Polven tekonivelleikkaus

No nyt oli leikkausta edeltävä käynti eilen sairaalassa. Tapasin fysioterapeutin, anestesialääkärin sairaanhoitajan ja ortopedin ja kävin vielä polvi-rtg:ssä. Sain kaikenlaisia ohjeita koskien leikkausta ja siihen valmistautumista. täytyy vaan ihastella suomalaista terveydenhoitoa, tuntui koko ajan, että olen osaavissa käsissä.
Leikkauspäivämääräksi varmistui 29.6., jolloin pitää olla Peijaksessa aamulla klo 7.00. Ensi tiistaina pitää vielä käydä labrassa X-kokeessa eli varmistavat, että on sitten sopivaa verta, jos satun tarvitsemaan. Ei sitten muuta, kuin odottelemaan, että vihdoin päästään hommiin!

Kerrohan sitten kuulumiset kun olet ollut leikkauksessa. Kuulostat positiiviselta ihmiseltä. (Minut on peloteltu "puolikuolleeksi" ko leikkausten suhteen. Työterveyslääkäri varsinkin pelottelee bakteereilla ym

No juu, kyllähän niitä pelottelijoita aina riittää , mutta kun etukäteispelko ei mitään auta, päinvastoin, niin olen päättänyt suhtautua leikkaukseen positiivisin odotuksin.

Tänään (5 päivää ennen leikkausta) aloitettiin ennaltaehkäisynä bakteeritulehduksille haavassa Bactobran Nasal nenävoide, jota laitetaan illoin, aamuin nenän limakalvolle. Tämä on uusi asia sitten 2015, jolloin toinen polvi leikattiin. Ihan hyvä asia että varmistetaan.

Terveisiä sairaalasta. Tulin klo 7 ja kymmeneltä oli leikkaus ohi. Se tehtiin spinaalipuudutuksessa ja leikkauksen aikana sain unettavaa ainetta, joten torkahtelin useaan otteeseen.

Heräämössä olin nelisen tuntia, sillä puudutus hävisi tällä kertaa aika hitaasti. (Leikkaamattoman jalan on jonkin verran koukistuttava, ennenkuin siirtävät osastolle.

Osastolla on vointini ollut tosi hyvä. Kipua ei paikallaan ollessa ole lainkaan ja liikkuessakin ihan siedettävän vähän. Tosin olen saanut ennaltaehkäisevästi Oxynorm tabletin. Ruoka on maistunut hyvin. Olen ollut kerran liikkeellä sellaisen kävelytelineen (eeva tms) avulla sairaanhoutajan valvoessa ja se sujui ongelmitta.
Huomenna saan vasta kävellä keppien kanssa itsenäisesti ja silloin alkaa myös fysioterapeutin kuntoutus. Sunnuntaina olen suunnitellut kotiutumista (nyt on pe), jos kaikki jatkuu näin.

Kaikenkaikkiaan olen hyvin tyytyväinen tähän astiseen.

Tosi mukava lukea, että leikkaus on mennyt hyvin.
Saako tuon kotiutumisen itse päättää?

Tuo toisena päivänä leikkauksesta näyttää olevan aika tavanomaista täällä ja hoitajakin äsken sanoi, että huomenna kotiin on ok, jos tänään sujuu hyvin.

Yöllä nukuin kuin tukki, koska olin varautunut korvatulpin, joten sain nukkua omassa "kuplassani". Iltayöstä iski sitten se kipu läpi ja siihen sain kolmiolääkettä, joten sekin auttoi.

Nyt odottelen aamupalaa (viikonloppuisin vähän myöhemmin). Sen jälkeen hoitaja tulee auttamaan aamupeduissa ja myöhemmin päivällä tulee fysioterpeutti. Jalka on nyt kipeimmillään ja liikuttelu sattuu, mutta yritän liikutella sitä ohjeiden mukaan. Kyllä se tästä lähtee@

Siis kotiutuminen toisena päivänä leikkauksesta.....

