Nyt on kahdella autolautalla pärjätty aivan hyvin. Eihän Hailuodosta tule koskaan pääkaupunkiseudun kaltaista väestökeskittymää. Tuntuu jotenkin turhalta rakentaa sinne kymmenien miljoonien eurojen arvoinen pengersilta. Kenen idea tämä pöhkö siltaviritelmä oikein on? Lautat riittäisivät varmasti logistiikan hoitoon tulevaisuudessakin.
Mitä järkeä Hailuodon sillassa?
turha-silta
39416
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Sen VM:ssä, joka maksaa joka firmalle Hailuodolla syrjäseututukiaisia.
Yhtä järkevää olisi tehdä silta Tukholman ja Riian välille. Sitäkin väliä seilaa parhaillaan kaksi lossia.
Valtio ei maksa sille tavarakuljetuksille tukia.
Lisäksi Suomi ei ole osallisena Tukholman ja Riian välisessä liikenteessä.
Katsoisit edes karttaa!
Hailuotoon ja sieltä kuskattavat tavarat eivät montaa TEU:ta tarvitse. Tukholman ja Riian välillä kulkee tuhansia kertoja enemmän rahtia. Siksi Tukholma–Riika-silta olisi paljon hyödyllisempi. Ja sitäpaitsi suomalaisten veronmaksajien ei tarvitsisi edes osallistua ko. sillan rakennuskuluihin, kuten uhkaa käydä Hailuodon sillan kanssa.
Koetas ymmärtää lukemasi!
En puhunut sanaakaan mistään tavaran kuljetuksesta. "joka maksaa joka firmalle Hailuodolla syrjäseututukiaisia." Siis tukiin riittää, että siellä lauttamatkan takana on firma, joka tuottaa jotain. Vaikkapa vain nettipalveluita.
Tuskin Suomi maksaa mitään Ruotsin ja Latvian väliselle yhteydelle. Mutta Suomen sisäiset kulkuyhteydet kuuluvat Suomen valtion budjettiin.
Paljonko muuten Hailuotolaisia lohduttaisi se, että jossain muualla on joku silta? Eivät saaneet mitään hyötyä Juutinraumankaan sillasta.
Suurin osa maailman silloista on täysin tarpeettomia suurimmalle osalle maailman ihmisistä.
Jos jotain hyödyllistä halutaan Suomeen tehdä, niin se on Vantaan ja Tallinnan välinen rautatietunneli, johon asennetaan tuplakiskotus; toiset standardille raideleveydelle (4 jalkaa 8 1⁄2 tuumaa), ja toiset joko Suomen (5 jalkaa) tai Viron (4 jalkaa 11 27⁄32 tuumaa) leveydelle.
Tosin pikku korjauksella: Suomessa ja Virossa on sama raideleveys. Vanhaa Venäjän peruja.
Kannattaisikohan sinun ensin ottaa selvää, mistä puhut. Ja olla sittenkin ihan hiljaa.
Älä yritä opettaa, kun et kerran asiasta tiedä. Suomen raideleveys on leveämpi kuin Virossa. Tarkat leveydet ovat edellisessä viestissä.
Venäjällä rautateillä arveltiin olevan sotilaallista merkitystä, minkä vuoksi ei haluttu käyttää kansainväliseksi muodostuvaa brittiläistä standardiraideleveyttä.lähde? Yhdysvaltalainen sotilasinsinööri George Washington Whistler (Fort Wayne Indiana 1800 – Pietari 1849) palkattiin rakennuttamaan Moskovan ja Pietarin välistä rautatietä, jonka leveydeksi tuli Yhdysvaltain etelävaltiolaiset viisi jalkaa. Näin tämä ”venäläisenä raideleveytenä” pidetty leveys tuli voimaan koko rataverkolla koskien myös Viroa, Liettuaa, Latviaa, Suomea, Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Mongoliaa.
Mitä nuo jalat ja tuumat ovat?
Ollaanko tuumaamassa jalat ristissä?
Meillä käytössä SI-mittajärjestemä.
Ei ole Virossa raideleveys viisi jalkaa. Suomessa on.
1900-luvun loppupuolella Neuvostoliitto standardoi raideleveytensä tasasenteille 1520 milliin. Muutos tietenkin tehtiin vähitellen muiden remonttien ohessa ja lieneekö valmis vieläkään. Viro joutui tähän muutokseen mukaan, mutta Suomi ei ja siksi meillä on edelleen käytössä alkuperäinen viisi jalkaa eli 1524 mm.
Taisi kuitenkin olla 1950-luvulla tuo standardointi. Eipä silti, onhan tuo 1900-luvun loppupuolta.
