Hei Labbiksien omistajat! Perheessämme on 12- ja 13- vuotiaat lapset ja vauva tulossa. Uroslabbiksemme on 3 vuotias ja gastroitu joulukuussa. Koira on ollut meillä pennusta saakka ja on ollut vauvan sijainen siitä lähtien. Koira on luonteeltaan aika pehmeä, asiantuntijoiden mielestä todella rauhallinen ollakseen labbis. Paitsi tietysti kun lähettyvyllä oli juokuaikainen narttu.Luonnetta kuvastaa kyvin se että tunkee istumaan sohvalle syliini kun katson TV:tä. Nukkuu myös mielellään minun jalkapäässä. VAhtikoiran elkeitä kyllä osoittaa kun joku tulee tontille; usein ihmiset pelkäävät mustaa kovaäänistä koiraa vaikka häntä heiluu vimmatusti.
Nyt on alkanut mietityttään koiran suhtautuminen vauvaan; onko teillä kokemusta ja hyviä neuvoja miten saisin nuo kaksi turvallisesti totutettua toisiinsa. Ystävällämme on 2 ja 3 v.lapset joita koiramme karttaa, sillä lapset repivät ja tökkivät koiraa kielloista huolimatta kun olemme yhdessä. Omien lastemme kanssa koira tulee toimeen mainiosti. Olisin kiitollinen kokemuksistanne. Neuvo että "antakaa koira pois" ei tule edes harkintaan.
Nyt on alkanut mietityttään koiran suhtautuminen vauvaan; onko teillä kokemusta ja hyviä neuvoja miten saisin nuo kaksi turvallisesti totutettua toisiinsa. Ystävällämme on 2 ja 3 v.lapset joita koiramme karttaa, sillä lapset repivät ja tökkivät koiraa kielloista huolimatta kun olemme yhdessä. Omien lastemme kanssa koira tulee toimeen mainiosti. Olisin kiitollinen kokemuksistanne. Neuvo että "antakaa koira pois" ei tule edes harkintaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos ei ole agressiiviseksi käynnyt lapsien kanssa niin ei ole mitään ongelmaa. Lapsien vältely on ihan normaalia käytöstä. Ei se vastasynyt lapsi käy heti koiraan käsiksi. Lapsen kasvaessa saa koirakin vielä osansa, mutta koira sopeutuu siinä samalla. Lapset jättävät koiran kiusaamisen siinä 4-5 vuotiaina. Ei siinä paljon komentaminen auta ennen sitä. Ei kannata koiraa silti yksin jättää vahtimaan lasta.
HEI!
Meillä oli 9v labbis uros kun tyttö synty. Leikkaamatonkin vielä. Isäntä toi sairaalasta heti rätin jossa oli vauvan tuoksua ja kun tultiin kotiin niin laitoin tytön turvakaukalossa lattialle ja käskin koiran katsomaan. Siinä se oli, sen jälkeen ku peppu ja paita. Tuohon lasten tökkimiseen koiran suhteen, kiellät sen ehdottomasti, vaikka eivät olekkaan sun lapsia. Teet selväks ettei koiraa kiusata. Muuten koiravoi alkaa inhoamaan lapsia sydän juuria myöten. Meillä ei omat eikä vieraiden lapset meidän koiraa töki!! Eihän kukaan anna vieraiden lastaankaan hakata ja tökkiä niin miksi sitten koiraa???
1.kun kotiudut synnäriltä mene kyykkyyn koiran eteen nyytin kanssa ja anna koiran haistella vauvaa ja vauvan tarvikkeita!
2.Älä IKINÄ kiellä koiraa haistelemasta vauvaa tai vauvan tavaroita, makuuhuoneen voit kyllä rauhoittaa kielletyksi alueeksi ettei koira sinne pääse!
3.näytä vähän väliä uutta tulokasta koiralle, vaikka vaipan vaihdon yhteydessä
ja lopuksi paljon tsemppiä kyllä se koira tottuu vauvaan.....ihanaa että et ole luopumasta koirasta vauvan takia näitä perheitä löytyy valitettavasti nykyään monia....=(
Tuli mieleen tosta teidän tuttava perheestä että miten nämä lapset suhtautuvat kylässä muiden ihmisten koiriin? ihan mielenkiinnosta vain kysyn....sillä jos meille tulisi tuollainen perhe kylään minkä kakarat kiusaisivat koiraamme antaisin hyvin nopeasti lähtöpassit kakaroille kunnon tukkapöllyn kera......;)
Hau !
Ensin meitä oli vain minä, mieheni ja kaksi labupoikaa. Sittemmin joukkoomme on syntynyt kaksi ihmispoikaa. Hyvin on mennyt, toinen koiristamme on varsin ihastunut lapsiin ja toinen vähän vähemmän, hakeutuu enemmin jonnekin pöydän alle turvaan. Labbikset jos jotkut sopeutuvat uusiin asioihin ja ihmisiin............
Onnea tulevaan !
Heips!
Oma labradorini on ollut aivan ihanteellinen lastenkoira. On ollut innoissaan tervehtimässä ja leikkinyt oikein kiltisti lasten kanssa.
Kärsivällisyyttä on riittänyt, vaikka lapset nyt tietämättöminä ovat ollet kovaotteisia. (Arvaas vaan saivatko kuulla kunniansa, kun istuivat koiran selässä ja myöhemin leikkivät hammaslääkäriä koirapolon hampailla!)
..mutta kertaakaan ei purrut eikä edes ärähtänyt.
Kannattaa toki olla varovainen eikä jättää koiraa ja lasta yksin.
Labradori on sen verran iloluontoinen otus, että häntää heiluttaessaan ja ympäri juostessaan saattaa vahingossa kaataa vauvan kumoon.
Onnea!