Lähivanhemman oikeudet?

Noh, etät, ne jotka makselee 150 elarese on heistä niin suurta ja mahtavaa että sen turvin heillä on vainoikeuksia.
Mutta tämä lähivanhempi joka huoltaa lapset 24/7, oli ne sitten sairaina tai koulussa, kerhossa tai päiväkodissa, hän siivoaa, laittaa ruokaa, käy kaupassa, vie sinne ja tänne... on aina kiinni lapsissa, hänellä on etän mukaan vain velvollisuuksia.

Ja jos lähi vähän "kehtaa" mainita asiasta että voisit sinäkin joskus... siitä se riemu repeää.

Etän mielestä hän on se suuri ja ylväs vaikkei lapsiaan hoida koskaan, hän selviää pelkällä rahalla!

Ja kaiken lisäksi, sitä etää puolustaa kaikki, lähivanhemmalla ei ole ketään. Yksin on taisteltava. Kohta huomaat, kun tulee vastauksia joissa sinä olet se hulttio ja etä vanhempi on sankari.

Harmi, että keskustelu lähti heti provoksi. Eikö kukaan oikeasti elämässä kohtaa asiaa samoin? Etävanhemman oikeuksilla on mukava uhitella. Lähivanhempana otan vastaan kaiken mitä eteen tulee. Kuka meitä lähivanhempia puolustaa?

Lähivanhemmalla on KAIKKI oikeudet kaikkiin lastansa koskeviin asioihin, lähivanhempi omistaa lapsen. Tosin tietysti ainoastaan silloin, jos lähivanhempi on äiti.
Jos äiti on etävanhempi, hänellä on kaikki oikeudet ja täysi päätäntävalta lapseen.

Isällä ei oikeastaan ole mitään oikeuksia, velvollisuuksia kyllä. Lapsella tietysti on oikeus tavata isäänsä, mutta sekin ainoastaan jos lapsen äiti antaa luvan.

näillä mennään- jo yli 11 vuoden ajan takoitushakuisessa "viranomais-" menettelyssä; perättömin selvityksin, lausumin
mm. tuomioistuimessa lapsen olosuhteista "viranomais-" menettelyssä- lapsen ja isän, isovanhempien ym. suvun kanssakäyminen- ja suhde on tarkoiushakuisesti tuhottu vieraannuttaessa, manipuloidessa, vainotessa lasta omasta isästään, isovanhemmistaan ym. suvustaan tarkoitushakuisessa, luonnehäiriöisessä "viranomais-" menettelyssä-

Lähivanhemmalla on oikeuksia:
- viettää aikaa lasten kanssa
- saada elatusapua/-tukea
- päättää yhdessä mahdollisen toisen huoltajan kanssa lasta koskevista asioista

Usein vaan etä vaatii vaikka mitä ja peruu tapaamisia miten huvittaa.

Ensinnäkin lapsilla on oikeus kumpaankin vanhempaan ! Ja lähivanhemalla on kaikki vanhemman velvollisuudet tarha/koulu ja terveyden tila tiedotteiden ilmoitus toiselle vanhemmalle ... ...kaikki vanhemman oikeudet paitsi ulkomaille vienti !
VANHEMPI JONKA LUONA LAPSET ON ON OIKEUTETTU PÄÄTTÄMÄÄN KEITÄ LAPSET TAPAA JA VOIVAT VIERAILLA KOTIMAASSA LÄHES KAIKKIALLA ILMAN ERILLISTÄ LUPAA TOISELTA VANHEMALTA

Lähivanhemmalla on samat oikeudet kuin etällä. Suurin osa oikeuksista ja velvollisuuksista on samoja.

Lisäksi lähi saa lapsilisän yh-korotuksen, 50€ kuussa, jos hänellä ei ole uutta puolisoa. Ja taloustilanteen niin ollen, asumistukeen lähillä huomioidaan myös lapset. Eräällä ei.

