kannaattaako

Mitä olette mieltä, kannattaako lähteä opiskelemaan 39-vuotiaana vakituisesta huonopalkkaisesta työpaikasta. Lukio kehnohkoilla papereilla käytynä. Yksi ammattikoulu- ja yksi opistotutkinto. Kaipaisin uusia haasteita. Millä tutkinnolla olisi hyvät mahdollisuudet saada töitä?
141976
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Tottakai kannattaa lähtee opiskelemaan. Itse olen 34 vuotias ja opiskelen etäopiskeluna datanomiksi. Vielä en tiedä kannattaako mutta sanoisin näin et se aina kannattaa. Nyt olen äitiyslomalla mutta ku olin vielä töissä, sellases töis ettei aivoja tarvittu niin oli toisaalta kiva tehdä etätehtäviä ja rassata niitä aivoja. Mäki täs yritän pian hakeen jotain vastaavia töitä ja pysyy edes mielenkiinto elämään kun voi edes haaveilla ja yrittää toisiin töihin ku mitä mullaki odottaa äitiysloman jälkeen. Eli ei muuta ku opiskelemaan!!!

Äänestä
  • Jotain täytyis alkaa kans opiskelemaan ettei ihan aivot rapistuisi. Olen sellaisessa työtehtävissä, jossa aivot voi jättää narikkaan töihin mennessä. Siinä se ongelma, että pääsis siten myös töihin näillä "vanhoilla päivillä".

    Äänestä

Jos tarkoitat kannattavuudella töihin pääsyä opiskelun jälkeen, sanoisin, että ei kannata. Vain jos opiskelet ammatin, jossa on ehdottoman varmasti NIIN HUUTAVA TYÖVOIMAPULA, ETTÄ TYÖNANTAJILLA EI OLE VARAA KATSOA TYÖNTEKIJÄN IKÄÄ, voit onnistua.

Äänestä

Onko sinulla mahdollista opiskella työnohella, eli kävisit työssä, mutta opiskelisit samalla, esim. iltaopiskelu tai monimuoto-opiskelu, jossa on jonkinverran koulutusjaksoja ja lisäksi etä- ja ryhmätöitä sekä tenttejä. Tosin kokemuksesta voin sanoa, että työn ja opiskelun yhdistäminen on aika rankkaa, etenkin perhellisellä. Eipä kuitenkaan tarvitsisi heittäytyä tyhjän päälle sanoutumalla irti vakituisesta työstä. JOs ja kun saat uuden tutkinnon, on hyvä lähteä katsastamaan uutta työtä. Sinänsä opiskelu ei ikinä mene hukkaan jos ajattelee sen henkilökohtaisena pääomana.

Äänestä
  • Miettinyt olen kyllä iltaopiskelua. Raskasta se tietysti on, mutta pieniä lapsia ei ole, joten siinä mielessä vähän helpompaa.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    Miettinyt olen kyllä iltaopiskelua. Raskasta se tietysti on, mutta pieniä lapsia ei ole, joten siinä mielessä vähän helpompaa.

    ja lähihoitajaksi tässä opiskellaan.
    Koulussa ikäisiäni vaikka kuinka paljon!

    Minulla on pitkä työura saman yrityksen palveluksessa, työt loppuivat, joten nyt sitten vaan uuteen ammattiin..

    Äänestä

Itse täytän 41v kesällä ja aion hakeutua sairaanhoidon opinnoille.
Ajattele näin, montako vuotta sinulla on työelämässä aikaa työskennellä...

Itselläni on vielä 24vuotta. Itse en todellakaan halua tehdä enää tällä huonolla palkalla, tätä raskasta työtä, mitä nyt teen...

Esim. minun tapaus..
Tiedän, sairaanhoito on todella raskasta, mutta sillä tutkinnolla voi tehdä monenlaista työtä ja
työt eivät koskaan lopu.
Jos suinkin pääsen opiskelemaan niin lähden.

Tsemppiä sinulle. Muista, monet eväävät suunnitelmasi kateudesta, itsellään ei riitä intoa eikä halua.

Äänestä
  • "...Tsemppiä sinulle. Muista, monet eväävät suunnitelmasi kateudesta, itsellään ei riitä intoa eikä halua..."

    Minä olen tässä ketjussa ollut kai ainoa, joka olen sanonut jotain negatiivista opiskelusta. Se ei todellakaan ole johtunut kateudesta eikä omasta innon tai halun puutteesta, päin vastoin.
    Se johtuu omista kokemuksista.

    Olin hyvin tympääntynyt pitkäaikaiseen vakituiseen työhöni niin kuin käsittääkseni ketjun aloittajakin. Aloin opiskella ensin työn ohella. Sitten jäin opintovapaalle ja opiskelin insinööriksi. Valmistuessani olin 39-vuotias. Alalla piti olla kova pula työvoimasta. Ilmeisesti pula ei kuitenkaan ollut niin kova, että 39-vuotiasta naisinsinööriä olisi tarvittu. Työhakemuksia lähti ympäri Suomea valtava määrä mutta ei... Nyt ovat käynnissä sitten korkeakouluopinnot ihan toiselta alalta. Nyt opiskelemallani alalla pitäisi olla taas huutava työvoimapula ja tätä työtä ei sitten saakaan tehdä kukaan muu kuin laillistettu ja koulutuksen käynyt ihminen. Saas nähdä kuinka käy...

    Ihan mielelläni minäkin kannustan ihmisiä opiskelemaan. Mukavaahan opiskelu on, ja antoisaa ja palkitsevaa. Se ei kuitenkaan ilahduta, jos opiskelun jälkeen jää työttömäksi. Muutaman vuoden opiskelu ja työtulojen menetys on kova hinta henkisen pääoman hankkimisesta.

    Omaa irtisanoutumistani entisestä vakituisesta työstäni en kadu, koska olisin menettänyt mielenterveyteni, jos olisi jäänyt sinne. Kehotan kuitenkin vakituisessa työssä olevaa harkitsemaan todella tarkkaan irtisanoutumista (jos ikää on keski-ikäisyyden verran) ja opiskelemaan vaikka sitten työn ohella, niin kuin joku ehdottikin.

    Sen enempää kommentoimatta työelämä on nykyään kovaa, mutta työnhakijan tilanne on siihen verrattuna h...tin kova, varsinkin jos on yli kolmekymppinen nainen, vaikka olisi minkälainen ja kuinka tuore koulutus tahansa.

    Ei millään pahalla, mutta minäkin olin tosi optimistinen alkaessani täysipäiväisen opiskelu-urani 36-vuotiaana. Mutta niinhän opiskelua aloittavan täytyy ollakin...

    Kaikesta huolimatta onnea kaikille yritteliäille. Pitäkää jalat maassa.

    Äänestä

  • Ihan itse koettua kirjoitti:

    "...Tsemppiä sinulle. Muista, monet eväävät suunnitelmasi kateudesta, itsellään ei riitä intoa eikä halua..."

    Minä olen tässä ketjussa ollut kai ainoa, joka olen sanonut jotain negatiivista opiskelusta. Se ei todellakaan ole johtunut kateudesta eikä omasta innon tai halun puutteesta, päin vastoin.
    Se johtuu omista kokemuksista.

    Olin hyvin tympääntynyt pitkäaikaiseen vakituiseen työhöni niin kuin käsittääkseni ketjun aloittajakin. Aloin opiskella ensin työn ohella. Sitten jäin opintovapaalle ja opiskelin insinööriksi. Valmistuessani olin 39-vuotias. Alalla piti olla kova pula työvoimasta. Ilmeisesti pula ei kuitenkaan ollut niin kova, että 39-vuotiasta naisinsinööriä olisi tarvittu. Työhakemuksia lähti ympäri Suomea valtava määrä mutta ei... Nyt ovat käynnissä sitten korkeakouluopinnot ihan toiselta alalta. Nyt opiskelemallani alalla pitäisi olla taas huutava työvoimapula ja tätä työtä ei sitten saakaan tehdä kukaan muu kuin laillistettu ja koulutuksen käynyt ihminen. Saas nähdä kuinka käy...

    Ihan mielelläni minäkin kannustan ihmisiä opiskelemaan. Mukavaahan opiskelu on, ja antoisaa ja palkitsevaa. Se ei kuitenkaan ilahduta, jos opiskelun jälkeen jää työttömäksi. Muutaman vuoden opiskelu ja työtulojen menetys on kova hinta henkisen pääoman hankkimisesta.

    Omaa irtisanoutumistani entisestä vakituisesta työstäni en kadu, koska olisin menettänyt mielenterveyteni, jos olisi jäänyt sinne. Kehotan kuitenkin vakituisessa työssä olevaa harkitsemaan todella tarkkaan irtisanoutumista (jos ikää on keski-ikäisyyden verran) ja opiskelemaan vaikka sitten työn ohella, niin kuin joku ehdottikin.

