Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    musta vaate

    Rakastan sinua liian paljon,minun ei aina ole hyvä olla,
    olen kipeä mustasukkaisuudesta,
    pelkään, että jätät minut.
    Miksi en voi sinuun rakkaani luottaa...
    siksi, kun olet minua joskus pettänyt.

    Miksi en saa luottamusta takaisin rakas..
    se on kuin musta vaate, minun päälläni.
    musta ja puristava vaate.
    jota minun täytyy pitää.
    kun en halua sinusta luopua.

    Siittä on jo kauan ,niin kauan,että sanot ettet edes muista sitä
    valehtelet,tiedän sen
    minäkin muistan sen kuin se olisi tapahtunut vasta eilen.

    Tuska on sydämessäni niin usein,ja epäilys,
    enkä haluaisi näin jatkuvan,
    mutta jättääkkään en sua voisi,
    sillä me kuulumme yhteen,
    olemme kasvaneet yhteen kuin kaksi aivan vierekkäin kasvaneet puut,niiden oksat ovat toisissaan kiinni.

    Eikä niitä oksia irti toisistaan saa,
    muuta kuin katkaisemalla molemmat.
    Eli vasta kuolemassa me eroamme,
    vaikka siloinkin sinä olet minussa ja
    minä olen sinussa!

    Rakkauteen sitten vaan kuuluu kärsimyskin,
    joskus ainakin...


    Ps.Sanokaa saako luottamusta koskaan takaisin?Haluaisin saada!
    0147
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    mamiska52 kirjoitti:

    Rakastan sinua liian paljon,minun ei aina ole hyvä olla,
    olen kipeä mustasukkaisuudesta,
    pelkään, että jätät minut.
    Miksi en voi sinuun rakkaani luottaa...
    siksi, kun olet minua joskus pettänyt.

    Miksi en saa luottamusta takaisin rakas..
    se on kuin musta vaate, minun päälläni.
    musta ja puristava vaate.
    jota minun täytyy pitää.
    kun en halua sinusta luopua.

    Siittä on jo kauan ,niin kauan,että sanot ettet edes muista sitä
    valehtelet,tiedän sen
    minäkin muistan sen kuin se olisi tapahtunut vasta eilen.

    Tuska on sydämessäni niin usein,ja epäilys,
    enkä haluaisi näin jatkuvan,
    mutta jättääkkään en sua voisi,
    sillä me kuulumme yhteen,
    olemme kasvaneet yhteen kuin kaksi aivan vierekkäin kasvaneet puut,niiden oksat ovat toisissaan kiinni.

    Eikä niitä oksia irti toisistaan saa,
    muuta kuin katkaisemalla molemmat.
    Eli vasta kuolemassa me eroamme,
    vaikka siloinkin sinä olet minussa ja
    minä olen sinussa!

    Rakkauteen sitten vaan kuuluu kärsimyskin,
    joskus ainakin...


    Ps.Sanokaa saako luottamusta koskaan takaisin?Haluaisin saada!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu