paljonko maksatte koivuklapikuutiosta?

Tarkennatko millaista mottia tarkoitat? Onko kyseessä ns. heittokuutio, pinokuutio tai mikä. Motilla muuten tarkoitettiin "ennenvanhaan" metrisistä haloista koostuvaa kuution puupinoa, mutta nyt usein termiä käytetään myös siitä heittomotista klapeja.
Kun halot vielä aikanaan tehtiin pääosin metsässä, tuollainen motti muodostui luontevasti siksikin, että siihen mahtuvat puut saatiin siitä läheltä. Sitten siirryttiin vaikka muutaman kymmenen metrin verran toisaalle ja sieltä löytyivät puut taas seuraavaan mottiin jne.

Juu, vieppäs jonnekin korpeen vakiohinnalla. Eikö pitäisi ilmoittaa alue, tai kilometrimäärä. Jos perit lähellä asujalta saman hinnan, niin maksatat siirtohintaa toisilla ostajilla, kuten tehdään sähkönsiirrossakin.

Edullinen kauppa,pystykaupat tehdään kiintoina,klapit heittona.

sellaistavaan kirjoitti:

Edullinen kauppa,pystykaupat tehdään kiintoina,klapit heittona.

Kaupat tehdään niin kuin myyjä ja ostaja kulloinkin haluavat ja sopivat, klapiahan isot metsäyhtiöt eivät osta. Ns. heittomotti vastaa hädin tuskin noin 0,6- 0,7 pinokuutiometriä, ja tietysti vielä pienempää määrää jos se kiintokuutioissa ilmaistaisiin. Jos heittomotin hinta on vaikka tuo 70 Euroa kuutio, puulle tulee pinokuutioiksi muunnettuna hintaa yli 100 Euroa ja kiintosellaisiksi muunnettuina vielä sitäkin enemmän, että on siinä hintaa. Juuri koivu on puulaji, josta metsänmyyjä ei pystykaupoissa saa oikein mitään, 7-10 Euroa kiintokuutiolta, eli polttopuuksi tekemällä hän saa siitä vähän paremmin, oman työpanoksen osuuden sentään, toivottavasti, sillä kaikki koneet ja vehkeetkin ja niiden polttoaineet ja huollot ja sellaiset myös maksavat.

Et sitten satu asumaan ainakaan suurimmissa kaupungeissa tai aivan niiden lähellä, polttopuun hinta vaihtelee melkoisesti paikkakunnittain. Ja tietysti, missä puuta on paljon, on polttopuun myyjiäkin enemmän ja kilpailu painaa hintoja alas. Heitto- ja kiintokuution ero siinä olevassa puumäärässä on melkoinen, kiintokuutio puuta vastaa jokseenkin kahta heittosellaista. Eli jos saat kiintokuution verran puuta hintaan 50 e kuutio, tulee silloin sen heittomotin hinnaksi noin 25 Euroa! Hinnalla on väliä!

klapitsikinsokin kirjoitti:

Et sitten satu asumaan ainakaan suurimmissa kaupungeissa tai aivan niiden lähellä, polttopuun hinta vaihtelee melkoisesti paikkakunnittain. Ja tietysti, missä puuta on paljon, on polttopuun myyjiäkin enemmän ja kilpailu painaa hintoja alas. Heitto- ja kiintokuution ero siinä olevassa puumäärässä on melkoinen, kiintokuutio puuta vastaa jokseenkin kahta heittosellaista. Eli jos saat kiintokuution verran puuta hintaan 50 e kuutio, tulee silloin sen heittomotin hinnaksi noin 25 Euroa! Hinnalla on väliä!

Lue lisää

Rehellisyyttäni ei heitellä eikä kuutioida.
Minua ei huijata.
Jos tilaan kuution, siinä on aina kuutio plus muutama klapi päälle.
Päävirkasuhteeni (koti) on kaupungissa.

Maalla-ei-kuseteta kirjoitti:

Rehellisyyttäni ei heitellä eikä kuutioida.
Minua ei huijata.
Jos tilaan kuution, siinä on aina kuutio plus muutama klapi päälle.
Päävirkasuhteeni (koti) on kaupungissa.

Lue lisää

Entä paljonko painaa se kuutiosi, jos se on vaikka ihan äsken kaadetusta puusta, eli tuoretta, paljonko noin painaa kiintokuutiometri sitä puuta, entä pinokuutiometri, entä heittokuutiometri? Kuutiosi on varmaan kuutio ja jopa kuutiometri, se vain sisältää huomattavan paljon ilmaa.
Rehellisyydestäsi ei kai ole epäilystäkään, miten se sitten tähän liittyneekään?

