Pieni matkakertomus Viipurin risteily

Saimaan kanavaristeily Viipuriin avasi kauniin kesämatkailun Suomessa. Viisumia ei tälle reissulle tarvita, tällä kertaa matka kesti päivän: aamulla ennen kahdeksaa laiva lähti Lappeenrannasta, se tiesi aikaista ylösnousua ja paluu oli illalla kymmenen aikoihin satamaan. Mutta oli kyllä sen arvoista, laivassa ennätti mukavasti levätä ja välillä syödä. Viihdettäkin laivalla oli; musiikkia, tanssia, kilpailuja, bingo, kirjallisuutta, laivamyymälä, kaikkea mitä matkalla voi tarvita. Päivä oli juuri sopivan lämmin ulkokannella istumiseen ja maisemien ihasteluun sekä tietysti jutusteluun. Meitä oli reissussa yhdeksän henkilöä kolmekymppisistä seitsemänkymppiseen. Hyvä ryhmä!

Matkalla nähtiin myös valtavan isoja proomuja; täysissä puukuormissa tulossa kohti Suomea, mitenkähän mahtuivat sulkuihin. Myös mansikanpoimijat ihmetyttivät, mutta varmaan kesän eka mansikat olivat ainakin punaisia, ehkä harson alla kypsyneet kesäkuun alkuun, kun aurinko on paistanut lähes koko toukokuun ja sadetta ei ole juurikaan saatu. Lokinpesäkin nähtiin ihan sulun vieressä: kolme täplikästä linnunmunaa.

Laivasta päästiin passintarkastukseen; kolmannessa erässä; ensin kaupunkikierrokselle lähtijät, toiseksi lapsiperheet ja invalidit. Hyvä näin, sillä siinä jonossa ennätti sitten mukavasti miettiä reittiä kohti kauppahallia ja toria. Osa porukasta oli koossa ja saman tien lähdettiin kävelemään kohti toria; vajaa varttitunti meni kävelyyn. Innokkaita myyjiä olikin jo odottamassa meitä, kysyivät ihmetellen, missä suomalaiset oikein ovat? No, ei tarvitse huolestua, oli vain koulujen päättäjäispäivä. Ostin kolmet nilkkahuopatossut, myös pohjallisella ja villasukat ja pikkuiselle lämpimät mokkatossut ja huopikkaat, pikkukalossilla. Parikin kertaa purettiin ostokset kassista, ennen kuin päästiin yksimielisyyteen hinnasta. Pellavalakanasetit ostin siitä ulko-oven pielessä olevasta myymälästä, yläkerrasta olisi saanut vitosen halvemmalla.
Yläkerran pellavakauppiaan kanssa tein kauppoja seitsemäntoista metristä ja satasesta. Eri värejä ja kuoseja mekkoja varten. Kristallilasit löysin alakerrasta ja suositut bamboot. Vähän paikallisia makeisia ja sitten olikin aika siirtyä kohti Pyöreän Tornin kahvipöytään. Matkalla vielä parit meripihkahelmet kaulaan! Kyllä oli kauppakärry täynnä, mutta mukavasti se kulki laivaan. (tosin myöhemmin vetokäsi kipeytyi olkapäästä ja käsivarresta, mutta aika paransi) Ryhmä kokoontui satamaan ennen laivaan nousua. Kolmen passitarkastuksen ja yhden tavaravalaistuksen jälkeen päästiin takaisin laivaan. Ostoskärryn jätin muiden matkalaukkujen joukkoon, siinä ei ole lukkoa. Kaikki oli tallessa, kun kotia pääsin! Kyllä risteilijät ovat rehellisiä.

Kaunis auringonlasku juuri kun saavuttiin kotisatamaan. Hieno risteily. Ryhmä oli kiva, juttuseuraa oli ja välillä pientä tietokilpailua ja syömistä, reissussa ei ennättänyt pitkästymään.

Summarum; seitsemänkymppiä matka, ateriat ja satamamaksu. Ostoksien maksu sujui käteisellä, ilman valuuutan vaihtoa tai kortilla (jopa lähimaksulla!! ihan huippua) Koko pellavasatsi (17 m) on ommeltu ja henkareissa tai just nyt käytössä! Pellava on ihan parasta materiaalia kesävaatteisiin! Nilkkahuopikkaille tuli käyttöä nyt juhannuksena.