Hypoteettinen tilanne mutta täysin mahdollinen.
Vanhus omistaa asunnon ja kesämökin. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että ne ovat saman arvoiset. Hänellä on kaksi aikuista lasta eli perillistä. Hän tekee testamentin, jossa testamenttaa asuntonsa lapsi A:lle ja kesämökin lapsi B:lle.
Sitten hän menee myymään kesämökin, ja tekee rahoilla mitä nyt tekeekin. Matkustaa vaikkapa maailman ympäri tai remontoi asuntoaan. Kuluttaa siis rahat. Unohtaa päivittää testamentin. Sitten kuolee, ja testamentissa siis edelleen lukee, että lapsi A saa asunnon ja lapsi B kesämökin, jota ei ole.
Mitä tässä tilanteessa tapahtuu? Jääkö B ilman perintöä?
Vanhus omistaa asunnon ja kesämökin. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että ne ovat saman arvoiset. Hänellä on kaksi aikuista lasta eli perillistä. Hän tekee testamentin, jossa testamenttaa asuntonsa lapsi A:lle ja kesämökin lapsi B:lle.
Sitten hän menee myymään kesämökin, ja tekee rahoilla mitä nyt tekeekin. Matkustaa vaikkapa maailman ympäri tai remontoi asuntoaan. Kuluttaa siis rahat. Unohtaa päivittää testamentin. Sitten kuolee, ja testamentissa siis edelleen lukee, että lapsi A saa asunnon ja lapsi B kesämökin, jota ei ole.
Mitä tässä tilanteessa tapahtuu? Jääkö B ilman perintöä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
B voi vaatia lakiosansa, mikä on tässä tapauksessa 1/4 jäämistön arvosta. Lakiosavaatimus on esitettävä A:lle 6 kk:ssa siitä lukien, kun A on antanut testamentin laillisesti tiedoksi B:lle.
Vaihtoehtoisesti voidaan tulkita, että testamenttimääräys on jako-ohje ja testaattori on tarkoittanut antaa yhtä paljon omaisuutta kummalekin lapselle. Silloin voidaan määrätä, että kumpikin saa rahallisesti yhtä paljon eli B saa puolet asunnosta.
Onnibonnin tulkinta on ehkä testaattorin viimeinen tahto. Jos asunto ja kesämökki vielä kuuluvat hänen kuolemansa jälkeen jäämistöön, niin silloin ne jaetaan kuten testamentissa on määrätty.
Jos tällainen tilanne toteutuu ja toinen osapuoli riitauttaa asian, lakimiehet vievät kyllä tuhkatkin munista. Tai ainakin vanhuksen kalsarit.
Tässäpä olisi toinen mielenkiintoinen tapaus. Testamenttaan toiselle veljentytölle esim. Wärtsilän osakkeeni ja lopun omaisuuden puoliksi toiselle veljentytölle ja veljenpojalle. Jos ehdin myydä ne osakkeet ennen kuolemaani, jääkö tämä ensimmäinen veljentyttö ilman perintöä? Onko KHO:n päätöstä vastaavasta asiasta?
Lakihan on kaikille sama, vain tulkinnat vaihtelevat.
Testamentissa voi määrätä omaisuutensa kokonaan ihan kenelle vain.
Eli sinä voit jättää perinnöttä testamentissa. Ja jakaa yksistään niille kahdelle veljentytölle ja pojalle, sekä jättää sen ensimmäisen tytön perinnöttä.
Tai voit testamentata ihan kenelle vain ja jättää lähisukulaiset perinnöttä jotka kuuluu lakiosuuden piiriin.
Se on kokonaan sinun asiasi!
ensimmäinen veljentyttö jää nuolemaan näppejään ja toinen veljentyttö plus veljenpoika vie koko omaisuuden.
Ei siinä auta kho:n päätökset kun asia on lain mukaan täysin selvä.
testamentin tulkinta on myös tuollaisessa tapauksessa täysin selvä joten ensimmäinen veljentyttö häviää keissin jos aletaan tulkitsemaan testaattorin tahtoa tuollaisessa keississä.
ensimmäinen veljentyttö jää nuolemaan näppejään ja toinen veljentyttö plus veljenpoika vie koko omaisuuden.
Ei siinä auta kho:n päätökset kun asia on lain mukaan täysin selvä.
testamentin tulkinta on myös tuollaisessa tapauksessa täysin selvä joten ensimmäinen veljentyttö häviää keissin jos aletaan tulkitsemaan testaattorin tahtoa tuollaisessa keississä.
Olipas taas ihme vääntöjä, onnibonnilla ainoastaan tismalleen oikein.
