Buck-konvertterin käyttö lataussäätimenä

eroaverkosta.be

Jos lataussäädin vaikuttaa turhan hintavalta, voi vaihtoehtona kokeilla huokeaa kiinalaista DC-DC konvertteria (buck converter tai step down converter). Konvertterissa voi säätää ulostulon jännitteen trimmerillä sopivaksi - jos lataa 12 voltin akkua, voi arvoksi asettaa 13,5 - 14 volttia, eikä huolta ylilatauksesta pitäisi olla.

Laitoin muutaman euron postikuluineen kustantaneen kiinasta (honk kongista) saapuneen buck konvertterin paneeliin, jonka jännite suoraan paneelin navoista mitattuna auringonpaisteessa noin 21 volttia. Konvertterin ulostuloksi asetin trimmerillä 14 volttia.

Latausvirran suuruus oli selvästi akulla korkeampi kuin ilman buck konvertteria - tämä siitä syystä, että konvertterin paneelin puolen navoissa oli nyt korkeampi jännite kuin suoraan akkuun kytkettynä. Buck konvertterin ansiosta paneeli toimii paremmalla jännitealueella.

Näinkin huokealla reilun vitosen hintaisella jännitteensäätimellä voi saada korkeamman latausvirran kuin kytkemällä paneeli suoraan akkuun, mitä usein ehdotetaan.

129

3017

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Buck-Bonk-bisnes

      Buck-konvertteri ja kapasitori -ja akku latautuu lähes ilman auringonvaloa !!

    • aurinkosopulit

      Kaupalliset lataussäätimet ovat vain markkinamiesten keksintöjä. Omilla aivoillaan ajatteleva pääsee hahvemmalla, ja parempaan lopputulokseen.

    • i7iool8o

      Mitähän taas tästäkin tämän herran älynväläyksestä seuraakaan.

    • eroaverkosta.be

      Parhaita amppeja haettaessa oleellista on jännitedifferentiaali säätimen tulo- ja lähtönapojen välillä. Mitä suurempi differentiaali, sitä enemmän amppeja akun lataukseen.

      Esimerkki - kytken 21 voltin paneelin suoraan tyhjään akkuun, jännite navoissa on vain 10,5 volttia. Kytken väliin vitosen hintaisen buck-konvertterin ja nyt paneelin navoissa on 11,8 volttia ja akun navoissa sama kymmenen ja puoli - ampit akulla kasvoi kun paneeli pääsee edes hieman lähemmäs parhaan tuoton jännitettä.

      Differentiaalia säätimen tulo- ja lähtönapojen välillä kannattaa metsästää säälimättä - siitä kunnon ampit akulle tulee.

      Kokeilen seuraavaksi laittaa väliin step-up konvertterin ja säätää paneelilta jännite ylös 35 volttiin ja sitten toisella konvertterilla alas 14 volttiin akulle. Tällä järjestelyllä voi myös hieman yrittää kompensoida pitempien kaapelivetojen jännitetappiota.

      • i7iool8o

        Aikansa kun kokeilet niin keksit vielä semmoisen kuin mppt-säätimen...


      • Tolkun_ihminen
        i7iool8o kirjoitti:

        Aikansa kun kokeilet niin keksit vielä semmoisen kuin mppt-säätimen...

        Juuri tämä. Jätkä esittelee yleisessä tiedossa olevia teknisiä perusratkaisuja kuin ne olisivat tämän itse tekemiä mullistavia keksintöjä.

        En liene aivan väärässä että taustalla on perussairautena jotain MT-ongelmaa?


    • eroaverkosta.be

      > Aikansa kun kokeilet niin keksit vielä semmoisen kuin mppt-säätimen...

      Eräs V-alkuinen lataussäätimen valmistaja kertoo mppt-säätimensä olevan "dynaaminen DC-DC konvertteri". Laitteen sisällä elektroniikka säätää kaikenaikaa trimmereitä. Hinta on hieman eri kuin vitosen.

      Kokeilematta laitetta ja mittaamatta latausvirtaa ei voi sanoa onko V-alkuinen säätäjä hintansa väärti.

    • eroaverkosta.be

      > En liene aivan väärässä että taustalla on perussairautena jotain MT-ongelmaa?

      Outoja kommentteja aurinkosähköpalstalla. Lieneekö taustalla jokin energiakartelli?

    • eroaverkosta.be

      > esittelee yleisessä tiedossa olevia teknisiä perusratkaisuja kuin ne olisivat tämän itse
      > tekemiä mullistavia keksintöjä.

      Joka päivä joku jossain harkitsee aurinkosähköön ja yksilöenergiaratkaisuihin siirtymistä. Sille jollekulle asiat ovat uusia - ja sille jollekulle on tarjota ensikäden kokemusta.

      Joka päivä kehitämme yksilöenergiantuotantoon soveltuvia kotimaisia ratkaisuja.

    • sitten_jaksaa

      Tämä Suomi24 on tärkeä paikka MT-kuntoutujille, täällä voi esim. ladata kapasitorit täyteen aurinkosähköä !

    • eroaverkosta.be

      Tein tällaisen koekytkennän: https://postimg.cc/image/mjxk0jgdj/

      Kuvassa on buck-konvertterin lisäksi pienempi 16.2 voltin super-kapasitori ja keloja, joilla kokeilen virran nopeuden rajoittamista.

      Tavoitteena on aurinkovakiojännitelaturi pienemmillä paneeleilla Akun navoissa saisi olla mieluiten 14.5 volttia mutta kuitenkin yli 13 volttia jo latauksen alussa - aivan kuten autossa on. Jännite ei nouse muuten kuin virran arvoa rajoittamalla - kun kapasitori täyttyy nopeammin kuin tyhjenee, jännite akun navoissa alkaa nousta.

      Toinen koekytkentä: https://postimg.cc/image/v2704y7hj/

      Kytkin kaksi 10 faradin super-kapasitoria sarjaan ja rajoitin pikkupaneelin antoa hieman vastuksella ja diodilla. Hyvin nousee jännite 5.4 volttiin ja ledi palaa kirkkaana pitkään. Tarvitaan hieman enemmän elektroniikkaa, koska kapasitoreissa ei jännite nouse ja putoa ihan samaan tahtiin. Ne on balansoitava ja rajoitettava jännitteen nousu yli 2.7 voltin per kapasitori.

      Kun vastaavia on laitettu yhteen paneeliin 50 - 100 kpl, pitäisi olla aika hyvät tehot - ja vielä hetken aikaa senkin jälkeen kun aurinko on mennyt pilven taakse.

    • KaksiTutkintoa

      Ei näissä jutuissa oo mitään järkee...

      Virranrajoittaminen jotenkin nostaisi akun napajännitettä.....

      • eroaverkosta.be

        Kyllä se ainakin auton laturissa nostaa 14.5 volttiin. Oletko milloin viimeksi kokeillut mitata akun navoista auton käydessä? Kyseessä on vakiojännitelaturi eli jännite on aina sama ja virran arvo vaihtelee. Kun akku on täpötäynnä, voltit akun navoissa on auton käydessä yhä 14.5 mutta ampit 0.

        Aurinkopaneeleista saa aivan samanlaisen vakiojännitelaturin, jos virran voimakkuutta voidaan rajoittaa. Virta voi olla pienempi kuin auton laturista mutta jännitteen puolesta akun varautumista ei rajoita mikään.

        Tässä kuvassa tehdään pilvisähköä kello kymmenen illalla: https://postimg.cc/image/reund2g6p/

        Erittäin mielenkiintoinen ilmiö havaittiin - kuvan ledi ei lähtenyt loistamaan kytkettäessä suoraan yhteen pikkupaneeliin mutta kun rinnalle kytkettiin 5 faradia kapasitoria, niin hetken kuluttua ledi syttyi ja palaa vielä pitkään kun vie pimeään.

        Nyt ledin avulla voidaan tutkia pilvisähkön tuottoa - kapasitori varautuu sen hetkiseen valoisuuden arvoon ja jää siihen. Nyt kapasitoria puretaan juuri samalla virralla kuin paneelit sitä lataavat. Kuvassa tasapainotila oli 2.9 volttia ja aikaisemmin päivällä paksun pilvipeitteen alla 3.6 volttia.

        Lisäämällä vielä yksi taikka kaksi pikkupaneelia, tasapainotila asettunee viiden voltin tienoille. Pikkupaneelin Vpm on 5.5 volttia. Pyöreät pienet 0.33 faradin super-kapasitorit ovat yllätys yllätys 5.5 volttisia.

        Jokainen pikkupaneeli saa oman 0.33 faradin kapasitorin. Ja kun pikkupaneeleita on lopulta 100 kpl eli 1 neliömetrin verran yhteensä, sähköä syntyy myös pilvisellä kelillä.


      • eroaverkosta.be
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Kyllä se ainakin auton laturissa nostaa 14.5 volttiin. Oletko milloin viimeksi kokeillut mitata akun navoista auton käydessä? Kyseessä on vakiojännitelaturi eli jännite on aina sama ja virran arvo vaihtelee. Kun akku on täpötäynnä, voltit akun navoissa on auton käydessä yhä 14.5 mutta ampit 0.

        Aurinkopaneeleista saa aivan samanlaisen vakiojännitelaturin, jos virran voimakkuutta voidaan rajoittaa. Virta voi olla pienempi kuin auton laturista mutta jännitteen puolesta akun varautumista ei rajoita mikään.

        Tässä kuvassa tehdään pilvisähköä kello kymmenen illalla: https://postimg.cc/image/reund2g6p/

        Erittäin mielenkiintoinen ilmiö havaittiin - kuvan ledi ei lähtenyt loistamaan kytkettäessä suoraan yhteen pikkupaneeliin mutta kun rinnalle kytkettiin 5 faradia kapasitoria, niin hetken kuluttua ledi syttyi ja palaa vielä pitkään kun vie pimeään.

        Nyt ledin avulla voidaan tutkia pilvisähkön tuottoa - kapasitori varautuu sen hetkiseen valoisuuden arvoon ja jää siihen. Nyt kapasitoria puretaan juuri samalla virralla kuin paneelit sitä lataavat. Kuvassa tasapainotila oli 2.9 volttia ja aikaisemmin päivällä paksun pilvipeitteen alla 3.6 volttia.

        Lisäämällä vielä yksi taikka kaksi pikkupaneelia, tasapainotila asettunee viiden voltin tienoille. Pikkupaneelin Vpm on 5.5 volttia. Pyöreät pienet 0.33 faradin super-kapasitorit ovat yllätys yllätys 5.5 volttisia.

        Jokainen pikkupaneeli saa oman 0.33 faradin kapasitorin. Ja kun pikkupaneeleita on lopulta 100 kpl eli 1 neliömetrin verran yhteensä, sähköä syntyy myös pilvisellä kelillä.

        2.9 volttiin varattu ledi on palanut jo yli puoli tuntia, ei tosin enää kovin kirkkaana. Yhteensä 6 faradia 5.4 ja 5.5 voltin kapasitoria, josta tietenkään ei ole käytössä kuin volttejansa vastaavan verran.


      • 2000a
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Kyllä se ainakin auton laturissa nostaa 14.5 volttiin. Oletko milloin viimeksi kokeillut mitata akun navoista auton käydessä? Kyseessä on vakiojännitelaturi eli jännite on aina sama ja virran arvo vaihtelee. Kun akku on täpötäynnä, voltit akun navoissa on auton käydessä yhä 14.5 mutta ampit 0.

        Aurinkopaneeleista saa aivan samanlaisen vakiojännitelaturin, jos virran voimakkuutta voidaan rajoittaa. Virta voi olla pienempi kuin auton laturista mutta jännitteen puolesta akun varautumista ei rajoita mikään.

        Tässä kuvassa tehdään pilvisähköä kello kymmenen illalla: https://postimg.cc/image/reund2g6p/

        Erittäin mielenkiintoinen ilmiö havaittiin - kuvan ledi ei lähtenyt loistamaan kytkettäessä suoraan yhteen pikkupaneeliin mutta kun rinnalle kytkettiin 5 faradia kapasitoria, niin hetken kuluttua ledi syttyi ja palaa vielä pitkään kun vie pimeään.

        Nyt ledin avulla voidaan tutkia pilvisähkön tuottoa - kapasitori varautuu sen hetkiseen valoisuuden arvoon ja jää siihen. Nyt kapasitoria puretaan juuri samalla virralla kuin paneelit sitä lataavat. Kuvassa tasapainotila oli 2.9 volttia ja aikaisemmin päivällä paksun pilvipeitteen alla 3.6 volttia.

        Lisäämällä vielä yksi taikka kaksi pikkupaneelia, tasapainotila asettunee viiden voltin tienoille. Pikkupaneelin Vpm on 5.5 volttia. Pyöreät pienet 0.33 faradin super-kapasitorit ovat yllätys yllätys 5.5 volttisia.

