Mikä siinä selkäsaunassa on ihmeellistä?

Ekaks eiks kantsii ilmoittaa sossuiille. To kaks sinuna muuttaisin niin nopeasti pois kotoa kun mshdoölista

Väkivalta muissa tarkoituksessa kuin itsen tahi muitten suojelussa on aina väärin. Maailma olisi parempi, mikäli ketään ei satutettaisi.

Teistä tuleekin hyvätapaisia neitejä kun saatte niin usein piiskaa...

Tuskin olet 15 vuotias ... Olet 100% pervo ukko :=

Niinhän se on, että vaikka puhuisi sian kielistä, niin kysymys on fetissistä.

Joillekin nämä on tosi elämää, joillekin fantasiaa, mutta onko tuolla väliä, pääasia että ihmiset selviävät elämässään eteenpäin.

Nuoriso kiipeilee vaarallisesti Matti Nykäsen hyppyrimäen kaiteella 50 metrissä. https://www.is.fi/makihyppy/art-2000005769880.html

Näille sankareille koivuniemen herra paljaalle takapuolelle tekisi hyvää.

On aineskin hetken poika/tyttö kunnolla eli ei tee tyhmiä asijoita.

Ei tänä päivänä, Ei aineskaan julkisesti. On tie käräjille luvassa sille joka antoi selkään. Eikä auta sanoa se löi ekaksi ja minä vain kostin sen lyönnin. Toista oli mun isäni nuoruudessa siellä ei paruttu vallesmannia avuksi vaan hommat hoideltiin koti tai lähi naapureiden kanssa yhteis tuumin. Sitä aikaa
kaipailen kun kuuntelen isäni puheita. Ja katselen telkusta kun on auto palannut tai ikkunoita säretty.

isäni nuoruudessa ei autot palaneet ja jos ikkuna särkyi tekiä hajettiin esille ja oli pakko tutustua remmiin. Ja jos oli armeijan käynyt ja teki pahojaan vaikka oli saanut selkäänsä muilta. Sellainen vietiin miehissä metsään ja pistettiin suosilmään miettimään tekosiaan. Eli se meni kirjaimellisesti
suohon on mun isäni kertonut. Siihen aikaan vallitsi toisen lainen kuri ja sille olis tänä päivänäkin
käyttöä isäni mielestä.

60-luvulla, kun olin 18-vuotias, meno oli aivan toisenlaista.
Kerran kuulin sattumalta avoimesta ikkunasta pihamaalle, kun isä sanoi äitille, että siitä hyvästä se saa vielä selkäsaunan. Ymmärsin, että siinä puhuttiin minusta. Ajatteli, että en varmasti saa enää selkääni, mutta mekastus voi olla melkoinen ja kestää kauan. Siksipä käännyin ympäri ja painelin metsään, antaa ukon rauhottua kotona. Viivyin useamman tunnin reissullani, tuli ihan kunnolla nälkäkin. Lopulta päätin hiippailla kaikessa hiljaisuudessa kotiin, jos saarna alkaa nyt, niin kyllä se ilta kymmeneltä viimeistään loppuu.

Kotona oli ukko heti painostamassa ja uhkaili selkäsaunallakin. Oli sen verran kireänä, etten tohtinut yhtään härkkiä, vaan kuuntelin korvat luimussa. Parempi olisi, jos ei mitään käsirysyä tulisi, isä oli melko iso ainakin minuun verrattuna. Muutapa siinä en kerennyt miettiäkään, kun äijä tarras rinnuksista kiinni ja lennätti minut kamarin puolelle. Ovi paukahti kiinni ja saman tien lukko raksahti ja avain katosi huoltajan taskuun. Oli pakko uskoa, että nyt oli tosi kyseessä, varsinkin kun vuoteella oli vaarallisen näköinen koivupiiska. Paskiainen oli kuvitellut piiskaavansa minut paljaalle pyllylle.

Ukko käski ottamaan verkkarit alas, minä vedin niitä hieman ylemmäksi, harmitti ettei minulla ollut vyöllisiä housuja jalassa. Toista käskyä ei tullut, ukko kävi heti käsiksi ja äkkiä minulle tuli selväksi kumpi meistä on voimakkaampi, lisäksi se painoi 30 kg enemmän. Vain ikä oli minun puolellani, olin 18-vuotias notkea luikki ja hän 48-vuotias vanhus. Kamppailussa oli monia vaiheita ja tiukkaa vääntöä, välistä olin lattialla hänen allaan ja hän keinotteli housujani alas, toisinaan yritin vapautua hänen otteestaan, tosin se oli turhaa, koska olimme lukitussa huoneessa, josta ei karkuun päässyt.
Jonkin aikaa taisteltuamme, minusta tuntui, että minun rikos ei ollut ollenkaan tärkein asia tässä, vaan tärkeintä oli piiskaamiseni. Mietin, että olisiko kaikki unohdettu ja annettu anteeksi, jos minä suostuisin vapaaehtoisesti piiskattavaksi. Mutta ei, se olisi aivan liian häpeällistä. Taistelu jatkui.

Mutta yhtäkkiä, se tuli kuin salaman isku kirkkaalta taivaalta, hän oli saanut minut tiukasti hallintaansa. Minä olin aivan poikki, silmissä näkyi vain mustaa, enkä onnistunut enää irrottamaan käsiäni hänen otteestaan. En oikein tiennyt, minkä tein väärin että hävisin. Aikuisena olen oppinut, että tuon ikäinen mies on fyysisesti paljon kestävämpi kuin nuori jätkä ja hän uuvutti minut häviämään.

Joka tapauksessa piiskaa sain ja parahdinkin jonkin verran, ehkä enemmän pelosta kuin kivusta. Kuritus ei ollut kovinkaan kova, ilmeisesti huoltaja oli tyytyväinen kun oli voittanut minut. Joka tapauksessa suurin rangaistus asiassa oli häpeä, saada piiskaa isältään vielä aikuisena miehenä.

Jos joku vahva mies minut piiskaisi paljaalle pyllylle, niin en minä ainakaan kehtaisi poliisille valitusta tehdä. On miehelle melkoisen noloa, jos saa toiselta mieheltä oikean piiskasaunan ja vielä paljaalle.

Ainakin 80-luvulla saatoi lähes parikymppinen poika saada vielä selkäsaunan. Sen saattoi saada isältään ja joskus jopa kaveriltaankin. Ei niistä huudeltu, mutta aina jotenkin tieto vuoti julkisuuteen, eikä siinä mitään ihmeellistä ollut. Tietenkin pojan kehitysaste ja lapsekas käytös houkutteli toista osapuolta tarttumaan remmiin. Jotku noista pojista oli jo niin pitkällä pahuuden teillä, ja huoltajan keinovalikoimat olivat vähissä.

En liiku enää nuorisoporukoissa, mutta epäilen, että vanhat keinot ovat vielä käytössä monessa paikassa.

Oli niissä selkäsaunoissa erojakin kuten vesissä ja viineissä kuten mainoksissa taannoin sanottiin. Vitsoja oli erilaisia ja lyöntien määrä ja voimakkuus vaihteli. Remmistäkin on kokekemussa. Meilläpäin kaverin vanhempikin saattoi antaa selkään mutta ei sekään silloin niin oudolta tuntunut. Pahinta oli kun sisko sai selkään ja joutui katsomaan vierestä vaikka syy oli oma eikä rohkeus riittänyt tunnustamaan. Tosin joskus sain selkään asiasta mitä en ollut tehnyt, ne kerrat on kyllä jääneet mieleen ei ne niinkään jos on saanut syystä.

Ihmeellisintä siinä oli, että 3 vuotta vanhempi veli sen aina antoi. Minä en millään uskonut, että homma onnistuu ja ihan uhillani härnäsin häntä. Jo 15-vuotiaana olin yhtä pitkä kuin hän, mutta se ei minua pelstanut. Veljestäni minä opin, että jotkut tykkäävät piiskata veljiään. Itselläni oli siihen aikaan ensisijainen tarko estää veljen aikeet eli vähän niinkuin puhdistaa maineeni.

Ihmeellistä asiassa on se, olin jo aikuinen opiskelijapoika kun sain elämäni ainoat selkäsaunat ja nyt minun tekee mieli uudestaan.

Elääks sun äiti 1800-luvulla?

Oon 15v poika ja teen töitä usein sukulaisille. Ruhonleikkuut, puiden polttopuidenteko ja muut tällaiset työt kiinnostaa, kun isoäiti antaa bensarahaa mopoon :) Isoisä tosin toimii työnjohtajana ja ei oo kivaa :(

Kaikki pitää tehä tosi nopeasti ja virheettömästi!

Kerran sanoin vahingossa voi jumalauta ja isoisä antoi vanhanaikaisesti piiskaa. Joku vyö se oli. Käski vetää farkut ja bokserit alas ja piiskasi selkään ja perseeseen sillä vyöllä. Löi 5min ihan täysiä, mutta tuli tarve ottaa nitroa nii lopetti :)

Sano, että ens kerralla en pääse näin helpolla. Mihinköhän se seuraavaksi aikoo piiskata🤔

Pitäis äitille kertoo mut, kun muuten hyvät välit sukuun nii ei viiti pilata välejä.

On se ihmeellistä ja kerrassaan kummallista, jos aikuinen mies saa piiskaa ihan tosissaan toiselta mieheltä.

Minulla oli saman ikäinen kaveri joka oli minun kokoinen eli 180/82. Hän oli pienestä asti niin arka ja fyysisesti heikko, että olisin pystynyt piiskaamaan hänet milloin vain.
Miehiäkin on vaikka minkälaisia.

Piiskaaminen on psykologiaa. Ainakin omalta osaltani tuntuu siltä. Olen saanut vitsaa niin nuoresta kuin muistan, aina isällä tiukassa otteessa ja pylly paljaana. Kun vähän vanhenin, niin tohdin pistää vastaankin. Viimeisen kerran sain risusta 19-vuotiaana. Olin varma, että enää ei onnistu. Isä oli sillin 41-vuotias ja toimi fyysisessä ammatissa. Minua alkoi tilanne pelottamaan, ennen kuin toiminta edes kunnolla alkoi. Kurittaja puheillaan suggeroi minua lisää. Lopputulos oli ihan tuttu, sai kunnolla piiskaa ihan paljaalle. Olihan äijä tietenkin jonkin verran minua voimakkaampi tuossa iässä, mutta psykologian avulla hän minut piisasi. Hänellä oli sellainen ote asiaan, että olisin vielä kolmikymppisenäkin selkääni saanut, vaikka olen ihan keskiverto mies ja osaan kyllä itseäni puolustaa.

Selkäsauna on jossain määrin hämmentävä seikka vielä aikuisenakin. Veli uhkailee piiskaavansa minut, jollen tottele. Veli painaa 110 kg ja minä vajaat 80 kg. Jos meillä on voimaa painojen suhteessa, niin olen melkoisissa vaikeuksissa. Tähän asti olen melko kuuliaisesti totellut. Mutta nyt on veljen puheet voimistuneet ja minua alkanut hävettää, koska minä ikään kuin tottelen selkäsaunan pelosta. Kiusalliseksi asian tekee sekin, että hän on pari kertaa uhannut piiskaamisella vieraan kuullen.

Ihmeellisintä minun tapauksessani oli se piiskaaja. En olisi ikinä uskonut, että näin voi käydä. Ollaan melko lailla saman kokoisia, mutta minä sen matsin hävisin komeasti ja vielä kaksi kertaa, kun en ensimmäisestä uskonut.

Itsekin sain aikoinaan melko isona vielä piiskaa. Silloin minusta tuntui, että olen heikko kaveri ja kuka vain voisi minut piiskaisi halutessaan. Nyttemmin olen ajatellut, että vitsasta tuli, kun en tohtinut puolustaa itseäni. Minä räpistelin hermostuneena vastaan, vaikka minun olisi pitänyt suhtautua tilanteeseen kuin painijan, joka käy rohkeasti päälle. Minä olin henkisesti hävinnyt jo ennen kuin homma edes alkoi. Nykyisin olisin viisaampi, tosin ajan henki oli ennen toisenlainen piiska-asiassakin.