Klapi ei ole ostettuna kilpailukykyinen polttoaine muten kun pienimuotoiseen käyttöön.
Siinä on liian paljon rukkastyötä.
Paljon olen myynyt halkoja, tuhansia kuutioita, se oli metrin halkoa.
Sitten tuli klapikoneet, ja "heittokuutio". metrisenmyynti lopahti, kun ei ihmiset ymmärtäny, mikä on heittokuution ja metrisen pinomotin ero. Jonkin aikaa meni, alkoi kyselyjä tulla, kun ne ymmärsi, ettei heittokuutiossa ollut kun puolet pinomotista, ja puukin oli kuulema pientä ja huonompaa.
En kuitenkaan enää alkanut tekemään.
Siinä kuutiohinnassa on arvonlisäveroa 24%, se veronosuus on aika iso. Puunmyyjä pystyy vähentämään polttoaineiden- koneiden- ja rukkasten alv.t, mutta niistä ei kummoista summaa kerry.

Metsään meni.
Meni metsään.
Mentiin metsähallituksen puolelle.

Metsät tunnen hyvin. Tuolleen. Vertauskuvallisin sanoin.

Toki lapsuuden olen lähes viettänyt metsissä ja puissa ja pusikoissa.
Mutta ei niitä silloin mieltänyt kuin ajanvietepaikoiksi. Leikki lähiöiksi majoineen sun muineen.
Poikuuskin meni metsässä.

Metsä-vastaa-kyllä kirjoitti:

Metsään meni.
Meni metsään.
Mentiin metsähallituksen puolelle.

Metsät tunnen hyvin. Tuolleen. Vertauskuvallisin sanoin.

Toki lapsuuden olen lähes viettänyt metsissä ja puissa ja pusikoissa.
Mutta ei niitä silloin mieltänyt kuin ajanvietepaikoiksi. Leikki lähiöiksi majoineen sun muineen.
Poikuuskin meni metsässä.

Lue lisää

Sääli vaan, että niitä metsiä on enää niin perin vähän, ja aina ne vähenevät. Metsistä on tehty tietynlajisten teollisuuden tarvitsemien puuraaka- aineiden kasvatusalusta, puupelto. Nuo puupellot eivät enää monessakaan mielessä toimi kuten oikeat metsät kaikessa monimuotoisuudessaan. On aivan ihmeellistä kuulla ja lukea milloin mistäkin siitä ulkomaalaisten käsityksestä, että erityisesti me suomalaiset olemme luontoihmisiä ja luonnonystäviä, mitä me emme todellakaan ole. Jos olisimme, eihän näitä kaikkia raakalaismaisia metsien avohakkuita ja ylipäätään metsien muuntamista vain pääosin kuusta ja mäntyä kasvaviksi puupelloiksi olisi ollut mahdollista tehdä.

ps. metsien puuston käyttäytymisestä on luettavissa nykyään kirjallisuudestakin, pikaisesti muistan ja suosittelen lukemaan vaikka Peter Wohllebenin kirjat "Puiden salattu elämä" ja "Luonnon salainen verkosto"!

harvesteri kirjoitti:

Sääli vaan, että niitä metsiä on enää niin perin vähän, ja aina ne vähenevät. Metsistä on tehty tietynlajisten teollisuuden tarvitsemien puuraaka- aineiden kasvatusalusta, puupelto. Nuo puupellot eivät enää monessakaan mielessä toimi kuten oikeat metsät kaikessa monimuotoisuudessaan. On aivan ihmeellistä kuulla ja lukea milloin mistäkin siitä ulkomaalaisten käsityksestä, että erityisesti me suomalaiset olemme luontoihmisiä ja luonnonystäviä, mitä me emme todellakaan ole. Jos olisimme, eihän näitä kaikkia raakalaismaisia metsien avohakkuita ja ylipäätään metsien muuntamista vain pääosin kuusta ja mäntyä kasvaviksi puupelloiksi olisi ollut mahdollista tehdä.

ps. metsien puuston käyttäytymisestä on luettavissa nykyään kirjallisuudestakin, pikaisesti muistan ja suosittelen lukemaan vaikka Peter Wohllebenin kirjat "Puiden salattu elämä" ja "Luonnon salainen verkosto"!

Lue lisää

"harvesteri"

Maailma muuttuu.
Me tunnemme sen maassa, vedessä, ilmassa.
Se, mitä ehkä joskus metsältä tarvittiin.
On alkanut käydä tarpeettomaksi.
Metsään(kin) kohdistuvat toiset tarpeet.
-
Minä pidänm kirjasta:
Taru Sormusten Herrasta.
Sekin on pikkuisen lasten kirja.
Sauna-kirjakin.
Lieskat lyövät ja puuta palaa.