        Jokainen pikkupaneeli saa oman 0.33 faradin kapasitorin. Ja kun pikkupaneeleita on lopulta 100 kpl eli 1 neliömetrin verran yhteensä, sähköä syntyy myös pilvisellä kelillä.

        Kyllä se ainakin auton laturissa nostaa 14.5 volttiin. .....
        Niin nostaa mutta siinä on laturi joka antaa tarvittaessa paljon amppeereita,muuten ei nouse tyhjemmän akun jännite.


    • eroaverkosta.be

      Kiinnostaako Litium-akkujen lataaminen buck-konvertterilla (kuvien lataaminen ei toimi juuri nyt).

      Latailin neljän 18650 pötkön satsia pienen super-kapasitorin kera. Kapasitorin oma lataussäädin rajoittaa latauksen 16.5 volttiin. Akkujen täysi lataus edellyttäisi 16.8V. Kapasiteetti ei tässä yhteydessä olekaan oleellinen asia vaan latausnopeus - muutamalla pikkupaneelilla pystyy lataamaan melkein yhtä nopeasti kuin on akun kulutus.

      Vartti latausta - vartti akkuaikaa. Todennäköisesti näillä akuilla pääsee lataamaan nopeammin kuin käytössä akkua puretaan. 1 amppeeri purkua edellyttää 1 ampeerin keskimääräistä latausvirtaa (alkaa 2 ampeerista ja päättyy 0.5 ampeeriin).

      En vielä tiedä onko 18650-pötköjen latausnopeus rajoitettu 2 ampeeriin vai voiko laittaa suuremmalla virralla - eli ladata nopeammin kuin purkaa. Varovainen täytyy olla ettei posahda.

      Puolisentoista euroa yhden litium-pötkön hinta honk kongista.

      • eroaverkosta.be

      • lataaja-late

        Opettele ensin lataamaan edes niitä kuvia, ennenkuin tulet sössöttämään jotain lataamisesta


      • eroaverkosta.be

        Taisi olla vain kuvapalvelimella vähän ruuhkaa. Parin päivän tiukan testaamisen jälkeen Litium-pötköjen toimintaperiaate aurinkopaneelien kanssa on selvillä riittävässä laajuudessa.

        Akkuja ei kannata yrittää ladata täpötäyteen eli 4.2 volttiin - on hyvin hidasta siellä loppupäässä lataus. Litium-pötköissä ei pitäisi olla muisti-ilmiötä lainkaan eli akuista voi ottaa käyttöön vain nopean latausvälin kapasiteetin - riittää kun akku menee yli neljän voltin. Se väli latautuu tosi nopsaan. Ja super-kapasitori vielä nopeuttaa lataamista (selvästi herkemmin meni buck-konvertterin latausvalo punaiseksi eli latauksen puolelle).

        Vaikuttaisi olevan varteenotettava vaihtoehto systeemiin, jossa akkua ladataan ja puretaan vähän väliä. Edullisia isoja akkuja näistä ei saa koottua vaan hintaa kertyy kun neljän pötkön satsi on vain palttiarallaa 1 Ah akku pikaladattuna.

        Yhteen neljän satsiin kannattaa laittaa vielä super-kapasitori puskuriksi.


      • eroaverkosta.be

        Yritän koota yhden sadan Litium-pötkön koeakun eli pitäisi olla noin 25 Ah pikaladattava akku. Vaatii askartelua mutta ehtinee vielä tämän suven aikana kokeiluihin.


    • eroaverkosta.be

      Koevoimalassa onkin nyt kaksi buck-konvertteria - voin jo ladata auton akkua ja käyttää läppäriä invertterin kautta myös pilvisähköllä.

      Ensimmäinen buck sijoitetaan aivan paneelien lähelle ja säädetään voltit siten, että paneelien navoissa on lähellä Vpm jännitettä (tässä tapauksessa 17,9 volttia).

      Toinen buck-konvertteri tulee akun likelle ja säädetään arvoksi 14.5 volttia.

      Eihän se vielä ole aivan mppt mutta idea on sama - säädetään paneelit parhaan jännitteen kohdalle, jolloin akun päässä jännite ja virta on paras mahdollinen.

      • lähes_mppt

        Paha vaan että sitä ensimmäistä buckia joutuu jatkuvasti säätelemään aurinkoisuuden vaihdellessa.
        Se trimmeri pitää korvata transistorilla jonka ohjaus otetaan paneelin jännitteestä.


    • eroaverkosta.be

      Koevoimalan käyttöönotto etenee rivakkaa tahtia. Jälleen yksi huomionarvoinen seikka näkyy kuvassa: https://postimg.cc/image/4qxz2vyvf/

      Invertterin tyhjäkäyntivirta on -1.3A. Ohhoh. Pikkupaneeleista tulee hyvällä kelillä 4 - 5 amppia, josta invertterin käynnistäminen haukkaa heti neljänneksen. Pilvisähkön tuotannosta invertteri vie käytännössä kaiken. Testiin on onneksi tulossa pienempiä inverttereitä ja usa-sähköä tuottavia myös, joten voin vertailla onko vähäruokaisempaa invertteriä tarjolla.

      Kuvassa näkyy myös itsetehty noin 80A virtakisko, jonka ympärille voimalaitos rakentuu. Jos akku menee tyhjäksi, auto käyntiin ja sähköä saa heti lisää. Ei haittaa vaikka akku olisi tyhjäkin, super-kapasitoreissa on potkua auton käynnistämiseen.

    • eroaverkosta.be
    • eroaverkosta.be

      > Paha vaan että sitä ensimmäistä buckia joutuu jatkuvasti säätelemään aurinkoisuuden
      > vaihdellessa. Se trimmeri pitää korvata transistorilla jonka ohjaus otetaan paneelin jännitteestä.

      Kyllä, juuri näin. Jos mppt voi säätää paneelin navoissa aina parhaat sen hetkiset voltit, tuotto paranee.

      Buckeissa on eroja, joita voi niitäkin käyttää joissakin tilanteissa hyödyksi. Yksi buck-tyyppi rajoittaa virran arvon tosi tyylikkäästi hieman yli pariin amppiin - punainen lamppu vain syttyy kun virran rajoitus iskee väliin - jos sitä kautta ottaisi akut lataukseen, loput jäisi aina kulutukseen kun akuille ei mene enempää kuin mitä buck antaa rajoitettuna.

      Tällaisella aivan minilaitteistolla haetaan tuntumaa siihen mikä on mahdollista ja mikä ei. Ongelmakohtia on vielä invertterin tyhjäkäyntivirran suuruus (tarvitaan erillinen pienempi aurinkoinvertteri) ja paneelien suuntaus parasta valoisuutta kohti. Muuten systeemi jo toimiikin.

    • eroaverkosta.be

      > Ei haittaa vaikka akku olisi tyhjäkin, super-kapasitoreissa on potkua auton käynnistämiseen.

      Tarkennetaanpa tätä lausetta sen verran, että jos vain jostain on hiemankin voltteja tarjolla, super-kapasitorit saa muutamassa minuutissa auton käynnistävään varaukseen. Tietenkin tyhjä akku ja tyhjä kapasitori on tyhjä mutta kapasitoriin saa potkua muutamassa minuutissa.

      Youtubessa on video, jossa suunnilleen polkupyörän dynamoa vastaavalla generaattorilla ja käsiveivillä kaveri lataa ensin kapasitorit ja starttaa auton.

    • eroaverkosta.be

      Nyt on testissä Tokmannista hankittu 150 watin pienoisinvertteri (noin 30 eur). Sen tyhjäkäyntivirta on 0.4 amppia eli heti vapautui yksi amppi kulutukseen tai akkujen lataukseen verrattuna 1.5 kW invertteriin.

      Invertteri käynnistyy automaattisesti kun akkujännite nousee, mikä on tosi pienessä aurinkovoimalassa kaivattu ominaisuus.

      0.4 amppia käyttäisi senkin mieluummin johonkin muuhun eli varavoimalle tarvitaan varavoima - suora 24 voltin linja, josta buck-konverttereilla tietokoneille ja valaistukselle virtaa. Melkein puoli amppia on jo mökin valaistus.

    • eroaverkosta.be

      Kuvassa on buck, jolla homma lähti toimimaan: https://postimg.cc/image/3zl37g2a9/

      Se on ensimmäinen useista kokeilluista, jossa kunnolla ja heti sai säädöt asetettua - paneelin napoihin trimmasin 17.9 volttia. Punainen virran rajoitusvalo palaa silloin. Jännite on korkeampi myös akulla, eikä invertteri putoillut pois päältä.

      Heti kun buckin virranrajoitusvalo sammui ja paneelin navoissa olikin sen jälkeen 12 - 13 volttia, energiaa ei riittänyt pitämään invertteriä käynnissä. Toisin sanoen ei pelkästään ampit vaan myös voltit eli napajännite kuormitettuna tarvitaan.

      Voi olla, että kuvan buck on rajoitettu maksimissaan vain 2 amppiin. Kunnon säädöt siinä on.

      Sillä ampillakin näköjään tulee toimeen, jos vaan napajännite on korkea - tämä viesti on alle ampin aurinkovoimalla tuotettu.

    • eroaverkosta.be

      Kuvan buckki ratkaisi koko pelin ja näin yhden ampin pilvisähkövoimalasta tuli kertaheitolla käyttökelpoinen.

      Punainen virranrajoitusvalo palaa vielä vaikka melkein yhdeksän kello. Pienemmätkin ampit toimii kun ne tulee korkeasta jännitteestä - vetää akut ylös. Paneelin navoissa 17 volttia. Tuolla jännitteellä lataa super-kapasitorit muutamassa minuutissa ja laittaa auton käyntiin.

      Akkujännite pienehkön varauksen odottelun jälkeen 12.3 volttia ja autogeneraattori käyntiin vartiksi. Lähti kuin palmun alta.

      Homma pääpiirteissään selvä ja yksilöenergiantuotanto täydessä vauhdissa. Kuukauden päivät kului pähkäilyyn ja kolvauksiin.

    • eroaverkosta

      Laita linkki mistä ostit panelit ?

    • eroaverkosta.be

      Täältä kunnon buckki ainakin parille ampille: https://www.ebay.co.uk/itm/DC-Step-Down-Voltage-Constant-Current-Buck-Regulator-Battery-Charger-LED-Driver/191902394789?ssPageName=STRK:MEBIDX:IT&_trksid=p2060353.m2749.l2649

      Kolmea tai neljää buckkia testasin ennenkuin lopulta tässä mallissa alkoi virranrajoitus toimia trimmeristä säätmällä. Muissakin oli CC trimmeriä (constant current) mutta eipä ollut juuri vaikutusta.

      Virranrajoitus tarvitaan - paneeleista tulee samat ampit mutta paneelin parhaalla napajännitteellä. Vetää akun ylös vaikka pienemmällä virrallakin. Tänään on ensimmäisen kerran virtaa riittänyt.

      • jatkuvaa_säätämistä

        Ei hyvä, jos säätää virranrajoituksen pilvisen kelin mukaisesti, ei sitten saa virtaa enempää vaikka aurinko paistaa täydeltä terältä.


    • eroaverkosta.be

      Näinhän on mutta yksi aurinkosähkön taika murtui kuitenkin ja mikrovoimala alkoi tuottaa käyttökelpoista sähköä.

      Pari tuntia latasin aamupäivällä kannettavan akkua ja säätelin buckia, 1.1 amppia pilvisähköä 18,5 voltin napajännitteellä. Invertterin perässä kulutusmittarin pyöriessä 15 watin nurkilla invertteri ei putoillut pois päältä. 20 watin kohdalla alkoi sammahdella.

      Helpoiten ja halvimmalla saa tästä systeemistä tehohyppäyksen luopumalla invertteristä - pari kannettavaa ja valaistus toimii jatkossa 24 voltin muuntajan linjasta buckeilla. Siinä on heti melkein puolen ampin hyppäys jatkuvaa tehoa lisää.

      Invertterin ja kapasitorien kautta saa varmaankin kahvit keiteltyä ja mikrouunia käyteltyä näilläkin paneelitehoilla.

      Auton käynnistämällä on sitten 40 amppia käytössä. Eli kesäsähköt jo on omasta takaa.

      • lähes_mppt

        Nuo konvertterit taitavat kaikki sisältää LM2596 regulaattorin.
        http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm2596.pdf
        Kuten datalehdestä ilmenee, siinä on pinnissä 5 on/off toiminto. Lehden kuvassa 15 on esitetty periaatekytkentä alijännitekatkaisulle. Tuota voisi pienin muokkauksin soveltaa aurinkopaneelille. Regulaattorin kinttu 5 on helppo juottaa irti valmiin konvertterin piirilevyltä, ja tehdä lisäkytkentä muutamasta vastuksesta ja zeneristä yksi pikku transistori. Se toimisi niin että kun paneelin konkka on latautunut Vpm jännitteeseen käynnistyy konvertteri transistorin ohjaamana. Kun konkan jännite on laskenut hystereesin verran, sammuu konvertteri, jne.
        Konvertteri asetetaan jännitesäädölle 14,5 V akunlataukseen, virtarajoitusta ei tarvita.


      • 2000a
        lähes_mppt kirjoitti:

        Nuo konvertterit taitavat kaikki sisältää LM2596 regulaattorin.
        http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm2596.pdf
        Kuten datalehdestä ilmenee, siinä on pinnissä 5 on/off toiminto. Lehden kuvassa 15 on esitetty periaatekytkentä alijännitekatkaisulle. Tuota voisi pienin muokkauksin soveltaa aurinkopaneelille. Regulaattorin kinttu 5 on helppo juottaa irti valmiin konvertterin piirilevyltä, ja tehdä lisäkytkentä muutamasta vastuksesta ja zeneristä yksi pikku transistori. Se toimisi niin että kun paneelin konkka on latautunut Vpm jännitteeseen käynnistyy konvertteri transistorin ohjaamana. Kun konkan jännite on laskenut hystereesin verran, sammuu konvertteri, jne.
        Konvertteri asetetaan jännitesäädölle 14,5 V akunlataukseen, virtarajoitusta ei tarvita.

        Mitäköhän tuo systeemi lie lisätä tuottoa. Jos vaikka 100w paneeli antaa 5A ja akkujännite 13v niin teho pwm säätimellä on tuolloin 65w. Mppt säätimellä 6×13=80w. Mitäköhän tuo konkka transistori konvertteri kapasitori buck systeemi tuottaa. Ehkä elektroniikasta osaavan iloisen mielen.


      • hakkurin_idea
        2000a kirjoitti:

        Mitäköhän tuo systeemi lie lisätä tuottoa. Jos vaikka 100w paneeli antaa 5A ja akkujännite 13v niin teho pwm säätimellä on tuolloin 65w. Mppt säätimellä 6×13=80w. Mitäköhän tuo konkka transistori konvertteri kapasitori buck systeemi tuottaa. Ehkä elektroniikasta osaavan iloisen mielen.

        Tuottoa, mihin verrattuna???
        No tietenkin sen minkä maksimijännitteenteho on suhteessa latausjännitteen tehoon. Induktanssiin siirtyy senhetkinen saatava puhdas sähköenergia ilman volttien ja ampeereiden rajoitteita. Kelasta energia siirtyy lähtökonkkaan käytettäväksi voltteina ja ampeereina.


      • eroaverkosta.be

        > Konvertteri asetetaan jännitesäädölle 14,5 V akunlataukseen, virtarajoitusta ei tarvita.

        Akulla ei ehkä jännite kasva tarpeeksi pitämään yllä latausta. Ongelma vieläkin on se, että akulle asti en saa ihan tarpeeksi voltteja edes virranrajoituksella eli akulta puuttuu elektrostaattista painetta vetämään akku ylös vaikka pienemmällä virralla ajan kanssa.

        Voin jo säätää paneelin napoihin juuri oikean jännitteen eli 18 volttia ja tämä nostaa selvästi jännitettä lähtönavoissa ja akulla virran arvon säilyessä samana tai vähän suurempana. Mutta buckin lähtönavoissa jännite on 13.5 volttia ja akulla voltin verran vähemmän. Buckin regulaattori ei anna säätää siten, että paneelin navoissa olisikin 18 volttia ja lähtönavoissa 14 - 15 volttia - nyt akun navoissa olisi lataukseen tarvittava yli 13 voltin jännitepaine, jota akku yrittää kuroa umpeen eli tulee ylös vaikka väkisin.

        Jotta akun navoissa olisi 14.5 volttia kuten auton laturilta, buckin lähtönavoissa pitäisi olla 15.5 volttia. Jostain syystä aivan juuri sopivaa volttidifferentiaalia eri napojen kesken ei saa säädetyksi.

        Todennäköisesti tarvittaisiin hakkuri tällaiseen tilanteeseen. Toinen vaihtoehto on kasvattaa elektrostaattista painetta paneeleissa eli lisää paneeleita taikka parempaa suuntausta taikka enemmän aurinkoa jollain toisella leveys- ja pituuspiirillä.


      • lähes_mppt
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        > Konvertteri asetetaan jännitesäädölle 14,5 V akunlataukseen, virtarajoitusta ei tarvita.

        Akulla ei ehkä jännite kasva tarpeeksi pitämään yllä latausta. Ongelma vieläkin on se, että akulle asti en saa ihan tarpeeksi voltteja edes virranrajoituksella eli akulta puuttuu elektrostaattista painetta vetämään akku ylös vaikka pienemmällä virralla ajan kanssa.

        Voin jo säätää paneelin napoihin juuri oikean jännitteen eli 18 volttia ja tämä nostaa selvästi jännitettä lähtönavoissa ja akulla virran arvon säilyessä samana tai vähän suurempana. Mutta buckin lähtönavoissa jännite on 13.5 volttia ja akulla voltin verran vähemmän. Buckin regulaattori ei anna säätää siten, että paneelin navoissa olisikin 18 volttia ja lähtönavoissa 14 - 15 volttia - nyt akun navoissa olisi lataukseen tarvittava yli 13 voltin jännitepaine, jota akku yrittää kuroa umpeen eli tulee ylös vaikka väkisin.

        Jotta akun navoissa olisi 14.5 volttia kuten auton laturilta, buckin lähtönavoissa pitäisi olla 15.5 volttia. Jostain syystä aivan juuri sopivaa volttidifferentiaalia eri napojen kesken ei saa säädetyksi.

        Todennäköisesti tarvittaisiin hakkuri tällaiseen tilanteeseen. Toinen vaihtoehto on kasvattaa elektrostaattista painetta paneeleissa eli lisää paneeleita taikka parempaa suuntausta taikka enemmän aurinkoa jollain toisella leveys- ja pituuspiirillä.

        Tietenkin jos säädät lähtö(vakio)virtaa, niin lähtöjännite asettuu mielivaltaiseen arvoon että virta-asetus toteutuisi. Paneelin jännite asettuu siinä sivussa, ottovirran ja paneelin tuoton puitteissa. Eli ei mikään kovin täsmällinen säätötapa.


      • 2000a
        hakkurin_idea kirjoitti:

        Tuottoa, mihin verrattuna???
        No tietenkin sen minkä maksimijännitteenteho on suhteessa latausjännitteen tehoon. Induktanssiin siirtyy senhetkinen saatava puhdas sähköenergia ilman volttien ja ampeereiden rajoitteita. Kelasta energia siirtyy lähtökonkkaan käytettäväksi voltteina ja ampeereina.

        Tuottoa, mihin verrattuna???

        Tietenkin tuohon pwm säätimeen verrattuna joka antaa tuossa tapauksessa n 65w.


      • hakkurin_idea
        2000a kirjoitti:

        Tuottoa, mihin verrattuna???

        Tietenkin tuohon pwm säätimeen verrattuna joka antaa tuossa tapauksessa n 65w.

        Se nyt on selvää että kaikki parannukset pyrkimisessä kohti maksimitehonjännitettä hakkaa tavalliset säätimet. Eihän pwm ole kuin akun lataumista säätelevä systeemi, siis vain latausvirran säätö.


    • eroaverkosta.be

      Yhden taikka kahden välillä oli tunnin rako, jolloin ampit virtarajoitettuna 1.5 ja hetken aikaa 2.0. Olo oli hetken aikaa kuin öljylähteen omistajalla - kulutusmittarissa yli 30 wattia ja kaikki valot ja tietiskat käynnissä "ihan ilmaisella sähköllä".

      Sitä ei kauaa kestänyt mutta hinkuhan tuollaisesta jää - lisää on saatava.

    • eroaverkosta.be

      > Tietenkin jos säädät lähtö(vakio)virtaa, niin lähtöjännite asettuu mielivaltaiseen arvoon että virta-
      > asetus toteutuisi.

      Kyllä eli siis tämän buckin virranrajoitusominaisuus ei vielä ole aivan riittävän voimakas.

      Kun virtaa rajoitetaan eli padotaan, jännite nousee ja samalla vastaavasti myös virta, joka näyttää pysyvän vakiona (constant current). Mutta buckissa tulee raja vastaan minkä verran se kykenee patoamaan virtaa - sen jälkeen ei patoamista enää tapahdu ja näin voltit eivät kuroudu umpeen tulo- ja lähtönapojen kesken eli differentiaalille on alaraja, jonka arvon alle ei voi päästä.

      Hieman korkeampi jännite akun navoissa tarvittaisiin, jotta latausta tapahtuisi samaan aikaan kuin on virran kulutusta. Tällä hetkellä voin joko ladata akkua tai kuluttaa virtaa mutta jännite ei vielä riitä molempiin yhtäaikaa.

      Litium-akut menevät 12.6 volttiin kun laitoin kolmen päkkeihin ja siis menevät täyteen (4.2 volttia per pötkö). Auton akku jää 12.3 volttiin, mikä ei riitä illan pimentyessä operointiin akulta. Nämä kaikki pikku pulmat ovat ratkaistavissa.

      Tutustun tuohon linkittämääsi TI:n regulaattoripiirin tietoihin.

      • eroaverkosta.be

        Käytännössä auton akku on siirrettävä päivän ajaksi buckin lähtönapojen viereen. Siellä on 13.5 volttia auringon vähänkin paistaessa ja akun ollessa täysi - 13.5 volttia vetää akun täyteen päivän aikana vääjäämättä vaikka samaan aikaan lamput ja tietsikat toimiikin.

        Tavoitehan on täpötäysi akku päivän päätteeksi.


      • eroaverkosta.be

        Hetki sitten muuten testasin ja eipä noussut auton akun jännite vartin käyttämisen jälkeen yhtään korkeammaksi kuin aurinkopaneeleista - akku vaihtoon. Aurinkosysteemi jo toimii siis - nyt vain sitä aurinkoa jostakin.

        2 amppia tarvitaan päivällä kulutukseen ja 2 amppia akun lataukseen - päivän päätteeksi pitää olla 20 Ah deep cycle akku täynnä ja siitä 2 amppia illan ja yön tarpeisiin.

        Siinä amppitase, jolla pärjäilee. Aurinko vaan ei pelitä.


      • lähes_mppt

        Sinun sähköajattelusi ei oikein kulje ohmin lain mukaisesti. Pyrit vakiovirtaan mutta vaadit kuitenkin lisää voltteja akulle, se ei kuitenkaan ole saman aikaisesti mahdollista.
        Nuo vakiovirtasäätöiset buck-konvertterit ovat tarkoitettu ledien syöttämiseen, joka onkin ledeille oikea ajuri. Lyijyakun lataamiseen vakiovirta ei sovi huonostikaan.


      • 2000a
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Hetki sitten muuten testasin ja eipä noussut auton akun jännite vartin käyttämisen jälkeen yhtään korkeammaksi kuin aurinkopaneeleista - akku vaihtoon. Aurinkosysteemi jo toimii siis - nyt vain sitä aurinkoa jostakin.

        2 amppia tarvitaan päivällä kulutukseen ja 2 amppia akun lataukseen - päivän päätteeksi pitää olla 20 Ah deep cycle akku täynnä ja siitä 2 amppia illan ja yön tarpeisiin.

        Siinä amppitase, jolla pärjäilee. Aurinko vaan ei pelitä.

        Ei auton akku tollasta rääkkiä kauaa kestä,saat uusia niitä kuukauden välein noilla purkauksilla ja latauksilla


      • Ghgrty
        lähes_mppt kirjoitti:

        Sinun sähköajattelusi ei oikein kulje ohmin lain mukaisesti. Pyrit vakiovirtaan mutta vaadit kuitenkin lisää voltteja akulle, se ei kuitenkaan ole saman aikaisesti mahdollista.
        Nuo vakiovirtasäätöiset buck-konvertterit ovat tarkoitettu ledien syöttämiseen, joka onkin ledeille oikea ajuri. Lyijyakun lataamiseen vakiovirta ei sovi huonostikaan.

        Joo paistaa koko ajan läpi että tällä kapasitaattorikaverilla on vielä hieman vajavainen käsitys sähköopista


      • lähes_mppt
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Hetki sitten muuten testasin ja eipä noussut auton akun jännite vartin käyttämisen jälkeen yhtään korkeammaksi kuin aurinkopaneeleista - akku vaihtoon. Aurinkosysteemi jo toimii siis - nyt vain sitä aurinkoa jostakin.