Lapset menevät löhivanhemman osoitteen mukaiseen lähikouluun. Koen tämänkin lähivanhemman eduksi.

Lähillä on oikeus päättää, miten lapsen elatukseen tulevia rahoja käytetään. Eli lähi päättää, onko fillarille tarvetta, tai millaiset farkut lapsi saa, tai mitä harrastuksia lähi maksaa, tai mistä lapsen vakuutus otetaan.

Muutoin samat oikeudet kuin etällä.

Lähivanhemman eli naisen erioikeudet Suomessa? Ei kai niitä ole, mutta yritetään pinnistellä:
-Saada ilmaisen ryyppäysrahat 17 vuodeksi
-Asua 2000 euron kk-tuloilla helsinkiläisessä kolmiossa.
-Maksattaa suuri osa sen kolmion asuntolainasta ja koroista miehellä.
-Voida käydä oikeutta exää vastaan yhä uudestaan ja uudestaan nollariskillä, kunnes toiselta loppuvat rahat (lähivanhemmalta ei voi, koska tälle oikeudenkäynnit ovat aina amaksuttomia - etävanhempi sen sijaan maksaa aina, vaikka voittaisi). Tämä on suurin epäkohta koko lainsäädännössä.
-saada käyttöönsä naisen elämän tärkein rahantekokone heti pilden jälkeen, eli lapsi - "the hammer"
-muuttaa hevon kuuseen ja tehdä etävanhemman matkustaminen niin kalliiksi kuin mahdollista (max 120 euroa kelpaa kuluina vähennyksiin)
-syyttää etävanhempaa pedofiliasta, väkivallasta, uhkailusta, vainoamisesta, raiskauksista ja lapsen kaltoinkohtelusta kaikki lapsen edun nimissä
-voida maksattaa miehellä omien lapsiesi elatus
-toimia altavastaajana naisvaltaisessa viranomaisympäristössä, joka suosii sinua auttamatta, vaikkei kukaan viranhaltijoista edes olisi feministi (heh heh). Vrt Suomen nykyinen koulutusjärjestelmä.

Laitetaan tähän nyt breikki. Pitää mennä. Mutta enemmänkin toki löytyy

Lapset kärsii aina ,ikävää myös sosisiaaliviranomaisten huonosta ammattitaidosta ei Isä aina ole huonompi vanhenpi varsinkin jos Äiti on käyttänyt mielialalääkeitä ja pienestä pitäen ISÄ on pitänyt huusollista huolta ,lapset äidin luona Isää mummia ei lapset pääse tapaamaan .Mihin ottaisin yhteyden ,että tämä paska korjaantus ihan lapsien vuoksi.

Mieluumin lähivanhemman velvollisuudet. Avioero on riita. Kun sitten riidellään, niin tosi usein juttu lähtee lapasesta jo alkumetreillä, kun ei kumpikaan osaa pettymykseltään toista enää paapoa vaan sanotaan vasten naamaa ja rumasti. Sitten aletaan voittamaan. joo ja joo. Kun ei ole sitä voittajaa.
On vain arkipäivät. Jo se, että lapset saisivat rauhan ilmapiirissä kasvaa olisi voitto sille lapselle.
Kun tarvii vaikka hieman neuvoja niin uskaltaa kysyä, kun ei tarvitse pelätä loukkaavansa jompaa kumpaa, jos ei juuri ymmärräkään siltä toiselta kysyä. Lapsi tarvii äidin tuen ja isän vahvistuksen. Tämä menee lapselta rikki erossa. Eikä etän ja lähin mollaamiset ym temput ja voittamiset tilannetta helpota. Päinvastoin. On se vaikeaa olla turpa kiinni, kun ei asiaa ole vaan jotain juonia vaan. Kakaroita koko sakki.

Aivan oivallinen keskustelua aloitettu, sillä aihetta on.
Toki näitä lasten huoltoratkaisuja on monenlaisia. Suurin osa kuitenkin edelleen niin, että äiti lähivanhempi ja isä etänä ja jopa etäällä..
Raha on kiinnostava aihe asiassa, vaikkakin lapsen pitäisi olla se ykkönen.
No moni etäisä on saanut suurituloinenkin elatusmaksun samaan mitä kunta maksaa jos isästä ei maksajaksi jotain 150 euroa/kk. Samoin hän tapaa lapsia kahden viikon välein ja lomalla pitemmän jakson. Perjantai-illasta-Sunnuntai-iltaan useimmiten, joten se on myöskin isän vapaa-aikaa. Mitä silloin tehdään, vietetään vapaa-aikaa, kyläillään vaikka isovanhemmilla tai isommat lapset viettävät aikansa aika yksinkin siellä isän kodissa.
Eli isä ei vastaa oikein mistään, ei lapsien päiväkodin asioista, ei kouluasioista, ei ole viemässä koskaan harrastuksiin, ei vaateostoista, eikä yleensä elä tippaakaan arkea, jossa on lapsen sairastelut, hammaslääkärit, yhteydet kouluun, päiväkotiin. Äidin on oman työpäivänsä tehtävä ja siinä samassa ihan kaikki hoidettava, ehdittävä ruokakauppaan.
Tiukoilla pitää äiti, sillä tuolla 150 eurolla ei juuri lapsen elämää rakenneta, kaikki mukaan ottaen, ruuat, vaatteet, harrastukset, kouluun tarvittavat välineet, ja kaiken lisäksi kaikki vastuu muutenkin arjesta, kodista, puhtaudesta.

Moni äiti ajattelee, kun se isä asuisi tuossa lähellä ja hoitaisi edes jotain näistäkin eli kuljettaisi harrastuksiin, kouluun tarvittaessa ja olisi lapsen tukena koulutyössä, huolehtisi osaltaan.
Kaikki isät eivät edes soita lapselleen, eivätkä salli lastenkaan soittavan.

Niin minä kirjoittaja olen lasten mummi, joka autan tuota kaikin tavoin ylityöllistettyä äitiä voidaksemme yhdessä antaa lapsille edes jonkinlaisen turvallisen olon, sillä äidin työpäivät ovat rankkoja ja vaativat välillä jopa matkustamista, joten minun on todella ollut otettava tuon "velton ja välittämättömän" isän osuus hoidettavaksi. Hän sitä vastoin toisella paikkakunnalla elää kuin kroisos ja viettää helppoa elämää. Rahansa saa tuhlata vain itseensä.

Joten näen tämän aivan omin silmin ja todellisuudessa.
Ymmärrän, että on toisenlaisia tarinoita, mutta tämän kaltaisia on paljon, joissa isä viis piittaa lastensa olotilasta, odottaa että äidin täytyisi venyä kaikkeen. Mutta kun naistenkin pitää elättää itsensä nykyään ja naiselta vaaditaan moninkertainen panostus siihenkin mieheen verraten.
Eipä ole tätäkään isää kiinnostanut tämä lainkaan. Tosin hänen lempilauseensa taisikin olla , että ei kiinnosta. Mutta kyllä kiinnostaa jotkut muut asiat, pitäisi olla suuri pomo ja hienoissa piireissä liikkua.

Kyllä me naiset lapset huollamme ja heitä rakastamme, mutta lapset kaipaavat tuota poisjuossutta isää, toivon hänen nyt jo ymmärtävän sen ja suovan aikaa lapsilleen paljon enemmän. Olisi mukana lapsen harrastuksessa ja arjessa auttamassa koulutyössä, sen hyvin voi tehdä jos edes suostuisi olemaan samalla paikkakunnalla.
Rahaakin lapsen elättämiseen tarvitaan, mutta se ei suinkaan ole se tärkein vaan se lapsen arkeen osallistuminen.