    Sen enempää kommentoimatta työelämä on nykyään kovaa, mutta työnhakijan tilanne on siihen verrattuna h...tin kova, varsinkin jos on yli kolmekymppinen nainen, vaikka olisi minkälainen ja kuinka tuore koulutus tahansa.

    Ei millään pahalla, mutta minäkin olin tosi optimistinen alkaessani täysipäiväisen opiskelu-urani 36-vuotiaana. Mutta niinhän opiskelua aloittavan täytyy ollakin...

    Kaikesta huolimatta onnea kaikille yritteliäille. Pitäkää jalat maassa.

    Ymmärrän täysin ajatuksesi, sillä puntaroinut olen tätä asiaa paljon. Täytyisi olla ala, jossa olisi työvoimapula ja sittenkin opiskelun jälkeen töihin pääsy ei olisi mitenkään varmaa.

    Toisaalta halu nykyisestä työstä pois on todella kova, mutta todellakin jalat maassa tässä touhussa olisi pidettävä.

    Äänestä

Ilman muuta! Itse lähdin vakityöstä ja aloitin AMK:issa viime syksynä. Ikää on 40 v. ja takana toinen ammatti ja reippaasti työvuosia. Toki kannattaa tietysti vähän miettiä mille alalle haluaa opiskelemaan ja ennen kaikkea mistä pitäisi työtä löytyä. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi jossa hommia riittänee tulevaisuudessakin.

Äänestä
  • Opiskeletko monimuoto-opiskeluna vai päivä-??
    Kertoisitko hiukan opiskeluistasi? Olen aikeissa hakea maaliskuussa sairaanhoidon opiskeluihin. Olen myös 40v.

    Äänestä

  • Sari kirjoitti:

    Opiskeletko monimuoto-opiskeluna vai päivä-??
    Kertoisitko hiukan opiskeluistasi? Olen aikeissa hakea maaliskuussa sairaanhoidon opiskeluihin. Olen myös 40v.

    Opiskelen päätoimisesti, pitkän työuran omaavana saan aikuiskoulutustukea joka on jonkin verran isompi kuin tavallinen opintotuki. Sh-tutkinnon 140 opintoviikkoon sisältyy muuten 50 ov käytännön työharjoittelua joiden aikana tehdään "normaaleja" noin 7,5 tunnin päiviä mm. sairaaloiden vuodeosastoilla. Hesassa tietääkseni DIAKilla on myös tuo mainitsemasi monimuotoinen vaihtoehto. Jos kuitenkin käyt työssä opintojesi ohella on sinun kenties mahdollista saada noiden työharjoittelujen ajaksi lakisääteistä opintovapaata työnantajasi kanssa asiasta sopimalla?

    Onnea matkaan, opiskelu "kypsemmällä" iällä on ihan oikeasti kivaa!

    Äänestä

  • Sh-opiskelija kirjoitti:

    Opiskelen päätoimisesti, pitkän työuran omaavana saan aikuiskoulutustukea joka on jonkin verran isompi kuin tavallinen opintotuki. Sh-tutkinnon 140 opintoviikkoon sisältyy muuten 50 ov käytännön työharjoittelua joiden aikana tehdään "normaaleja" noin 7,5 tunnin päiviä mm. sairaaloiden vuodeosastoilla. Hesassa tietääkseni DIAKilla on myös tuo mainitsemasi monimuotoinen vaihtoehto. Jos kuitenkin käyt työssä opintojesi ohella on sinun kenties mahdollista saada noiden työharjoittelujen ajaksi lakisääteistä opintovapaata työnantajasi kanssa asiasta sopimalla?

    Onnea matkaan, opiskelu "kypsemmällä" iällä on ihan oikeasti kivaa!

    Pitikö siinä aikuiskoulutustuen saamisessa olla työhistoriaa 10 vuotta takana? Saako sitä koko opiskeluajan?

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    Pitikö siinä aikuiskoulutustuen saamisessa olla työhistoriaa 10 vuotta takana? Saako sitä koko opiskeluajan?

    ... on vaatimus tuo 10. Mutta on kai muuttumassa pian viideksi vuodeksi? Lisätietoja löydät osoitteesta
    www.koulutusrahasto.fi

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


opiskella kirjoitti:

Mitä olette mieltä, kannattaako lähteä opiskelemaan 39-vuotiaana vakituisesta huonopalkkaisesta työpaikasta. Lukio kehnohkoilla papereilla käytynä. Yksi ammattikoulu- ja yksi opistotutkinto. Kaipaisin uusia haasteita. Millä tutkinnolla olisi hyvät mahdollisuudet saada töitä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu