Kuntopyörä, kävely, fillarointi, juoksumatto, vai kuntosali? Miten liikutaan? Olisiko luontaisen laiskuuden suoma laiskottelu parasta ainakin helteillä? Marjastus, sienestys, vai shoppailu?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kaikki on kotiin päin! Parasta on se mikä on mukavaa. Minusta yhdistelmät olisivat parhaita mutta ymmärrän lajifanaatikkojakin.
Itselleni kuntopyörä, kävely ja juoksumatto ovat myrkkyä mutta salikeikoilla sorrun souteluun, crossariin ja fillariin pelkästää aerobisen annoksen vuoksi. TYLSÄÄ!
Puutteen torjunnan ohessa, hamassa muinaisuudessa, torjuin yksineläjän ikävystymistä vaeltelemalla sulan maan aikana kartan kanssa mäkisessä maastossa milloin milläkin motiivilla.
Pelkkä suunnistus, mustikat, kanttikset, rouskut, puolukat. Keräilyn tulos ei yleensä ehtinyt kummoiseksi liikkumiseni vuoksi.
Sali jälkikahveineen 6krt/vko on minulle sosiaalinen henkireikä.
Kuntopyörä huonolla ilmalla, muuten sähköpyörä. Lisäksi erilaisia kuntoiluvälineitä joilla treenaan aika säännöllisesti.
Kävely erilaisissa maastoissa, sauvakävely ( niin naurettavalta kuin se joskus muinoin tuntuikin), pyöräily, hulaaminen, kaikenlainen hyötyliikunta.
Shoppailua vain pakon sanelemana silloin tällöin, se kun rasittaa vain kukkaroa.
Elän kuin he jotka elivät kauan.
Mahottomat ilot saan hyötyliikunnasta. puutarhasta ja puupuuhastelusta.
Kuntopyörä on ja tavallinenkin
kaikki liikkuminen kiinni elämäntilanteesta ja inspiraatiosta.
Liikunta vaatii rutiinia, siihen silloin tällöi ei ole kovin hyödyllistä.
Joskus on niin vetämätön olo ja elo, ettei liikunta tule eles mieleen,
vaikka sen tietää, että liikunta vie usein sen vetämättömyyden mennessään.
Mielijohteesta pysäytin auton jo vuoden paikallaan olleiden kunnan portaiden luo. Riemastuin liikunnan ilosta, olipa se rattoisaa menoa, muutakin porukkaa siellä, joku hyppeli, harppoi, juoksi tai rauhallisesti käveli. Siitä innostuneena porrasliikkeitä netistä etsimään ja huomenna olen menossa toisen kerran.
Toinen on trampoliini, istun siihen lapsen lailla jalat suorina ja keskivartaloa käyttäen hyppelen. Hengästyy ja hikeä lykkää. Kunta on laittanut pihatrampoliineja puistoon, siellä lasten kanssa kilvan hyppelen toki vasta heidän jälkeensä.
Tuntuu että liikunta sanana(nanana) käytetään jo siihenkin, kun evää liikutetaan. Kuuluu samaan kastiin kuin sana "lenkkeily". Aiemmin se tarkoitti vähintäänkin hölkkää, nykyisin kaikki luonnossa hiljaa samoavat sanoo että "kävinpäs tänään lenkillä!".
Sauvakävelijä saattaa kävellä tumput suorina, ilman aikomustakaan käyttää niitä vauhdittamiseen.
Onhan tuo nyt vähän wannabe liikuntaa, eikö ole? Poliittista liikuntaa, kaikessa muutama prossa ilmaa.
Kysyisinkin ehkä mielummin että kuinka monta kertaa viikossa hengästyt?
Kuormitus ja sen ajallinen kesto?
Minulle merkitsee syketaso ja sen aika harjoitusvaikutusta.
Esimerkiksi lenkin pituudella ei ole merkitystä vaan miten kauan lapattaa menemään ja millä syketasolla.
Pidän oman sykkeeni 110:ssä. "Hapotuskynnys" tule vastaan 140:n tienoilla joten nykykunnossa ylämäet on käveltävä tai ainakin ylämäkihölkän jälkeen annettava pulssin palautua tasamaalla tai myötäleessä.
Ensimmäinen puoli tuntia on lämmittelyä ja todellinen vaikutus alkaa hieman ennen tunnin lapattamista.
6krt/vko joista yksi kerta on "lintsausta". Aerobista vain 30 - 45min syketaso 110.
Punttisarjoissa syke nousee joskus 180:een kuten myös crossarilla. Fillarilla reidet menevät hapoille jo ennen 180:tä.
Luin kertomustasi, kuin ulkomaan tekstiä - ei kokemusta mittareista. Puutarhassa hyötyliikuntaa harjoitan. Alku kesästä kastelua ja nyt rikkaruohojen poistoa. Kaupassa käyn fillarilla.