H.

hunksz kirjoitti:

"harvesteri"

Maailma muuttuu.
Me tunnemme sen maassa, vedessä, ilmassa.
Se, mitä ehkä joskus metsältä tarvittiin.
On alkanut käydä tarpeettomaksi.
Metsään(kin) kohdistuvat toiset tarpeet.
-
Minä pidänm kirjasta:
Taru Sormusten Herrasta.
Sekin on pikkuisen lasten kirja.
Sauna-kirjakin.
Lieskat lyövät ja puuta palaa.

H.

Lue lisää

...pidän

H.

harvesteri kirjoitti:

Sääli vaan, että niitä metsiä on enää niin perin vähän, ja aina ne vähenevät. Metsistä on tehty tietynlajisten teollisuuden tarvitsemien puuraaka- aineiden kasvatusalusta, puupelto. Nuo puupellot eivät enää monessakaan mielessä toimi kuten oikeat metsät kaikessa monimuotoisuudessaan. On aivan ihmeellistä kuulla ja lukea milloin mistäkin siitä ulkomaalaisten käsityksestä, että erityisesti me suomalaiset olemme luontoihmisiä ja luonnonystäviä, mitä me emme todellakaan ole. Jos olisimme, eihän näitä kaikkia raakalaismaisia metsien avohakkuita ja ylipäätään metsien muuntamista vain pääosin kuusta ja mäntyä kasvaviksi puupelloiksi olisi ollut mahdollista tehdä.

ps. metsien puuston käyttäytymisestä on luettavissa nykyään kirjallisuudestakin, pikaisesti muistan ja suosittelen lukemaan vaikka Peter Wohllebenin kirjat "Puiden salattu elämä" ja "Luonnon salainen verkosto"!

Lue lisää

Eivät metsät ole minnekään hävinneet päinvastoin.
Viimeisten laskelmien mukaan vuotuonen kasvu on 110 milj. kuutiometriä ja poistuma 82 milj. kuutiometriä (Luke).
Tietyt tahot vaan tahtovat pitää yllä negatiivista mielikuvaa metsistämme ja hiiden hoidosta ja käytöstä.

eppu2 kirjoitti:

Eivät metsät ole minnekään hävinneet päinvastoin.
Viimeisten laskelmien mukaan vuotuonen kasvu on 110 milj. kuutiometriä ja poistuma 82 milj. kuutiometriä (Luke).
Tietyt tahot vaan tahtovat pitää yllä negatiivista mielikuvaa metsistämme ja hiiden hoidosta ja käytöstä.

Lue lisää

Ihminen on varastanut luonnon, ja varastaa yhä enemmän ja enemmän.
Siitä ei hyvä heilu pitemmässä pelissä.
Mutta niin kauan kun ihminen väärinuskoo ikuiseen elämään, tuhoutuminen jatkuu.

eppu2 kirjoitti:

Eivät metsät ole minnekään hävinneet päinvastoin.
Viimeisten laskelmien mukaan vuotuonen kasvu on 110 milj. kuutiometriä ja poistuma 82 milj. kuutiometriä (Luke).
Tietyt tahot vaan tahtovat pitää yllä negatiivista mielikuvaa metsistämme ja hiiden hoidosta ja käytöstä.

Lue lisää

"mitä nyt kukin sanalla metsä käsittää"

Kommentissasi tuli hyvin esiin ero sanan eri merkityksillä. Kun mä katon metsää, näen metsän, katon puita jne. Kun joku toinen kattoo metsään, se kattoo kiintokuutioita. Sama mettä, kaks näkemystä.

Tollaset hoidetut talousmetsät varmastikin tuottaa hyvin puuta. Vaan metsällä muitakin funktioita. Tietenkin virkistys, maisema jne. Mutta erittäin tärkeä merkitys ilmaston, eläinkunnan, kasvillisuuden kannalta. Suomessa viimein alettu touhuaan luonnonmetsien puolesta, niitä pitää olla myös.

Sitäpaitsi, lannoittamaton metsä kasvaa juu hitaammin, mutta puu on sitten tiheäsyistä, laadukkaampaa. Soitinrakentajat, huonekalutehtaa tarvitsevat kunnollista puuta. Nopeesti kasvanut puu käy juu selluun, rakennuksille, poltettavaksi. Mutta jo rakennuksissakin huomaa, kuinka laudat jne on huttua.

En puusilmäisesti jauha luonnonmetsien puolesta, mutta kyllä sellaisia pitää olla. Noin mainiten, itellä pienipläntti luonnonmetsää, perheessä kyllä sitten hoidettuakin metsää, kaks eri juttua. Vaikka metsiä kumpikin.

