Olen ison perheen nuorin. Vietin aika hurjan ja vauhdikkan nuoruuden, asuen vielä kuitenkin kotona vanhojen vanhempien ja lievästi kehitysvammaisen veljeni kanssa. Muut sisarukset olivat muualla töissä, osa perusti perheen ja kavatteli lapsiaan. Yli kolmekymppisenä löysin itselleni miehen, irtauduin kotipesästä. Mieheni on ahkera ja aikaan saapa. Niinpä meillä on oma koti, mökki ja asiat kunnossa. Viihdymme keskenämme ja keksimme kaikenlaista tekemistä. Nyt painolastina on nuo vanhemmat sisaret! Heidän mielestään en osallistu tarpeeksi esim. veljeni elämään, jolla mielestäni ei ole mitään hätää. Asuu yhden siskon seinänaapurina, ja pärjää itsekseenkin ihan hyvin. Apua olen tarjonnut, mutta silloin sitä ei oteta vastaan! Menen mökille, matkoille, konsertteihin aina huonolla omallatunnolla, kun koko iäkäs sisarlauma ei ole mukana, ja heidän elämänsä on jo tylsää! Neuvokaa, miten kuuluisi elää ilman jatkuvaa syyllisyyden tunnetta!
Rasittavat sisarukset
hermomenee
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.