        2 amppia tarvitaan päivällä kulutukseen ja 2 amppia akun lataukseen - päivän päätteeksi pitää olla 20 Ah deep cycle akku täynnä ja siitä 2 amppia illan ja yön tarpeisiin.

        Siinä amppitase, jolla pärjäilee. Aurinko vaan ei pelitä.

        Tässä on yksi mielenkiintoinen buck konvertteri
        https://www.ebay.com/itm/MPPT-Solar-Controller-Solar-Panel-5A-Step-down-Constant-Current-Voltage-Module/322044079234?hash=item4afb52ac82:g:ScoAAOSwNnRYgbP9

        Tuolainen kuva vielä löytyi netin syöveriestä, liittyen LM2596 reguun
        https://www.fieldlines.com/index.php?PHPSESSID=e3f1590d70b4bfafb7516dc3193f5529&action=dlattach;topic=146685.0;attach=5531;image


    • eroaverkosta.be

      > Pyrit vakiovirtaan mutta vaadit kuitenkin lisää voltteja akulle, se ei kuitenkaan ole saman aikaisesti
      > mahdollista.

      Jos virran patoamista jatkettaisiin yli buckin vakiovirran, virran arvo alkaisi laskemaan mutta jännite lähtönavoissa jatkaisi kohoamista - energian määrä ei muutu. Nyt regulaattori olisikin vakiojännitelaturi kuten auton laturin regulaattori.

      Jännitettä on saatava ylös, koska kuormittaminen ja pitkät kaapelivedot pudottaa jännitettä. Kulutukseen riittää sähköä mutta akun lataukseen ei riitä. Jos jännitettä voidaan saada ylös virtaa regulaattorilla patoamalla, sähköä ohjautuu vääjäämättä myös akun lataukseen kirchoffin lain mukaisesti olipa kokonaisenergian määrä mikä tahansa. Kulutukseen jää vähemmän mutta akku latautuu siinä samalla.

      Balanssi kulutuksen ja akun lataamisen välillä säädetään jännitettä säätämällä, joka edellyttää virran patoamista regulaattorilla. Muuten jännite navoissa ei kohoa. Jos jännite ei kohoa, akku ei lataannu.

      Aivan ideaalista virran ja sitä kautta jännitteen säätöä en ole vielä buckeilla onnistunut saamaan aikaan mutta aika lähellä jo on.

      • lähes_mppt

        > Jos virran patoamista jatkettaisiin yli buckin vakiovirran, virran arvo alkaisi laskemaan mutta jännite lähtönavoissa jatkaisi kohoamista - energian määrä ei muutu. Nyt regulaattori olisikin vakiojännitelaturi kuten auton laturin regulaattori.
        >
        Tuossa lauseessa ei ole mitään tolkkua. Jos on ns. vakiovirtageneraattori, se työntää asetettua vakiovirtaa ulos, perässä olevasta piirivastuksesta piittaamatta, niin pitkälle kuin virtalähteen jännitevarat riittävät. Ainoastaan lähtönapojen jännite muuttuu automaattisesti syötettävän piirin vastuksen mukaisesti, siten että asetettu virta toteutuu.

        > Jännitettä on saatava ylös, koska kuormittaminen ja pitkät kaapelivedot pudottaa jännitettä.
        >
        Tämän jännitteen noston hoitaa vakiovirtageneraattori automaattisesti. Virta pysyy piirissä samana oli johdot pitkät tai lyhyet.
        Onhan sinulle tuttu vakiovirtageneraattorin perusperiaate transistorikytkentänä?
        Auttaahan tuo "virran patoaminen" siihen että paneelin jännitettä saadaan ylös, mutta se edellyttää että aurinkoisuuden tila olisi vakio. Käytännön olosuhteissa pääsee parempaan tuottoon kun buck konvertteria ohjataan paneeli/varauskonkan jännitteellä päälle ja pois.


    • eroaverkosta.be

      > Ei auton akku tollasta rääkkiä kauaa kestä,saat uusia niitä kuukauden välein noilla purkauksilla ja
      > latauksilla

      Akun kestävyys riippuu suoraan purkauksen syvyydestä. Mikä on täyteen ladatun 60 Ah akun napajännite, kun sieltä on otettu 10 tuntia kahta amppeeria eli purettu 20 Ah akun kapasiteetista?

      Todennäköisesti ihan tavallinen auton akku sietää tuon mutta en ole asiantuntija.

      • eroaverkosta.be

        Myös akun kapasiteetti vaikuttaa asiaan, koska latausvirran suuruus määräytyy akun sehetkisen varaustilan mukaan. Aivan tyhjä akku imee paljon amppeja kun taas floattina oleva vain vähän purettu akku tarvitsee vain ylläpitovarauksen verran amppeja.

        Litium-pötköjen testeissä asian näki selvästi - tietyllä volttivälillä pötkö varautui kuin kapasitori mutta yli neljän voltin alkoi mennä hitaaksi. Vain pieni määrä amppeja käytetään varaukseen kun akku on lähes täysi.

        Purkamalla suurempaa akkua vähemmän tarvitaan vähemmän virtaa mutta enemmän aikaa lataukseen. Vähemmän virtaa lataukseen tarkoittaa enemmän virtaa kulutukseen.


      • eroaverkosta.be

        Ja kiteytettynä sama asia - kun varataan akkua aurinkopaneeleilla, halutaan varata pienellä virralla koko päivän ajan. Päivän päätteeksi akun on oltava täpötäysi ja päivän kuluessa akun lataaminen ei saa riistää liikaa kulutukselta.

        Kun varataan generaattorilla, halutaan varata suurella virralla niin nopeasti kuin se suinkin vain on mahdollista (ilman että akut sulaa tai räjähtää). Mitä vähemmän aikaa generaattori käy, sen edullisempaa on generaattorisähkö.


    • eroaverkosta.be

      > Tuossa lauseessa ei ole mitään tolkkua. Jos on ns. vakiovirtageneraattori, se työntää asetettua
      > vakiovirtaa ulos, perässä olevasta piirivastuksesta piittaamatta, niin pitkälle kuin virtalähteen
      > jännitevarat riittävät.

      Juuri näinhän viestissäni esitin - vakiovirtalaturista tulee vakiojännitelaturi siinä vaiheessa, kun virran patoamisen seurauksena energia ei enää riitä juoksuttamaan vakiovirtaa mutta patoallas vielä täyttyy. Patoaltaassa on 17.9 volttia mutta siitä ei riitä vakiovirtaa kuin 13.4 volttiin saakka.

      Vaikka säädän arvoksi 15 volttia niin se on käytännössä kuormitettuna 13.4 ja akulla 12.4 - tosin havaittiin, että auton akku oli maksimijännitettä rajoittava tekijä eli kaapelin häviö ei ollut yhtä kokonaista volttia mutta jotakin kuitenkin häviää 20 metrin kaapeliin.

      Toimivan virranrajoituksen ansiosta jännite kohosi kaikilta osin ja virta kasvoi kun paneelin sai säädettyä toimimaan Vpm jännitteellä - tuotto parani joka suhteessa.

      Jos virtaa pystyisi patoamaan vielä enemmän virran arvon kustannuksella, voltteja saisi ylös ja akun saisi täyteen päivän aikana. Patoaltaassa on nyt täsmälleen oikeat voltit - miksi en voi saada niistä käyttöön juuri haluamaani määrää?

      • eroaverkosta.be

        Tässä buckissa virran rajoituksen punainen valo alkaa palaa ensin himmeästi ja sitten trimmiä lisää säätämällä se kirkastuu. Ledin pitäisi kirkastua ja samalla virran pienentyä mutta jännitteen kasvaa (eli säädetään virranrajoitusta kovemmalle).

        Ihan näin ei käytännössä tapahdu. Silti tämä oli ensimmäinen buck, joka antoi säätää paneelin napoihin Vpm jännitteen.

        Ulostulon jännitteen arvoa saa nyt nostettua paneelien kapasiteettia kasvattamalla eli buck toimii riittävän hyvin ja vain paneeleita tarvitaan vähän lisää.


    • eroaverkosta.be

      > Käytännön olosuhteissa pääsee parempaan tuottoon kun buck konvertteria ohjataan
      > paneeli/varauskonkan jännitteellä päälle ja pois.

      Myös virranrajoitusta pitää voida säätää riittävän voimakkaaksi, mikä todennäköisesti edellyttää pwm:ää ulostuloon. Kun ulostulo voidaan antaa pulsseina, jännite saadaan pidettyä ylhäällä.

      Kenties jonkinlainen 555-taimerilla toteutettu pwm buckin perään?

      • lähes_mppt

        > Juuri näinhän viestissäni esitin - vakiovirtalaturista tulee vakiojännitelaturi siinä vaiheessa, kun virran patoamisen seurauksena energia ei enää riitä juoksuttamaan vakiovirtaa mutta patoallas vielä täyttyy. Patoaltaassa on 17.9 volttia mutta siitä ei riitä vakiovirtaa kuin 13.4 volttiin saakka.

        Vaikka säädän arvoksi 15 volttia niin se on käytännössä kuormitettuna 13.4 ja akulla 12.4 - tosin havaittiin, että auton akku oli maksimijännitettä rajoittava tekijä eli kaapelin häviö ei ollut yhtä kokonaista volttia mutta jotakin kuitenkin häviää 20 metrin kaapeliin.

        Toimivan virranrajoituksen ansiosta jännite kohosi kaikilta osin ja virta kasvoi kun paneelin sai säädettyä toimimaan Vpm jännitteellä - tuotto parani joka suhteessa.
        >
        Kyllä sinulla on niin lahjakkaasti jännitteet ja virrat, voltit ja ampeerit sekaisin ettei perässä pysy. Ja mitä ihmettä tarkoitat tuolla "patoamisella"?
        Kun buckilta lähtevää vakiovirtaa (ampeereita) pienennetään, nousee paneelin jännite (voltit). Konvertterin ulostulojännite asettuu automaattisesti sellaisiin voltteihin että kuormaan menee haluttu vakiovirta. Vasta kun antojännitettä ei ole riittävästi saatavana virta putoaa vakiosäädöstään.
        Sähkötekniikan perusteet, eli ohmin laki on sisäistettävä täydellisesti, ennen kuin kokeiluja on mitään mieltä syvällisemmin analysoida.


    • eroaverkosta.be

      > Kyllä sinulla on niin lahjakkaasti jännitteet ja virrat, voltit ja ampeerit sekaisin ettei perässä pysy. Ja
      > mitä ihmettä tarkoitat tuolla "patoamisella"?

      Ihan ymmärrettävästi esitin asian - buckin virranrajoitus vain ei ole riittävän voimakas.

      Se ei patoa virtaa tarpeeksi, jolloin jännite ulostulossa voisi nousta säätämääni ja haluamaani arvoon käytettävissä olevalla sähkön määrällä. Buck rajoittaa virtaa ja nostaa ulostulon jännitettä mutta ei riittävästi pilvisellä kelillä. Juuri nyt suorassa auringonpaisteessa kuormittamaton jännite akun navoissa on 12.7 volttia - se riittäisi lataamaan auton akkua jos ei aivan täpötäyteen niin hyvälle tasolle kuitenkin (on ollut 12.3 volttia).

      Sensijaan kun otan kaiken tarjolla olevan 2.5 amppia kuormitukseen (yli 30 wattia), jännite akun navoissa onkin nyt 12.1 volttia - tämä ei riitä lataamaan akkua vaan joutuisin vähentämään kulutusta oleellisesti saadakseni akun täyteen ja myös pitääkseni täytenä.

      Näin ei tarvitsisi tehdä, jos buck patoaisi virtaa vielä enemmän ja ulostulon jännitteen saisi lähemmäksi paneelin napajännitettä. Toinen vaihtoehto on siirtää akku buckin lähtönapojen viereen, jossa on korkeampi jännite ja akkua saisi varattua samalla kun kulutus on käytössä.

      Mikä tässä ei ole selkeää tai helposti ymmärrettävää?

      • lähes_mppt

        > Ihan ymmärrettävästi esitin asian - buckin virranrajoitus vain ei ole riittävän voimakas.

        Se ei patoa virtaa tarpeeksi, jolloin jännite ulostulossa voisi nousta säätämääni ja haluamaani arvoon käytettävissä olevalla sähkön määrällä.
        >
        Kuten jo monesti sanottu, kun käytetään vakiovirta säätöä, jännitettä ei voi erikseen määrätä, se muodostuu automaattisesti kuorman vastuksen ja vakiovirran tulona (U=RxI). Kyllä se jännitekin nousee jos saat ruuvattua vakiovirtaa lisää. Tätä sanotaan Ohmin laiksi.

        Ei sinua voi ainakaan siitä moittia että olisit altis vieraille vaikutteille (sähköopille)!