=DW=

Aikanaanpallokatoaa kirjoitti:

Ihminen on varastanut luonnon, ja varastaa yhä enemmän ja enemmän.
Siitä ei hyvä heilu pitemmässä pelissä.
Mutta niin kauan kun ihminen väärinuskoo ikuiseen elämään, tuhoutuminen jatkuu.

Lue lisää

Pitää kuitenkin aina muistaa.
Ihminen ei ohjaa elämää.
Elämä ohjaa ihmistä.
Niin aroilla, viidakoissa kuin metsissäkin.
Elämään on kaikkialla sopeuduttava.
Käskyttämällä elämää ei sopeudu mikään.
Eikä kukaan.

H.

ö-Öö kirjoitti:

"mitä nyt kukin sanalla metsä käsittää"

Kommentissasi tuli hyvin esiin ero sanan eri merkityksillä. Kun mä katon metsää, näen metsän, katon puita jne. Kun joku toinen kattoo metsään, se kattoo kiintokuutioita. Sama mettä, kaks näkemystä.

Tollaset hoidetut talousmetsät varmastikin tuottaa hyvin puuta. Vaan metsällä muitakin funktioita. Tietenkin virkistys, maisema jne. Mutta erittäin tärkeä merkitys ilmaston, eläinkunnan, kasvillisuuden kannalta. Suomessa viimein alettu touhuaan luonnonmetsien puolesta, niitä pitää olla myös.

Sitäpaitsi, lannoittamaton metsä kasvaa juu hitaammin, mutta puu on sitten tiheäsyistä, laadukkaampaa. Soitinrakentajat, huonekalutehtaa tarvitsevat kunnollista puuta. Nopeesti kasvanut puu käy juu selluun, rakennuksille, poltettavaksi. Mutta jo rakennuksissakin huomaa, kuinka laudat jne on huttua.

En puusilmäisesti jauha luonnonmetsien puolesta, mutta kyllä sellaisia pitää olla. Noin mainiten, itellä pienipläntti luonnonmetsää, perheessä kyllä sitten hoidettuakin metsää, kaks eri juttua. Vaikka metsiä kumpikin.

=DW=

Lue lisää

Kyllä monimuotoisuus on oikein ja paikallaan. Kaikkea tarvitaan.
Täällä olen metsän reunassa ja linnut laulaa.
Se on monella juuri tuollaista puusilmäisyyttä, hoetaan vaan yhtä mantraa, eikä nähdä kokonaisuuden eri osioita.
Luonnonpuistotkaan eivät ole mitään läpipääsemätöntä ryteikköä, niistäkin joku huolen pitää, että siellä luonnosta voi nauttia. On polut ja leiripaikat.
Kasvava puu on juuri se hiilinielu.

Aikanaanpallokatoaa kirjoitti:

Ihminen on varastanut luonnon, ja varastaa yhä enemmän ja enemmän.
Siitä ei hyvä heilu pitemmässä pelissä.
Mutta niin kauan kun ihminen väärinuskoo ikuiseen elämään, tuhoutuminen jatkuu.

Lue lisää

Mene kertomaan tuo huumeparoneille ja suuryhtiöille, sademetsän raiskaajille.

harvesteri kirjoitti:

Sääli vaan, että niitä metsiä on enää niin perin vähän, ja aina ne vähenevät. Metsistä on tehty tietynlajisten teollisuuden tarvitsemien puuraaka- aineiden kasvatusalusta, puupelto. Nuo puupellot eivät enää monessakaan mielessä toimi kuten oikeat metsät kaikessa monimuotoisuudessaan. On aivan ihmeellistä kuulla ja lukea milloin mistäkin siitä ulkomaalaisten käsityksestä, että erityisesti me suomalaiset olemme luontoihmisiä ja luonnonystäviä, mitä me emme todellakaan ole. Jos olisimme, eihän näitä kaikkia raakalaismaisia metsien avohakkuita ja ylipäätään metsien muuntamista vain pääosin kuusta ja mäntyä kasvaviksi puupelloiksi olisi ollut mahdollista tehdä.

ps. metsien puuston käyttäytymisestä on luettavissa nykyään kirjallisuudestakin, pikaisesti muistan ja suosittelen lukemaan vaikka Peter Wohllebenin kirjat "Puiden salattu elämä" ja "Luonnon salainen verkosto"!

Lue lisää

Kyllä metsät kestää hakkuita ja luonnon monimuotoisuus pääsee avohakkuilla esille. Suomessa on luonnonvaraisia metsiä eniten EU:n alueella. Joten ei huolta, vaikka hakkuita lisättäisiinkin.

Polttopuiden hakkuut ovat parasta metsänhoitoa, kun sitä tehdään harvennuspuista. Ei kukaan viitsi hoitamattomassa metsässä marjastaa tai muuten virkistyä. Kyllä siihen tarvitaan kunnolla hoidettua metsää!