Tiilitalo massiivitiiliseinillä

Hmm, tulkitsinko oikein, että seinässä oli kuitenkin jonkinlainen rako tiili rivien välissä? Tarkoitin tuossa aloituksessani seinää missä on vain tiiltä. Tähän tapaan:

http://image.slidesharecdn.com/brickworkbondppt-130710231224-phpapp02/95/brickwork-bond-ppt-10-638.jpg

https://media.gettyimages.com/illustrations/brick-wall-built-in-flemish-bond-bricklaying-pattern-illustration-id97976255

http://2.bp.blogspot.com/-cu32-YE9FY0/VMFppqyKzaI/AAAAAAAABAQ/GGB7t2AXb14/s1600/wall 2.jpg

https://i.ytimg.com/vi/IXDyBE4x7kE/maxresdefault.jpg

Periaatteessahan tuo on samanlainen seinä kuin kevytsoraharkoista tehdyssä talossa, mutta rakennusmateriaali on vain perinteinen tiili.

ASDSGDFG kirjoitti:

Hmm, tulkitsinko oikein, että seinässä oli kuitenkin jonkinlainen rako tiili rivien välissä? Tarkoitin tuossa aloituksessani seinää missä on vain tiiltä. Tähän tapaan:

http://image.slidesharecdn.com/brickworkbondppt-130710231224-phpapp02/95/brickwork-bond-ppt-10-638.jpg

https://media.gettyimages.com/illustrations/brick-wall-built-in-flemish-bond-bricklaying-pattern-illustration-id97976255

http://2.bp.blogspot.com/-cu32-YE9FY0/VMFppqyKzaI/AAAAAAAABAQ/GGB7t2AXb14/s1600/wall 2.jpg

https://i.ytimg.com/vi/IXDyBE4x7kE/maxresdefault.jpg

Periaatteessahan tuo on samanlainen seinä kuin kevytsoraharkoista tehdyssä talossa, mutta rakennusmateriaali on vain perinteinen tiili.

Lue lisää

Ei pysty umpi/reikätiilestä tekemään säännökset täyttävää seinärunkoa ilman lisäeristystä. Jos haluat yksiaineisen kiviseinän, niin ainoat vaihtoehdot ovat kevytbetoni (eli Siporex) tai Poroton kennotiili.

Itse asun Sipotaloa jo kolmattakymmenettä vuotta ja energian kulutus täyttää edelleen nykyisetkin vaatimukset.

Harmin paikka, että perinnerakentamista sorsitaan :(

https://www.rakennuslehti.fi/2015/11/miksi-sata-vuotta-sitten-osattiin-rakentaa-parempia-taloja-kuin-nyt/

Eristävyys ei ole sama asia kuin energian kulutus.

"Vanhojen massiivimuurattujen, noin 45–60 cm paksujen tiiliseinien U-arvo on yleensä 0,85–1,15 W/m2K. Siitä huolimatta ilman erillistä lämmöneristettä rakennetut massiivimuuratut tiilitalot kuluttavat energiaa keskimäärin noin 40 % vähemmän kuin esim. 60–70-lukujen lämpöeristetyt elementtitalot, joiden U-arvo on noin 0,30–0,45 W/m2K. Tämä kuvaa vain sitä, että tiilen lämpötekniset ominaisuudet ovat erinomaiset."

https://www.suomela.fi/Arkisto/Rakennusmateriaalit-rakentaminen/Tiilitalossa-asutaan-energiatehokkaasti-57802

Mitä väliä vaikka siellä talossa tulee sisällä niin että tukka heiluu jos energiaa kuitenkin kuluu yhtä paljon tai jopa vähemmän? Massiivitiili olisi energiatehokas ja kestävä runkoratkaisu. Hölmöä, että jossain eristysvimmassa on pitänyt mennä tekemään mahdottomaksi. Umpihullutko näitä rakennusmääräyksiä kehittelevät?

ASDASDfds kirjoitti:

Eristävyys ei ole sama asia kuin energian kulutus.

