ilemaan tuvan taaksen ja nautittiin vapaapäivästä ja auringosta. Nykyään ei kukaan tee niin, mutta ennen oli nautinnollisempaa sellainen löhöily kuin nykyajan löhöily, ihmisille ei riitä mikään.
https://www.taloon.com/aurinkotuoli-rowena-n154-vihrea/TAM-N154/dp
https://www.kaluste10.fi/category/141/alumiiniset-kesakalusteet
https://www.taloon.com/aurinkotuoli-rowena-n154-vihrea/TAM-N154/dp
https://www.kaluste10.fi/category/141/alumiiniset-kesakalusteet
Vastaukset 19
Vanhimmat
Niinpä.
Nykyään laatu loistaa vain poissa-olossaan.
H.
Ja keino-tekoisuudellaan.
H.
Ennen oli sellaista ett viltin päältä myös pääsi ylös, jos sinne alas ensteks meni;)
On vaivalloista rakentaa viltin ympärille joitakin tarttumapintoja, joihin voi sitte tarttumaotteen ottaa ja hivuttaa itsensä ylös.
Ja jos ei ole tarpeeksi käsivoimia, niin sinnehän sitte viltin päälle jäis makoilemaan:)
Mutta tuo linkin keinutuolimainen makoilujuttu se vasta paha on. Sielun silmin näen, että siihen joku istahtaa ja kun selkänsä nojaa vasten nojaa, niin keinu keikahtaa taaksepäin. Onko sielä sitte kivaa maata pää alhaalla ja jalaat ylhäällä.
Pois pääsee ilmeisesti kieräyttämällä itsensä maahan.
Käsinojatki puuttuu.
Tuolta samaisesta "taloon.com" tilasin juuri loppuelämän verhot. Ostan verhoja harvoin. Siis to-del-la harvoin.
Tilasin Vallilan verhoja. Pirun kalliita, mutta repäsin ku tosiaan kysees loppuelämän verhot. Uuteen olohuoneeseen uudet tosi hienot verhot.
Ehkä ensi viikolla saan ne ikkunohin. Vielä paketissa.
Viltistä vielä. En ole nuorempanakaan halajanu viltin päälle aurinkoon köllimään.
Auringossa makaaminen ei sovi mun tyyliini. Ja ne kesakotkin vielä. En kaveeraa niitten kaa.
No jos se aurinko nyt niin kuumasti niin koivun alle varjoon vähän sitten, mutta idea olikin se että nykyihmisellä on kaikki roinat ja terassit ja työtä niien kanssa ja ei aina sittenkään hyvä, ennen ei ollut kuin se viltti puutarhalausteena ja jokin Seura-lehti tai Regina. ja kivaa oli.
"Heikunkeikku"
Jassoo.
Aloitus olikin sinun.
H.
Tässäkin olkkarin verhot hakusessa, Vallilat ovat kalliita, mutta laadukkaitakin ovat. Minulla niitä olisi tuolla muutama pari entisiä, mutku eivät oikein väriensä puolesta sovi mihinkään ja pitkiäkin ovat, ja mie inhoon verhojen lyhennystä vanhalla koneen räyhkällä, jonka jälkeä saa purkaa ja keriä :/.
Oliko remppaajat ammattitaitoisia ja jälki toivomusten mukaista?
Mun verhot ovat vielä paketissa. Ensi viikolla tulee siivojat loppusiivoamaan ja pesemään ikkunat. Vasta sitten laitan verhot. Pitää varmaan lyhentää. Meen kaverin luo ne lyhentämään, kun oma ompelukoneeni tekee niin huonoa tikkiä.
Mun ostamat verhot ovat nimeltään "Kelohonka". Pakkauksessa on vain yksi verho. Ostin 4 pakkausta. Verhon on suunnitellut Tanja Orsjoki. Aivan-aivan ihanat. Presiis passaa mun sisustukseen. Odotan innolla niiden laittamista.
Remppaajat ovat ammattitaitoisia. Remonttifirma. Tosi mukavia poikia.
Keskikerros vielä keskeneräinen. Maanantaina jatkavat. Jäljellä enää maalausta, muut alustustyöt tehty. Pesevät myös lopuksi katon rajassa olevat neljä ikkunaa. Ovat aivan harmaat ja ikkunoiden (kolminkertaiset) sisällä hämähäkinverkkoja tai mitä lie haituvaa. Kaameat nyt.
Korkeat maalaustelineet ja valtavat tikkaat, niin on hyvä ne ikkunatkin pestä.
Älä viitsi. Tiedät etten aloituksia tee. En siis tätäkään.
Jos aloituksen joskus teen, jos teen, niin tottavie ne Heikunkeikkuna framille tuon.
p.s. vielä noista kesakoista,ne pilasi elämäni 12 - 14 vuotiaana, pesin kasvoja sammakonkudulla ja tilasin n. 15 vuotiaana jotain kasvovoidetta, en muista mistä, jolla mainostettiin kesakoiden lähtevän, vaan sainpa vain ihottuman naamaani, se siitä tökötistä enkä sen jälkeen ole kokeillut mitään poistokonstia, en sammakon kutuakaan :)).
Nyt ei kesakot haittaa, silloin murkkuna ja lapsena minua kiusattiin kesakoista koulussakin; on vaan kumma miten niitä miulle tuli, kun en ole punatukkainenkaan ollut..
Minä käytän verhojen lyhennyksessä liimanauhaa joka silitetään verhon käännökseen, kätevää eikä vie paljoa aikaa.
Noissa mun verhoissa tulee myös mukana liimanauhaa. On ilmeisesti pakkauksen sisällä. Ystäväni oli käyttänyt omiin verhoihinsa samaista liimanauhaa, mutta sanoi, ettei se liimanauha kunnolla pysy?
Pysyykö se sitten sinun mielestäsi?
Käytän ehdottomasti liimanauhaa, mikäli se pysyy kunnolla.
Pitääkö silitysrauta olla kuuma vai yli-kuuma vai miten häh?
Heh he he heee, vai sammakonkutua. Mä en olisi ikinä uskaltanut sattua sammakonkutuun sormenpäälläkään, saati vedellä naamaan. Mä oon kato ollut aina semmonen "oi-hämähäkki-pelekään"-tyyppi ja muiden vastaavien elävien kans.
Mua ei koskaan kiusattu kesakoista. Luojan kiitos ei. Olisin loukkaantunut ihan hirveesti. Hiuksistakaan ei kiusattu. Yhen kerran vaan yks poika sanoi, että oon ruostenuppi :) Kauhea loukkaus.
Mulle on tullut aina naamaan, mutta ei muualle. Onneksi. Olkapäille nyt hyvin pieni pläntti, mut muuten ei. Ei kaulaankaan.
Veljelläni on myös punaiset hiukset ja häntä aikanaan koulussa siitä kiusattiin. Veljelleni tuli kesakoita muuallekin kuin vain naamaan. Selkään paljon. Säälin häntä, mutten asiasta koskaan maininnut mitään.
Kyllä se minulla on ainakin hyvin pysynyt. Silittää ei tietenkään voi sen kuumemmalla mitä verhon materiaali sallii, mutta huolella silittäen pysyy kyllä hyvin, ainakin minun verhoissa.
Pikkuisen olen aloittajan kanssa erimieltä. Toissaviikolla niiden hellepäivien aikaan näin joka ikinen päivä jolloin ohi kuljin, miehen makaavan loivalla rinteellä uikkarin jalassa X-asennossa viltin päällä. Mielestäni oli jo vähän yliruskettunut.
Itselläni on tapana heittä viltti, termari ja eväät tarakalle koriin ja vallata joku katve johon leiriydyn. Kerrostalon pihalle ei viitti tällainen kuusvitonen mummo leiriytyä, ainakaan bikinit päällä.
On mulla parvekkeella sellainen vaatimaton kokoontaitettava hässäkkä jossa joskus makoilen ja lueskelen.
Niin. Kun/jos mukavuudenhalulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Ja kun kansalaisvelvollisuuksiin liitetään elämästä nauttiminen niin johan kauppa käy..))
Itse en voi olla auringossa suojautumatta ja pienten lasten äidit sanovat, että suojavoidetta ei tahdo saada ihosta irti, siksi sitä ei kannata pienen oleilun vuoksi iholle edes laittaa.
Ja melanooman sanotaan lisääntyvän räjähdysmäisesti tulevina vuosina...
Minusta auringon lämpö on nykyisin pistävää, ei sellaista hellivää kuin ennen.
Kuulun facessa mökkiryhmään. Ryhmässä olo antaa kuvaa mikä on muotia ja mikä ei. Minulla ei ole varaa hienouksiin, mutta omaan kädentaitoja tehdä vanhoista uutta ; )
Olen heikun kanssa samaa mieltä siitä, että viltille en pysty rojahtamaan. Ylösnousu olisi konttimista.
Esim. Tiilistä tehty ulkogrilli sen ruokailuryhmä ja muu rekvisiitta on 22-vuotta vanhaa. Kesäsä talvesa ulkona, mutta niin kauan kuin pystyssä pysyvät ja vuosittain jaksan huoltaa en niitä putkijalkahömpötyksiin vaihda.
Laiturin sohva on tehty poikain vanhasta mäntysestä kerrossängystä. Rottinkikalusteet sain P:tä 60-vuotislahjaksi. Kirpparilta olen myös rottinkiretroaarteita löytänyt.
Nyt on muotia mökeillä maalata hirsiseinät sisältä valkoiseksi ja ulkoa mustiksi. Saunan muotisävy on sisältä musta. Puupinnat ovat mielestäni kauniit ja tämä uusi muoti maalata hirsi-ja puupintoja ei saa kannatustani sillä muoti vaihtuu tuon tuosta. Tekstiileillä saa värejä muutettua. Ostan kangaspaloja kirppikseltä ja ompelen niistä milloin pehmustetyynyjä tai istuinten päällisiä.
Putkijalkahuonekalut ruostuvat ja mekanismit eivät kestä montakaan kesää.
Minäkin tein niin nuorena ja nyt olen lähes liikuntakyvytön borreliatartunnan takia, jonka sain ilmeisesti Ouritsaaressa stadissa 70-luvulla.
Auringossa en tykkää makoilla enää,
mutta lastenlasten kanssa joskus köllitään nurmikolla peitteen päällä ja katsellaan pilviä,
kuinka taivaalla kuljeskelee lampaita ja höyheniä ja pilvilaivoja ja voi siellä lentokoneen ja formula-autonkin nähdä.
Nuoruudestani muistan harmaan karkean filtin, jonka päällä joskus arinkoa otettiin, matkaradio oli mukana ja kasa akuankkoja . Eväitäkin siinä syötiin ainakin limpsaa ja muutama voileipä ja rusinapaketti.
Se filtti oli tumman harmaa ja molemmissä päissä oli erilevyisiä punaisia raitoja.
Tuollaisen harmaan karkean viltin päällä minäkin olen makoiullut nuoruudessani. Vaalean beessi matkaradio, en muista merkkiä, soi lauantain toivottuja. Eväitä rampattiin hakemasta vähän väliä. Taisi olla vain kaivovettä palanpainikkeeksi.
Oi niitä huolettomia kesiä.