Tänään kävelin käytävällä ja käytiin vielä porraskävelyäkin harjoittelemassa. Muuten tänään on ollut paljon raskaampi päivä, kuin elinen. Nukuttaa paljon ja kivut vaativat lääkitystä. Mutta sietämättömäksi en oloani määrittelisi. Kun tietää, että tämä om osa normaalia paranemisprosessis, niin sen kestää hyvin.

Ja tuosta kotiutumiwesta. Täällä on päivystävä kirurgi, joka antaa kotiutusluvan ja kirjoittaa tarvittavat lisälääkkeet.. oma leikkaava lääkäri kun määräsi jo kipulääkkeet ja verenohennuspistoksen silloin leikkausta edeltävällä käynnillä.

Nonni, tuli takapakkia ja kotiutuminen siirtyy myöhemmäksi.
Eilen tuli huono olo, happisaturaatio (pyykkipoika sormessa) sekä verenpaine laski. Päivystävä anestesialääkäri kävi ensin tarkistamassa ja sain takaisin happiviikset ja tippa laitettiin taas tippumaan.
Sitten päivystävä kirurgi määräsi mulle heti tehtäväksi keuhkoröntgenin ja keuhkojen tietokonekuvauksen. Ja sieltä löytyi keuhkoveritulppa.
Sain 4 pistosta verenohennuslääkettä, joka toistuu keran vuorokaudedsa, en tiedä kuinka kauan. Rasiuskielto on, vain vc:ssä lupa käydä, joten kävelyharjoittelu on nyt kielletty, kurjaa.
Lisäksi tänä aamulla on koko leikattu jalka hirveän turvonnut ja pinkeä, ihan kuin sinne kudoksiin olisi alunnut enemmänkin kudosnesteitä tai verta(onhan veri nyt ohuempaa). No, odottelen rauhassa, mitä päivä tuo tullessaan. Ei mulla vointi muuten ole nyt huono ja kirjassa vielä luettavaa jäljellä. Palaan raporttiini myöhemmin.

Keuhkoveritulpan hoitona on Innohep 8.000ky kahdesti päivässä vatsan alueelle ihon alle pistettnä. Ortopedi sanoi, että se on iso tukos keuhkovaltimon haarassa. Huomenna ulträänitutkimus jaloista, onko siellä tukoksia.

Johtuen tuosta verenohennuslääkkeestä, on leikatun jalan alueelle koko pituudelta vuotanuy sisäisedti jonkin verran verta. Jalka on pinkeä ja turvonnut ja liikuttaminen on tosi kivuliasta. Saan kyllä säännöllisedti kipulääkettä ja pytäessäni saan lisää. Kivusta huolimatta olen jalkaa koukistellut ja kahdesti käynyt lenkillä päiväsalin ympäri. Jalan liikuttaminen ja nesteet jalassa liikkumaan ja auttaa turvotukseen. Sain lääkäriltä liikkumisluvan.

Liikkuessa tulee pientä hengenahdistusta kun ei ole happiviiksiä mukana. Odotan masnantaita, kun arki alkaa sairaalassakin ja saadaan taas hommaa eteenpäin. Vaikeinta tässä on olla muista riippuvainen ja vajaakuntoinen, kun olen totunut huolehtimaan kaikesta itse. Täytyy vaan kasvattaa malttia, tässä menee nyt jonkin aikaa. (Olishan se tulppa voinut olla sydämesä, jolloin raporti olisi jäänyt kedkeneräiseksi , tähän kohtaan hymynaama)

Eilen kotiuduin sairaalasta eli 2 vrk suunntiteltua myöhemmin keuhkoveritulpan vuoksi, mutta hyvinhän se näinkin meni.
Sain verenohennukseksi Marevanin kaltaisen uudemman Xarelto 20mg nimisen lääkkeen. Se on aika kallis, mutta siinä ei ole jatkuvaa laboratorioseurantaa ja rauoka-ainerajoitteita, niinkuin Marevanin kanssa, joten se on näin polvivaivaisena helpompi.

Leikattu jalka on hyvä. Vähänn se eilisestä kotiutusrumbasta ja ylimääräisestä rasituksesta turposi ja on nyt pinkeä koko säären osalta, mutta kyllä se siitä kohoasennon ja kylmähoidon avulla tokenee. On se muutenkin ollut edellistä kertaa enemmän turvoksissa, kun veritulpan vuoksi annettu suuriaanoksinen hepariinipistoshoito on aiheuttanut jonkinverran vuotoa kudoksiin. Jalka on kirjava mustelmista.

