pelaamassa alemmalla sarjatasolla. Toisaalta alempana hyvin onnistuneet voivat saada lisähaastetta kovemmasta sarjasta. Lisäksi loukkaantumisista tai sairastumisesta palanneet pelaajat voivat hakea ensin tuntumaa itselleen hieman kevyemmästä sarjasta. Toki välillä peliaikaa vain kerätään jollekin pelaajalle tai saattaa välillä olla tarkoitus vahvistaa joukkuetta tuossa ikävaiheessa jo myös pisteiden keräämiseksi ottelusta.

        - Markus

        Kyllä tuollaa joukkueissa käytetään ylemmän sarjan pelaajia vain pisteiden keräämiseen. Myös ylemmässä sarjassa tehneet maaleja Oli heidän ns.omat pojat vaihtopenkillä mikä surullista kun vanhemmat maksavat kuitenkin kovia kausimaksuja.


    • Anonyymi

      Meillä on tosi hyvä kokemus siitä, kun poika siirrettiin alemmalle tasolle pelaamaan. Nauttii ihan eri tavalla treenaamisesta ja pelaamisesta. Saa onnistumisia ja pelaa näin vanhemman näkökulmasta paremmin kuin koskaan korkeammalla tasolla. Uskaltaa pelata.

      • Kiva kuulla, kiitos, että jaat oman kokemuksen!


      • Kiva kuulla! Tässä on yksi hyvä esimerkki siitä, että parhaassa tapauksessa sopivan tasoinen ympäristö vahvistaa lapsen pätevyyden tunnetta ja vahvistaa itseluottamusta. Tämä on lajista nauttimisen ja kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia. -Jani


    • Anonyymi

      Minkä ikäisille tasoryhmät soveltuvat? Ekaluokkalainen kokee suurta painetta onnistumisesta että pääsisi ykkösporukkaan.

      • Anonyymi

        Samoja kokemuksia! Ja mun mielestä tämä tulee vanhemmilta, siis nämä paineet.


      • Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan. Asiantuntijamme vastaavat pian:)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoja kokemuksia! Ja mun mielestä tämä tulee vanhemmilta, siis nämä paineet.

        Tässä olen hieman eri mieltä. Kyllä lapsi ihan itse murehtii. Ekaluokkalaisilla pelaamisen pitäisi vielä olla kivaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tässä olen hieman eri mieltä. Kyllä lapsi ihan itse murehtii. Ekaluokkalaisilla pelaamisen pitäisi vielä olla kivaa.

        Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Minkälaiset asiat oman kokemuksesi mukaan tukevat lasta tällaisten murehtimisten keskellä?


      • Hei!

        Erinomainen avaus aiheesta. Tasoryhmiä voi hyvin toteutettuna käyttää jo aikaisin, mutta se voi luoda kuvailemaasi painetta osalle lapsista ja nuorista. Kun tasoryhmiä käytetään, olisi tärkeää viestiä niiden perusteista ikään sopivalla tavalla ja pitää ryhmiä joustavina, jolloin muutoksia voidaan tehdä luontevasti.

        Erilaiset tasoryhmät voivat luoda myös motivaatiota monelle tavoitella kehittymistä. Tasapaino kehittymiseen kannustamisen ja paineiden kanssa on herkkä. Mitä nuoremmista on kyse, sitä vähemmän ryhmien muodostamisesta kannattaa tehdä isoa numeroa , mutta urheilun lainalaisuuksia ja perusteita ryhmien muodostamiselle on tärkeää avata aina kun niitä tehdään.

        Sainkohan yhtään vastattua kysymykseesi?

        - Markus


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei!

        Erinomainen avaus aiheesta. Tasoryhmiä voi hyvin toteutettuna käyttää jo aikaisin, mutta se voi luoda kuvailemaasi painetta osalle lapsista ja nuorista. Kun tasoryhmiä käytetään, olisi tärkeää viestiä niiden perusteista ikään sopivalla tavalla ja pitää ryhmiä joustavina, jolloin muutoksia voidaan tehdä luontevasti.

        Erilaiset tasoryhmät voivat luoda myös motivaatiota monelle tavoitella kehittymistä. Tasapaino kehittymiseen kannustamisen ja paineiden kanssa on herkkä. Mitä nuoremmista on kyse, sitä vähemmän ryhmien muodostamisesta kannattaa tehdä isoa numeroa , mutta urheilun lainalaisuuksia ja perusteita ryhmien muodostamiselle on tärkeää avata aina kun niitä tehdään.

        Sainkohan yhtään vastattua kysymykseesi?

        - Markus

        Kävisin läpi lapsen kanssa mistä paineet tulevat, korostaisin sitä että itsensä kehittäminen on tärkeintä ja palkinto tulee ajan kanssa.

        Osalla lapsista ja nuorista paineet varmasti voivat tulla vanhemmilta, mutta kyllä myös tästä että muodostetaan tasoryhmiä. Keskustelu lapsen kanssa urheilun luonteesta ja lapselle sopivasti on todella keskeistä.

        Käytin itse myös vanhempia pelaajia (aikuisia pelaajia) kertomaan lapsille ja nuorille tästä aiheesta, joka auttoi enemmän kuin minun puhe valmentajana.

        - Markus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä olen hieman eri mieltä. Kyllä lapsi ihan itse murehtii. Ekaluokkalaisilla pelaamisen pitäisi vielä olla kivaa.

        Todellakin pitäisi olla tuon ikäisellä kivaa. Oma kokemus on, että vanhemmat vaan lisäävät näitä paineita.


    • Mikä ero muuten on tasoryhmällä ja tasojoukkueella?

      • Termien välille voi tehdä sellaisen eron, että "ryhmä" voi olla ikäluokan tai joukkueen sisällä oleva ja tasojoukkue voi olla ikäluokan sisällä hallinnollisestikin omanaan toimiva. Itse miellän asian niin, että ryhmä voi olla luonteeltaan joustava ja "joukkue" kuvaa lukitumpaa toimintamallia.


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Termien välille voi tehdä sellaisen eron, että "ryhmä" voi olla ikäluokan tai joukkueen sisällä oleva ja tasojoukkue voi olla ikäluokan sisällä hallinnollisestikin omanaan toimiva. Itse miellän asian niin, että ryhmä voi olla luonteeltaan joustava ja "joukkue" kuvaa lukitumpaa toimintamallia.

        Kiitos vastauksesta :)


    • Anonyymi

      Moi. Valmennan 8-vuotiaita poikia ja 50 pelaajan joukkuessa on melkoisen suuret osaamis- ja motivaatioerot. Mitä mieltä olette kannattaako tämän ikäisien tasoryhmät muodostaa enemmän motivaation vai tuon hetkisen pätevyyden mukaan? Osalla pelaajista nimittäin löytyy intoa, mutta eivät pärjää kamppailussa. Toisilla taas motivaatio on vaihtelevaa, mutta hyvänä päivänä ovat joukkueen parhammistoa.

      • Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan! Asiantuntijamme vastaavat tähän piakkoin :) Mikä oman kokemuksesi mukaan on tukenut motivaatiota?


      • Moi! Kiitos konkreettisesta ja monen valmentajan arkipäivää käsittelevästä kommentista. Kiinnostaisi tietää, että onko joukkueessasi kuinka paljon valmentajia käytettävissä? Onko mahdollista harjoitusten sisällä joustavasti organisoida pelaajia?


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Kiitos konkreettisesta ja monen valmentajan arkipäivää käsittelevästä kommentista. Kiinnostaisi tietää, että onko joukkueessasi kuinka paljon valmentajia käytettävissä? Onko mahdollista harjoitusten sisällä joustavasti organisoida pelaajia?

        4-6 valmentajaa tyypillisesti paikalla. Hieman heikoimmin motivoituneet monesti laskevat muuten vahvan ryhmän tekemisen tasoa, vaikka heillä olisi kyvyt pärjätä mukana. Hyvän motivaation omaavat, mutta vähemmän vauhdikkaat pelaajat taas jäävät taas vähän jalkoihin vaikka yritys olisi kova.

        Jos olisi paikalla tarpeeksi valmentajia, niin näille vaihtelevan motivaation pelaajille voisi antaa enemmän huomiota ja keskittyä heidän tsemppaamiseen, mutta käytännössä monesti tähän ei ole mahdollisutta. Onko siis järkevämpi olla keskittämättä erityishuomiota näihin aaltoilijoihin ja mielummin puskea motivoituneita pelaajia kohti seuraavaa tasoa


    • Avointa, perusteltua ja puolueettomia, kokonaan seuran ulkopuolisia tasotestejä, joiden kautta lapsi voisi kehittyä ja nähdä kehittymisensä itse vaikkapa sitten paperilta tulostettunakin. Kehittyminen voisi olla jaoteltuna myös osa- alueisiin.

      • Kiitos kommentista, onko sinulla jo kokemuksia tällaisista ja onko tukenut lasta/nuorta?


      • Kiitos nostosta!

        Kehittymisen seuraaminen ja siitä pelaajan kanssa keskustelu on yksi hyvä tapa tukea pelaajien innostuneisuutta ja pätevyyden kokemuksia, jotka tukevat kehittymistä!

        Periaatteessa on mahdollista rakentaa tasotestejä, mutta jalkapallon kaltaisessa kompleksisessa lajissa, jossa on myös kasvun sekä kehittymisen mahdollisuus niin tämä(kään) ei ole yksinkertainen asia.

        - Markus


    • Anonyymi

      Miksi ei tule tulosta tulosta vaikka tehdään kunnolla

      • Tämä voikin olla aika kinkkinen kysymys! Mitä itse ajattelet?


    • Meille on etukäteen tullut muutamia kysymyksiä ja pyytäisin näihin myös meidän asiantuntijoilta pohdintoja ja näkemyksiä. Tässä ensimmäinen:

      "Miten kannattaisi järjestää joukkuetoimintaa siten, että mahdollisimman moni jatkaisi mahdollisimman pitkään ja oppisi lapsuusvaiheessa mahdollisimman paljon jalkapallon perusasioita?"

      • Tämähän on aivan erinomainen kysymys!

        Jos joku tässä onnistuu, niin varmasti menestyy.

        Tarkastelisin olosuhteita ja muita resursseja. Ottaisin mukaan, niin paljon pelaajia kuin mahdollista - ja kehittäisin resursseja jos ne alkavat aiheuttaa rajoitteita.

        Tämän jälkeen pelaajia on niin paljon, että erilaisia ryhmiä on tehtävä. Nuoremmissa ne voivat olla tilannekohtaisia harjoituksen ja pelitapahtumien sisällä sekä väleissä tehtäviä, ei siis kiinteitä.

        Yhteiset linjaukset ja toimintatavat kaikkiin joukkueisiin sekä tavoite että toiminta olisi tasalaatuista. Tätä kautta ne perusasiat ovat mahdollisimman monella, mahdollisimman hyvät.

        Ajan myötä pelaajat alkavat itse suhtautua lajiin kilpailullisemmin ja tavoitteellisemmin tai sitten ei. Tässä vaiheessa ryhmiä voi muodostaa osaamisen ja tämän suhtautumisen kautta, mutta silloin ollaan jo nuoruusvaiheessa.

        - Markus


    • Toinen etukäteen tullut kysymys:

      Onko jotakin riskejä sen osalta, jos lapsen harjoitusmäärät nostetaan suuriksi jo 6-vuotiaasta lähtien ja/tai jos lapsi tunnistaa jo nuorena olevansa todella hyvä?

      • Moi! Jos ohjatun harjoittelun määrä nostetaan todella suuriksi jo todella aikaisin, on luonnollisesti vaara, että innostus harrastuksesta katoaa, ja tapahtuu kyllästyminen - jopa lajin lopettaminen.

        Lasten valmennuksessa jokaisen pelaajan innostusta on olennaisen tärkeä ruokkia. Silloin lapsi intoutuu parhaimmillaan harjoittelemaan ja pelailemaan paljon myös harjoitusten ulkopuolella, mikä myös tukee lapsen kehitystä liikunnallisesti. Näistä tunneista en olisi ollenkaan huolissani, vaikka niitä tulisi todella paljonkin on viikkotasolla, koska pelailu tai harjoittelu on lapsesta itsestään lähtöisin. /Teemu


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Jos ohjatun harjoittelun määrä nostetaan todella suuriksi jo todella aikaisin, on luonnollisesti vaara, että innostus harrastuksesta katoaa, ja tapahtuu kyllästyminen - jopa lajin lopettaminen.

        Lasten valmennuksessa jokaisen pelaajan innostusta on olennaisen tärkeä ruokkia. Silloin lapsi intoutuu parhaimmillaan harjoittelemaan ja pelailemaan paljon myös harjoitusten ulkopuolella, mikä myös tukee lapsen kehitystä liikunnallisesti. Näistä tunneista en olisi ollenkaan huolissani, vaikka niitä tulisi todella paljonkin on viikkotasolla, koska pelailu tai harjoittelu on lapsesta itsestään lähtöisin. /Teemu

        Kiitos Teemu!


      • Anonyymi

        17 vuotta valmentanut 5v5 maailmaa ja ensimmäistä 7v7/8v8 kautta. Kaiken tasoisia pelaajia. Paljon harjoitelleet kestävät kovaa harjoittelua myöhemmin. Hyvin moni kyläseuran tai pienen seuran kunkku pelaaja, siirtyy murrosiän seutuvilla kilpailulliseen edustusjoukkueeseen. Siellä olet pelaaja muiden joukossa, joudut vetää täysillä koko ajan. Paikat ei kestä! Loukkinkierre ja paluu muutaman vuoden sisällä takaisin kasvattajaseuraan. Paljon harjoittelevat, motivoituneet mahdollisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa kilpailulliseen ympäristöön( paljon harjoittelevat yleensä taitavampia ja liikunnallisempia)


      • Anonyymi kirjoitti:

        17 vuotta valmentanut 5v5 maailmaa ja ensimmäistä 7v7/8v8 kautta. Kaiken tasoisia pelaajia. Paljon harjoitelleet kestävät kovaa harjoittelua myöhemmin. Hyvin moni kyläseuran tai pienen seuran kunkku pelaaja, siirtyy murrosiän seutuvilla kilpailulliseen edustusjoukkueeseen. Siellä olet pelaaja muiden joukossa, joudut vetää täysillä koko ajan. Paikat ei kestä! Loukkinkierre ja paluu muutaman vuoden sisällä takaisin kasvattajaseuraan. Paljon harjoittelevat, motivoituneet mahdollisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa kilpailulliseen ympäristöön( paljon harjoittelevat yleensä taitavampia ja liikunnallisempia)

        Kiitos omien kokemusten jakamisesta!


      • Anonyymi kirjoitti:

        17 vuotta valmentanut 5v5 maailmaa ja ensimmäistä 7v7/8v8 kautta. Kaiken tasoisia pelaajia. Paljon harjoitelleet kestävät kovaa harjoittelua myöhemmin. Hyvin moni kyläseuran tai pienen seuran kunkku pelaaja, siirtyy murrosiän seutuvilla kilpailulliseen edustusjoukkueeseen. Siellä olet pelaaja muiden joukossa, joudut vetää täysillä koko ajan. Paikat ei kestä! Loukkinkierre ja paluu muutaman vuoden sisällä takaisin kasvattajaseuraan. Paljon harjoittelevat, motivoituneet mahdollisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa kilpailulliseen ympäristöön( paljon harjoittelevat yleensä taitavampia ja liikunnallisempia)

        Hei!

        Koitan tarttua muutamaan kohtaan!

        Pääosin lasten vaiheessa paljon liikkuneet luovat pohjaa elimistölleen, jolloin he kestävät isompaa harjoitusmäärää vanhempana ja heillä on kehittymisen potentiaalia enemmän. Tässä liikunnassa kyse on siis kaikesta liikunnasta.

        Kun pelaaja siirtyy kovempaan ympäristöön ja/tai ohjattu lajiharjoittelu lisääntyy, niin tätä muutosta olisi hyvä tehdä progressiivisesti eli askel kerrallaan ettei kuorma nouse kerralla liian paljon. Tämä liian nopea nousu voi altistaa loukkaantumisille.

        - Markus


    • Vielä muutama kysymys, jotka ovat tulleet etukäteen ja liittyvät lasten ikään sekä tasoryhmiin:

      Minkä ikäisille tasoryhmät soveltuvat?

      Olisiko teidän mielestä syytä pohtia nykymuotoisten tasoryhmien järkevyyttä alle 12- vuotiaissa?

      • Hienoa että tuli myös paljon ennakkokysymyksiä!

        Tasoryhmät laadukkaasti toteutettuna ja viestittynä toimivat kaiken ikäisille. Tasoryhmät ovat varsinkin lasten vaiheessa tilannekohtaisia tai ainakin joustavia.

        Haasteet ovat enemmän tasoryhmien tai tasojoukkueiden tekemisessä kiinteiksi, ilman selkeitä toimintamalleja ja puutteellisella viestinnällä pelaajille ja/tai vanhemmille.

        - Markus


    • Anonyymi

      Mulla on sellainen kokemus, että korkeammissa tasoryhmissä valmentajat hakevat vain voittoja. Kun valmentaja tavoittelee vain voittoja, samalla kasvaa myös huutamisen määrä. Miten teidän mielestänne pitäisi opastaa pelaajia pelien aikana? Ainakaan omasta mielestäni EI ainakaan huutamalla.

      • Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan! Tämä kuljettaa meitä hyvin seuraavan tunnin keskusteluteemoihin ja asiantuntijamme vastaavat pian :)


      • Kiitos viestistä! Kokemukseni mukaan valmentajakeskeinen tulosorientaatio voi tuoda mukanaan negatiivisia ilmiöitä valmentamiseen. Negatiivisella sävyllä huutaminen ei todennäköisesti vahvista pelaajien itseluottamusta ja rohkeutta - päinvastoin. Ottelun aikana valmentajan tulisi mahdollistaa pelaajille mahdollisuus onnistua ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Osaava valmentaja on läsnäoleva, rohkaisee pelaajia, kannustaa täysillä yrittämiseen ja antaa yksilöllistä korjaavaa palautetta. Äänenpainoa ja äänensävyä voi säädellä myös pelisuoritusta vahvistavalla ja myönteisellä tavalla. - Jani


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Kiitos viestistä! Kokemukseni mukaan valmentajakeskeinen tulosorientaatio voi tuoda mukanaan negatiivisia ilmiöitä valmentamiseen. Negatiivisella sävyllä huutaminen ei todennäköisesti vahvista pelaajien itseluottamusta ja rohkeutta - päinvastoin. Ottelun aikana valmentajan tulisi mahdollistaa pelaajille mahdollisuus onnistua ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Osaava valmentaja on läsnäoleva, rohkaisee pelaajia, kannustaa täysillä yrittämiseen ja antaa yksilöllistä korjaavaa palautetta. Äänenpainoa ja äänensävyä voi säädellä myös pelisuoritusta vahvistavalla ja myönteisellä tavalla. - Jani

        Miten valmentajia tuetaan tällaisessa vuorovaikutus-hommassa?


    • Hei kaikille uusille ja jo mukana oleville keskustelijoille!

      Jatkamme keskustelua seuraavan tunnin ajan näistä teemoista:

      Miten pelaajat pitäisi jakaa tasoryhmiin? Miten tasoryhmätoimintaa voisi kehittää?

      + Minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisitte vanhempina/huoltajina/aikuisina näistä tasoryhmistä?

      + Miten tukea lasta siinä jakotilanteessa? Miten tukea yhteisöä /joukkuetta?

      + Minkälainen valmentajien ja vanhempien yhteistyö tukisi lasten ja nuorten harrastamista?

    • Anonyymi

      Miten lapselle pitäisi puhua siitä, jos hän ei pääse pelaamaan haluamallaan tasolla? Pitääkö sanoa vaan rehellisesti, ettei sulla riitä vai mikä olisi paras keino?

      • Kiitos hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä ja tervetuloa mukaan. Asiantuntijamme vastaavat tähän kohta :)


      • Hei!

        Erittäin tärkeä näkökulma tasoryhmistä puhuttaessa on vuorovaikutus. Kun lapsi ei sillä hetkellä pääse haluammalleen tasolle, olisi keskeistä jutella miksi lapsi haluaa tälle tasolla sekä sen jälkeen keskustella valmentajan (seurassa voi olla joku muu taho myös) kanssa mitä voisi tehdä paremmin että voisi myöhemmin saavuttaa paikan tuolle tasolle.

        Sinnikkyys on aivan keskeinen ominaisuus pelaajille, jotka haluavat kehittyä. Keskustelu valmentajan kanssa käydään, jotta saadaan informaatiota mitä voi kehittää ja se kehittäminen voi ottaa aikaa. On hyvä sanoittaa lapselle sopivasti, että tällä hetkellä nämä asiat eivät ole riittävän hyviä valintaan. Lapsi on silti arvokas sellaisenaan ja omaa monia hyviä ominaisuuksia.

        - Markus


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei!

        Erittäin tärkeä näkökulma tasoryhmistä puhuttaessa on vuorovaikutus. Kun lapsi ei sillä hetkellä pääse haluammalleen tasolle, olisi keskeistä jutella miksi lapsi haluaa tälle tasolla sekä sen jälkeen keskustella valmentajan (seurassa voi olla joku muu taho myös) kanssa mitä voisi tehdä paremmin että voisi myöhemmin saavuttaa paikan tuolle tasolle.

        Sinnikkyys on aivan keskeinen ominaisuus pelaajille, jotka haluavat kehittyä. Keskustelu valmentajan kanssa käydään, jotta saadaan informaatiota mitä voi kehittää ja se kehittäminen voi ottaa aikaa. On hyvä sanoittaa lapselle sopivasti, että tällä hetkellä nämä asiat eivät ole riittävän hyviä valintaan. Lapsi on silti arvokas sellaisenaan ja omaa monia hyviä ominaisuuksia.

        - Markus

        Onko vanhemmille tarjolla jotakin materiaalia tai tukea, että miten ottaa asioita puheeksi?




    • Jatkaisin yllä olevaan kysymykseen liittyen, että onko täällä mukana olevilla keskustelijoilla hyviä vinkkejä siitä, että miten ottaa tasoryhmät ja -valinnat lapsen kanssa puheeksi?

      • Anonyymi

        Oma mielipiteeni lasten maailmassa valmentaja / jojona on se, että edes ala-asteen ekoina vuosina lapset itse eivät tee tällä tiedolla mitään. Tärkeintä on, että heille löytyy sopiva ryhmä jossa he viihtyvät ja onnistuvat riippumatta mikä on sen ryhmän "taso". Olen huomannut, että valitettavan usein vanhemmilta alkaa tulla läpi taso-keskustelu lasten korviin vaiheessa, jolloin lapsi ei tietoa tarvitse. Olisiko se sitten 8v8 vaiheessa milloin selkeämmin toiminta alkaa kilpatasolla eriytyä harrastelusta, että silloin tätä hyvä käydä koko joukkueen kanssa läpi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oma mielipiteeni lasten maailmassa valmentaja / jojona on se, että edes ala-asteen ekoina vuosina lapset itse eivät tee tällä tiedolla mitään. Tärkeintä on, että heille löytyy sopiva ryhmä jossa he viihtyvät ja onnistuvat riippumatta mikä on sen ryhmän "taso". Olen huomannut, että valitettavan usein vanhemmilta alkaa tulla läpi taso-keskustelu lasten korviin vaiheessa, jolloin lapsi ei tietoa tarvitse. Olisiko se sitten 8v8 vaiheessa milloin selkeämmin toiminta alkaa kilpatasolla eriytyä harrastelusta, että silloin tätä hyvä käydä koko joukkueen kanssa läpi.

        Kiitos omien kokemusten jakamisesta!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oma mielipiteeni lasten maailmassa valmentaja / jojona on se, että edes ala-asteen ekoina vuosina lapset itse eivät tee tällä tiedolla mitään. Tärkeintä on, että heille löytyy sopiva ryhmä jossa he viihtyvät ja onnistuvat riippumatta mikä on sen ryhmän "taso". Olen huomannut, että valitettavan usein vanhemmilta alkaa tulla läpi taso-keskustelu lasten korviin vaiheessa, jolloin lapsi ei tietoa tarvitse. Olisiko se sitten 8v8 vaiheessa milloin selkeämmin toiminta alkaa kilpatasolla eriytyä harrastelusta, että silloin tätä hyvä käydä koko joukkueen kanssa läpi.

        Hei. Arvokas pointti! Vanhemmilla on valtavan merkityksellinen rooli siinä, miten asioista puhutaan ja viestitään lapselle kotona. - Jani


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei. Arvokas pointti! Vanhemmilla on valtavan merkityksellinen rooli siinä, miten asioista puhutaan ja viestitään lapselle kotona. - Jani

        Tarvittaisiinko vanhemmille/aikuisille jokin oma peruskurssi, joka tukisi heitä heidän tehtävässään lapsen harrastamisen tukena? Tai onko jotakin tällaista olemassa?


    • Valitettavasti ei, koska niitä ei perustella . Sanotaan vaan että isävalmentaja päättää, eikä enempää saa kysyä. Lynkataan heti.

    • Anonyymi

      Mun mielestä mitään tasoryhmiä ei pitäisi olla alakouluikäisillä. Ihan turhaa. Pelaajat kehittyvät tuossa iässä ihan parissa kuukaudessa.

      • Hei.

        Samaa mieltä että pelaajat kehittyvät parissa kuukaudessa, joten tasoryhmien on hyvä olla joustavia.

        Alakouluikäisillä voi kuitenkin olla iso ero liikunnallisessa ja jalkapalloilullisessa osaamisessa, jos toinen on pelannut vuosia ja toinen aloittaa eli kyllä tasoryhmille silloin on paikkansa jotta kehittymisen ärsykkeitä sekä onnistumisen kokemuksia saadaan kaikille.

        - Markus


    • Kiitos kommenteista ja omien kokemusten jakamisesta. Kysyisin keskustelijoilta, että minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisitte vanhempina/huoltajina/aikuisina näistä tasoryhmistä?

    • Anonyymi

      Valmentajat perustelevat välillä valintojaan todella ylimielisesti. Miten siinä sitten kotona puhut pelaajan kanssa, kun et tiedä mitään perusteluista?

      • Moi! Ikävä kuulla, että valmentajat ovat käyttäytyneet noin. Jokaisen valmentajan tulisi osata perustella päätöstensä taustat ilman ylimielisyyttä. Oikein osaava valmentaja osaa muotoilla päätöksensä perustelut positiivisella otteella, joka parhaimmillaan johtaa pelaajan innostuksen kasvamiseen.

        Kysymyksesi on haastava. Kotona kannattaa lähtökohtaisesti tukea pelaajaa jatkamaan sinnikkäästi parhaansa yrittämistä harjoituksissa ja peleissä sekä luottaa siihen, että näin toimimalla kehitystä tapahtuu ja sitä myöten tulee myös uusia onnistumisia. -Teemu


    • Kysyn teiltä asiantuntijoilta, että minkälainen valmentajien ja vanhempien yhteistyö tukisi lasten ja nuorten harrastamista?