"Vanhojen massiivimuurattujen, noin 45–60 cm paksujen tiiliseinien U-arvo on yleensä 0,85–1,15 W/m2K. Siitä huolimatta ilman erillistä lämmöneristettä rakennetut massiivimuuratut tiilitalot kuluttavat energiaa keskimäärin noin 40 % vähemmän kuin esim. 60–70-lukujen lämpöeristetyt elementtitalot, joiden U-arvo on noin 0,30–0,45 W/m2K. Tämä kuvaa vain sitä, että tiilen lämpötekniset ominaisuudet ovat erinomaiset."

https://www.suomela.fi/Arkisto/Rakennusmateriaalit-rakentaminen/Tiilitalossa-asutaan-energiatehokkaasti-57802

Mitä väliä vaikka siellä talossa tulee sisällä niin että tukka heiluu jos energiaa kuitenkin kuluu yhtä paljon tai jopa vähemmän? Massiivitiili olisi energiatehokas ja kestävä runkoratkaisu. Hölmöä, että jossain eristysvimmassa on pitänyt mennä tekemään mahdottomaksi. Umpihullutko näitä rakennusmääräyksiä kehittelevät?

Lue lisää

Eristävyys ei ole sama asia kuin energiankulutus, mutta huonolla eristävyydellä ei nyt vain synny hyvää energiankulutusta.

Sinänsä teksti siitä, että 100v vanhat 2- tiiliset (seinän vahvuus 600mm) rakennukset kuluttavat vähemmän kuin 60- luvun elementtitalot pitää paikkansa. OK. Jos oletetaan tämän väitteen pitävän paikkansa (kuten tietoni mukaan tilanne on), niin johtopäätöksiä voi vetää tasan kaksi.

A) 2- tiiliset talot ovat hyviä ja vievät vähemmän energiaa kuin paremmin eristetyt 60- luvun elementtitalot.

B) 60- luvun elementtitalot ovat huonoja ja vievät enemmän energiaa kuin huonommin eristetyt 2- tiiliset talot.

Tekstissä jostain syystä on oletettu, että väite A pitää paikkansa.

Kun ottaa huomioon, että 60- luvun elementtitalot tehtiin kertakäyttötaloiksi ja niissä on paljon saumoja ja ilmavuotoja, niin itse liputtaisin vaihtoehdon B puolesta.

Rakennuslehden linkkiäsi en oikein jaksanut lukea jahka oli tuhannen sekava. Siitä kuitenkin kommenttina se, että seinä nyt vain on seinä, eikä suinkaan koko talon energiankulutus. Kun verrataan taloja ja mittaustapana on kWh/m3, niin hyvä ymmärtää, että kun huonekorkeus on 1,5x, niin luonnollisesti kulutuskin on suunnilleen samssa suhteessa 1/1,5 = 70%, jahka suurin osa kulutuksesta tulee jostain muusta.

PS Ei mielestäni oikein kannata lukea näitä joidenkin mielipiteitä ja siteerauksia (kuten Suomelan ja Rakennuslehden artikkelit), vaan jonkun tutkimaa tietoa asiasta. Toki tutkimuksiakin on erilaisia ja sen vuoksi kannattaa lukea eri tutkimuksia. Vaikka

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31152/Ont_tuukkal.pdf?sequence=1

Ei edellä mainittu mitenkään korkeinta huippua ole, mutta kuitenkin selkokielellä kirjoitettu joten pääset alkuun.

Ja jokaisen lopussa on lähdeluettelo, josta pääsee eteenpäin.

No tuolla asenteella varustetun kannattaa ostaa Salpalinjan bunkkeri.

Viime talven lämmityskulut 400 m2 parhaiten eristetyssä talossani olivat alle 300 euroa. Keski-Euroopassa minulla oli tiilitalo, josa pelkkään lämmitykseen meni 3700 € per paljon lyhyempi lämmityskausi. Luntakin oli, mutta vain puoli päivää. Tiilitalolla oli ikää hieman alle 100 vuotta, 400 m2 suomalaisen talon ikä 1 v.

Jos joku väittää, että ennen rakennettiin paremmin tai että tiilitalo ilman eristystä on energiatehokas, niin paskaa puhuu. PISTE

Ei Suomesta työ lopu.

Nuorin läpimätä talo, onko se nyt sitten se hometalo, mikä kuskattu täällä kaatopaikalle oli alle 10 vuotta vanha. Sinulla 9 vuotta asumisaikaa ja lämmitysaikaa jäljellä. Sairastuminen voi yllättää jo ennen sitä.

Kivitalojen lämmityskulut on ihan julkista tietoa. Isännöitsijät keränneet tilastoja yli sadan vuoden ajalta. Tekniikalla ei vieläkään pääsen 1900 vuosisadan alun talojen energiatehokkuuteen.

Höpö höpö. Uusimman taloni lämmityskulut ovat alle 0,1 euroa per m2 per kk, siis lähes täysin olemattomat. Jos sen aikoo hakata 6-0, niin on syytä rakentaa energiaa tuottava rakennus.

Energiaa tuottava rakennus on kyllä tehtävälistallani. Hatuttaa nimittäin maksaa siirtomaksuja autojen lataamisesta., kun sen voi tehdä itse tuotetulla sähköllä, joka taas menisi varsinkin kesäaikaan kokolailla hukkaan.

No nyt on aikaa paremmin perustella väitettäni kivitalon hyvyydestä.
Rakentamisessa ei siis käytetä muuta eristettä kuin ilmaa, tämä takaa pitkäikäisyyden verrattuna muihin rakenneratkaisuihin.
Alalla toimivat ovat varmasti nähneet missä kunnossa eristeet ovat jo esimerkiksi 15 vuoden jälkeen.
Kivitalon rakennuskustannukset ovat suuresti riippuvaisia omasta työpanoksesta ja rakennusvaiheessa onkin suuria säästö mahdollisuuksia jos pystyt toimimaan esim. muurarin apurina.
Tämän lisäksi on suuria säästö mahdollisuuksia muurauttamalla tulisijan yhteyteen vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä.
Yhtä kaikki niin kustannukset rakentamisen ja asumisen osalta tulisikin jakaa vähintäänkin 100 vuodelle ja ehkä ylikin mutta siinä ei taas ole kivitalolle vertailupohjaa.

Halvallaeihyvää kirjoitti:

No nyt on aikaa paremmin perustella väitettäni kivitalon hyvyydestä.
Rakentamisessa ei siis käytetä muuta eristettä kuin ilmaa, tämä takaa pitkäikäisyyden verrattuna muihin rakenneratkaisuihin.
Alalla toimivat ovat varmasti nähneet missä kunnossa eristeet ovat jo esimerkiksi 15 vuoden jälkeen.
Kivitalon rakennuskustannukset ovat suuresti riippuvaisia omasta työpanoksesta ja rakennusvaiheessa onkin suuria säästö mahdollisuuksia jos pystyt toimimaan esim. muurarin apurina.
Tämän lisäksi on suuria säästö mahdollisuuksia muurauttamalla tulisijan yhteyteen vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä.
Yhtä kaikki niin kustannukset rakentamisen ja asumisen osalta tulisikin jakaa vähintäänkin 100 vuodelle ja ehkä ylikin mutta siinä ei taas ole kivitalolle vertailupohjaa.

Lue lisää

Näitä on hauska lukea.

"Kivitalon rakennuskustannukset ovat suuresti riippuvaisia omasta työpanoksesta ja rakennusvaiheessa onkin suuria säästö mahdollisuuksia jos pystyt toimimaan esim. muurarin apurina."

Muurarin apupojan palkkahan on suuren suuri ja säästämällä sen, niin tekee kovan tilin. Tai sitten ei.

"Tämän lisäksi on suuria säästö mahdollisuuksia muurauttamalla tulisijan yhteyteen vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä."

Saattaahan tuota tulla säästöä jopa 60€ vuodessa. Talon odotetun elinkaaren aikana, joka oli vähintään 100 vuotta, on se jo tosi iso raha. Tai sitten ei.

No joo. Eipä näitä päättömyyksiä paljoa kannata kommentoida, mutta tulipa kuitenkin.

Kahden apumiehen palkka nyt vain on mitätön. Ei merkkaa kokonaisuudessa mitään. Väittämäsi mukaan korvaamalla heistä toisen, niin voit säästää todella paljon. Omasta mielestäni tuossa säästää vain toisen liksan. Aivan sama kuin naapurin vekara ei voi leikata nurmikkoa, koska sen kulu on niin suunnaton, kaupasta ei kannata ostaa perunoita, jne.

Lämmityksessä normitalossa poltetaan 0-2 mottia puita. Tuossa nyt ei hirveetä säästöä synny yhtään millään tavalla vaikka polttaja olisi täysin uusavuton ja kaikki polttoenergia menisi suoran pihalle

Tosin jos molemmissa on lakutapana se, että oman työn kustannus on 0€/h, niin varmaan sitä kannattaa molempia harrastaa ja lopun aikaa polkea dynamoa, niin saa sähkötkin taloon.

Kommentointisi kertoo siitä että et ymmärrä mistä puhut. Kivitalon suurin kuluerä voi olla palkat, vähissä on ne rakennuttajat jotka pystyy yksin palvelemaan yhtä amattimuuraria mutta niitäkin on. Siitä syystä heitä vaaditaan kaksi.

Lämmityksestä, jos olisi jutun väität niin taloissa olisi Porin Matti ja avot. Sitten on vielä jäähdytys kesäaikaan jota ei käytännössä kivitalosss tarvita lainkaan.

Rakennustavasta riippumatta on vaikeaa laskea työn osuutta kuluista. Täysin riippuvainen omasta taidosta ja priorisoinnista.

Halvallaeihyvää kirjoitti:

Kommentointisi kertoo siitä että et ymmärrä mistä puhut. Kivitalon suurin kuluerä voi olla palkat, vähissä on ne rakennuttajat jotka pystyy yksin palvelemaan yhtä amattimuuraria mutta niitäkin on. Siitä syystä heitä vaaditaan kaksi.

Lämmityksestä, jos olisi jutun väität niin taloissa olisi Porin Matti ja avot. Sitten on vielä jäähdytys kesäaikaan jota ei käytännössä kivitalosss tarvita lainkaan.

Rakennustavasta riippumatta on vaikeaa laskea työn osuutta kuluista. Täysin riippuvainen omasta taidosta ja priorisoinnista.

Lue lisää

Ei se suurin kuluerä ole työ, vaan materiaalit, jos nyt verot unohtaa joukosta.

Mutta ei aputyöt itse tekemällä säästä mitään muuta kuin tuon aputyön hinnan. Vaikka kuinka muuta väität.

Edelleen. Ei ne seinät ole se suurin kuluerä. Ja tekemällä seinien työstä apumiehen tehtävät, tai sitten kahden apumiehen, ei nyt vain näyttele isoa osaa talon rakentamisen kuluista.

En nyt oikein ymmärrä mistä Porin Matin sait tähän. Ei tuosta lauseestasi oikein saa tolkkua, mutta Suomea se ei ainakaan ole.

En nyt oikein saa kirjoiteuksestasi kiinni mitä haet takaa. Jotenkin ilmeisesti väität kahdella tiilirivillä, jossa ilmarako välissä, tehtyä taloa ikuiseksi ja vähän energiaa kuluttavaksi. Ja vastaavasti nykyiset talot menee purkuun 10v vanhoina. No tämä on sinun mielipiteesi ja saat sen pitää.

Hyvät jatkot.

Suurin rakentamisen kuuero koostuu veroista ja veroluonteisista maksuista. Seuraavaksi suurin kuluerä tulee talotekniikasta. Talotekniikka taas on pakkopullaa.

Taloja purkaneena en muista vastaan tulleen kovinkaan monta eristeongelmaa. 50 vuotta vanhoissataloissa villat tuppaavat ukkunoiden alta painumaan. Joitakin olen uretaanilevyillä korjannutkin.

Tiilitalot eristetään ihan samalla tavalla kuin puutalotkin. Ilmarakokaan ei ole ikuinen, vaan se menettää eristyskykynsä seinä halkeillessa. Seinä taas helkeilee mm. sen vuoksi, että ylityksiin käytetään ruostuvaa rautaa. Halkeilua tulee myös rakenteiden liikkumisesta.

Muurarin apumiehenä ei säästä paljon mitään ja kaikkein vähiten selkäänsä.

Kivitalo on työläs ja kallis. Jopa useamman hartiapankkipuutalon tehneillä on vaikeuksia kivitalon kanssa.

Juu, itse teen etupäässä kivitaloja. Yhtään kokotiilitaloa en ole tehnyt, mutta jos Luoja suo, niin yhden kokotiilitalon vielä teen.