Kipu on ollut ihan siedettävää ja hallinnassa. Otan säännöllisesti kipulääkettä määräyksen mukaan, jumppailen ja liikuttelen jalkaa. Kotona liikun aika paljon ilman keppejä, olen yksineläjä ja minun on itsenoudettava tavaroita, lämmitettävä ruokani ja hoidettava kotieläimeni jne. Samalla kuitenkin tulee pakostakin monipuolista liikuntaa, mikä ainakin viimeeksi osoittautui tehokkaksi toipumisen nopeuttajaksi. Polvi menee jo nyt kiitettävästi koukkuun.

Tästä tämä kuntoutus ja toipilasaika jatkuu. Keuhkoveritulpan suhteen minulle tulee kutsu Meilahden sisätauti poliklinikalle. Siellä selvitellään keuhkojen ja sydämen tilannetta tarkemmin.

Aloittaja täällä. Hyvin on sujunut polven paraneminen täällä kotona. Tänään ensimmäinen päivä, jolloin en tarvinnut enää maksimimäärää kipulääkkeitä, kipu ei enää ole lähes yhtäjaksoista.

Kepit olen jättänyt melkein kokonaan, joskus aamulla tai pitempään seistessä, olen yhtä keppiä leikatun polven vastakkaisella puolella käyttänyt, kuten neuvottiin. Suihkussa olen käynyt päivittäin, paitsi tänään pidin välipäivän, kun haavasidos on siisti, eikä vuotoa näy. Käyn aamulla ja vaihdan siteen.

Hengesahdistusta tulee edelleen herkästi (ilmeisesti keuhkoembolista johtuen?) pinessäkin rasituksessa. Odottelen nyt kaikessa rauhassa kutsua sisätautipkllle sydäntutkimuksiin ja keuhkojen tarkistukseen.

Iloitsin tänään, kun peilistä katsoin, kuinka molemmat jalkani ovat taas vuosien jälkeen suorat. Molemmathan olivat vääntyneet polvesta ulospäin ennen tekonivelen laittoa.

Tänään on leikkauksesta yksi viikko ja 2 päivää. Kävin kokeilemassa, miltä auto tuntuu ja sehän sujui yllättävän hyvin! Paremmin tämä nyt meni kuin viimeeksi, kun leikattiin kytkinjalka, jota täytyi ajaessa koko ajan pumpata. Kävin lähikaupassa ja ajoin pienen lenkin, kun tuntui jo että seinät kaatuu päälle. Kaupan jälkeen vein pari roskista pihalle. Molemmilla reissuilla oli 1 keppi mukana.

Kävin sitten suihkussa ja vaihdoin siteen. Hyvältä näytti haava, annoin sille vähän aikaa ilmahoitoa.

Aloittaja tässä. Huomenna perjantaina on leikkauksesta kolme viikkoa ja mulle kuuluu pelkkää hyvää.

Tikit (hakaset) otin pois viikko sitten. Kepit olen hylännyt myös kummatkin ja kävely sujuu päivä päivältä paremmin. Tiistaina olin ekaa kertaa vesijuoksemassa, aloitin vähän varovaisemmin, 20 minuuttia kerralla. Teki tosi hyvää polvelle. Huomenna menen uudestaan, nyt jo pitemmäksi ajaksi.

Säännöllinen jalan liikkuttelu ja harjoittelu on vähentänyt hienosti turvotusta ja liikeradat ovat koko ajan laajentuneet. Kaikenkaikkiaan olen hyvin tyytyväinen toipumiseen.

Se keuhkoveritulppa sitten poiki lisätutkimuksia ja maanantaina menenkin Meilhteen sydämen ultraäänitutkimukseen. Mutta se on sitten ihan eri tarina. Polven tekonivelleikkauksen osalta tämä sepustus taitaa olla nyt paketissa. Vastailen kyllä, jos joku jotain kyselee.