    • eroaverkosta.be

      Voinkin jo esitellä täysin toimivaa mikrovoimalaa:

      Kahdeksan paneelin klusteri rinnankytkettynä (Vpm eli paras napajännite 17.9 volttia): https://postimg.cc/image/7ly960mi9/

      Lähes suorassa paisteessa 2.5 amppia ja kulutusmittarissa 30 wattia. Kuvassa myös Tokmannin 150 watin mini-invertteri, joka haukkaa 0.4 amppia: https://postimg.cc/image/nwyd2hrc1/

      Ja tässä on edempänä keskusteltua asiaa eli paneelien lähtönavoissa on hyvät lukemat voltteja: https://postimg.cc/image/9rsk057up/

      Käytännössä pitää enää kokeilla akun siirtäminen tuohon kohtaan. Kun akku on täynnä, pitäisi voltit olla edelleen suunnilleen samat. Nyt akku pysyy täynnä huolimatta 30 watin kulutuksesta.

      Systeemin kustannukset

      8 paneelin klusteri 160 eur
      Toimiva buck-konvertteri lataussäätimeksi 6 eur
      Tokmannin mini-invertteri 30 eur
      Ja kuukauden päivät pähkäilyä, kokeilua ja piuhojen ja liittimien kolvaamista (liittimiä löytyi omasta takaa)

      Hieman alkaa kadehtimaan etelänmaalaisempia ihmisiä kun kaikki sähköt saisi tehtyä ilmaiseksi.

      • eroaverkosta.be

        Kustannuksista jäi puuttumaan 33 eur 16.2 voltin ja 16 faradin super-kapasitori. Kustannuksiin voisi lisätä vielä muutaman kympin buckit, joita kokeilin useita eri malleja ennenkuin löytyi melko hyvä.

        Mitä mikrovoimalasta puuttuu?

        - Parempi ja säädettävä alusta paneeleille
        - Akun alijännitesuojaus

        Akun jännite ei saisi mennä alle 10.5 voltin kuin aivan hetkellisesti kuormitettuna. Puuttuvat asiat ovat melko helposti järjestettävissä.

        Toinen samanlainen paneeliklusteri on jo työn alla (ainakin 5A eli 60 wattia melko suorassa paisteessa ja ehkä 80 - 100 wattia kohtisuoraan aurinkoon kohdistettuna). Pari amppia pilvisähköä.


    • eroaverkosta.be

      > Ei sinua voi ainakaan siitä moittia että olisit altis vieraille vaikutteille (sähköopille)!

      Ainakin kesäsähköt sain järjestymään ilman pankkilainaa. Tässä on jo pari tuntia työskennelty 30 ilmaisen watin varassa.

      Mikrovoimalassa on jatkossa useita super-kapasitoreja akun kanssa rinnankytkettynä. Niistä saa riittävästi amppeja mikrouunia tai työkaluja varten hetkelliseen vähän suurempaankin kulutukseen.

      Helpottaa akun työtä ja varautuu melko nopsaan maksimijännitteeseen muutamassa minuutissa.

      • eroaverkosta.be

        2.7 amppia mikrovoimalan taulussa juuri nyt: https://postimg.cc/image/mec5omp4x/

        Kulutusta ei ole tuota määrää vaikka kaikki vehkeet on käynnissä. Nyt ladattaisiin akkuja iltaa varten.


    • 2000a

      Onnea matkaan ja akkuja vaihtoon,.minkä kojeen uskaltaa tuon 30€ tokman inven perään laittaa. Savuvaarasysteem

      • eroaverkosta.be

        Invertteri vaikuttaa aivan toimivalta. Siinä on alijännitekatkaisu 10.6 voltin kohdalla ja käynnistyy automaattisesti jälleen 11.7 voltissa. Se on juuri mitä tarvitaan.

        Mikrovoimalaan tulee toinen akku buckin lähtönapoihin. Mökissä on jatkossa valot ja tietsikat päällä vaikka auto on tien päällä.

        Tämän oli tarkoitus olla pienimuotoinen testi ja aurinkosähkökonseptin haltuunotto. Siitä taisikin tulla käypäinen kesäsähköratkaisu - on myös fossiilivapaa kun autokin jo melkein käy E85:llä (4 osaa E85:tä ja 3 osaa bensaa tällä hetkellä vakioauton tankissa).

        Totutan bemua pikkuhiljaa käymään fossiilivapaalla.


    • eroaverkosta.be

      Lisäsin akun korkeamman jännitteen kohtaan buckin lähdössä: https://postimg.cc/image/7epbhaqdd/

      Akku oli aika tyhjä (11.5V). Paneelien tuotto sillä hetkellä oli 2.5 amppia virtarajoitettuna eli paneelien napajännite säädettynä sopivaksi.

      Kulutukseen jäi yksi amppi kun akun lataus otti 1.5 amppia: https://postimg.cc/image/gz8y4axqp/

      Käytännössä voimalan painopiste on tällä hetkellä akun latauksessa - akkuun menee enemmän kuin kulutukseen. Kun akku on täynnä pitäisi kulutukseen vapautua amppeja. Toisin sanoen akun kapasiteetilla ja purkauksen syvyydellä voi säädellä akun lataamisen ja kulutuksen suhdetta. Kun illat viilenee ja päivä lyhenee niin tietenkin akkua joutuukin varaamaan enemmän kuin päivällä kuluttaa sähköä.

      Jos joku on huolissaan akkujen kestävyydestä, niin onhan tällaisia litium-pötköjä saatavana: https://postimg.cc/image/6dp2s1rch/

      Tein niistä kolmen päkkejä, mikä on 12.6V täytenä - tämä on sama jännitetaso kuin mitä auton perässä tällä hetkellä vallitsee. Yksi päkki on noin 1 Ah akku eli 60 pötköä tarvitaan 20 Ah akkua varten.

      Koska mikrovoimala on jo käytännössä ainakin minivoimala, tuotettu sähkö alkaa jo tarjoutumaan kiinteistönkin puolelle: https://postimg.cc/image/w98tb7ivl/

      Kokeilin kuvan lämmittäjällä ja 110 voltin invertterillä isomman sähkön tuotantoa - lämmittäjä päällä auton perässä lukemat 30 amppia, jonka tyhjäkäynnillä sai 14 volttia ollessa akun navoissa. Molex-liittimet alkoi jo vähän lämpenemään. Muuntajalle ehkä syytä vetää akulta erilliset paksummat kaapelit.

      Tarjolla on 20 amppeeria 28 voltin sähköä, joka invertteristä on enää vain yhden lankahyppäyksen päässä kiinteistön mittaritaulusta. Siinä oli ennen kaukolämmön etäluettava mittari, jolla on oma sulake. Kun kaukolämmöstä luovuttiin, on paikalla valmis ylösnousu mittaritaululle.

      Mittaritaulun päässä pitää vielä tehdä jokin siltakytkentä ennenkuin minivoimalan sähkö on koko kiinteistön käytössä.

    • eroaverkosta.be

      Minivoimalan kehittely jatkuu akuston osalta.

      Auton perässä jännitettä rajoittavaksi tekijäksi osoittautui vanha käynnistysakku, joka ei sallinut jännitteen kohota yli 12.3 voltin eli kapasiteettia oli enää jäljellä niukasti. Uusi Vartan 60 Ah akku ratkaisi pelin: https://postimg.cc/image/yfowf4np9/

      Voltit menee auringonpaisteessa akun navoissa kevyesti yli 13 eli akku on float-tilassa kuten käynnistysakun kuuluu olla. Virtaa alkaa kulkea akun napojen kautta kun jännite kohoaa navoissa yli noin 12.9 voltin. Akku on täynnä ja ylimenevä jännite on float-virtaa. 14 voltin kohdalla float-virta on jo noin ampin luokkaa. Tämä on erittäin hyvä akkutilanne.

      Kuvassa näkyy float-virtaa puolen amppeerin verran eli kulutusta ei ole ja jännite akun navoissa kasvanut yli 12.9 voltin: https://postimg.cc/image/oidvm0y31/

      Miten minivoimalan akusto kannattaa toteuttaa?

      Kuvassa on pienempi Yaesun deep cycle akku - se menee mökkiin sisälle. Käynnistysakun virran ulosotto rajoitetaan buckilla 1.5 amppiin. Puolitoista amppia menee muuntajan kautta mökkiiin ja deep cycle akulle.

      Deep cycle akkua voidaan nyt mökissä purkaa 3 ampin vauhdilla ja akut pitäisi kestää koko illan, eikä käynnistysakku mene liian alas (kulutus yhteensä 15 amppia kymmenen tunnin periodilla).

      Jos kulutus kokonaisuudessaan on 3 amppia, paneelivoimaa pitää olla 6 ampin verran samalla aikajaksolla jotta akut saa täyteen samalla kun kuluttaa. Tällaista paneelikapasiteettia ei tällä hetkellä ole mutta voimala on hybridi eli erotus voidaan ottaa generaattorista.

      Kun generaattori on tien päällä, mökissä vain täytyy vähän himmentää valoja.

    • eroaverkosta.be

      Uusi akusto pelittää vallan mainiosti. Puolisen tuntia tai tunnin voi vetäistä vähän enemmänkin (luokkaa 4 - 5) amppeja - toipuu nopeasti voltit sekä Yaesun että Vartan navoissa kun kuormitus hellittää.

      Invertterin käyttö jää tilapäiseksi kun tarvittavat tasavirrat tietokoneille ja valaistukselle saa suoraan 28 voltin 20 ampin muuntajasta, jonka tyhjäkäyntivirta on 0.0A. Mökissä voi aina olla pieni ledeillä ja kapasitoreilla toteutettu jatkuva varavalaistus päällä, eikä sitä akut edes huomaa (luokkaa 100 - 200 mA).

      Tarvittaisiin vielä keino, jolla akun virranrajoitus putoaisi pois päältä kun voltit navoissa hypähtää yli 14 eli generaattori pyörähtää käyntiin. Sitten olisi minivoimalaitos valmiina töihin.

    • eroaverkosta.be

      Kahdeksan paneelin klusteri ottaa vastaan suoraa iltapäivän aurinkovoimaa: https://postimg.cc/image/bw0alhnd9/

      Ja kuten arvata saattaa, tällaisella kelillä vaikka on kulutusta, niin myös akuille vielä jää jotakin: https://postimg.cc/image/dqd533cwt/

      Käytännössä näillä keleillä toinen paneeliklusteri vapauttaisi koko kiinteistön verkosta. Jos lisäisi kolmannen klusterin, pitäisi jo melkein alkaa harkita sähkön myymistä naapureille.

    • Buck-invertteri

      Aivan uskomatonta, nyt jo jännittää kauanko tämä ketju vielä jatkuu !!

      • eroaverkosta.be

        Jokos olet verkostaeroamiskunnossa? Tässä ketjussa on aika paljon käytännön asiaa sitten kun haluat laittaa varavoimat kuntoon.

        Eihän ne verkotkaan ikuisia ole.


    • eroaverkosta.be

      Vaikka edellä jo valiteltiin ketjun pituutta, niin ketjussa on kuukauden kuluessa lähdetty nollapisteestä liikkeelle ja päädytty tilanteeseen, jossa toimiva varavoimala käytännössä jo toimii lukuunottamatta kytkeytymistä kiinteistön sisäverkkoon.

      Tarkoitus olisi vielä paneutua ainakin seuraaviin kohtiin

      - Suunnitteilla uusi 60 - 100 ampin virtakisko, jossa tarvittavat liittimet ja myös sulakkeet
      - Akustolle systeemi, jossa akku on purettaessa virtarajoitettu mutta ladattaessa kaikki virta saa kulkea
      - Kytkeytyminen kiinteistön sisäverkkoon
      - Varavoiman varavoima eli miten valot pysyy aina päällä kapasitorien ja aurinkovoiman avulla
      - Autonomiaa ja automatiikkaa mahdollisuuksien mukaan

      Kyseessä on pikkuhiljaa muun toimen ohella skaalautuva konsepti, joka toimii vene- tai laivasähkön tyyliin eli on hybridivoimala generaattorin ja aurinkovoiman välillä.

    • 2000a

      Kannattaa unohtaa koko buck systeemit,on ollut aika heikko esitys. Tavallisen pulliaisen kannattaa ostaa ebaysta 30A MPPT säädin satasella ja se kestää jo 24v systeemissä lähes 800w tehot ja toimii niinkuin pitääkin. Tuo hinta ei ole mikään jos tarvii aurinkosähköä

      • k6uyrte

        Niinpä, tämän kapasitaattoripellen jutuissa ei ole mitään sellaista lisäarvoa aivan normi systeemeihin verrattuna että kannattaisi muuta harkitakkaan.