Mittarit? Salilla seinäkello, lenkillä rannekello. Rannehan kulkee aina mukana.
26 vuotta omakotitalon asujana totesin sen mahdollistaman "hyötyliikunnan" täysin riittämättömäksi ja sattumanvaraiseksi.
Ainoastaan kesäisin kasvarin hoito antoi aihetta fillarointiin mutta sekin oli liian vähäistä ja yksipuolista. Kävi ruokatunneilla täryttämässä ja kastelemassa tomaatit mutta matkaa oli ainoastaan km/suuta.
Kiitos selityksistä! Alan ymmärtää, että mittaamatta suoritustamme yliarvostamme. Tosin paritalomme lumityöt antavat liikuntaa talvisin. Kunnostusta vanhassa paritalossa on enemmän, kuin jaksaa ja ehtii tehdä. En väheksy uintia ja vesijuoksua. Tanssi on erinomainen liikunta.
Päivittäin hyötyliikun. Eilen aloitin ruohonleikkuulla jatkoin rantavedessä kivikkokukkapenkkien hoitoa. Pesin jopa rannan kiviä. Kiersin tontin keräten pudonneita puunoksia grillin eteen jatkokäyttöä varten.
Kannoin saunamökistä laituriolohuoneen pehmusteet ja järjestelin tilan illanistujaisiin.
Kävin letkupötkön kanssa järvessä venyttelemässä ja ruopasin muutaman kaislan pois rantavedestä.
Istuin laiturilla auringossa aina sen laskuun asti.
Kömmin ylisille. Sekin on eräänlaista voimistelua. Ylisillä liikkuessa pitää kontata tai vetää peppua käsien varassa eteenpäin. Hyvää käsilihasten sekä polvien kuntiliikuntaa ; )
Nyt heti aamusta kunnostin yhtä pihan kukkapenkkiä. Järveen pitää laskeutua. Iso rantakuusi oli alaoksiltaan talvellä jäitten alla. Pitää leikata kuolleet oksat pois.
Aamukahvilla ulkona kun ympärilleen katselee löytyy uusia touhun kohteita. Rastasverkkokin pitää laittaa jos marjoja mielii syksymmällä poimia.
Tällaista tänään tuumailen, kaunis hellepäivä edessä, voisipa vaikka laiskotella.
Viime päivinä olen mennyt mäkiä ylös ja alas lapsenlapseni perässä.
Siinäpä elohopea. Taidan kehittyä sprintteriksi.
Aamuisin on ylen kankia olo, kun sellaiset lihakset, mitä ei ole juurikaan rasittanut, ovat olleet käytössä.
Koira on monelle "juoksuttaja".
Oikeassa olet.
Minulla ei ole koskaan ollut koiraa.
Ihailen muiden lemmikkejä.
Varmasti päivittäinen juoksuttaja veisi minne veisi.
Meillä lapsenlapsen kanssa on ollut tänään polskintapäivä, vesi n. 17 asteista, virkisti mukavasti.
Samoin tänään uitiin. Rannalta lähtö oli himpsasen vaikeaa. Ei malttaisi.
Sopivasti ruskettuu.
Tarkkana saa olla ipanan kanssa, kun on niin pienikin vielä.
Siskoni 69 v, vetää leukoja. Ja tekee sillan taaksepäin pudottamalla kun hänen mielestään maasta nousten ei ole silta eikä mikään. Melkein spakaatin. Ihan tavallinen perheenäiti ja mummu.
En saa siltaa millään tapaa, meinaan saada yhden leuan mutten sittenkään kuin vähän auttamalla hypyllä. Ja silti olen liikkuvainen, jopa urheilullinen.
Että meninkin porrastreeniä ja trampoliinia hänelle hihkumaan.
Tuon mummelin leuanvedot keventämättöminä haluaisin nähdä! Pudotussiltakaan ei olisi hassumpi. Tehnee siitä myös mukun?
Ikäihminen voi olla"terhakka" voimistelija, jos on tehokkaasti harjoitellut, tai työssä harjaantunut.
flegmaatti, mikä on muku vai onko kirjoitusvirhe. Saa nähdä pääsenkö kesän mittaan liikkeet näkemään, on alle tuhat kilometriä välissämme.
Perusmuoto on "mukku". = sillassa, pää matossa, ponnistus yli loppuasennossa mätipuoli alaspäin. Mätipuoli = vatsa.
Pyydä jotain painijaa, vaikka poikaakin, näyttämään. Saattaa löytyä netistä. En tiedä.
Pyydä sitä mummelia laittamaan nettiin kaikkien ihaltavaksi, näytteen puhtaasta, keventämättömästä leuanvedosta.!
