maatilaan ja sen tupaan jota yhteisenä lomapaikkana pidetään, leski asuu muualla, niin kuka maksaa lomatuvan kunnostuksen, mikä nyt pitäs tehdä?
Voiko maatilaa ja lomatupaa ositta jakamattomassa kuolinpesässä kun leskellä hallintaoikeus?
Voiko maatilaa ja lomatupaa ositta jakamattomassa kuolinpesässä kun leskellä hallintaoikeus?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voi jos se loukkaa jonkun rintaperillisen lakiosuutta ja sitä lakiosuutta on vaadittu.
siis että mitä?
Hallintaoikeuden haltija on vastuussa ns. juoksevista ja ylläpitokuluista, esim. sähkö, vesi, pienet kunnostukset. Jos tehdään remonttia (joka myös nostaa kiinteistön arvoa) tai isompia kunnostuksia, silloin omistajat maksavat ne.
Jos toisella kysymyksellä tarkoitit ositusta ja/tai perinnöjakoa, kyllä senkin voi tehdä, mutta lesken hallintaoikeus pysyy, ellei hän siitä itse halua luopua.
"Jos toisella kysymyksellä tarkoitit ositusta ja/tai perinnöjakoa, kyllä senkin voi tehdä, mutta lesken hallintaoikeus pysyy,"
Mitä se kätännössä merkitsee?
Kiitos!!
Mielenkiintonen kysymys, kuka osaisi vastata oikein?
Meillä oli tapaus jossa leskellä niin ikään hallintaoikeus testamentin nojalla.
No aluksi tosiaan vaadittiin lakiosat (tai vaadin lasteni puolesta).
Lisäksi vaadin pesän jakoa, perustelu oli se ettei lesi ymmärtänyt mikä on hänen ja mikä pesän omaisuutta.
Rahavaroista oli jo jakohetkellä reilu 100 000€ karkuteillä ja ne saatiin takaisin pesään.
Jako katkaisi leskeltä mahdollisuudet sorkkia mitään pesässä.
Tosin hänelle säilyi hallintaoikeus, eli oikeus tuottoon.
Onneksi leski halusi ostaa kiinteistöt itselleen joten niistä päästiin eroon kätevästi.
Ongelmiahan ei synny jos leski ymmärtää hallinnan oikeudet ja velvollisuudet.
Meidän tapauksessa leski ajatteli että hänellä on käyttöoikeus rahavaroihin, eli saa käyttää rahaa kuin omaansa.
Ideahan on kuitenkin se että pääoma tulee pysyä koskemattomana.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen, jako voidaan tehdä ihan normaalisti mutta on huomioitava hallintaoikeus.
Perintöä ei voi myydä, eikä hävittää, panttauksesta en ole varma, ilman haltijan suostumusta.
Jaa jaa, vai jää leskelle JAOSTA huolimatta HALLINTAOIKEUS jaettuun omaisuuteen.
Just just ja käki kukkuu talvisin.
Kaiken moisia vastauksia saakin lukea.
Lesken hallintaoikeus lakkaa jaon kohteena ja jaetun omaisuuden osalta, A) koska kun jakoa vaaditaan, niin tällöin suoritetaan ositus edesmenneen ja lesken yhteisestä omaisuudesta ja tällöin osituksessa siirtyy puolet omaisuudesta lesken NIMIIN ja leski voi kieltäytyä tasingon antamisesta jos lesken omaisuusosuus on suurempi, mutta jos pienempi, niin voi vaatia tasinkoa.
Ainoa asia joka jää lesken hallittavaksi, jollei hänen omaisuuteen sisälly kodiksi sopivaa asuntoa, on heidän yhteisenä kotinaan pidetty asunto, NIIN ON AINOA mikä jää lesken hallintaan jaosta huolimatta, sekin otetaan huomioon kyllä jaossa, mutta se jää hänen hallintaan ns. jakamattomana, eli sitä ei voida myydä tai muutakaan, kuin ainoastaan jos pesässä on velkaa jonka takia tuokin asunto pitää myydä tai jos leski omalta osaltaan suostuu myyntiin, niin siinäkin tapauksessa asuntoa kohtaan jää ns. rasite, niin tällöin siirtyy pesän osakkaille eli perillisille vastata asunnon hankkimisesta leskelle.