    • mikälienee

      Mutta tällä ketjulla on oma itseisarvonsa tyhjänpäiväisyydessäänkin!

      • Liian_täydellistä

        Minä epäilen että tämä on vedätys. Niin taitavasti luovii koko ajan hölynpöly-teorioilla, vältellen kuin ruttoa, oikeita herra Ohmin oppeja.


      • Supermagneetit_puuttuvat
        Liian_täydellistä kirjoitti:

        Minä epäilen että tämä on vedätys. Niin taitavasti luovii koko ajan hölynpöly-teorioilla, vältellen kuin ruttoa, oikeita herra Ohmin oppeja.

        Paras on tämä kondensaattoripaketti ;)


    • eroaverkosta.be

      Niin taikka näin, valot ja tietokoneet on olleet varavoiman varassa ja käynnissä yhtäjaksoisesti jo useita päiviä. Pääasiassa auringolla on toiminut, vaikka generaattorikin on.

      Päivitykset ja työt tuskin keskeytyy, vaikka eroaisi verkosta jo tänään.

    • eroaverkosta.be

      Kun tuossa edellä oli muutama epäileväinen kommentti, niin laitetaanpa tuoretta päivitystä varavoimalasta. Tässä kokeillaan jo vähän järeämpää systeemiä: https://postimg.cc/image/o7ztqc1ij/

      Kuvassa on 24 voltin työsysteemi puolentoista kilovatin invertterillä ja hybridiakulla - akun työtaakkaa keventää kaksi sarjaan kytkettyä super-kapasitoria. Ainakin Makitan hiomakone pyörii vallan mainiosti.

      Akkujen sähkö on tietenkin tämän ketjun varavoimalan aurinko-osastolta lähtöisin eli aivan ilmaista sähkövoimaa.

      • vapaaenergiakeräinkö

        Mikähän on tuon ohuiden rihmojen avulla kytketyn konkka-retkun funktio? Jo kun on vielä kytketty akun napoihin!


      • eroaverkosta.be

        Se on kytketty akun napoihin vain siksi koska invertterin kannat oli liika isot. Toki se kuuluisi olla suoraan invertterissä kiinni ja lyhyemmillä johdoilla kuin akun johtimet.

        Kapasitori ei ole pääasiallinen virtalähde eli ei kaikki virta tule kapasitorilta - vaan sieltä tulee nopeaa virtaa ennenkuin akku ehtii virransyöttöön mukaan. Akussa sähkö eli ionit uivat nesteessä. Kapasitorissa eivät uiskentele. Uiminen on melko hidasta ja raskasta etenemistä, kuten tiedetään.

        Kapasitorit rakentanut ja myynyt heppu oli mitannut autostaan 5 - 10 heppaa lisää tehoa kapasitorit akkuun kytkettynä. Ero selittyy virran saannin nopeudella - ei määrällä.


      • vapaaenergiakeräinkö
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Se on kytketty akun napoihin vain siksi koska invertterin kannat oli liika isot. Toki se kuuluisi olla suoraan invertterissä kiinni ja lyhyemmillä johdoilla kuin akun johtimet.

        Kapasitori ei ole pääasiallinen virtalähde eli ei kaikki virta tule kapasitorilta - vaan sieltä tulee nopeaa virtaa ennenkuin akku ehtii virransyöttöön mukaan. Akussa sähkö eli ionit uivat nesteessä. Kapasitorissa eivät uiskentele. Uiminen on melko hidasta ja raskasta etenemistä, kuten tiedetään.

        Kapasitorit rakentanut ja myynyt heppu oli mitannut autostaan 5 - 10 heppaa lisää tehoa kapasitorit akkuun kytkettynä. Ero selittyy virran saannin nopeudella - ei määrällä.

        Onko sillä kaverilla sähköauto?
        Tuota sähkön uimista akussa en viitsi kommentoida...


      • eroaverkosta.be

        Kapasitorien edustajalla oli esittää autostaan dynamometrissä mitatut arvot sekä ilman että kapasitorien kanssa - vääntömomentti ja huipputeho oli korkeampi kapasitoreilla kuin ilman. Enemmän virtaa on käytössä nopeammin kuin pelkästään akulta - laturista puhumattakaan.

        Kannattaa muistaa, että autossa akku on valmiiksi 12.9 voltin jännitteessä mutta kapasitori onkin 14.4 voltissa - nopean virran reservi on pelkästään kapasitorissa. Laturin kiihdyttäminen suurempaan pyörintänopeuteen vie oman aikansa sekin.

        Samaan asiaan perustuu hybridiakun toimintaperiaate. Työkalun käynnistyessä hetkellinen virrantarve kohoaa suuremmaksi. Akulla suurempi virrantarve kyykkää voltit, mitä ei tapahdu kapasitoreilla samassa määrin - työkalun käynnistysvirta tulee kapasitoreilta nopeammin ja korkeammilla volteilla kuin akulta.

        Tuossa ei ole mitään kovin haasteellista asian ymmärryksen kannalta.


      • oleellista
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Kapasitorien edustajalla oli esittää autostaan dynamometrissä mitatut arvot sekä ilman että kapasitorien kanssa - vääntömomentti ja huipputeho oli korkeampi kapasitoreilla kuin ilman. Enemmän virtaa on käytössä nopeammin kuin pelkästään akulta - laturista puhumattakaan.

        Kannattaa muistaa, että autossa akku on valmiiksi 12.9 voltin jännitteessä mutta kapasitori onkin 14.4 voltissa - nopean virran reservi on pelkästään kapasitorissa. Laturin kiihdyttäminen suurempaan pyörintänopeuteen vie oman aikansa sekin.

        Samaan asiaan perustuu hybridiakun toimintaperiaate. Työkalun käynnistyessä hetkellinen virrantarve kohoaa suuremmaksi. Akulla suurempi virrantarve kyykkää voltit, mitä ei tapahdu kapasitoreilla samassa määrin - työkalun käynnistysvirta tulee kapasitoreilta nopeammin ja korkeammilla volteilla kuin akulta.

        Tuossa ei ole mitään kovin haasteellista asian ymmärryksen kannalta.

        Et vastannut kysymykseen, oliko se sähköauto?


    • eroaverkosta.be

      Kapasitorien edustajalla oli esittää autostaan dynamometrissä mitatut arvot sekä ilman että kapasitorien kanssa - vääntömomentti ja huipputeho oli korkeampi kapasitoreilla kuin ilman. Enemmän virtaa on käytössä nopeammin kuin pelkästään akulta - laturista puhumattakaan.

      Autossahan akku ei ole kuin 12.9 voltin jännitteessä mutta kapasitori onkin 14.4 voltissa - nopean virran reservi on vain ja ainoastaan kapasitorissa. Laturin kiihdyttäminen suurempaan pyörintänopeuteen vie oman aikansa.

      Samaan asiaan perustuu hybridiakun toimintaperiaate. Työkalun käynnistyessä hetkellinen virrantarve kohoaa suuremmaksi. Akulla suurempi virrantarve kyykkää voltit, mitä ei tapahdu kapasitoreilla samassa määrin - työkalun käynnistysvirta tulee kapasitoreilta nopeammin ja korkeammilla volteilla kuin akulta.

      Tuossa ei ole mitään kovin haasteellista asian ymmärryksen kannalta.

    • eroaverkosta.be

      > Et vastannut kysymykseen, oliko se sähköauto?

      Ainakin parilitrainen vee-kutonen näytti olevan kuvassa autonsa.

      > Mikähän on tuon ohuiden rihmojen avulla kytketyn konkka-retkun funktio? Jo kun on vielä
      > kytketty akun napoihin!

      Tähän sen verran vielä kommenttia (ettei asiasta jää epäselvää), että kuvassa kapasitori on juuri oikein kytketty akun napoihin rinnalle kuten kuuluu. Kaksi 18 voltin super-kapasitoria on sarjaankytketty, jotta on saatu 24 voltin systeemille sopiva kapasitori (28 volttia akun latauksen aikana).

      Johdin on kohtuullisen vahvaa neljän neliömillimetrin perusjomppia muutamalle kymmenelle ellei sadalle ampille lyhyen matkaa ja lyhyen ajan ainakin.

      Hybridi-akun toimintaperiaate on se, että kun työkalu pyörähtää käyntiin, akun jännite kyykkää pahasti sillä hetkellä. Akun kyykkäämisestä aina käynnistyksessä aiheutuu elektroniikkaa rasittava virransyöksy. Kapasitori ei kyykkää vaan antaa käynnistämiseen tarvittavat suuretkin ampit pienen hetken ajan kunnes virta tasaantuu ja akku ennättää peliin mukaan.

      Kapasitorissa ei ole liikkuvia osia virran näkökulmasta, eikä se rasitu käytöstä juuri ollenkaan. Ylilatausta kapasitori ei kestä - jännite ei saa nousta yli kapasitorin maksimin.

      • oleellista

        Just joo, selvä tapaushan tämä :)


      • 2000a

        Paljonkohan noihin konkkiin mahtuu w/h jännitevälillä 27-23v. Mikä on kpl hinta konkilla? Eihän niissä kai enempää voi jännitettä olla kun sen hetken akkujännite jolloin esim purkaus alkaa.


      • sähköenergiaa
        2000a kirjoitti:

        Paljonkohan noihin konkkiin mahtuu w/h jännitevälillä 27-23v. Mikä on kpl hinta konkilla? Eihän niissä kai enempää voi jännitettä olla kun sen hetken akkujännite jolloin esim purkaus alkaa.

        Näyttäisivät olevan kuvien mukaan 100 F konkkia. Niitä on yhteensä 12 kpl sarjassa, joten yhteiskapasitanssiksi tulee 8,33 F. Kun jännite konkka ketjussa on 27 V, tulee energiasisällöksi 3036 watti-sekuntia. Siis 0,84 wh, tai 0,00084 kWh. Ei konkkien varaamalla energialla paljoa juhlita, mihinkähän toimeen tuo energia riittäisi? Kahvinkeitintä käyttäisi 3 sekuntia.


      • eroaverkosta.be

        > Kahvinkeitintä käyttäisi 3 sekuntia.

        Kannattaa joskus vilkaista työkalujen virrankulutusta kulutusmittarilla.

        600 vatin hiomakone käväisee 2 kilovattia vastaavissa ampeissa sekunnin verran käyntiin pyörähtäessään - se on se mihin kapasitori antaa potkun kun akku kyykkää.


      • oikeaa_tietoa
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        > Kahvinkeitintä käyttäisi 3 sekuntia.

        Kannattaa joskus vilkaista työkalujen virrankulutusta kulutusmittarilla.

        600 vatin hiomakone käväisee 2 kilovattia vastaavissa ampeissa sekunnin verran käyntiin pyörähtäessään - se on se mihin kapasitori antaa potkun kun akku kyykkää.

        Yksi pieni seikka häiritsee, superkondensaattorista ei saa ulos huippuvirtoja, niin kuin saa normaalista elektrolyyttikondensaattorista. Superkonkan etu on suuri energiatiheys, ei tehotiheys. Tuossa taulukossa vertaillaan akkuja, superkonkkia ja normaaleja konkkia.
        https://www.tecategroup.com/ultracapacitors-supercapacitors/ultracapacitor-FAQ_files/image008.jpg


      • sähköenergiaa
        sähköenergiaa kirjoitti:

        Näyttäisivät olevan kuvien mukaan 100 F konkkia. Niitä on yhteensä 12 kpl sarjassa, joten yhteiskapasitanssiksi tulee 8,33 F. Kun jännite konkka ketjussa on 27 V, tulee energiasisällöksi 3036 watti-sekuntia. Siis 0,84 wh, tai 0,00084 kWh. Ei konkkien varaamalla energialla paljoa juhlita, mihinkähän toimeen tuo energia riittäisi? Kahvinkeitintä käyttäisi 3 sekuntia.

        Korjataanpa vähän, nimim. "2000a" kysyikin energiaa jännitevälillä 27-23 V, mikä onkin käyttökelpoinen jännitealue 24 V laitteelle.
        Konkassa on 23 V kohdalla energiaa jäljellä 2203 watti-sekuntia, jota energiaa ei voi enää käyttää normaalisti, koska ollaan pahasti alijännitteellä. Ehkä hakkurilla saataisiin vielä vähän talteen.
        Siispä normaalilla jännitevälillä 23-27 V, tulisi hyödyksi 3036 - 2203 = 833 ws, eli 0,23 wh.


      • 2000a
        sähköenergiaa kirjoitti:

        Korjataanpa vähän, nimim. "2000a" kysyikin energiaa jännitevälillä 27-23 V, mikä onkin käyttökelpoinen jännitealue 24 V laitteelle.
        Konkassa on 23 V kohdalla energiaa jäljellä 2203 watti-sekuntia, jota energiaa ei voi enää käyttää normaalisti, koska ollaan pahasti alijännitteellä. Ehkä hakkurilla saataisiin vielä vähän talteen.
        Siispä normaalilla jännitevälillä 23-27 V, tulisi hyödyksi 3036 - 2203 = 833 ws, eli 0,23 wh.

        Juri tuota ajattelinkin uusiksi kysyä koska esim invertterikäytössä ei alle 22v tee mitään ja itsellä ainakin akkujen napajännitteet pysyvät 1.5kw kuormalla jonkin aikaa yli 12v jännitteessä eikä esim pakasteiden käyntiinlähtö tee kuin muutaman kymmenyksen notkahduksen jännitteelle ja pakastin ottaa reilu kw hetkellisesti. Eli lähinnä henkinen tuki ja mielenrauha koko konkka


      • sähköenergiaa
        2000a kirjoitti:

        Juri tuota ajattelinkin uusiksi kysyä koska esim invertterikäytössä ei alle 22v tee mitään ja itsellä ainakin akkujen napajännitteet pysyvät 1.5kw kuormalla jonkin aikaa yli 12v jännitteessä eikä esim pakasteiden käyntiinlähtö tee kuin muutaman kymmenyksen notkahduksen jännitteelle ja pakastin ottaa reilu kw hetkellisesti. Eli lähinnä henkinen tuki ja mielenrauha koko konkka

        Se on tietenkin huomattava että konkan voisi älykkäällä hakkuritekniikalla imeä huoleti paljon tyhjemmäksi, mitä taas lyijyakulle ei saisi tehdä.


      • 2000a
        sähköenergiaa kirjoitti:

        Se on tietenkin huomattava että konkan voisi älykkäällä hakkuritekniikalla imeä huoleti paljon tyhjemmäksi, mitä taas lyijyakulle ei saisi tehdä.

        Varmaan jonkinmoinen konkka löytyy myös victronin invertteristä joka jo ajaa samaa asiaa. Jos on jonkin aikaa ollut kaapelit pois ja kytkee uusiksi niin melkonen virta paukahtaa invertterille.


    • eroaverkosta.be

      > Eihän niissä kai enempää voi jännitettä olla kun sen hetken akkujännite jolloin esim purkaus alkaa.

      Kapasitori on lähempänä ideaalista virtalähdettä kuin akku - työkalun käynnistyshetkellä kapasitorissa on enemmän jännitettä kuin akussa, koska akun jännite notkahtaa enemmän kuin kapasitori.

      Nyt moottorin käynnistyksen virtaisku ei kohdistu akkuun vaan siihen tarkoitukseen sopivaan kapasitoriin - mikään ei kulu taikka rasitu kapasitorissa vaikka kuinka kovia virransyöksyjä kulkisi lävitse ja miten usein tahansa.

      Tietenkin kapasitorin sallitun maksimitehon puitteissa.

      Maailmalla on jo kokemusta hybridiakuista ja niiden väitetään kestävän tavallisia paremmin - en ota toistaiseksi asiaan kantaa muuten kuin että ymmärrän mistä tämä saattaisi johtua.

      • eroaverkosta.be

        > Tietenkin kapasitorin sallitun maksimitehon puitteissa.

        Joka kuvan kapasitoreilla on 75 amppeeria, josta on helppo laskeskella minkälaisia käynnistysvirtoja muutamalla rinnankytketyllä super-kapasitorilla voi huoleti käsitellä - auton käynnistys onnistuu parilla kolmella rinnankytketyllä kapasitorilla - useita kilovatteja ja satoja amppeereita muutaman sekunnin ajan.


      • ei_piikkivirtoja

        > Kapasitori on lähempänä ideaalista virtalähdettä kuin akku - työkalun käynnistyshetkellä kapasitorissa on enemmän jännitettä kuin akussa, koska akun jännite notkahtaa enemmän kuin kapasitori.
        >
        Kapasitori on kyllä, mutta superkapasitori ei.
        Superkondensaattori perustuu osin sähkökemialliseen toimintaan, siksi sen sisäinen vastus on korkea. Superkonkasta ei virta lähde liukkaasti, koska "ionit joutuvat uimaan".


    • 2000a

      Jos on 1000A akusto niin tuskin muutama konkka pötkö asiaan auttaa. Ehkä yhden 60A akun kanssa saa henkisen tuen.

    • tyhjää_juttua

      Tätäkin aurinkosähköketjua on hauska lukea sitten talvella kun ei tässä paljoa ole mitään asiaa mikä ei ole mitenkään uusi asia!
      Ihan kuin asialla olisi ylläpidon sanageneraattori !!

    • eroaverkosta.be

      > Kapasitori on kyllä, mutta superkapasitori ei.

      Olen miettinyt myös ihan tavallisten kapasitorien käyttöä rinnankytkettyinä virransyöksyn hallintaan - kapasiteetti on vain murto-osa mutta volttien sieto ainakin kaksinkertainen ellei enemmänkin.

      1 faradin tavanomaisessa kapasitorissa on aikamoinen joukko yksikköjä.

      • huippuvirtaa

        Tässä on monta muuttujaa, mutta teho/paino suhde on perinteisellä elektrolyyttikonkalla kuitenkin parempi. Eikä noiden painolla kokoon nähden ole varmaan suurta eroa. Energia/paino suhteessa taas superkonkka hakkaa tavallisen konkan selvästi. Se suurempi teho tietää myös suurempaa virtaa, kun jännite on sama molemmilla.


    • eroaverkosta.be

      > Tätäkin aurinkosähköketjua on hauska lukea sitten talvella kun ei tässä paljoa ole mitään asiaa mikä
      > ei ole mitenkään uusi asia!

      Tässä ketjussa on käytännössä kuukauden kuluessa lähdetty nollapisteestä liikkeelle ja on toteutettu varavoimala muutaman satasen tai korkeintaan vajaan tonnin tarvikkeista, jonka kytkemistä talon sisäverkkoon voidaan suunnitella - amppeja, voltteja ja amppeeritunteja on ainakin kirkkaalla säällä riittävästi. Kun ei paista, generaattori hyrähtää autotallissa pyörimään hetkeksi ja lataa akut pikana.

      Joka päivä joku jossain harkitsee yksilöenergiantuotantoon ryhtymistä - tällaisesta ketjusta voi saada ideoita ja käytännön kokemusta omiin tarpeisiin soveltaen.

      Tarkoitus ei juuri nyt ollut rakentaa mitään hienoa rakennelmaa vaan ottaa yksilöenergian konsepti ja eri osa-alueita hallintaan myöhempää parempaa käyttöä varten. Näin voidaan väittää tapahtuneen, koska amppeja virtaa aina kun paistaa.

      • äåöplo8ki7u

        Mitähän on se uusi ja hieno mitä olet kehittänyt verrattuna siihen mitä on ollut saatavilla jo pitkään? ikäänkuin olisit keksimässä pyörää uusiksi ja kuitenkin vaikuttaa että pyörän tekeleesi on vielä melko kaukana pyöreästä...


    • eroaverkosta.be
      • eroaverkosta.be

        Energiakartellin vuosikymmeniä nauttimat rasvaiset hintamarginaalit ovat aiheuttaneet jumiutuneet ja telaketjumaiset asenteet, mikä heikentää tulevaisuuden hyvinvoinnin mahdollisuuksia Suomessa - energiakartelli on puoluepolitiikan ytímessä, koska pimeää ja kylmää maata voidaan totaalisesti hallita energian saatavuutta ja hintaa säännöstelemällä.

        Tähän tarvitaan muutos ja voimakasta - suorastaan armotonta - panostusta yksilöenergiantuotannon kotimaisiin nykyaikaisiin taloudellisiin ja kehittyneisiin ratkaisuihin, joilla energiakartellin monopolia voidaan tulevaisuudessa horjuttaa. Mikäli näin ei tehdä, koko maan tulevaisuus ja hyvinvointi on vaakalaudalla.

        Se että lahjoittaa jollekin firmalle kymppitonnin aurinkopaneelien asennukseen ei myöskään konseptina ole tästä maailmasta - lean and mean olkoon jatkossa mottona.


      • factajuttu

        "Se että lahjoittaa jollekin firmalle kymppitonnin aurinkopaneelien asennukseen ei myöskään konseptina ole tästä maailmasta - lean and mean olkoon jatkossa mottona. "

        Et ota huomioon, että aika harvalla on kykyä ja taitoa rakentaa vastaavia järjestelmiä. Nykyjään hyvin harvalla on edes esim. sähköporakonetta taikka tietoa kuinka sähköjohtoon asennetaan pistotulppa.

        Noissa sinun "virityksissä" on lisäksi se ongelmä, että jos talo sattuu palamaan jonkin komponentin petettyä, niin vakuutus ei korvaa vahinkoa tai vähintään alentaa korvaussummaa.


      • 2000a

        Tällaiset Suomessa oudon yleiset asenteet ovat aiheuttaneet yksilöenergiantuotannon jäämisen vuosia jälkeen muista maista..............yksilöenergiaa tuli tuotettua ja viimevuoden touko-kesäkuun kulutus verkosta oli 17kwh. Jotakin kokemusta kertynyt


    • mitä_seuraavaksi

      Yhden Faradin kapasitori (siis kondensaattori) riittää juuri ja juuri avuksi kun otetaan auton sähköistä tehoja bassovahvistimelle. Niitä saa olla varmaankin satoja jotta se saman auton starttimoottori edes teoriassa yrittää pyöriä! Siitä vaan väitettäni kokeellisesti , ei siis teoriassa kumoamaan !!

    • eroaverkosta.be

      > Et ota huomioon, että aika harvalla on kykyä ja taitoa rakentaa vastaavia järjestelmiä.

      Sitä yritän ottaa huomioon eli tarvitaan yhdistys tai yhteisö, joka kehittää valmiita toimivia ratkaisuja. Joku kehittää jotakin systeemin kohtaa ja joku toinen toista. Ei laaja konsepti voi olla yhden ihmisen tai edes pienen firman projekti - yksilöenergiantuotannosta pitää tehdä uusi Nokia Suomelle.

      > Noissa sinun "virityksissä"

      Jälleen toistan - kyse ei ole "virityksistä" tai pääasiallisesta energiantuotannosta vaan konseptista ja konseptin eri osa-alueiden haltuunotosta. Kun tietää mitä eri asiat tekee ja miten komponentti ja olosuhde vaikuttaa, voikin alkaa rakennella hienompia systeemeitä sisältäen palovaroittimet ja vakuutukset. Kevyt vaahtosammutin täytyy joka tapauksessa aina olla käden ulottuvilla tekipä käytännössä mitä tahansa askaretta.

      Tässä koevoimalassa ei ollut kyse hienon systeemin perustamisesta mutta kuukaudessa saatiin auringon ja generaattorin yhdistelmästä varavoimaa jylläämään ilman merkittävää rahallista investointia. Konseptissa on osa-alueita, jotka pystyisi tuotteistamaan kuten 50 - 100A virtakisko autoon tai veneeseen.

      Kun kaikkien iltalypsyjen äiti OL-3 ei koskaan valmistu ja kaikki kiinteät verkot kaatuu lopulta samalla tyylillä hoidettuna - varavoimala pyörii ja tuottaa energiaa 28 volttia ja 20 amppeeria jatkuvaa tehoa - lyhytaikaista tehoa enemmänkin.

    • eroaverkosta.be

      > Niitä saa olla varmaankin satoja jotta se saman auton starttimoottori edes teoriassa yrittää pyöriä!
      > Siitä vaan väitettäni kokeellisesti , ei siis teoriassa kumoamaan !!

      2 - 4 kpl 16 Faradin super-kapasitoreja rinnankytkettynä käynnistää auton. Lukuisia videoita YouTubessa.

    • eroaverkosta.be

      > Mitähän on se uusi ja hieno mitä olet kehittänyt verrattuna siihen mitä on ollut saatavilla jo pitkään?

      Tässä ketjussahan on testattu käytännössä ainakin seuraavat asiat:

      - Tokmannin 30 eur 150 vatin mini-invertteri (loistava tuote)
      - 6 euron buck-konvertteri aurinkopaneelin ja akun lataussäätimenä (toimii muuten hyvin mutta voimalan käyttäjä on se lataussäädin)
      - Yaesun 22 Ah deep cycle akku (loistava tuote, vahva edullinen akku tarkoitettu sähköautoille)
      - Edecoan 1.5/3 kW isompi 24 voltin invertteri (tyhjäkäyntivirta 0.7A 24 voltilla)
      - 16 faradin super-kapasitori auto- ja invertterikäytössä (loistava tuote, 33 eur plus postikulut Thaimaasta)
      - Daygreenin 12-28 voltin 20 amppeerin eli 560 vatin muuntaja paneelien ja autogeneraattorin kaveriksi isommalle 24V invertterille ja 24V akkujen lataukseen
      - Ladattu litium-pötköjä paneeleilla ja tehty niiden avulla kaksivaiheinen akusto, jossa paneeleissa olevat litium-paristot jatkavat siitä mihin aurinko lopettaa eli latausvirta varsinaisilla akuilla ei heti romahda auringon mentyä pilveen

      Varmaan muutama muukin asia taisi tulla kokeiltua ja käsiteltyä yhden ketjun puitteissa. Rahaa ei kulunut kovin paljoa mutta eivät tarvikkeet toki ilmaisiakaan olleet.

      Valot on päällä tälläkin hetkellä varavoimalan tehoilla.

      • eroaverkosta.be

        Unohtui huokea kilovatin invertterinä myyty 120 voltin 24V invertteri, johon laitoin testikuormaksi usalaisen pienen 300 vattiseksi mainostetun lämmittimen (kuva on ylempänä tässä ketjussa): https://postimg.cc/image/w98tb7ivl/

        Lämmitin on loistava tuote mutta valitettavasti tehokkaampi kuin 300 vattia - bmw:n takakontissa tyhjäkäynnillä näytti 30 amppia eli yli 400 vatin lämmittäjä. Jos tuollaisia lämmittäjiä saisi parisataavattisina, niillä oli tarkoitus laittaa peruslämmöt ajastettuna. Jos lämmitin olisi ollut tarkoitukseen juuri sopiva, olisin laittanut kiinteistöön 120 voltin usa-sähköt. Mutta yksi lämmitin kuluttaa liian paljon virtaa eli ei sovellu juuri tähän kyseiseen tarkoitukseen kun on tiukka amppibudjetti.

        Kilovatin huokeasta 120 voltin invertteristä en pysty sanomaan saako sieltä yhtä kokonaista kilovattia ulos ja kuinka pitkään mutta ainakin 400 vattia on testattu muutaman minuutin ajan ilman ongelmia. Invertteri näyttää päälisin puolin aivan hienolta laitteelta, vaikka hintaa oli alle satkun silläkin.

        Edecoan invertterit on jo sitten muutaman satasen laitteita.


      • eroaverkosta.be

        Ja kuvan lämmitin ja invertteri lämmittää siis ensi talvena ajoneuvon sisätilaa - aika äkkiä saa lämmintä eikä tarvitse enää autossa koskaan hytistä. Ajastettuna lämmöt päälle vartti ennen liikkeellelähtöä - jatkoroikkia ei tarvita mutta vahva akku kuitenkin.


      • 2000a
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Ja kuvan lämmitin ja invertteri lämmittää siis ensi talvena ajoneuvon sisätilaa - aika äkkiä saa lämmintä eikä tarvitse enää autossa koskaan hytistä. Ajastettuna lämmöt päälle vartti ennen liikkeellelähtöä - jatkoroikkia ei tarvita mutta vahva akku kuitenkin.

        Ehkä näin lämmössä on talven pakkasukko unohtunut,kun noilla tehoilla auto lämpiää. Akut myös varsinkin talvisin jää helpost aliravituksi. Kerrothan myös varoitukseksi jos jostain savu nousee. Emme naura vaan otamme vakavasti.


      • Floridaan_lähdössä
        eroaverkosta.be kirjoitti:

        Unohtui huokea kilovatin invertterinä myyty 120 voltin 24V invertteri, johon laitoin testikuormaksi usalaisen pienen 300 vattiseksi mainostetun lämmittimen (kuva on ylempänä tässä ketjussa): https://postimg.cc/image/w98tb7ivl/

        Lämmitin on loistava tuote mutta valitettavasti tehokkaampi kuin 300 vattia - bmw:n takakontissa tyhjäkäynnillä näytti 30 amppia eli yli 400 vatin lämmittäjä. Jos tuollaisia lämmittäjiä saisi parisataavattisina, niillä oli tarkoitus laittaa peruslämmöt ajastettuna. Jos lämmitin olisi ollut tarkoitukseen juuri sopiva, olisin laittanut kiinteistöön 120 voltin usa-sähköt. Mutta yksi lämmitin kuluttaa liian paljon virtaa eli ei sovellu juuri tähän kyseiseen tarkoitukseen kun on tiukka amppibudjetti.

        Kilovatin huokeasta 120 voltin invertteristä en pysty sanomaan saako sieltä yhtä kokonaista kilovattia ulos ja kuinka pitkään mutta ainakin 400 vattia on testattu muutaman minuutin ajan ilman ongelmia. Invertteri näyttää päälisin puolin aivan hienolta laitteelta, vaikka hintaa oli alle satkun silläkin.

        Edecoan invertterit on jo sitten muutaman satasen laitteita.

        Mikä viisaus kätkeytyy tuon taakse että valitsit 120V jännitteisiä laitteita?


      • eroaverkosta.be

        Ajatus oli, että itserakenneltuina systeemeinä usa-sähkö on hivenen turvallisempaa.

        Seuraava ajatus oli, että 120 voltin invertterissä ei tarvita kovin suurta virtamuunnosta ja isoa muuntajaa, jos menee vaikka 48 voltista invertoimaan - virtahyppäys vaihtosähköön on jo kovin pieni - vain noin puolet erotusta virran arvoissa.

        Kolmas oli tuo suosittu usalainen lämmittäjä, jolla ajattelin laittaa mökin peruslämmöt. Valitettavasti lämmitin oli liian tehokas eli syö liikaa virtaa (yli 30A 14V), ja siinä on aavistuksen turhan äänekäs puhallin.

        Mukavaa lämpöä kuitenkin pienestä paketista saa nopsaan.


    • eroaverkosta.be

      > Kerrothan myös varoitukseksi jos jostain savu nousee. Emme naura vaan otamme vakavasti.

      Kaikki turvallisuusriskit pyritään kartoittamaan, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin. Ollos huoleti.

    • eroaverkosta.be

      Mikäli kiinnostaa tämä konsepti vielä, niin tässä ladataan akkuja autosta 20 amppeerilla: https://postimg.cc/image/fxs2l3i97/

      28 voltin muuntaja on kytketty kahteen sarjaankytkettyyn 12V akkuun. Tämä on jo kymmenen kertaa nopeampaa akun latausta kuin 2 amppeerin peruslaturilla mutta muuntajassa olisi varaa vielä lisääkin. Tarkoitus on kokeilla isompaa akkua, josko latauksen saisi 30 - 40 amppeeriin.

      Tyhjäkäynnillä auton laturi kuumenee mutta toisaalta latausaika on aika lyhyt näillä amppeereilla.

      Käytännössä konsepti vaatisi enää autolle käynnistäjän, joka käynnistää auton kun akkujännite laskee tiettyyn arvoon. Saapa nähdä onko jänniteohjauttu etäkäynnistin miten työläs rakennella tai asentaa.

      Auto käy pitkälti etanolipohjaisella E85-polttoaineella, joten päästöt ovat vähäiset. Bensalla en viitsisi pyörittää joutokäyntiä.

      • 2000a

        Tyhjäkäynnillä auton laturi kuumenee mutta toisaalta latausaika on aika lyhyt näillä amppeereilla.............


        Tuo 20A ei nyt niin iso ole kun ajattelee että jonkun moottorin käynnissä pitää. Ehkä pakastin käy 3h eli 6 tunnin kylmäsäilytys. Paljonkohan e85 kuluu tunnissa?ehkä 1.5L


      • eroaverkosta.be

        > Paljonkohan e85 kuluu tunnissa?

        Se selviää varmaan piankin. Parempi tietenkin olisi ladata akkuja ajon aikana, jolloin sähköntuotannon kustannukset hukkuu muun autoilun kustannusten sekaan.

        Akut ja muuntaja takakonttiin ja baanalle.

        Takaisin tullessa piuha kiinni auton perään. Kotona mökissä on tietenkin toiset akut ja auton kontissa olevat isommat akut lataa sitten mökin akut.


      • 1.___-Markkinat

        Vanhassa kutoskone Bemarissa E85 modauksella ei juuri saavuteta säästöjä.
        Vaatii aidon flexfuel turbomoottorin etanolitunnistimella.

        Osakuormalla senkin hyötysuhde on varsin alhainen.

        Tyhjäkäynnillä tuotettu laturisähkö maksaa E85 polttoaineellakin lähes 2€/kWh.


    • eroaverkosta.be

      Amppeja autosta on hybridivoimalan generaattoripuoli, joka on kehittynyt loppukesän aikana. Tältä auton perässä näyttää nyt: https://postimg.cc/image/zfgahzh97/

      Tehokkain pikalaturi akuille on auton oma reilun puolen kilovatin laturi, joka puskee akut täyteen nopsaan. Käynnistysakut ottaa latausta vastaan hienosti.

      Systeemi toimii siten, että auto lataa pikana kahta käynnistysakkua. Auton perästä otetaan mökin akuille jatkuvaa peruslatausvirtaa buck-konvertterilla rajoitettuna - peruslatausvirta mökkiin on aina pohjalla kun auto on kotosalla. Tällä hetkellä perusvirran arvona on noin 4 amppeeria 27.5 voltin latausjännitteellä. Mökissä on 24V akusto, ja invertteriäkin neljän kilovatin verran.

      Täyteen ladatut Vartat auton perässä lataa perusvirralla mökin akkuja melkein puolitoista tuntia. Kun vartoissa on voltteja tasan 12, auto käynnistetään ja latausjännitteen arvo on aluksi 13.3 volttia mutta kipuaa nopsaan ja on 20 - 25 minuutissa yli 14 volttia eli akut auton perässä jälleen täynnä tai lähes täynnä. Akkuja todellakin ladataan puolen kilovatin teholla - kymmenillä ampeilla. Vastaavaa töpselilaturia saa hakea, eikä tuskin edes löydy.

      Mökkiakkuja lataavan perusvirran arvo täytyy säätää mökin pohjakulutusta hieman suuremmaksi, jolloin mökkiakut saa aina lopulta menemään täyteen.

      Konseptista ei puutu kuin auton akun alijännitesuojaus, sekä auton automaattikäynnistys jännitteen pudottua 12 volttiin. Auton sammutus kun akun navoissa 14 volttia - latausjakso on tällä perusvirralla aina 20 minuuttia, koska kuorma akuilla auton perässä on vakio peruslatausvirta. Jos päivän aikana on parinkymmenen minuutin reissuja, niin "ilmaista" sähköä syntyy takakonttiin muun autoilun kustannusten puitteissa. Kesällä generaattorin kuormaa keventää aurinkopaneelit.

      Seuraava kehitysaskel olisi puolentoista kilovatin eli yli sata amppeerisen laturin asennus lataamaan kolmea tai neljää Vartaa auton perässä pikana. Auto käy E85-polttoaineella. Mikäli akkuja joutuu lataamaan tyhjäkäynnillä, ei päästöt ole alkoholipolttoaineella merkittäviä. Päästöt onkin tarkoitus mittauttaa seuraavaksi.

      Konsepti kehittyy jatkossa rivakasti, koska omatekoiselle sähkölle on kasvavaa tarvetta. Ja sama konseptihan toimii sekä autolla että veneellä.

    • 1.___-Markkinat
    • eroaverkosta.be

      > Vanhassa kutoskone Bemarissa E85 modauksella ei juuri saavuteta säästöjä.

      Kysehän ei ole säästöistä vaan kotimaisella fossiilivapaalla ajelusta - sähköntuotantoajosta.

      Koko sähköauton idea kääntyy tässä konseptissa ympäri ämpäri. Auton kuuluu tuottaa valoa ja lämpöä eikä toisinpäin. Bioetanoliin varastoitu aurinkoenergia käytetään talvella liikkumiseen ja sähkön ja lämmöntuotantoon - tämä on luonnollinen kierto ja sykli. Kesällä tuotetaan ja varastoidaan aurinkoenergiaa biomassaan ja talvella kulutetaan.

      > Tyhjäkäynnillä tuotettu laturisähkö maksaa E85 polttoaineellakin lähes 2€/kWh.

      Sähkö kannattaa tuottaa ajon aikana. Lämmin vesi tuotetaan mökin lämminvesivaraajaan aamuyöllä pakoputkistoon asennetulla lämmönvaihtimella.

      100 litraa 80-asteista vettä kello 7 aamulla lämminvesivaraajassa valmiina.

      • Anonyymi

        Hukkalämpövaraaja bemariin ja sitten kotona purettaisiin kuumat vedet patterikiertoon.

        Muutaman sadan litran varaaja voisi työmatkalla lämmetä siinä samalla ja aamulla saisi ilmaiset lämpimät suihku vedet!


    • Anonyymi

      IIh kuu Daa!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1866
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1638
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1564
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1517
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1405
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1138
    Aihe