Googletin, tuli sanalla Mukku joitain lelu-örkkejä. Ei yhtään voimisteluliikettä. Mutta ymmärrän kyllä asennon. Ihan outo sana.
Ei se sisko rupee kuvaa minnekään laittamaan, on hiljaiseloa viettävä vaatimaton ihminen, monen lapsen äiti, aina liikkunut paljon.
Minä en väheksyisi hyötyliikuntaa. Askelia ainakin kertyy ja mittailtiinhan niitäkin yhteen aikaan, annettiin suosituksia. Nousu, kyykky, askellus, mitä muuta saisi olla ?..))
Katselin telkkarista ohjelmaa, jossa todettiin, että tanssi vaikuttaa senioriterveyteen paremmin kuin kuntosalihrjoitteet. Tuttu kuntosaliyrittäjä torppasi kyllä väitteen, mutta minä aloin tanssia iltaisin. Seuraavana aamuna jäykkyys oli vähäisempää kuin yleensä. Ja tanssi on kivaa...
Aloittaja mainitsi marjastastuksen. Itse en laskisi paljon sen varaan. Mustikassa kyykin aika paljon samoilla mättäillä, mutta ulkoiltua tulee, joten odotan mustikka-aikaa innolla ja toivon, että selkä kestää kyykkimisen ja paikallaan olon.
Syksyn tullen otan todennäköisesti agendalle uinnin/vesijuoksun. Ai niin. Ja kotona on muiden välineiden lisäksi juoksumatto... Juoksijoita ei kyllä ole isommin näkynyt..))
Hyviä ovat harrastuksesi. Paritanssia olen harrastanut ja siinä keskustellen voi innostaa ja rohkaista toisiaan.
Pääasiassa koiran puoliväkisin perässään vetämänä. Onneksi sekin on laiskahko liikkumaan näin kesälämpimillä;) No, viileämmillä keleillä sitten voidaan tehdä puolentoista tunninkin lenkkejä.
Ja tuleehan tuota hyötyliikuntaakin väkisin jonnin verran. Onneksi tänä kesänä toistaiseksi ei ole tarvinnut montaa kertaa ruohonleikkuria työnnellä, "kiitos" kuivan alkukesän;) Nyt olisi hyvää hyötyliikuntaa tiedossa, kun pitäisi kaivaa 30 metriä kaapeliojaa uudelle porakaivolle;( Vai vuokraisinko sittenkin minikaivurin.
Kun on minikaivuri keksitty, vuokraa se. Muu hyötyliikunta on hyvä.
Kaiveluhommissa hikistyt ja niin on paarmat ja muut ölliäiset kimpussa.
Nuorna tyttönä olin joskus risusavotoissa (thanks to daddy). Ihan paukamilla ja se ininä ja pörinä.
En tiedä, mikä sisutesti se olikaan. AinKin muistaa. Ja oli tätä huh hellettä.
Hikistymisestä paranee viimeistään saunassa ja paarmojen puremat kutisee korkeintaan pari päivää. Mutta... on se tuo savinen maa vaan niin pirun sitkeää. Saisi samalla vähän "leikkiä", jos ottaisi sen koneen, miehet kun kuulemma tahtoo olla ikuisia pikkupoikia. Ja samalla tulisi kaapelioja liiterille ja kasvihuoneellekkin.
Olisit sanonut isukille, ettei ole tyttöjen hommaa, ainakaan niillä keleillä.
Eihän sisu-Suomi-sauna -tytär periksi anna.
Dokumenttejä on: Kontiot, verkkarit, flanellipaita ja lierihuopahattu ja joku hervoton karahka.
En kehtaa kertoa lajeja. Minulla on kaksi erittäin alaikäistä personal treineriä ja liikunnan lajit kirjavat.
Marjastan ja sienestän.
Minä tykkäsin aiemmin rullaluistelusta, sauvakävelystä. Pumppu alkoi laittaa hanttiin. Piti vaihtaa vesijumppaan. Kävelylenkit koiran kanssa IN.
En ikuna uskaltaisi rulliksille.
Jonkun pitäisi tökätä liikkeelle: jalat harallaan, polvet notkuen, kädet siipinä ja meitsi treffaisi kohtalonsa jonkin alikulkutunnelin seinästä.
Jos kompuroin pyörällä, miksen rullaluistimilla.
Mutta nuorempana olisin ollut hurjapää.
Marjoja pitää ainakin yrittää kerätä. Lakkoja on vähänlaisesti, mustikkaa on enemmän Saa nähdä, milloin ehtii, tämä päivä meni kaasunpoljennassa,, ja dieseliä paloi liki 200 litraa, niin se menee huominenkin, ja vielä ylihuominen, jos sitten vaikka.