Minun nuoruudessa selkäsauna oli vielä luvallinen toimenpide ja sitä käytettiin myös.
Ukko oli jyrkkä asenteiltaan ja hänen ainoana perillisenä sain vielä 17 vuotiaana risua paljaalle. Rippikouluikäisenä minä tohdin pistää isälle vastaan, mutta huoltaja oli alle nelikymppinen, joten ei minulla mahdollisuuksia juuri ollut. Isä väänsi maatalustöitä käsipelissä ja oli hyvässä kunnossa. Syyllisyys ja häpeä pelasivat isän pussiin.

Olin jo armeijan käynyt, kun äijä viimeisen kerran uhkasi piiskaavansa. Punastuin häpeästä, eikä puhuminenkaan onnistunut, ääni oli ihan käheä. Ilmeisesti isä tajusi, että poika oli mahdottoman edessä ja sillä kertaa hän antoi armon käydä oikeudesta. Sen kerran jälkeen hän ei ole minua piiskaamisella uhannut.
Tämä tapahtui 70-luvulla.

Jos jollekin annetaan selkäsauna niin se olen minä. Koskaan en ole nähnyt kenenkään muun saavan piiskaa.

Sehän siinä selkäsaunassa oli ihmeellistä, että vaikka olin jo parikymppinen, niin minulle sellainen rangaistus määrättiin. Ja vaikka paikalla oli vain yksi aikuinen mies,
niin hän pisti sen heti käytäntöön. Ihmetyttää ja hävettää tuo tapaus.

Äiti veti housut alas pihalla ja löi risulla pyllylle. Onneksi kukaan ei käsittääkseni nähnyt. Viritetyllä mopolla taas ajelin ja jäin kiinni.

Normihommaa oli ainakin meillä vielä 70-luvulla saada piiskaa. Isäukko oli tanakka pätikkä ja tohti lähes parikymppisen pojan piiskata. Se onnistui kun oli fyysistä voimaa ja runsaasti karismaa.

Se on minusta ihmeellistä, että ennen on piiskattu lähes parikymppisiä poikia.

Minusta selkäsaunassa oli ihmeellistä se, että pari vuotta vanempi veli, jonka kanssa olin mielestäni paininut ihan ansiokkaasti, pillastui yhtenä päivänä ja piiskasi minut. Repi housut alas ja nappasi syliinsä ja alkoi räpsiä koivupiiskalla. Minä huusin ja sätkin, mutta veljen ote piti ja vitsa puri niin tehokkaasti, että minulta pääsi parku. Vitsa lopetti työnsä, mutta jouduin vielä tunnustamaan veljelle, että parannan tapani.

Tuon päivän jälkeen en koskaan enää paininut ansiokkaasti veljeni kanssa, hän oli kesyttänyt minut hyvin häveliäällä tavalla. Olin jo armeijassa, kun veli luuttusi minulla lattioita ja minä yritin harata vastaa, mutta ei siitä mitään tullut, veli oli "murtanut minulta luonnon". On siinä selkäsaunassa jotakin ihmeellistä.

Ihmeellistä siinä selkäsaunassa on, että sen saa aitona ja väkisin. Vaikka olen jo aikuinen, niin siitä huolimatta on sellaisia miehiä, että tarvittaessa pystyvät piiskaamaan.

Minä olen aina toivonut saavani selkäsaunan ikäiseltä keverilta, siihen hommaan valitsin useita eri poikia. Mutta kukaan niistä ei hommaa hoitanut, vaikka tiesin muutamien olevan todella voimakkaita, eikä heille olisi edes hiki tullut siinä touhussa.

Mutta sitten yhtenä iltana alkoi tapahtua, minua uhkasi piiskaaminen yllätävältä taholta...

Äitini parhaan ystävättären mielestä olin pahoittanut äitini mielen, ja hän päätti antaa
minulle kunnon selkäsaunan ja niin tapahtuikin. Olin silloin reilusti yli kaksikymppinen,
ei tullut mieleen panna vastaan.