      • Koska sekä valmentajilla että vanhemmilla on yhteinen intressi auttaa ja tukea lapsen harrastamista ja lajissa kehittymistä, kannattaa vuorovaikutus olla avoin ja kaksisuuntainen. Valmentajaa auttaa, kun hän tuntee pelaajan ja myös hänen taustajoukkojaan. Perhettä puolestaan auttaa lapsen tukemisessa jos valmentajalla on mahdollisuus kertoa miten harjoittelu on sujunut, mihin asioihin voisi keskittyä omatoimiharjoittelussa jne. Valmentajille vinkiksi, että rakentakaa siltaa perheiden suuntaan ja vanhemmille vinkiksi, että kysykää rohkeasti aika ajoin miten lapsella harjoitukset ja pelit valmentajan mielestä sujuvat. Vuoropuhelun ei tarvitse raskaita "kalenteroituja menettelyitä", mutta ainakin oman kokemukseni mukaan muutama minuutti keskustelua aika ajoin auttaa molempia - perhettä ja valmentamista. - Jani


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Koska sekä valmentajilla että vanhemmilla on yhteinen intressi auttaa ja tukea lapsen harrastamista ja lajissa kehittymistä, kannattaa vuorovaikutus olla avoin ja kaksisuuntainen. Valmentajaa auttaa, kun hän tuntee pelaajan ja myös hänen taustajoukkojaan. Perhettä puolestaan auttaa lapsen tukemisessa jos valmentajalla on mahdollisuus kertoa miten harjoittelu on sujunut, mihin asioihin voisi keskittyä omatoimiharjoittelussa jne. Valmentajille vinkiksi, että rakentakaa siltaa perheiden suuntaan ja vanhemmille vinkiksi, että kysykää rohkeasti aika ajoin miten lapsella harjoitukset ja pelit valmentajan mielestä sujuvat. Vuoropuhelun ei tarvitse raskaita "kalenteroituja menettelyitä", mutta ainakin oman kokemukseni mukaan muutama minuutti keskustelua aika ajoin auttaa molempia - perhettä ja valmentamista. - Jani

        Kiitos Jani, hyviä näkökulmia ja vinkkejä!


    • Anonyymi

      Miten pelaajapolkuja pitäisi avata seuroissa pelaajille ja vanhemmille? Eli mitä tarkoittaa, jos on esim kilpajoukkueessa mukana? Mihin se johtaa tässä seurassa? Ja mitä vaatii koko perheeltä, jos sitä ammattilaisuutta tavoitellaan?

      • Kiitos hyvistä kysymyksistä ja tervetuloa mukaan! Asiantuntijamme vastaa kohta :)


      • Hei!

        Jokaisen pelaajan polku on yksilöllinen, mutta hienoa että seuroissa on rakennettu pelaajapolkuja, jotka luovat rakenteita jotka ohjaavat seuran tavoittelemaan suuntaan.

        Erittäin keskeistä olisi viestiä millainen pelaajapolku on, mihin se perustuu ja millaisia asioita se mm. edellyttää pelaajalta ja perheeltä. Tätä kauttahan pelaajapolku tulee paremmin käyttöönotetuksi käytännössä!

        Avaisin pelaajapolkuja mm. kauden aloitusinfoissa (vanhempainkokous tms.) ja sen lisäksi erilaisilla tavoilla esim. pelaajille ja vanhemmille kauden aikana (mm. aikuiset huippupelaajat avaavat asioita nuoremmille ja vanhemmille avataan esim. pelaajan tukemista kotona.

        - Markus


    • Myös paikalla olevat keskustelijat voivat mielellään jakaa omia hyviä kokemuksia vanhempien ja valmentajien hyvästä yhteistyöstä tai erilaisista hyvistä tavoista toimia :)

    • Anonyymi

      Miten palloliitto ohjeistaa seuroja tasoryhmien muodostamisessa ja hallinnassa. Onko seurojen ja jopa joukkueiden käytäntöjen välillä paljon eroja? Pienempien lasten kohdalla nämä tasoryhmät varmasti toimivat paremmin, mutta mitä vanhemmiksi tullaan voivat ongelmat korostua? Pelaajamäärä vähenee ja jako ”hyviin ja huonoihin” tulee selkeämmäksi. Motivaatioon vaikuttaa varmasti se, jos jaottelu on tiukka eikä ikinä pääse mukaan parempien porukkaan. Drop out-iässä alkaa erot näkyä myös fyysisessä kasvussa ja kehityksessä. Osataanko tätä huomioida tarpeeksi? Jos olet pienikokoinen, niin et pääse mukaan kilparyhmään tai sinut siirretään haastajaporukkaan. Jos olet myöhemmin innostunut lajista tai ollut vaikka loukkaantumisen vuoksi sivussa, tuleeko tasoryhmäajattelun vuoksi motivaatio-ongelmia ja ajaudut lopettamaan koko lajin. Vanhemmissa ikäluokissa taitovaatimukset yhä korostuvat ja on vaikeampi päästä enää mukaan esim. toista lajia harrastaneena. Onko seuroissa tarjolla riittävästi taitotreeniä myös vanhemmille pelaajille, joilla olisi motivaatiota oppia? Tarkoitan n. 15-16 vuotiaita. Tässä vaiheessa ei ole enää leirejä jne. omatoimista kovin paljon tarjolla. Pihapelien pelaaminen vähenee. Murrosiässä tulee monenlaisia haasteita ja kiinnostuksen kohteet helposti vaihtuvat. Kriittinen ikävaihe kyseessä ja silloin olisi saatava kaikki pidettyä mukana lajin parissa. Haaskataanko meillä potentiaalia? Murrosikään mennessä on jo mahdollisesti käytetty paljon resurssia yksittäisen pelaajan kehittämiseen, eikä sen soisi helposti menevän hukkaan.

      • Tervetuloa mukaan ja kiitos hyvistä kysymyksistä, niitä on paljon :) Vastaamisessa voi mennä jonkin aikaa, mutta meillä on mahtavat asiantuntijat mukana. Myös muut keskustelijat voivat kertoa omista kokemuksistaan näihin kysymyksiin liittyen.


      • Anonyymi

        Pohdin ihan samoja juttuja. Mun mietityttää eniten se, että milloin pitää keskittyä vain yhteen lajiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohdin ihan samoja juttuja. Mun mietityttää eniten se, että milloin pitää keskittyä vain yhteen lajiin?

        Minkä ikäisenä futista harrastanut poika voidaan vielä nostaa kilpatasolle? Jos pelaa 13-vuotiaana vielä harrastetasolla, niin onko mitään saumaa enää "ammattilaisputkeen"? Joo, pitää tietysti olla intoa, mutta mitä muuta se vaatisi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pohdin ihan samoja juttuja. Mun mietityttää eniten se, että milloin pitää keskittyä vain yhteen lajiin?

        Hei.

        Tämä on aina ajankohtainen kysymys.... varmasti koska yhtä oikeaa vastausta ei ole.

        Näyttää siltä (tietotarveselvityksemme perustella, joka julkaistaan kesän jälkeen) että lapsuus vaiheessa on erittäin keskeistä runsas liikkumisen määrä, mihin kuuluu omalla ajalla tai ohjatusti myös paljon muuta kuin jalkapalloa (jalkapallo kuuluu myös isossa määrin).

        Tämän jälkeen huipputasolle päässeet pelaajat ovat pelanneet jalkapalloa tai luopuneet muista lajiesta kuka milloinkin itselleen sopia. Tässä ei ole yhtä selkeää ajankohtaa vaan yleensä aika, innostus, jaksaminen on vain loppunut ja urheilija päätynyt keskittymään yhteen lajiin (pitäen kiinni silti monipuolisesta harjoittelusta mm. lisääntyneen ohjatun oheisharjoittelun myötä).

        Yleensä muista lajeista luopuminen on sijoittunut n. 10-14 -v., mutta on myös poikkeuksia että aiemmin tai myös myöhemmin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ikäisenä futista harrastanut poika voidaan vielä nostaa kilpatasolle? Jos pelaa 13-vuotiaana vielä harrastetasolla, niin onko mitään saumaa enää "ammattilaisputkeen"? Joo, pitää tietysti olla intoa, mutta mitä muuta se vaatisi?

        Kiitos kysymyksestä, asiantuntijamme vastaa sinulle pian:)


      • Iso kiitos viestistäsi! Otan kiinni muutamaan monista kysymyksistäsi. Olen kanssasi samaa mieltä, että tarvitsemme varsinkin nuoruusvaiheessa useampia erilaisia tapoja olla mukana jalkapallossa. Meillä on liian vähän tarjota toimintaa esimerkiksi nuorille, jotka haluaisivat vähän myöhemmällä iällä aloittaa jalkapallon. Toimintatapamme ovat liian usein tehty niin sanotusta kilpajalkapallon näkökulmasta, vaikka nuori haluaisi olla mukana vain liikkumisen ilosta. Tässä meillä on kehitettävää, ja tännekin voi heittää avauksia uusista mahdollisista toimintamalleista!

        Huippufutiksen näkökulmasta haaskaamme varmasti potentiaalia. Nostosi fyysisesti myöhemmin kehittyvistä pelaajista on hyvä. Ilokseni voin todeta, että juuri potentiaalisten myöhemmin kasvavien tueksi olemme Palloliitossa käynnistäneet ja kehittämässä uutta ns. FUTURE-joukkuetoimintaa. Yhtenä tavoitteena on, että FUTURE-toiminta samalla lisäisi tietoutta aiheesta ja parantaisi sitä kautta seurojen toimintaa aiheen tiimoilta.

        Hyviä nostoja! Toivottavasti osasin vastata ainakin johonkin kysymyksistäsi. -Teemu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ikäisenä futista harrastanut poika voidaan vielä nostaa kilpatasolle? Jos pelaa 13-vuotiaana vielä harrastetasolla, niin onko mitään saumaa enää "ammattilaisputkeen"? Joo, pitää tietysti olla intoa, mutta mitä muuta se vaatisi?

        Moi! Jalkapallossa pelaaja-ammattilaiseksi asti eteneminen on hyvin haastavaa ihan kaikille - myös kilpatasolla lapsi- ja nuoruusvaiheessa pelaaville pelaajille. Mutta on mahdollista, että ammattilaiseksi asti etenee, vaikka ei pelaisi koko ajan oman ikäluokkansa korkeimmilla tasoilla juniorisarjoissa. Huuhkajien keskuspuolustaja, Saksassa ammatikseen pelaava Robert Ivanov, on hyvä esimerkki pelaajasta, joka juniorivuosinaan pelasi myös alemmilla tasoilla.

        Tälle 13-vuotiaalle sanoisin, että harjoittele todella paljon pallon kanssa, kun kerran intoa piisaa! Opettele käsittelemään palloa sujuvasti molemmin jaloin, hio molempien jalkojen ensimmäistä kosketusta ja potkutekniikkaa. Pelata pitää paljon. Sinun pitää pelata oman seurasi joukkueissa, mutta myös muuten joukkuetoiminnan ulkopuolella. Yritä järjestää puistopelejä tai mene vastaaviin rohkeasti mukaan. Joka päivä kun olet pallon kanssa ja pelaat paljon -> kehitystä tapahtuu varmasti. Aika sitten näyttää minne asti pelaajana pääset, mutta matka on tärkein! -Teemu


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Iso kiitos viestistäsi! Otan kiinni muutamaan monista kysymyksistäsi. Olen kanssasi samaa mieltä, että tarvitsemme varsinkin nuoruusvaiheessa useampia erilaisia tapoja olla mukana jalkapallossa. Meillä on liian vähän tarjota toimintaa esimerkiksi nuorille, jotka haluaisivat vähän myöhemmällä iällä aloittaa jalkapallon. Toimintatapamme ovat liian usein tehty niin sanotusta kilpajalkapallon näkökulmasta, vaikka nuori haluaisi olla mukana vain liikkumisen ilosta. Tässä meillä on kehitettävää, ja tännekin voi heittää avauksia uusista mahdollisista toimintamalleista!

        Huippufutiksen näkökulmasta haaskaamme varmasti potentiaalia. Nostosi fyysisesti myöhemmin kehittyvistä pelaajista on hyvä. Ilokseni voin todeta, että juuri potentiaalisten myöhemmin kasvavien tueksi olemme Palloliitossa käynnistäneet ja kehittämässä uutta ns. FUTURE-joukkuetoimintaa. Yhtenä tavoitteena on, että FUTURE-toiminta samalla lisäisi tietoutta aiheesta ja parantaisi sitä kautta seurojen toimintaa aiheen tiimoilta.

        Hyviä nostoja! Toivottavasti osasin vastata ainakin johonkin kysymyksistäsi. -Teemu

        Kiitos vastauksesta! Harrastetoimintaa olisi kyllä hyvä kehittää ja matalankynnyksen toimintaa lisätä. Tähtiä voi löytyä myös myöhemmässä vaiheessa kuin varhaisnuoruudessa. Future-ohjelma on todella upea asia ja toivottavaa on, että seurat omaksuvat tämän ajattelun eikä toiminta kohdistu ainoastaan ikäluokan terävimpään kärkeen liiton toimesta vaan otanta olisi laajempi. Muutenkin ”rennompi” ote ei olisi välillä pahitteeksi. Onko seurojen ainoa tavoite junioritoiminnassa voittaa mahdollisimman paljon yksittäisiä pelejä ja sarjoja hinnalla millä hyvänsä vai kehittää laajasti kokonaisia ikäluokkia?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta! Harrastetoimintaa olisi kyllä hyvä kehittää ja matalankynnyksen toimintaa lisätä. Tähtiä voi löytyä myös myöhemmässä vaiheessa kuin varhaisnuoruudessa. Future-ohjelma on todella upea asia ja toivottavaa on, että seurat omaksuvat tämän ajattelun eikä toiminta kohdistu ainoastaan ikäluokan terävimpään kärkeen liiton toimesta vaan otanta olisi laajempi. Muutenkin ”rennompi” ote ei olisi välillä pahitteeksi. Onko seurojen ainoa tavoite junioritoiminnassa voittaa mahdollisimman paljon yksittäisiä pelejä ja sarjoja hinnalla millä hyvänsä vai kehittää laajasti kokonaisia ikäluokkia?

