Liettuasta Kaliningradiin autolla.

Klaipeda tietysti on tuo Liettuan kaupunki.

Siellä pitäisi käydä Baltian matkan yhteydessä. Ei sinne sattumalta eksy, tarkoituksella pitää käydä.
Monet ovat käyneet junalla.

Hei LOmamomo!
Kerroit lauttalla ehtivän täytellä tulliselvityslomakkeen. Mistäpä mniitä sai Liettuan puolelta?

Oma kokemus bussilla etelän suunnasta:

Kaliningradin e-viisumista kuultuani syntyi heti päätös, että tuonne. Wizzin jäsenyys oli tullut ostettua vuodeksi jo Skopjen lentojen alettua Turusta. Ainoa kriteeri ajankohdalle oli halvat liput. Lokakuulle löytyi 2 hlöä edestakas yhteensä rapian 80€, liput ostoon.

Nopeammin kotoa Gdanskissa kuin Hki-Vantaalla olisi vasta nousemassa koneeseen..

Ajatuksena oli ajaa heti lentoiltana vuokra-autolla Kaliningradiin vaan sepä tössäsi siihen, ettei mikään vuokrafirma anna ajaa autoaan Kaliningradiin. Hetki tuumailua ja ratkaisu: bussi. Bussi vaan lähtisi la aamuna, eli aikaa ei jää paljoa - vaan parempi kuin ei mitään. Liput yhteensä 2000 ruplaa, kaksi meno-paluuta Braniewo - Kaliningrad. Autovuokra perusvakuutuksilla 2 vrk 50€. Norwegianilta vuokra-auto täystöppi ennestään, 30€ / vuosi. Lentokenttähotelli n 60€ / vrk. Aamupala hyvä -.

Kaipa tuon bussin olisi voinut ottaa suoraan Gdanskista ja jättää vuokra-auto ottamatta, mutta tulihan tuolla nyt kurvailtua hieman muutakin..ja ihan tarpeeksi sai istututtua nyttenkin bussissa.


Aamulla hotellista aamupala ja Elblagin kautta kohti Braniewoa. Ensin väärälle rautatieasemalle, josta kielitaidottomien alkuasukkaiden käsien heilutuksen avustamana n km päässä olevalle oikealle asemalle. Vajaa tunti aikaa, joten kylille kahvelle ja kauppatarjontaan tutustumaan.

Bussi tuli ajallaan, nimet löytyivät kuskin propuskasta. Pikkubussi lähes täynnä.

Puolan raja-asemalla 10min stoppi, mahdollisuus vessaan. Puolan rajalla virkailija keräsi bussista kaikkien passit, kesti n vartin. Ja liikkeelle.

Venäjän puolella ensimmäinen pysähdys, virkailija bussiin ja tsekattiin että kaikilla on passi ja länkkäreillä viisumi. Etteppäi. Seuraavalla pysähdyksellä kaikki passintarkastukseen. Pois bussista ja sisälle. Mahdollisuus vessaan. Passin ja viisumin pläräämistä. Passi kuvattiin / skannattiin pariin kertaan. Vakuutuspaperit / varallisuus ei kiinnostanut. Leima passiin ja yks propuska lisää, tämä ilmeisesti kerätään pois maastapoistuttaessa.

Loppumatka maaseutuajelua, noin vartti aikataulusta myöhässä Kaliningradin melkoisten ruuhkien takia.

Tihkusateessa kävelyä, bunkkerimuseo. Kauppakeskuksessa tovi shoppailua.

Englantia ei puhu kukaan, eikä missään. Hyvä muistutus: poista maarajat luottokorteista. Neljästä kortista vain yksi toimi, sekin vaimon s-bonus jossa tilillä pari satasta bonuksia..no onneks oli mukana ja hyvin riitti, shoppailemaan tänne tultukaan. Samoin ruplan valuuttakurssi unohtu ”kiireessä” tarkastaa..mut hei RO..

Paluumatkalla rajamuodollisuudet öbaut samat, mutta Puolan puolella hitaampaa kuin mennessä. Ja yksityisautoilla todella pitkät jonot..olisko rapian tunti mennyt yhteensä. Molemmissa ylityspaikoissa taas vessamahdollisuus ENNEN passitarkastusta. Venäjän puolella vielä taxfreestop, jossa hinnat äkkivilkaisulla Alkon hinnoissa, ei ostoksia.

Hox tuontirajat!!! Oliko kaksi askia tupekkia ja litra jäykkää. Puolan poika kyseli matkalaisilta, onko tuomisia, ketään ei tarkastettu.

Mentäessä Venäjän puolella piti jättää laukut autoon (koira tsekkasi), Puolan puolella palatessa passitarkastuksessa kaikki tavarat piti olla mukana.

Bussit molempiin suuntiin täynnä, joten ne liput kannattaa ostaa ajoissa.

Oliko halvempaa, kuin ajaa itse Viipuriin - tuskin, mutta uskoakseni nopeampi..ja kenties mukavampi tapa..selviää, kun Viipuriin / Pietariin alkaa päästä e-viisumilla.

Gdanskin kentällä kalliit viinat, eipä tullut nestemäisiä tuliaisia pientä perunavotkapulloa lukuunottamatta, kun mokomaa ole maistanut.

Venäjän Ukrainan politiikalle ISO MIINUS!!!! Mutta rajanaapurin kanssa on koitettava elää rauhassa, minkäs me tuolle voimme..valitettavasti se tuossa on ja tullee aina olemaan.