Minulla ei ole "kunnon" ihmisten liikuntamuotoja, ei minulla ole edes verryttelyhosuja, eikä lenkkikenkiä.
Ainut liikkumisenilo lienee, että pääsee metsässä ojan yli hyppäämällä, on sekin jotain, surkeaa, jos joutuu pohjan kautta konttaamaan.
Tulisi vadelmia, niitä on mukava kerätä, ei tarvitse kumarassa nokkia. Vadelmienkeruussa minä olen nopea, minulla on isot kourat ja nopeat sormet. Niillä kn minä rapsuttelen vadelmia kouran täyteen, ja kippaan astiaan, niin se on puoli litraa ja kerta.
Helsingin seudulla vadelmat ovat kypsyneet. Ovat suuria ja paljon. Kastelin puskia kuivana toukokuuna.
Kesällä kävellen ja pyörällä ja talvella kävellen muuhun ei köyhällä ole varaa....marjat ja sienet jää metsään kun ketään ei kiinnosta lähteä kaveriksi ja turvaksi ettei eksyisi.....joskus yrittänyt kaveria em harrastuksiin etsiä mutta tuloksetta, ainoat vastaukset tuli mulkkuaan tyrkyttäviltä varatuilta ukoilta
Aloittajan mainitsemasta juoksumatosta on kerrottava, että olen kokeillut.
Jotenkin koordinointikyky on koetuksella. Ehkä taustalla pitäisi soida jokin marssi.
Omasta liikehdinnästäni tuli jotenkin kulmikasta eikä se ollut synkassa vauhdin kanssa. Sitten kun yritin säätää, hyvä kun en singahtanut matolta ulos kinkkeliskonkkelis. Jos on tasamaan tallaaja niin on.
Kuntosalilla kävin joskus työpaikalla, muttamjok'ikinen kerta tuli flunssa, siis kolmasti. Liekko jotkut räkänokat käyneet ja kaikissa kahvoissa on ollut pöpöliinejä.
Kas, kun kukaan ei tutki eri kuntosalien bakteeri- tai viiruskantoja.
Tavallinen metsä polku on hyvä kuntoilijalle. Siinä näkee vaihtuvia maisemia ja metsässä kulkien saa raitista ilmaa. Jutellessa mieli piristyy. Kulkunsa voi suunnitella lähi ostarille. Juoda kahvit ja palata sopivalla nopeudella.
Heh heh.
Te p"skat juuri ja juuri jaksatte raahata raihnaisen kehonne lähikuppilaan siideriä lipittämään.
Muka metsäpolulla.
Sallikaa minun nauraa.
Perillisenne odottaa vesi kielellä, että pääsee omaisuuttanne tuhlaamaan.
Hyi mitä p"skoja tyyppejä.
Sori vaan.
Jos itse et jaksa eihän se tarkoita, etteivätkö muut jaksa.
Kerro kenen kanssa käyt, sellainen olet. Siis jos itse pyörit keppana ympyröissä niin pyöri.
Metsäpolulle pääsee helposti, jos se on lähellä.
Ja siideriä = hiiren pissa, ei kiitos.
Mitä perilliset miettivät, sehän on heidän asiansa eli en kanna tuollaisesta vastuuta.
Sinulla taitaa olla tosi kurja olla. Yritä löytää keskustelukaveri.
Olet kärsinyt ja kaivelet kakka kasaasi toisten riemuksi. Ota elämä haltuusi nauttien siitä. Sitten kerrot toisillekin iloisista kokemuksista.
Metsäpolku, mieluiten joenrantaa on minunkin suosikkini. Sisätiloissa on kuntopyörä, soutuaparaatti ja nostelen pikkuisen painoja ettei käsivoimat katoaisi. Pikkuisen lihaskuntojumppaa ja nivelten avausta aamuisin että saa kropan käyntiin. Sellasta paksua kumiletkua jossa on mistä ottaa kiinni venyttelen eri tavalla ohjelman mukaan. Ajoittain. Juuri nyt on niin kuumaa että ei kauheesti halua edes tehdä mitään.
Olen samaa mieltä. Kuumalla ilmalla liika rehkiminen saattaa olla terveydelle vaarallista. Hitaasti hyvä tulee.
Hyötyä ja huolta.
Varasin huomiseksi klo 8.50:ksi Terveystalolta ajan verikokeeseen jossa määritetään vapaa testosteroni ja kortisoli.
Oloni on ollut viime aikoina jotenkin nahkea.
S-Testoni on hyvässä tasossa mutta vapaan tasoa en tiedä ja kortisoli kertonee pitäisikö minun keventää tahtia.
Julkinen sektori suhtautuu nihkeästi tämän ikäisen kiinnostukseen omasta olotilastaan vaikka luulisi asian olevan päin vastoin.