        Olen aivan samaa mieltä, että "rennompi" ote olisi monessa tapauksessa tarpeen ja kunkin joukkueen toimintatavat tulisi aina valita mukana olevien pelaajien motivaatiotekijöiden mukaan.

        Jokaisen junioriurheilua järjestävän seuran toiminnan ytimessä tulisi olla jatkuva kehitys - tehdä töitä sen eteen, että tänään seuramme valmentajat ovat osaavampia ja harjoitukset ovat parempia mitä eilen. -Teemu


      • Anonyymi

        Meillä haaskataan potentiaalia älytön määrä!
        Se että osaavia ja motivoituneita valmentajia ei löydy eliitti/ kilpa tasojen alapuolella on syy. Iso massa heitetään hukkaan hyviä mahdollisia huippu yksilöitä.

        Tasoryhmät ehdoton must!


    • Tervetuloa mukaan kaikki tähän jalkapallon tasoryhmiin liittyvään keskusteluun!

      Kello 18 asti keskustelemme seuraavista aiheista:

      Miten pelaajat pitäisi jakaa tasoryhmiin? Miten tasoryhmätoimintaa voisi kehittää?

      + Minkälaista viestintää, tekoja tai toimia toivoisitte vanhempina/huoltajina/aikuisina näistä tasoryhmistä?

      + Miten tukea lasta siinä jakotilanteessa? Miten tukea yhteisöä /joukkuetta?

      + Minkälainen valmentajien ja vanhempien yhteistyö tukisi lasten ja nuorten harrastamista?

      Voit myös kysyä asiantuntijoilta, yksi kysymys yhdessä kommentissa riittää, niin keskustelu etenee jouhevammin :)

    • Minkälaisia hyviä kokemuksia teillä keskustelussa mukana olevilla on valmentajien ja vanhempien/aikuisten välisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta?

      • Anonyymi

        Meidän toinen lapsista tiputettiin kilpajoukkueesta ja aluksi pelaaja oli ihan romuna. Valmentaja kuitenkin kertoi ja perusteli asian toisi hyvin ja nyt onneksi harrastaminen jatkuu alemmalla tasolla.
        Monet kuitenkin lopettavat, koska eivät saa jatkaa kilpatasolla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meidän toinen lapsista tiputettiin kilpajoukkueesta ja aluksi pelaaja oli ihan romuna. Valmentaja kuitenkin kertoi ja perusteli asian toisi hyvin ja nyt onneksi harrastaminen jatkuu alemmalla tasolla.
        Monet kuitenkin lopettavat, koska eivät saa jatkaa kilpatasolla.

        Kiitos, että jaat oman kokemuksen ja tosi kiva kuulla, että asia kääntyi hyvin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meidän toinen lapsista tiputettiin kilpajoukkueesta ja aluksi pelaaja oli ihan romuna. Valmentaja kuitenkin kertoi ja perusteli asian toisi hyvin ja nyt onneksi harrastaminen jatkuu alemmalla tasolla.
        Monet kuitenkin lopettavat, koska eivät saa jatkaa kilpatasolla.

        Hei!

        Harmillista kuulla kilpajoukkueesta tippumisesta kun selkeästi pelaajan motivaatio oli pysyä ryhmässä. Mukava on taas kuulla kuinka hyvin valmentaja selvitti haastavan tilanteen! Paljon tsemmpiä teidän pelaajalle! Reittihän voi vielä viedä vaikka minne, jos intoa riittää tai sitten voi nauttia jalkapallosta tuolla tasolla.

        Olisi tärkeää käydä ajoissa läpi, jos pelaaja on mahdollisesti tippumassa, jotta pelaaja voisi vielä muuttaa toimintaansa ja tavoitella kehittymistä. Sekä tietenkin käydä läpi perusteet sekä jatkamisen mahdollisuudet muissa joukkueissa tai seuroissa, jos tippuminen tapahtuu.

        Toivottavasti kilpatasoa olisi tarjolla kaikille niille jotka sillä tasolla haluavat toimia! Joko omassa seurassa tai sitten lähellä olevassa.

        - Markus


    • Meille on tullut etukäteen muutamia kysymyksiä ja nostan tähän niistä muutamia, joista ensimmäinen:

      Miten välttää kiusaaminen ja piikittely eri tasoryhmien välillä?

      • Hei! Kiitos erittäin tärkeästä nostosta. Mikäli tämän kaltaista kiusaamista ja piikittelyä tapahtuu, on todennäköisesti ongelma päässyt syntymään ikäluokassa tasoryhmien toteuttamismallin johdosta tai kunnioittavien pelisääntöjen puutteesta. Syitä voi toki olla taustalla muitakin. Mikäli pelaajien liikkuminen ryhmien välillä on luontaista ja jatkuvaa, uskon sen vähentävän kysymyksen mukaisen ilmiön syntymistä. Pitkään lukitut ryhmät voivat tuoda tällaista valitettavaa ja huonoa käytöstä, erityisesti jos joukkueessa ei ole riittävän jämäkkää toimintakulttuuria ja pelisääntöjä käyttäytymiselle ja toisten kunnioittamiselle. Eli joustavat ja dynaamiset mallit tasoryhmiin, toisia kunnioittavat pelisäännöt ja jämäkkä aikuisten ihmisten turvaa tuova valmennusote. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa oleellisesti siihen miten tasoryhmistä ja pelikavereiden kunnioittamisesta kotona puhutaan.


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei! Kiitos erittäin tärkeästä nostosta. Mikäli tämän kaltaista kiusaamista ja piikittelyä tapahtuu, on todennäköisesti ongelma päässyt syntymään ikäluokassa tasoryhmien toteuttamismallin johdosta tai kunnioittavien pelisääntöjen puutteesta. Syitä voi toki olla taustalla muitakin. Mikäli pelaajien liikkuminen ryhmien välillä on luontaista ja jatkuvaa, uskon sen vähentävän kysymyksen mukaisen ilmiön syntymistä. Pitkään lukitut ryhmät voivat tuoda tällaista valitettavaa ja huonoa käytöstä, erityisesti jos joukkueessa ei ole riittävän jämäkkää toimintakulttuuria ja pelisääntöjä käyttäytymiselle ja toisten kunnioittamiselle. Eli joustavat ja dynaamiset mallit tasoryhmiin, toisia kunnioittavat pelisäännöt ja jämäkkä aikuisten ihmisten turvaa tuova valmennusote. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa oleellisesti siihen miten tasoryhmistä ja pelikavereiden kunnioittamisesta kotona puhutaan.

        Kiitos hyvästä vastauksesta! Onko teillä jotakin hyvää listausta tai vinkkejä kunnioittavien pelisääntöjen osalta?


    • Anonyymi

      Usein näkee sitä, että lupaavia pelaajia siirretään pelaamaan vanhempien joukkueeseen. Näin kävi myös oman poikani kohdalla. Valitettavasti tämän muutoksen myötä poikani itseluottamus pelaajana muserrettiin täysin, sillä häntä dissattiin sekä valmentajan että muiden pelaajien toimesta puhumattakaan joukkueen negatiivisesta ilmapiiristä. Poikani kohdalla kävi lopulta hyvin, sillä hän pääsi toisen seuran kilpajoukkueeseen ja ja silmin nähden nauttii taas pelaamisesta. Hänet otettiin avosylin vastaan ja kotiin treeneistä tulee taas intoa puhkuva poika.

      Miten varmistetaan, että vastaavissa tilanteissa myös pelaajan henkisestä hyvinvoinnista pidetään huolta ja miten huoltajana tällaisiin tilanteisiin pitäisi suhtautua, jotta osaisi tukea nuorta parhaalla mahdollisella tavalla?

      • Kiitos kokemuksen jakamisesta ja ihana kuulla, että pelaamisen ilo on löytynyt. Asiantuntijamme vastaa sinulle pian:)


      • Anonyymi

        Välillä tuntuu, että vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan pelaamaan vuotta vanhempien kanssa. Mitä mieltä olette tästä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Välillä tuntuu, että vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan pelaamaan vuotta vanhempien kanssa. Mitä mieltä olette tästä?

        Kiitos näkemyksen jakamisesta. Asiantuntijamme palaa sinulle pian:)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Välillä tuntuu, että vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan pelaamaan vuotta vanhempien kanssa. Mitä mieltä olette tästä?

        Hei.... noh.... Jos vanhemmilla on hirveä hinku työntää lapsiaan vuotta vanhempiin, niin siinä ei lähtökohtaisesti mennä ihan oikeassa järjestyksessä lapsen harrastuksen suhteen.

        Joka tapauksessa lapsia pelaa vuotta vanhemmissa esim. koska ovat sattuneet aloittamaan aiemmin tai muuta reittiä päätyneet vuotta vanhempien mukaan. Jossain vaiheessa monilla seuroilla on myös tapana hakea kehittymiseen sopivampaa ympäristöä sijoittamalla joitakin pelaajia vuotta vanhempiin osaan harjoituksissa ja peleissä tai kokonaan.

        - Markus


      • Moi! Kiitos kokemuksenne jakamisesta! On ihan ok, että potentiaalisille pelaajalle haetaan lisähaastetta vanhemmasta ikäluokasta, mikäli esimerkiksi koetaan ettei pelaajan omassa ikäluokassa ole enää riittävästi kehittävää haastetta harjoituksissa ja peleissä.

        Todella harmillista, että poikasi joutui kokemaan kuvaamaasi epäasiallista kohtelua. Mutta hyvä kuulla, että asiat ovat nyt paremmin.

        Kun joukkuetta, seuraa tai ikäryhmää vaihdetaan, on kyseessä aina yksilön kohdalla isosta muutoksesta. Henkilöt, joiden kanssa ollaan tiiviisti tekemisissä, usein lähes päivittäin, vaihtuvat. Uuden pelaajan kohdalla valmentajan pitää olla erityisen herkästi "tuntosarvet" pystyssä, ja seurata miten hän solahtaa uuteen ryhmään ja miten hänet kohdataan ryhmässä. Kysellä kuulumisia, ja seurata käytöstä. Muuta joukkuetta on myös hyvä valmistella ennakolta, että ryhmään on pian tulossa uusi pelaaja, ja on tärkeää, että hän kokee itsensä tervetulleeksi. Myös huoltajan on hyvä olla erityisen hereillä asian suhteen, ja kysellä kotona ja seurata, miten hän kokee uuden ympäristönsä. -Teemu


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Kiitos kokemuksenne jakamisesta! On ihan ok, että potentiaalisille pelaajalle haetaan lisähaastetta vanhemmasta ikäluokasta, mikäli esimerkiksi koetaan ettei pelaajan omassa ikäluokassa ole enää riittävästi kehittävää haastetta harjoituksissa ja peleissä.

        Todella harmillista, että poikasi joutui kokemaan kuvaamaasi epäasiallista kohtelua. Mutta hyvä kuulla, että asiat ovat nyt paremmin.

        Kun joukkuetta, seuraa tai ikäryhmää vaihdetaan, on kyseessä aina yksilön kohdalla isosta muutoksesta. Henkilöt, joiden kanssa ollaan tiiviisti tekemisissä, usein lähes päivittäin, vaihtuvat. Uuden pelaajan kohdalla valmentajan pitää olla erityisen herkästi "tuntosarvet" pystyssä, ja seurata miten hän solahtaa uuteen ryhmään ja miten hänet kohdataan ryhmässä. Kysellä kuulumisia, ja seurata käytöstä. Muuta joukkuetta on myös hyvä valmistella ennakolta, että ryhmään on pian tulossa uusi pelaaja, ja on tärkeää, että hän kokee itsensä tervetulleeksi. Myös huoltajan on hyvä olla erityisen hereillä asian suhteen, ja kysellä kotona ja seurata, miten hän kokee uuden ympäristönsä. -Teemu

        Kiitos vastauksesta.

        Poikani kohdalla kyse oli juuri siitä, että hänelle haluttiin seuran puolesta tarjota motivoivampaa ympäristöä kehittyä ja me vanhemmat yhdessä pojan kanssa olimme samaa mieltä, että lisähaastetta kaivataan. Valitettavasti homma ei tämän ko joukkueen, ja erityisesti valmentajan, kanssa toiminut, mutta onneksi pelit jatkuvat nyt paremmissa tunnelmissa 😊

        Onko Palloliitolla jotain erityisiä ohjeistuksia/suosituksia siitä, miten uusi pelaaja vastaanotetaan joukkueeseen? Ero siinä, miten poikani ja itseasiassa koko perhe vastaanotettiin tässä nykyisessä joukkueessa on kuin yö ja päivä ja jäin miettimään, kiinnitetäänkö tällaisiin huomiota ihan Palloliiton tasolta vai ovatko nämä vain seurasta/henkilöistä kiinni?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta.

        Poikani kohdalla kyse oli juuri siitä, että hänelle haluttiin seuran puolesta tarjota motivoivampaa ympäristöä kehittyä ja me vanhemmat yhdessä pojan kanssa olimme samaa mieltä, että lisähaastetta kaivataan. Valitettavasti homma ei tämän ko joukkueen, ja erityisesti valmentajan, kanssa toiminut, mutta onneksi pelit jatkuvat nyt paremmissa tunnelmissa 😊

        Onko Palloliitolla jotain erityisiä ohjeistuksia/suosituksia siitä, miten uusi pelaaja vastaanotetaan joukkueeseen? Ero siinä, miten poikani ja itseasiassa koko perhe vastaanotettiin tässä nykyisessä joukkueessa on kuin yö ja päivä ja jäin miettimään, kiinnitetäänkö tällaisiin huomiota ihan Palloliiton tasolta vai ovatko nämä vain seurasta/henkilöistä kiinni?

        Nykyisessä valmentajakoulutuksessamme korostuu hyvinkin paljon valmentajien erilaiset vuorotusvaikutustaidot monella eri koulutustasolla ihan startista lähtien.

        Mutta luonnollisesti ihmisillä on erilaiset valmiudet toimia vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

        Kiitos, että jaoit perheenne kokemuksen! Sen avulla saimme tärkeän aiheen esille, mikä toivottavasti havahduttaa valmentajia asian tärkeyden suhteen. -Teemu


    • Anonyymi

      Miten saada lahjakkaat junnut innostumaan jalkapallosta vielä aikuisiälläkin? Liian monilla tulee se motivaation puute, vaikka lahjoja olisi korkeallakin tasolla pelata.

      • Kiitos hyvästä kysymyksestä, asiantuntijat vastaavat pian, mutta tähän olisi tosi kiva saada myös muilta keskustelijoilta hyviä kokemuksia!


      • Hei!

        Erinomainen kysymys....

        Voi olla että se kiinnostus on suuntautunut muualle ja se ei ehkä ollenkaan vai vähään aikaan palaa jalkapalloon.

        Muutamia hyväksi havaittuja keinoja on ollut että aiemmat tärkeät valmentajat tai pelikaverit alkavat houkutella ensin pelaamaan johonkin joukkueeseen (tai vain treeneihin). Jollekin se, että pääsee taas pelaamaan voi alkaa sytyttää innostusta, jollekin kokeilu treeneissä voi olla parempi reitti. Olennaista on tuttu kysyjä (tai tutun vinkistä sopiva valmentajan houkuttelu).

        Asiasta voi myös kokeilla keskustella itse, jos sitä kautta löytyisi uusia virikkeitä.

        Myös merkittävässä jalkapallotapahtumassa esimerkiksi katsojana käyminen voi innostaa uudelleen.

        Liikaa ei kannata tuputtaa, saati pakottaa mutta sopivat houkuttelut voivat joskus osua kohdilleen.

        - Markus


    • Kiitos kaikille keskustelussa mukana oleville omien kokemusten jakamisesta sekä hyvistä kysymyksistä! Jatketaan keskustelua eteenpäin :)

      Seuraavan tunnin ajan, eli kello 18-19 keskustelemme seuraavista teemoista:

      Millaisia kokemuksia sinulla on tasoryhmistä? 

      + Miten se vaikuttaa aikuisten väliseen yhteistyöhön ja lasten harrastamiseen? 

      + Vanhempien/huoltajien rooli ja vastuu - minkälainen merkitys tällä on tasoryhmien kannalta?

      + Valmentajan rooli ja vastuu - minkälainen merkitys tällä on tasoryhmien kannalta?

    • Anonyymi

      Moi, nousi mieleen kysymys osittain aiheen sivulta mutta silti näkisin tärkeänä aiheena tämän: miten peliaika tulisi jakaa joukkueen sisällä ottelutapahtumassa oli sitten kysymys taso ryhmistä tai ei? Kysymys koskee lähinnä 5vs5 ikävaiheen joukkuetta.
      Pitäisikö peliaika mennä tasan pelaajien kesken (ketkä pöytäkirjassa) vai voidaanko peluuttaa ns. Kärki pelaajia enemmän?
      Tähän olisi mukava kuulla / nähdä Palloliiton linjaus ja en valitettavasti sitä sivuilta löytänyt.
      Törmännyt tapauksiin missä jopa P7 vaiheessa haetaan voittoa peluuttamalla kärki pelaajia 80% ajasta. Toivottavasti tämä ei ole Palloliiton linja?

      • Hei!

        Peliaika on erittäin keskeinen aihe! Tällä hetkellä keskeisintä olisi lisätä kaikkien pelaajien peliaikaa. Pelejä pitäisi järjestää enemmän, kaikille joukkueille/ryhmille sekä mennä pelaamaan pienemmillä peliryhmillä.

        Tätä kautta peliaikaa tulisi varmasti kaikille ihan tarpeeksi vaikka osa pelaisikin enemmän kuin toiset. Toki kauden mittakaavassa on tärkeää että toisissa tapahtumissa taas toiset pelaavat enemmän, kun puhutaan 5v5 ikävaiheista. Yleisesti ottaen mukaan otettavien pelaajien olisi hyvä pelata tapahtumassa, joihin heidät on otettu mukaan lasten vaiheessa.

        Palloliiton valmennuslinjasta löytyvät suuntaa-antavat pelimäärät eri ikävaiheissa, joilla siis tarkoitetaan sitä että kaikki pelaajat pääsevät pelaaman tämän verran. Tästä syystä tuo aloitus vastauksessa, koska peliajan jakautuminen yksittäisessä ottelussa ei ole niin iso ongelma jos kaikille on rakennettu tarpeeksi pelejä kauden ajaksi.

        https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

        - Markus


    • Anonyymi

      Olen törmännyt vanhempien puolelta todella ikävään käyttäytymiseen tasoryhmien osalta. Joukkueen vanhempien ympärille on syntynyt kuppikuntia, joissa isoon ääneen arvostellaan ja spekuloidaan, kenen pikkupojan pitäisi pelata milläkin tasolla.
      Kilparyhmän vanhemmat käyttäytyvät kuin olisivat jotain eliittiä.

      • Hei! Kiitos tästä nostosta. Valitettavasti tällaista tapahtuu kentän laidoilla. Toivoisi, että aikuiset ihmiset osaisivat nauttia ja keskittyä oman lapsen harrastuksessa tukemiseen. Mitäs jos ne tasoryhmät olisivat elävämpiä ja joustavia niin ei pääsisi vanhemmat "elitisoitumaan". Näkisin myös tärkeänä, että toisia kunnioittavat pelisäännöt rakennetaan joukkueissa myös yhdessä vanhempien kanssa. - Jani


    • Tässä muutama etukäteen tullut kysymys valmentajan roolista ja tehtävästä, mitä ajatuksia meidän asiantuntijoissa herää näistä kysymyksistä?

      Miksi valmennusta ei vaadita kokonaan koulutuksen tai tutkinnon kautta toteutettavaksi?

      Onko huutaminen ja kiroaminen lasten valmennuksessa oikein?

      • Anonyymi

        Tätä huutamista ja kiroilua kuulee/näkee erityisesti kilpatasolla. Mitä valmentajat luulevat tällä saavuttavansa? Kenen tähän pitäisi puuttua ja miten?


      • Hei!

        Palloliitossa tavoitellaan että jokaisella lapsella on koulutettu valmentaja ja olemme tässä tavoitteessa päässeet viimeisinä vuosina paljon parempaan tilanteeseen. Nämä koulutukset ovat Palloliiton Futisvalmentajan startti- ja ikävaihekoulutuksia sekä siitä voi sitten edetä aina UEFA:n (Euroopan jalkapalloliitto) koulutuksiin, joita myös Palloliitto järjestää Suomessa.

        Myös muita valmennukseen liittyviä koulutuksia on olemassa Suomessa tarjolla.

        Jalkapallossa on yli 160 000 pelaajaa, joten todella korkeiden tutkintovaatimusten asettaminen että saa valmentaa voisi johtaa siihen, että toimintaa ei voisi järjestää. Erilaisissa rooleissa toimiville seurojen valmennuksesta vastaaville sekä osalle valmentajista on voitu asettaa erilaisissa asioissa kriteerejä mitä koulutuksia pitää olla suoritettuna.

        Kiroileminen ei ole hyväksyttävää lasten valmennuksessa ja jos on tarve huutaa, niin on hyvä täsmentää millaista huutamista tarkoitetaan. Epäasiallinen huutaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos haluan valmentajana saada muutoksen joukkueen intensiteettiin tai antaa ohjeita todella kaukana olevalle pelaajalle, niin minun pitää huutaa, sillä puheääneni ei riitä tässä. Kyse on tietenkin äänensävystä ja viestin sisällöstä, ei pelkästään onko puhetta vai huutamista.

        - Markus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tätä huutamista ja kiroilua kuulee/näkee erityisesti kilpatasolla. Mitä valmentajat luulevat tällä saavuttavansa? Kenen tähän pitäisi puuttua ja miten?

        Hyvä kysymys ja ikävä juttu. Miten tällaisiin tilanteisiin on muiden keskustelijoiden kokemuksen mukaan puututtu?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tätä huutamista ja kiroilua kuulee/näkee erityisesti kilpatasolla. Mitä valmentajat luulevat tällä saavuttavansa? Kenen tähän pitäisi puuttua ja miten?

        Hei,

        kiitos kokemuksen jakamisesta, vaikka ikävältä kuulostaa kyllä.

        Tässä yksi uusi toimenpide, jota testaamme tällä kaudella Palloliiton tapahtumissa ilmapiirin parantamiseksi lasten ja nuorten ottelutapahtumissa:
        https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/asiaton-huutelu-kuriin-fair-play--vastaavat-turvaamaan-ilmapiiria-lasten-ja-nuort


      • Anonyymi
        Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

        Hyvä kysymys ja ikävä juttu. Miten tällaisiin tilanteisiin on muiden keskustelijoiden kokemuksen mukaan puututtu?

        Tosi huonosti puututtu. Kilpatason valmentajaa nuoleskelee kaikki: pelaajat, vanhemmat ja seura tietysti tukee omaa huippuvalmentajaansa.
        Vanhemmat ja pelkäävät, että pelaaja tiputetaan kilparyhmästä, jos sanovat mitään negatiivistä valmentajasta. Eikö Palloliitto voisi puuttua tähän?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tätä huutamista ja kiroilua kuulee/näkee erityisesti kilpatasolla. Mitä valmentajat luulevat tällä saavuttavansa? Kenen tähän pitäisi puuttua ja miten?

        Hei!

        Tosiaan kuten tuossa ylhäällä, niin kiroileminen ei ole hyväksyttävää lasten valmennuksessa

        Uskon että tarkoitat aika aggressiivista huutamista. Epäasiallinen huutaminen ei ole hyväksyttävää, mutta jos haluan valmentajana saada muutoksen joukkueen intensiteettiin tai antaa ohjeita todella kaukana olevalle pelaajalle, niin minun pitää huutaa, sillä puheääneni ei riitä tässä. Kyse on tietenkin äänensävystä ja viestin sisällöstä, ei pelkästään onko puhetta vai huutamista.

        Jalkapallossa usein tunteet nousevat valmentajallakin pintaan pelien aikana, jolloin eläytyminen ja kannustaminen äänekkäästikin on myös hyvä asia ja luo merkitystä tapahtumalle. Tasapaino sopivan kannustavan eläytymisen ja vaatimisen sekä räyhäävän huutamisen välillä on erittäin keskeinen osaamisalue, jossa toivottavasti tapahtuu kehitystä!

        - Markus


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tosi huonosti puututtu. Kilpatason valmentajaa nuoleskelee kaikki: pelaajat, vanhemmat ja seura tietysti tukee omaa huippuvalmentajaansa.
        Vanhemmat ja pelkäävät, että pelaaja tiputetaan kilparyhmästä, jos sanovat mitään negatiivistä valmentajasta. Eikö Palloliitto voisi puuttua tähän?

        Hei!

        Kuulostaa todella valitettavalta tilanteelta. Jos keskustelua on yritetty seuran kanssa ja asiat eivät miksikään muutu ja tunne tilanteesta on edelleen täysin sama.

        Tässä tilanteessa voi selvittää onko seuralla jotain epäasiallisen käyttäytymisen kanavaa, jonne asiasta voisi ottaa yhteyttä.

        Jos sellaista ei ole, niin jalkapalloyhteisö voi käyttää Palloliiton vastaavaa kanavaa: https://www.palloliitto.fi/whistleblower

        Tämän sivuston kautta voi viedä asiaa eteenpäin anonyymisti.

        - Markus


    • Tällainen kysymys valmentajien roolista tuli etukäteen, mitä ajatuksia herättää meidän asiantuntijoissa?

      Onko oikea tapa se, että yksi tai muutama valmentaja määrittelee vuosia lapsen/nuoren osaamisen tason ja motivaation?

      • Ei ole optimaalinen tilanne. Tällaisissa tapauksissa on iso vaara, että valmennuksen näkemykset pelaajien ominaisuuksista "lukkiutuvat", eikä tapahtunutta kehitystä huomata tai esimerkiksi ei osata ajatella pelaajaa jollakin toisella pelipaikalla, vaikka se voisi sopia hänelle oikeinkin hyvin.

        Olisi tärkeää, että pelaajien osaamisen tasoa arvioisi valmennuksen lisäksi aika ajoin esimerkiksi seuran valmennuspäällikkö, junioripäällikkö, ikäluokkavastaava tai joku muu joukkueen ulkopuolinen jäsen, jolla on aiheesta kompetenssia. /Teemu


    • Anonyymi

      Tosi hyvä kysymys. Samaa olen miettinyt. Aika suuri rooli ja vastuu yhdellä valmentajalla.

      • Kysyisin meidän asiantuntijoilta, että jos kertoisitte jokainen viisi hyvää vinkkiä, että mikä on kokemuksenne mukaan tukenut vanhempien ja valmentajien hyvää yhteistyötä?


      • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

        Kysyisin meidän asiantuntijoilta, että jos kertoisitte jokainen viisi hyvää vinkkiä, että mikä on kokemuksenne mukaan tukenut vanhempien ja valmentajien hyvää yhteistyötä?

        Avoin viestintä vanhempien suuntaan on äärimmäisen tärkeää. Asioita pitää jaksaa toistaa, päätöksiä perustella ja olla ylipäätään avoin toimintatavoista. Moni tulipalo voitaisiin välttää ihan avaan perustoimintatapojen riittävällä avaamisella. Vanhempainillat ovat tärkeitä, mutta vanhempia pitää jaksaa aidosti kohdata myös treenien yhteydessä. -Teemu


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Avoin viestintä vanhempien suuntaan on äärimmäisen tärkeää. Asioita pitää jaksaa toistaa, päätöksiä perustella ja olla ylipäätään avoin toimintatavoista. Moni tulipalo voitaisiin välttää ihan avaan perustoimintatapojen riittävällä avaamisella. Vanhempainillat ovat tärkeitä, mutta vanhempia pitää jaksaa aidosti kohdata myös treenien yhteydessä. -Teemu

        Kiitos Teemu!


      • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

        Kysyisin meidän asiantuntijoilta, että jos kertoisitte jokainen viisi hyvää vinkkiä, että mikä on kokemuksenne mukaan tukenut vanhempien ja valmentajien hyvää yhteistyötä?

        Viisi vinkkiä!

        1) Seura/joukkue/valmentaja tekee kyselyn pelaajalle (jos perheelle, niin pelaaja vastaa, vanhemmat tukee) kauden alussa, jonka kautta oppii tuntemaan pelaajaa / perheen --> käydään keskustelu jossain vaiheessa alkukautta sen pohjalta

        2) Kauden aikana järjestettävät pelaajakeskustelut 2-3 kertaa kaudessa, jossa tarkastellaan pelaajan vahvuuksia ja mahdollisuuksia kehittyä

        3) Kauden aikana tavataan vanhemmat a) kauden alussa --> seuran toimintatavat käydään läpi b) kauden puolessä välissä tilannekatsaus ja infotaan jo seuraavasta kauden vaihteesta

        4) Tehdään kausittain tyytyväisyyskysely, joka puretaan myös - ainakin lyhyesti

        5) Molemminpuolinen kunnioittava käyttäytyminen ja toisen roolin arvostaminen


      • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

        Kysyisin meidän asiantuntijoilta, että jos kertoisitte jokainen viisi hyvää vinkkiä, että mikä on kokemuksenne mukaan tukenut vanhempien ja valmentajien hyvää yhteistyötä?

        Tässä muutamia nostoja... Vanhempien arjessa kohtaaminen, systemaattisesti toteutetut "vanhempainvartit" joukkueen arjesta ja toiminnasta, toimintatavoista ja pelisäännöistä sopiminen heti kauden alussa ja reflektointi myös näistä, yhteistoiminnan järjestäminen vanhemmille ryhmäyttää myös perheitä ja edistää siten positiivista vuorovaikutusilmapiiriä... -Jani


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Tässä muutamia nostoja... Vanhempien arjessa kohtaaminen, systemaattisesti toteutetut "vanhempainvartit" joukkueen arjesta ja toiminnasta, toimintatavoista ja pelisäännöistä sopiminen heti kauden alussa ja reflektointi myös näistä, yhteistoiminnan järjestäminen vanhemmille ryhmäyttää myös perheitä ja edistää siten positiivista vuorovaikutusilmapiiriä... -Jani

        Kiitos Jani!


    • Anonyymi

      Miten vanhempi voi tukea lapsen pyrkimyksiä nousta harratetasolta kilpatasolle?

      • Hyvä kysymys, kiitos! Asiantuntija vastaa tähän pian :)


      • Hei!

        Täältä voisi löytyä muutamia ajatuksia: https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille/lapsesi-harrastuksen-tukeminen

        Lisäksi Teemu vastasi alla olevalla tavalla aiemmin saman tyyppiseen teemaan

        "Moi! Jalkapallossa pelaaja-ammattilaiseksi asti eteneminen on hyvin haastavaa ihan kaikille - myös kilpatasolla lapsi- ja nuoruusvaiheessa pelaaville pelaajille. Mutta on mahdollista, että ammattilaiseksi asti etenee, vaikka ei pelaisi koko ajan oman ikäluokkansa korkeimmilla tasoilla juniorisarjoissa. Huuhkajien keskuspuolustaja, Saksassa ammatikseen pelaava Robert Ivanov, on hyvä esimerkki pelaajasta, joka juniorivuosinaan pelasi myös alemmilla tasoilla.

        Tälle 13-vuotiaalle sanoisin, että harjoittele todella paljon pallon kanssa, kun kerran intoa piisaa! Opettele käsittelemään palloa sujuvasti molemmin jaloin, hio molempien jalkojen ensimmäistä kosketusta ja potkutekniikkaa. Pelata pitää paljon. Sinun pitää pelata oman seurasi joukkueissa, mutta myös muuten joukkuetoiminnan ulkopuolella. Yritä järjestää puistopelejä tai mene vastaaviin rohkeasti mukaan. Joka päivä kun olet pallon kanssa ja pelaat paljon -> kehitystä tapahtuu varmasti. Aika sitten näyttää minne asti pelaajana pääset, mutta matka on tärkein! -Teemu "


        Eli itsekin juttelisin pelaajan kanssa sekä jos hän haluaa harjoitella, niin lähtisin tukemaan mm. erilaisia mahdollisuuksia pelata kotona, lähellä kotia tai harjoitella muuten. Tukea tarvittavien varusteiden, olosuhteiden ja mahdollisuuksien luonnissa.

        Tsemppiä!

        - Markus


    • Anonyymi

      Hei,
      Tasoryhmissä myös omat ongelmat aiheuttaa se että valmennus keskittyy vain kilpatason ryhmään ja haasta- ja harraste porukat saavat laadullisesti huonompaa valmennusta eivätkä saa samoja mahdollisuuksia kehittyä. Eli tasojako on ja pysyy eikä tasonousuja pääse tapahtumaan, ainakin tämä sitä vaikeuttaa. Kyseessä nyt siis 7-vuotiaiden joukkue.

      Uskon myös että pienellä tasoryhmien sekoituksella kaikki saisivat hyötyä pelata monenlaisien kanssa ja monenlaisia vastaan. Motivaatio kuolee kokonaan jos pelit päättyvät kerta toisensa jälkeen 20-0 tyyppisiin tappioihin. Tällaiset pelit eivät anna juurikaan edes pallokosketuksia hävinneelle joukkueelle ja hyöty ja oppi jää aika ohueksi. Eli tiukat tasoryhmät myös vaikuttavat vastustajien valintaa ja supistavat sitä.

      • Anonyymi

        Mitä kommentteja tai ratkaisuja tähän olisi?


      • Hei! Kuvaat hyvin sitä haastetta, joka liittyy lukittuun tasoryhmämalliin ja valmennusresurssien kohdentamisen epätasapainoon. Motivaation ja kehittymisen kannalta on vaarallista jos 7-vuotiaat ovat pitkään lukittuna tietylle tasolle ja erityisesti jos kaikille "tasoille" ei löydy riittävästi osaavaa valmennusta. Kehittymistä saattaa tapahtua lapsuusvaiheessa hyvinkin vauhdikkaasti, joten motivaatiosta tulisi huolehtia mahdollistamalla lapsipelaajien liikkuminen joustavasti eri tasoilla. Valmennusresurssien optimointi ja toiminnan organisointi, ikäluokan koko huomioiden, tulisi mahdollistaa niin, että kaikki pelaajat saavat hyvän ja kehittävän harjoitus- ja pelivasteen. - Jani


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei! Kuvaat hyvin sitä haastetta, joka liittyy lukittuun tasoryhmämalliin ja valmennusresurssien kohdentamisen epätasapainoon. Motivaation ja kehittymisen kannalta on vaarallista jos 7-vuotiaat ovat pitkään lukittuna tietylle tasolle ja erityisesti jos kaikille "tasoille" ei löydy riittävästi osaavaa valmennusta. Kehittymistä saattaa tapahtua lapsuusvaiheessa hyvinkin vauhdikkaasti, joten motivaatiosta tulisi huolehtia mahdollistamalla lapsipelaajien liikkuminen joustavasti eri tasoilla. Valmennusresurssien optimointi ja toiminnan organisointi, ikäluokan koko huomioiden, tulisi mahdollistaa niin, että kaikki pelaajat saavat hyvän ja kehittävän harjoitus- ja pelivasteen. - Jani

        Kiitos vastauksesta. Onko palloliitolla ohjeistuksia seuroille asian suhteen? Olen seuralle useamman viestin laittanut ja muutosta ei ole tullut enkä ole saanut vastauksia tai keskustella asiasta seuran toiminnasta päättävien kanssa. Onko palloliiton mahdollista antaa enemmän suosituksia seuroille asiasta?


    • Anonyymi

      Ovatko keskustelun asiantuntijat koskaan sanoneet vanhemmille, että pelaajan pitää panostaa enemmän treenaamiseen, jos haluaa pysyä kilpatasolla? Jos on niin, miten tähän on reagoitu?

      • Kiitos kysymyksestä, asiantuntija vastaa tähän pian!


      • Hei!

        Olen sanonut todella useasti. Toki muoto on usein ollut, että pitää panostaa enemmän treenaamiseen, jotta saavuttaa omat tavoitteensa, saa enemmän peliaikaa, mutta myös joskus että pysyy ykkösjoukkueessa tai jossain muussa ryhmässä, johon on enemmän pelaajia kuin paikkoja.

        Pääosin positiivisesti. Viesti on otettu vastaan ja toiminta hyvin usein parantunut, jolloin tavoitteita on saavutettu enemmän kuin, jos en olisi sanonut.

        Muutaman kerran on suhtauduttu, että "ei pidä paikkaansa" tai "ei voi enää harjoitella enemmän", mutta nämä ovat merkittävä vähemmistö. Näissä tilanteissa olemme olleet eri mieltä tilanteesta mutta sopineet toimintatavat jatkoon silti uudestaan.

        Muutaman kerran pelaaja on vaihtanut seuraa itse.

        - Markus


      • Anonyymi

        Onko käynyt monta kertaa niin, että lahjakas pelaaja ei jaksa treenata kilpatason vaatimalla määrällä ja tasolla? Eli olisi lahjoja vaikka mihin, mutta ei vaan peluria innosta treenata, vaikka pelaaminen nappaa.


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei!

        Olen sanonut todella useasti. Toki muoto on usein ollut, että pitää panostaa enemmän treenaamiseen, jotta saavuttaa omat tavoitteensa, saa enemmän peliaikaa, mutta myös joskus että pysyy ykkösjoukkueessa tai jossain muussa ryhmässä, johon on enemmän pelaajia kuin paikkoja.

        Pääosin positiivisesti. Viesti on otettu vastaan ja toiminta hyvin usein parantunut, jolloin tavoitteita on saavutettu enemmän kuin, jos en olisi sanonut.

        Muutaman kerran on suhtauduttu, että "ei pidä paikkaansa" tai "ei voi enää harjoitella enemmän", mutta nämä ovat merkittävä vähemmistö. Näissä tilanteissa olemme olleet eri mieltä tilanteesta mutta sopineet toimintatavat jatkoon silti uudestaan.

        Muutaman kerran pelaaja on vaihtanut seuraa itse.

        - Markus

        ...lisäisin että tavoitteena omassa vuorovaikutuksessa on ollut empaattinen sävy mutta asiat faktana. Lisäksi olen itse valmis auttamaan harjoittelun lisäämisessä / parantamisessa.

        - Markus


    • Anonyymi

      Onko oikein tai normaalia, että jo 2014 syntyneillä kilpajoukkue treenaa 5 krt viikossa ja perysryhmä vain 2 kertaa? Kilparyhmän treenit ovat myös pidempiä ja laadukkaampia ja käytössä on enemmän valmentajia, eli ero on vielä isompi kuin tuo 5x-2x. Tämä tuntuu aivan liian isolta erolta tässä iässä, ja perusryhmän lapset jäävät auttamatta jälkeen vaikka motivaatio treenata enemmän on kova.

      • Kiitos kysymyksestä, asiantuntija vastaa tähän kohta.


      • Tähän teemaan liittyen olemme saaneet myös ennakkoon kysymyksiä: Eikö juuri nämä hitaammin kehittyvät tarvitse paljon peliä ja harjoitusta? Onko pelitapahtumia riittävästi?


      • Kiitokset tilannekuvauksesta! Olen valitettavasti törmännyt työssäni vastaaviin esimerkkeihin. Kuvaamassasi tilanteessa perusryhmän lapsille, joilla on kova into treenata enemmän kuin kahdesti viikossa, pitäisi tämä mahdollistaa. Varsinkin kun kyse on vasta 9-10 vuotiaista lapsista.

        Isossa kuvassa seurojen tulisi mielestäni pystyä tarjoamaan lasten jalkapallossa joustavammin erilaisia vaihtoehtoja olla toiminnassa mukana esimerkiksi riippuen siitä, kuinka monta kertaa viikossa pelaaja haluaa harjoitella tai siitä onko hänellä muita viikoittaisia harrastuksia. /Teemu


    • Anonyymi

      Pitäisikö "harrastetason" nimeä vaihtaa? Nimi leimaa pelaajien motivaatiota, vaikka kyse on taitotasosta. Harrastetason pelaajat eivät yleensä ole harrastelijoita, vaan kunnianhimo voi olla korkealla. Seuroissa harrastetasolla oleviin pelaajiin aletaan kuitenkin herkästi suhtautua niin, ettei pelaajilla uskota olevan motivaatiotakaan.

      • Kiitos kysymyksestä, tähänkin on tulossa vastausta :)


      • Hei!

        Pitäisi... tai ainakin se olisi hyvä rajata todella selkeästi erilaiseen toimintaan ja mahdollisesti vasta jostain myöhemmästä nuoruusiästä. Kokeneen jalkapallotoimijan sanoin: "on vain yksi taso jalkapallossa".

        Omastakin mielestäni on vain jalkapalloa. Sitten voi olla erilaisia tapoja pelata tai harjoitella sitä. En itse ole koskaan toiminut "harrastetasolla" vaikka olen ollut jalkapallokouluissa tai kaupunginosatoiminnassa valmentajana.

        - Markus


    • Anonyymi

      Omat kokemukset futisjunnun vanhempana rajoittuvat Tampereen kaupunkiseudulle (jossa on valitettavan huonot ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet). Olosuhteiden ja rahankin niukkuus kärjistävät tilannetta ja mielestäni pakottavat ryhmien pienentämiseen ja karsimiseen jo liian varhaisessa vaiheessa. Toisin sanoen tasoryhmät jaetaan jo hyvin nuorissa ikäluokissa ja hieman myöhemmin kehittyvät ja innostuneet pelurit jäävät turhan usein ilman aidosti hyvätasoista valmennusta. Pienten ikäluokissa ei ole aina edes mahdollisuutta päästä mukaan laadukkaaseen ympärivuotiseen toimintaan vaikka innokkuutta olisikin. Sanomattakin on selvää, että ryhmien tasoerot kasvavat tällä tavalla ja on helppo perustella että tehtiin oikeat pelaajavalinnat. Kalenteri-ikä ja biologinen ikä jäävät todellisuudessa lähes täysin huomioimatta ja uskallan väittää, että jalkapallo menettää ihan valtavasti potentiaalia drop outin kautta. Future-joukkue on hyvä avaus, mutta miten tämä sama toimintamalli saataisiin aidosti vietyä myös isompiin ja keskisuuriin seuroihin? Esim. Brommapojkarna naapurimaassa panostaa valtavasti valmennuksen laatuun myös hieman heikommissa tasoryhmissä. Suomessa isot seurat perustavat kyllä haastaja- ja harrasteryhmiä, mutta näissä valmennuksen taso on usein todella kirjavaa, joukkuemaksut samat kuin kärkiryhmissä ja aitoa liikkumisen mahdollisuutta joukkueiden välillä on hyvin harvoin. Kyläjoukkueissa kaikki on sitten sattuman kauppaa. Nähdäänkö tämä dilemma Palloliitossa aitona ongelmana ja onko tämän suhteen olemassa jonkinlainen pitkän tähtäimen suunnitelma?

      • Kiitos omien kokemusten jakamisesta ja tervetuloa mukaan keskusteluun!


      • Hei.

        Kommentissasi oli paljon dilemmoja, joihin nykyinen ja myös 2025-2028 strategiamme vastaa: https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

        Panostamme mm. osaavan valmennuksen lisäämiseen, mahdollistaviin olosuhteisiin ja tavoiteohjautuviin seuroihin.

        Olet tunnistanut hyvin haasteita ja näemme myös Future -toiminnan kehittämisellä mahdollisuuksia.

        Oliko joku erityinen kohta, jota haluaisit kuulla tarkemmin?

        Tampereella on jo kaksi jalkapallohallia ja 4 lämmitettävää tekonurmea, jotka tasaisesti ovat tyhjänä myös talvella, vaikka ovat sulana. Varmasti mahdollisuuksia on toiminnan laajentamiseen tai muiden kuin kilparyhmien toiminnan kehittämiseen jälleen paremmin kuin aiemmin.

        - Markus


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Hei.

        Kommentissasi oli paljon dilemmoja, joihin nykyinen ja myös 2025-2028 strategiamme vastaa: https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

        Panostamme mm. osaavan valmennuksen lisäämiseen, mahdollistaviin olosuhteisiin ja tavoiteohjautuviin seuroihin.

        Olet tunnistanut hyvin haasteita ja näemme myös Future -toiminnan kehittämisellä mahdollisuuksia.

        Oliko joku erityinen kohta, jota haluaisit kuulla tarkemmin?

        Tampereella on jo kaksi jalkapallohallia ja 4 lämmitettävää tekonurmea, jotka tasaisesti ovat tyhjänä myös talvella, vaikka ovat sulana. Varmasti mahdollisuuksia on toiminnan laajentamiseen tai muiden kuin kilparyhmien toiminnan kehittämiseen jälleen paremmin kuin aiemmin.

        - Markus

        Kiitos vastauksesta. Oma poikani on kipuillut biologisen sekä kalenteri-ikänsä kanssa koko ”futisuransa”. Nyt kun tultiin B-juniori-ikään niin ollaan tauolla ja ihan lopullisen lopettamisen kynnyksellä. Fyysiset kokoerot ovat ihan valtavia, loukkaantumisriski kasvaa ja kun homma alkaa olemaan tulosorientoitunutta niin melko usein isommat pelaa ja pienemmät ovat penkillä. Taidollisesti hyvätasoiset pelit ovat vähissä esim B-junnujen 3.divarissa. Pelaajamäärät lienevät nykyisin sitä luokkaa, että U16 sarjat olisivat perusteltuja. Ollaanko tätä harkittu Palloliiton puolella?


    • Anonyymi

      Hei kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Tasoryhmien korostamien harjoituksissa on mielestäni tarpeetonta. Sitäkin on joutunut huomaamaan, että esim. viivajuoksussa paras tasoryhmä juoksee omana ryhmänä ja loput toisessa ryhmässä. Tällainen toiminta jakaa jengiä, enkä haluaisi nähdä valmentajien toimivan näin. Harjoituksissa voisi enemmän olla osaavampia ja vähemmän osaavia sekaisin. Osaavampi voisi tukea ja toinen saisi hyvää esimerkkiä.

      • Tervetuloa mukaan keskusteluun ja omien kokemusten jakamisesta. Onko teillä ollut yhteistä keskustelua harjoitusten kehittämiseen liittyen?


      • Viivajuoksut olivat klassikkotreeni myös omina junnuvuosinani, mutta toivottavasti nykyään niissä on jo mahdollisimman paljon pallo mukana ;)

        Olet täysin oikeassa, että monet harjoitukset on hyvä tehdä koko joukkueen kera - monen eritasoisen pelaajan kesken. Esimerkiksi pallo ja pelaaja -harjoitukset on todella tärkeäkin tehdä eritasoisten pelaajien kesken, koska silloin pelaajat oppivat toisiltaan. Mallioppiminen on tehokasta, kun halutut suoritukset näyttää ne jo hallitseva vertainen pelaaja eikä aikuinen. Muutenkin eri tasoilla pelaavia pelaajia kannattaa sekoitella harjoituksissa mahdollisimman paljon, jotta ei tapahtuisi tuota kuvaamaasi "jengin jakautumista". /Teemu


    • Anonyymi

      Oman lapseni seurassa perustoiminnassa olevien lasten perheen subventoivat voimakkaasti kilpatoimintaa. Perustoiminnan kustannustaso on n. 70-75 % kilpatoiminnasta, mutta perustoiminnassa oleva pelaaja saa seuralta karkeasti laskettuna vain n. 25-30 % siitä mitä kilpapelaaja (treeniä ja pelitapahtumia). Onko Palloliitto luonut jotain ohjeistuksenomaisia kustannusraameja seuroille, joihin oman lapseni seuran kustannustasoa voisi peilata ja selvittää, onko tilanne oikeudenmukainen ja samansuuntainen kuin muissa seuroissa? Jos ei ole, tällaisten raamien kehittäminen olisi suotavaa.

      • Tervetuloa mukaan keskusteluun!


      • Hei!

        Kustannukset puhuttavat!

        Puhuimme jo tuolla aiemmin että "on vain jalkapalloa" ja "olisi hyvä että olisi vain yksi taso pelata jalkapalloa".

        Seurassanne on kuitenkin käsittääkseni kilpa- ja perustoiminta. Ja jos luen oikein, niin kustannukset vanhemmille ovat samat, mutta toinen toiminta saa vähemmän vastinetta.

        Seurat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka voivat toimia omien ry:n sääntöjensä mukaisesti, jolloin on mahdollista kohdentaa seuran resursseja sovittuihin kohtiin toimintaa.

        Seurat ovat todella erilaisia kustannusrakenteissaan sekä tavoissaan rahoittaa toimintaansa. Otamme pohdintaan voimmeko rakentaa jotain ohjeistuksenomaisia kustannusraameja ymmärryksen kehittämiseksi. Idea on hyvä, joskin haastava näistä syistä.

        Tässä tilanteessa voitte keskustella seuranne kanssa sekä tarkastella muiden mahdollisten seurojen toimintatapoja kustannusten suhteen.

        - Markus


    • Anonyymi

      Mitä mieltä olette siitä, että saman seuran tasojoukkueet pelaavat vastakkain? Eikö nämä olisi hyviä paikkoja katsoa, missä eri ryhmien pelaajat menevät? Ainakin vanhemmat saavat melkoiset tunneryöpyt näistä peleistä.

      • Kiitos kysymyksistä, meidän asiantuntijat vastaavat kohtapuolin :)


      • Hei! Yleisemminkin ottaen on ihan hyvä tapa, että seuran sisällä pelataan keskinäisiä otteluita. Sillä saa otteluvastetta helposti ja tehokkaasti järjestettyä lisää. Pelaajille matsit on hyvä mahdollisuus näyttää osaamistaan ja myös valmentajat näkevät kaikki pelaajat yhdessä ja näkevät heidän kehittymistään. Toivottavaa olisi, että eri ryhmien valmentajat käyvät aktiivista vuoropuhelua ja myös ovat läsnä seuraamassa kaikkien ryhmien harjoittelua ja pelaajia, jotta kehittymisen tuki ja seuranta ei rajoitu ainoastaan näihin sisäisiin pelikohtaamisiin. - Jani


    • Hei kaikille keskustelussa mukana oleville ja sitä seuraaville!
      Meillä on viimeinen tunti käynnissä, päätämme keskustelun kello 20.

      Tässä viimeisen kolmen vartin aikana keskustelemme teemasta yleisesti sekä kokoamme yhteenvetoa illan aikana käsitellyistä teemoista.

      Vielä ehdit osallistua keskusteluun ja jos haluat, voit jotain kysyäkin.

      Ketju jää luettavaksi ja nähtäväksi tänne myös tämän illan jälkeen. Toivottavasti siitä on tukea ja hyötyä omassa tärkeässä tehtävässäsi!

      Ja minä olen siis Laura ja ohjaan tätä keskustelua eteenpäin :)

    • Anonyymi

      Milloin pelaajista pitää muodostaa ensimmäinen maajoukkue?

      • Moi! Poikien ja tyttöjen ensimmäiset maajoukkueet kootaan tällä hetkellä sen vuoden syksyllä, kun pelaajat täyttävät 14 vuotta eli ovat kasiluokkalaisten ikäisiä. Tulevana syksynä alkaa 2010 syntyneiden maajoukkuetoiminta (alueellisesti ja valtakunnallisesti).


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Poikien ja tyttöjen ensimmäiset maajoukkueet kootaan tällä hetkellä sen vuoden syksyllä, kun pelaajat täyttävät 14 vuotta eli ovat kasiluokkalaisten ikäisiä. Tulevana syksynä alkaa 2010 syntyneiden maajoukkuetoiminta (alueellisesti ja valtakunnallisesti).

        Kuka nämä valinnat tehdään? Miten voidaan haarukoida koko ikäluokka? Kuinka vaikea on päästä enää maajoukkueeseen, jos ei pääse heti ekalla kierroksella mukaan?


      • Anonyymi
        SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Moi! Poikien ja tyttöjen ensimmäiset maajoukkueet kootaan tällä hetkellä sen vuoden syksyllä, kun pelaajat täyttävät 14 vuotta eli ovat kasiluokkalaisten ikäisiä. Tulevana syksynä alkaa 2010 syntyneiden maajoukkuetoiminta (alueellisesti ja valtakunnallisesti).

        Miten voitte tietää, että juuri tähän 14-vuotiaaseen kannattaa panostaa? Eihän edes 20-vuotiaasta voi sanoa, että juuri tästä pelaajasta tulee ammattilainen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuka nämä valinnat tehdään? Miten voidaan haarukoida koko ikäluokka? Kuinka vaikea on päästä enää maajoukkueeseen, jos ei pääse heti ekalla kierroksella mukaan?

        Vastaan poikien osalta, koska toimin pojissa aluevalmentajana.

        Meillä on viisi aluevalmentajaa, jotka kattavat koko Suomen. Jokaisen aluevalmentajan pitää oppia tuntemaan koko kyseisen ikäluokan kilpataso omalla alueellaan. Esimerkiksi minä olen nyt talven ja kevään 2024 ajan tehnyt pelaajatarkkailua P14 Liigan ja P14 Ykkösen otteluissa, ja ikäluokan näillä tasoilla pelaavat 14 joukkuetta alkavat olla ihan kohtuullisesti "hallussa". Tsekkaan vielä Kakkosen tasolta muutamat yksittäiset pelaajat ennen kesäkuussa tehtäviä Huuhkajaturnauksen pelaajavalintoja. Toki pelaajatarkkailu jatkuu turnauksen jälkeen, koska pelaajat kehittyvät eri tahtiin.

        Ikäluokan ensimmäinen iso valtakunnallinen tapahtuma on kesäkuun Huuhkajaturnaus, joka kulki aiemmin nimellä Pohjola Cup ja Piirijoukkue Cup.

        Tapahtumaan kutsutaan 240 pelaajaa koko Suomesta. Tämän jälkeen alkaa aluetoiminta ed. mainituilla viidellä alueella. Aluetoiminnassa järjestetään päivän mittaisia leirejä noin kerran kuudessa viikossa. Alueleirit ovat pelaajille henkilökohtaisia tasonmittaustapahtumia (pelaaja saa selville vahvuuksia ja kehityskohteitaan normaalia vähän kovemmassa ympäristössä) sekä pelaajatarkkailutapahtumia alue- ja maajoukkuetoimintaa varten.

        Alue- ja maajoukkuetoimintaa järjestetään rinta rinnan, ja jokaiseen tapahtumaan pelaajat valitaan aina erikseen. Eli mikään ryhmä ei ole koskaan "kiinteä", vaan esimerkiksi maajoukkueeseen voi päästä missä tahansa vaiheessa, vaikka pelaaja ei olisi esimerkiksi ollut mukana Huuhkajaturnauksessa.

        Aluetoiminta kestää puolitoista vuotta (kasiluokan kesästä ysiluokan jouluun) ja siinä on mukana 400-500 eri pelaajaa koko Suomesta. U15 maajoukkueessa tuon puolen toista vuoden aikana pelaa noin 40-50 eri pelaajaa noin reilussa kymmenessä maaottelussa.

        Aluetoiminnan päätyttyä ikäluokalla jatkuu U16 maajoukkuetoiminta, jonka rinnalle saamme toivottavasti entistäkin laajempaa FUTURE-maajoukkuetoimintaa jo lähitulevaisuudessa.


    • Meille on tullut myös etukäteen kysymyksiä, joihin on toivottu asiantuntijoilta vastauksia. Tässä muutama kysymys:

      Aikooko Palloliitto hyödyntää tutkimustietoa organisoidessaan sarjatasoja, tasoryhmiä ja jalkapalloa Suomessa?

      Onko Palloliitto päättänyt tehdä konkreettisia toimenpiteitä suhteellisen ikävaikutuksen (Relative Age Effect) ilmiöön?

      • Palloliiton strategiasta 2025-2028 voi tarkastella tiedolla johtamisen jatkuvasti kasvavaa merkitystä https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

        Tavoitteena on hyödyntää erilaista tietoa jalkapallon organisointiin sekä kehittämiseen.

        RAE:n suhteen on tärkeää edelleen synnyttää tietoisuutta ja sen pohjalta toimintatapoja mm. seuroissa. Kun tällä hetkellä pelaajien sijoittuminen joukkueisiin perustuu alussa hyvin pitkälti syntymävuoteen, niin samana vuonna syntyneillä pelaajilla on osaamiseroja, joka johtaa usein pelaajien syntymäkuukausien painottumiseen alkuvuoteen. Konkreettisimpia asioita ovat tällä hetkellä asian nostaminen esiin eri koulutuksissa ja foorumeissa. Tärkeää jatkaa tutkimista ja erityisesti toimivien toimenpiteiden etsimistä.

        - Markus


      • SuomenPalloliitto kirjoitti:

        Palloliiton strategiasta 2025-2028 voi tarkastella tiedolla johtamisen jatkuvasti kasvavaa merkitystä https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

        Tavoitteena on hyödyntää erilaista tietoa jalkapallon organisointiin sekä kehittämiseen.

        RAE:n suhteen on tärkeää edelleen synnyttää tietoisuutta ja sen pohjalta toimintatapoja mm. seuroissa. Kun tällä hetkellä pelaajien sijoittuminen joukkueisiin perustuu alussa hyvin pitkälti syntymävuoteen, niin samana vuonna syntyneillä pelaajilla on osaamiseroja, joka johtaa usein pelaajien syntymäkuukausien painottumiseen alkuvuoteen. Konkreettisimpia asioita ovat tällä hetkellä asian nostaminen esiin eri koulutuksissa ja foorumeissa. Tärkeää jatkaa tutkimista ja erityisesti toimivien toimenpiteiden etsimistä.

        - Markus

        Kiitos Markus!


    • Anonyymi

      Meillä on joulukuussa syntynyt lapsi ja jotenkin toivoisin, että joskus olisi turnaus, jossa jaetaan lapset niin että vuosi laitetaan poikki kesäkuun lopusta ja katsoa miten se muuttaisi pelaamista.

      • Anonyymi

        Todella hyvä idea! Meillä on myös poika syntynyt ihan loppuvuodesta. Olisi todella hienoa nähdä, jos hän edes kerran pelaisi "oman ikäistensä" kanssa.


      • Hei!

        Tässä olisi hyvä toimintatapa mm. monelle seuralle käyttöönotettavaksi. Voimme myös Palloliittona miettiä voidaanko tätä mahdollisuutta hyödyntää jossain kilpailutoiminnassamme.

        - Markus


    • Anonyymi

      Mitä mieltä asiantuntijat ovat, mitä tapahtuisi Suomen maajoukkueen tasolle aikuisissa, jos meillä ei olisi tasoryhmiä junnuissa?

      • Hei!

        Maajoukkueen taso on seurausta todella monesta erilaisesta asiasta tässä kompleksisessa jalkapallomaailmassa.

        Meillä on ajanjakso suomalaisessa jalkapallossa jolloin ei ollut tasoryhmiä pitkään aikaan ja nyt tasoryhmiä on käytetty onnistuneesti ja vähemmän onnistuneesti. Näitä aikakausia voidaan vertailla tutkimusten kautta.

        Näkisin, että kokonaan siirtyminen pois tasoryhmistä heikentäisi Suomen maajoukkueen menestymisen todennäköisyyksiä. Niitä parantaisi taas tasoryhmien käyttäminen osaavammin sekä monen muun jalkapalloon liittyvän asian kehittyminen.

        Merkittävimmin vaikuttaisi koko liikuntamäärien kasvattaminen merkittävästi isommiksi ja omatoimisen harjoittelun merkittävä lisääntyminen Suomessa.

        - Markus


    • Anonyymi

      Ja jatkoksi vielä edelliseen, olisi mukava, jos yli-ikäisyyttä ei laskettaisi ollenkaan esim. Marras-joulukuussa syntyneiltä vaan kaikki joukkueet voisivat ottaa ilman erillislupia pelaajia mukaan edellisvuoden marras-joulukuussa syntyneistä.

      • Hei!

        Hyvä, konkreettinen aloite! Huomioitu.

        - Markus


    • Kiitos kaikille aktiivisesta ja rakentavasta keskustelusta sekä hyvistä kysymyksistä koskien jalkapallon tasoryhmiä!

      Minulla olisi viimeinen kysymys teille mukana oleville:

      Kommentoi tähän alle tämän illan tärkein oivalluksesi tai tärkein asia, mikä jää tästä keskustelusta sinulle mieleen - ja ehkäpä jopa vinkiksi omaan harrastusarkeen :)

    • Pyytäisin vielä tässä ennen keskustelun päättymistä Palloliiton asiantuntijoita kokoamaan tähän alle tässä keskustelussa aiemmin nostetut linkit ja vinkit, joista voi olla apua niin vanhemmille, huoltajille, valmentajille kuin muillekin jalkapallon harrastusta tukeville. Toivottavasti niistä on apua ja tukea teille kaikille lukijoille ja osallistujille!

    • Anonyymi

      Lapseni seurassa on todella kovatasoinen kilpajoukkue (voi puhua jopa ainutlaatuisesta ikäluokasta maakuntatasolla). Ikävä sivuvaikutus on että alemman tason ryhmät jäävät tässä tosi vähälle huomiolle. Miten voisi varmistaa että tällaisessa tilanteessa myös muista pelaajista kuin kilvan huippuryhmästä huolehdittaisiin ja heidänkin kehitykseensä panostettaisiin? Onko mietitty että Palloliitto voisi jotenkin tukea eliittiryhmien toimintaa niin että seuroilta vapautuisi resursseja myls matalamman tason pelaajiin? Ymmärrän kyllä että huippuikäluokkaan pitää panostaa, mutta oma innokas lapseni jää tässä ihan väliinputoajaksi.

      • Tervetuloa mukaan keskusteluun ja kiitos omien kokemusten jakamisesta!


      • Kuvaamasi tilanne on aika yleinen pienten tai keskisuurten seurojen joukkueissa, joissa on "poikkeuksellisen" terävä kärki ja jonka valmentaminen on valmentajien kannalta todella motivoivaa.

        Näissä tapauksissa usein syntyy haasteita, kun pelaajat vanhenevat - joukkueet siirtyvät isompiin pelimuotoihin (5v5 -> 8v8 -> 11v11) samalla, kun tulee luonnollisesti lopettamisia ja jotkut pelaajat valitsevat aivan muita lajeja/harrastuksia. Äkkiä huomataan, ettei pelaajia ei olekaan tarpeeksi, ja tapahtuu joukkueen suorituskyvyn selvä taantuma.

        Jokaiselle lapselle tulisi jo lähtökohtaisesti tarjota hyvää valmennusta. Mutta valmentajien tulisi myös motivoitua valmentamaan isompaa ryhmää laadukkaasti jo senkin takia, että joukkueen tulevaisuus olisi turvattu mahdollisimman pitkälle. -Teemu


    • Anonyymi

      Voisiko kilparyhmissä lisääntyvän pelitapatreenien sijasta treenata monipuolisemmin? Eli esim kiipeily, uintia ja painia futisjoukkueen kesken, sen sijaan, että kierretään tötteröitä treeneistä toiseen.

      • Hei! Kaikessa lasten valmennustoiminnassa tasosta riippumatta monipuolisuus on tärkeää. Erilaisten ärsykkeiden tarjoaminen ja mahdollistaminen on positiivinen asia. Jalkapalloharjoituksissa toivottavaa olisi, että siellä kentällä on reilusti pelinomaista liikettä ja toistoja eikä pelkää tötsien kiertämistä. -Jani


    • Anonyymi

      Minkälaista ohjausta Palloliitto antaa seuroille tasoryhmiin liittyen? Voisi ajatella, että lajiliitto voisi ottaa rohkeastikin kantaa asiaan ja pyrkiä ohjaamaan toimintaa haluamaansa suuntaan. Mikä tällainen suunta olisi?

      • Hei!

        Valmennuslinja:
        " OMAA TASOA HAASTAVAT TAVOITTEET, KOKONAISHARJOITTELUN MÄÄRÄ JA LAATU SEKÄ ERIYTTÄMINEN IKÄ- JA KEHITYSVAIHEESEEN SOPIVALLA TAVALLA KESKIÖSSÄ "
        https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

        Lisäksi tästä keskustelusta 4:n tunnin ajalta löytyy paljon ohjausta laadukkaaseen tasoryhmien muodostamiseen :)

        Keskustelu myös varmasti jatkuu!

        - Markus


    • Olemme nyt päättämässä keskustelua. Mikäli sinulla on vielä kysymyksiä, voit käydä keskustelua läpi - ehkäpä vastauksia ja vinkkejä liittyy aiemmasta keskustelusta.

      Näin lopuksi kiitän vielä meidän asiantuntijoita, jotka ovat jakaneet omia kokemuksiaan, asiantuntemustaan ja vinkkejään tässä keskustelussa, kiitos!

      Kysyisin teiltä asiantuntijoilta, että minkälainen fiilis teille jäi illan keskustelusta ja miten aiotte Palloliitossa hyödyntää tämän keskustelun antia?

      • Hyvä fiilis jäi! Savu nousi päästä, kun koko neljän tunnin ajan sai pohtia ja näpytellä vastauksia. Eli odotetun aktiivista oli!

        Kertyneitä kokemuksia ja kysymyksiä hyödynnetään varmasti ainakin lasten valmentajien koulutuksen sisällöissä, mutta myös seuravierailuilla, kun sparrailemme kunkin seuran toimintaa ja tekemistä. -Teemu


    • Kiitos keskusteluun osallistuneille. Olette jakaneet tärkeitä ajatuksia lasten ja nuorten jalkapallon kehittämiseen. Saimme runsaasti lisää informaatiota arjen kokemuksista tasoryhmien toteuttamiseen liittyen. Tätä tietoa hyödynnämme lasten valmentajien kehittämisessä ja kouluttamisessa. Hyvää futiskesää kaikille! - Jani

    • Lämpimät kiitokset Palloliiton puolesta kaikille keskusteluun osallistuneille ja kokemuksistaan kertoneille. Todella arvokasta kuulla tosielämän kokemuksia.

      Keskustelu aiheesta Palloliiton kanavissa jatkuu. Oikein hyvää toukokuun jatkoa kaikille ja hyviä kokemuksia kentille!

    • Kiitos kaikille mukana olleille ja oikein hyvää kesää sekä iloisia ja hyviä hetkiä pelikentille ja sen laidoille!

    • Anonyymi

      Kiitos tästä keskustelusta. Toimin jojona 9-vuotiaiden poikien joukkueessa. Toteutamme taso-systeemiä ja olen pohtinut, miten voisimme joukkueen sisällä välttää poikien leimautumista "parhaisiin" ja "huonompiin" pelaajiin. Kannan myös huolta siitä, että miten taso-valinnat kommukoitaisiin vanhemmille, niin että alempien tasojen pelaajien vanhemmat voisivat ymmärtää systeemin välttämättömyyden. Sain keskustelusta ideoita ja se myös vahvisti sitä, että tasot kuuluvat tämän päivän futikseen. Iso kiitos!

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on sinun ja rakkaasi ikäero?

      Kirjoita, jos rakkaasi on nuorempi/vanhempi 🥰
      Ikävä
      159
      2488
    2. Nyt sitten ulos ihmiset!

      Älkää jumittako täällä. Menkää, näkykää ja hankkikaa kokemuksia. Ei teitä kukaan edes bongaile, jos önötätte täällä.
      Ikävä
      135
      2181
    3. Mies minkälaisista naisista yleensä

      Tykkäät? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
      Ikävä
      92
      1742
    4. Nainen, millaisista miehistä tykkäät?

      Mielenkiinnosta kysyn 😄
      Ikävä
      155
      1740
    5. Minun pitää tehdä jotain

      En tiedä meneekö siihen viikko vai kuukausi. Mutta jos voit odottaa, niin löydän sinut sen jälkeen kun on homma hoidett
      Ikävä
      44
      1452
    6. Mitä jos saisit tietää että kaivatullasi

      on jo joku toinen?
      Ikävä
      74
      1359
    7. Onnea Solatie !

      On sit valittu uusi kaupunginjohtaja.No ei menny Nivala-Harju- Tapio -Pikkarainen juntan mukkaan.
      Kemijärvi
      14
      1247
    8. Voihan J-mies

      Olet ajatuksissani jatkuvasti, voisitko poistua sieltä kun en saa mitään tehdyksi. Seuraavaa kohtaamista odottaessa.. 🤭
      Ikävä
      63
      1099
    9. Sarvisalon kesätori

      Onpa kiva paikka. Mutta torikahvila oli suorastaan naurettavan alkeellinen ja ne voileivät,olivat kuin pienen lapsen tek
      Loviisa
      5
      1068
    10. Mikä saa ihmisen stalkkaamaan

      Toista henkilöä laittomin keinoin ikävää että ei ole minkäänlaista yksityisyyttä
      Ikävä
      154
      930
    Aihe