Perinnöttömäksi voi tehdä vain muutaman asian vuoksi jotka on perintökaaressa mainittu, ei siis miten tahtoo ja rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan ja perillisittä kuolleen omaisilla jotka tulee rintaperillisten sijaan (Aarnio ja kangas).
Mielestäni myös on testaattorin tahto ollut jättää saman verran molemmille testamentilla ja ollut samalla pesänjako-ohje (PK: jollei testamentin sisällöstä muuta johdu).
Lakijatulkinta, kyllähän se jäisi, koska on sukulainen, ei rintaperillinen, mutta voisi riitauttaa tuon testamentin, koska testamentti olisi muotovirheellinen, koska testamentattua omaisuutta ei olisi ja mikään KHO ei testamentti asioita hoida (jollei ole viime kevään sitten muuttunut) vaan käräjäoikeudet-hovioikeudet ja KO eli korkeinoikeus.
Niin ei se kyllä mikään muotovirhe ole, että testamentissa mainittua omaisuutta ei enää kuolinhetkellä ole olemassa.
Mites muuten, eihän sitä laintulkintaa pitänyt mihinkään tarvita? Laintulkintahan oli vain ahneiden juristien salaliitto, ja oikeasti riitti, kun luki mitä laki asiassa sanoo, ja pelkkä lain kirjain riitti kaikkiin tilanteisiin. Etkö näin tässä taannoin esittänyt?
Idiootteja näemmä riittää.
Testamentin tulkinta, eli mitä on tarkoitettu, on eri asia kuin laki.
Toisekseen, jos våhänkään osaat lukea ja ymmärrät senkään vertaa lukemaasi, niin vastaus oli nicciä käyttävälle, "lakijatulkinta" (katso ylempää).
Pitää näemmä alkaa käyttäån heittomerkkejä tai lainausmerkkejå, jotta edes ne kaikkein tyhmimmätkin tajuaa jonkin sanan olevankin vastaus jollekulle nimimerkille, menee palsta muutoin idiootimpien typeryyksien vatvomiseen.
Totta!
Rintaperillisten lakiosuus voi olla myös nolla?
Jos vainaja on määrännyt testamentissaan omaisuutensa veljen tyttärilleen yksistään ihan kaikki omaisuutensa.
Näin on käynyt monestikkin, vaikka on oikeudessa selvitetty?
Niin, se oikea vastaus on todennäköisimmin, että B:lle jää vain lakiosa sitä vaatiessaan.
Kysymyksessä on paljon oletuksia: esim. että asunto ja mökki "yksinkertaisuuden vuoksi" ovat samanarvoiset. Jos kysymys olisi muotoiltu niin, että sanotut omaisuuskohteet ovat testamentin tekijän tieten täysin tai lähes samanarvoiset, voitaisiin ajatella tulkintaa, että testamentissa on tarkoitettu antaa jako-ohje jäämistön jakamisesta tasan molemmille perillisille. Mutta jollei näin ole asia, ko. tulkinnalta putoaa pohja.
Toisekseen aloittaja kirjoittaa testamentintekijän "unohtaneen" päivittää testamentin mökin myytyään. Jos kuitenkin aikaa on kulunut vuosia perittävä kuluttaessa mökistä saamansa kauppahinnan eikä kuitenkaan muuta testamenttiaan, ei voida tulkita testamentintekijän tarkoittaneen tasajakoa perillisten kesken, vaan testamenttimääräys on mökin osalta tehoton.
Tehottomaksi voidaan julistaa vain muotovirheen vuoksi ja tällöin olemassa olemattoman omaisuuden oleminen testamentissa on tällöin muotovirhe ja jos taas ei olisi, niin pätisi seuraava.
Testamentissa, jos omaisuudenarvot ovat yhteneväiset, niin voidaan tulkita tasapuolsesti kummallekkin yhteenlasketun omaisuuden arvosta kummallekkin saman verran, niin tällöin jäljelle jåänyt omaisuusarvo menisi puoliksi.
Kyseinen asia olisi ihan maanantai tai perjantai tuulesta kiinni oikeusistuimessa.
A vie talon testamentilla ja b saa lakiosansa jos sitä vaatii.(tämä pätee jos omaisuutta ei ole muuta kuin asunto)Jos asunnon lisäksi on täppiä huomattava määrä niin silloin lakiosuus ei välttämättä tule edes kuvioihin vaan b perii normaalisti testamentista huolimatta(legaattitestamentti).
Testamentin tulkinnassa ei ole epäselvää,sitä tulkitaan sanamuodon mukaan koska mökki on myyty.Mikään ei puolla sitä että perintö jaettaisiin tasan.