Eli jako. osittainen tai kokonaisjako voidaan suorittaa
Ihme mekkala kirjoituksesta.
En tiedä tekikö meidän tapauksessa pesänselvittäjä / jakaja virheen, ja tekikö myös käräjäoikeus virheen kun piti pesänselvittäjän päätöksen voimassa.
Pesä ositettiin ja lakiosat maksettiin sekä pesän kaikki varallisuus jaettiin jakokirjalla jonka lisäksi leski osti kiinteistöosuudet.
Tosin jäljelle jäi pörssiosakkeita ja rahaa.
Pörssiosakkeet jaettiin fyysisesti, eli lapseni on merkitty arvopaperirekisteriin osakkeiden omistajiksi ja heillä on osakkeisiin täydet omistajien oikeudet (esim. oikeus merkitä osakeanteja). Tiedän tämän kun he merkitsivät omistajille suunnattua osakeantia.
Anteeksi vain jos tämä prosessi on nyt teidän mielestä mennyt väärin mutta oikeassa elämässä tämä on tapahtunut.
Leskellä edelleen testamentin nojalla hallintaoikeus mutta ei omistusoikeutta.
Lesken hallintaoikeus lakkaa jaon kohteena ja jaetun omaisuuden osalta, A) koska kun jakoa vaaditaan, niin tällöin suoritetaan ositus edesmenneen ja lesken yhteisestä omaisuudesta ja tällöin osituksessa siirtyy puolet omaisuudesta lesken NIMIIN ja leski voi kieltäytyä tasingon antamisesta jos lesken omaisuusosuus on suurempi, mutta jos pienempi, niin voi vaatia tasinkoa.
edelleen ositus ei ole pakollinen jos perilliset ja leski näin päättävät.
Voe hyvvee päevee ja hyssyttele sie vua.
Jos ja kun JOKU VAATII JAKOA, ON OSITUS TÄLLÖIN PAKOLLINEN, vai mitenkö ajattelit erottaa lesken ja edesmenneen omaisuuslajit ja arvot toisistaan, perukirjassahan ne kyllä jo tavallaan "ositetaan", muttei täydellisesti kuin vaan puolet ja puolet, jollei ole avioehtoa ja joka taas antaa siihen puuttuvan kätensä..
Osaathan lukea ja ymm'rr't likemasi, jos taas et, on turhaa helmiä heitellä: "18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.
2 §
Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi.
Osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi; haastattakoon kuitenkin muut osakkaat asiassa kuultaviksi. Hänellä on oikeus saada pesästä korvaus kuluistaan, mikäli oikeudenkäynnillä pesään saadut varat tähän riittävät tai se muutoin harkitaan kohtuulliseksi.
23 luku
Perinnönjaosta
1 §
Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.
Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus. JOS VAINAJA OLI NAIMISISSA, O N ENNEN PERINNONJAKOA TOIMITETTAVA OMAISUUDEN O S I T U S.
2 §
Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon.
Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon.
Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.
24 luku
Sopimukseen perustuvasta kuolinpesän yhteishallinnosta
1 §
Jos osakkaat ovat tehneet sopimuksen siitä, että pesä on osakasten yhteiseksi eduksi jäävä jakamatta toistaiseksi tai määräajaksi, on pesän hallinnosta ja edustamisesta, jollei sopimuksesta muuta johdu, voimassa mitä 18 luvun 2 §:ssä on sanottu.
Sopimusta yhteishallinnosta älköön tehtäkö, jos pesä on pesänselvittäjän hallittavana tai jos pesää hallitsee testamentin toimeenpanija, jolla testamentin mukaan ei ole oikeutta suostua sopimukseen.
2 §
Mikäli pesän omaisuuden tuottoa ei ole käytettävä yhteisen talouden kustannuksiin tai muutoin yhteiseen lukuun, on kullakin osakkaalla oikeus jokaisen kalenterivuoden päätyttyä vaatia tuoton säästö jaettavaksi."
KORJAUS: "Osaathan lukea ja ymmärrät lukemasi"