"Viron (4 jalkaa 11 27⁄32 tuumaa) "
Virossa raideleveys on 1520 mm. Ei sitä ole määritelty ensin jalkoina ja tuumina ja tuuman osina.
Raideleveydet ilmoitetaan historiallisista syistä jalkoina ja tuumina. Ei ole sattumaa, että Suomessakin raideleveys on tasan viisi jalkaa.
Lentoliikenteessäkin käytetään jalkoja, ja vesiliikenteessäkin nopeuden yksikkö on solmu. Yksinkertaiselle asia voi tuntua monimutkaiselta, mutta ihan samanlaisia mittayksiköitä ne ovat kuin muutkin. Yksi jalka on tusinan verran tuumia.
Joka tapauksessa Viron raideleveys on kapeampi kuin Suomen. Joku väitti aiemmin että se olisi sama, vaikka asia ei tosiaankaan niin ole.
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ei ole samalla kannalla.
Virolla sama raideleys kuin Venäjällä ja Suomella sama kuin Venäjällä.
Et ole kyennyt esittämään ainuttakaan lähdeviittausta väitteesi tueksi. Hankalaakin se olisi, kun oman pään oksennusta ei millään saa viitteeksi.
"Virolla sama raideleys kuin Venäjällä ja Suomella sama kuin Venäjällä."
Ei ole, kuten tuossa ylempänä on jo moneen kertaan väännetty sinulle ratakiskosta.
On pärjätty, mutta ei tämä olekaan ruuhkakysymys. Ei se lautoilla ajaminenkaan nimittäin ilmaista ole. Silta maksaa 70 miljoonaa kerralla, mutta lauttakyyti noin 7 miljoonaa joka vuosi.
Liikenneviraston laskelmat näyttävät pengertien ja siltojen rakentamiselle sadan miljoonan euron säästöä 30 vuoden ajalta, ja samalla palvelu paranee olennaisesti. Hyvää bisnestä siis. Itse asiassa aika harvoin parempi tie tulee näin selkeästi halvemmaksi kuin huonompi.
Ei pengertien ja siltojen ylläpitokaan ole ilmaista niiden valmistumisen jälkeen. Hailuodon väkimäärällä (noin 1000 asukasta) ei ole mitään järkeä toteuttaa tuon kokoluokan infraprojektia.
Kahdella autolautallako?
... ja kyllä se silta tulee edullisemmaksi pitkällä tähtäimellä verrattuna nykyisiin MAANTIELAUTTOIHIN,
onhan noita maantielauttoja ja losseja muuallakin korvattu silloilla!
Vai että maantielauttoja. Maanteitäkö niillä kuljetetaan? Kuinka pitkä tienpätkä mahtuu kerralla kyytiin?
Autolautoissa on hieman enemmän palveluja, tuo on hyvä muistaa provoilessasikin,
näsäviisasta esittäen, kun kyvyt keskusteluissa ei enempiin riitä
En ole kuullut koskaan mistään maantielautasta, koska se on jo sanana täysin typerä. Mieti itse sitä hieman. Kyllähän termin pitää edes jollain tavalla kuvata varsinaista asiaa. Maantielautta ei tuo mieleen mitään muuta kuin lautan, jolla kuljetetaan maanteitä. Samalla tavalla kuin autolautalla autoja, tai matkustaja-autolautalla matkustajia ja autoja.
Pienet autolautat vailla palveluja ovat losseja. Usein niissä on myös vaijeri. Onhan ollut jopa kapulalosseja, joissa lossinhoitaja ja matkustajat saivat lossin siirtymään vetämällä kapuloista.
Se että sinä et ole kuullut maantielautasta ei yllätä ketään:)))
http://saaristo.ts.fi/jutut/uusi-maantielautta-viitta-vaille-valmis-katso-kuvat/
Eipä yllätys että joku turkulainen on keksinyt täysin kelvottoman sanan lossille. Vai että maantielautta. Kuljetetaanko siinä yksi pitkä maantien pätkä, vai useita lyhyempiä? Kuinka lastaus tapahtuu? Missä näitä tienpätkiä käytetään?
Ely-keskus ei ole samoilla linjoilla kanssasi
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/maantielauttaliikenne
Ei ole Turun Sanomien toimittajan keksintö vaan ihan virallisessa käytössä oleva sana. https://www.ely-keskus.fi/web/ely/maantielauttaliikenne
Lakiteksti löytyy täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060020
Lossi ja maantielautta eivät myöskään välttämättä ole sama asia. Ero selviää täältä: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Lautat,_lossit_ja_lautta-alukset
Ely-keskuksessa on otettu liikaa Elyseetä, kun on mietitty täysin turhaa sanaa pienelle autolautalle. Pitää olla jotain vikaa pääkopassa, jos kuvittelee lautalla kuljetettavan maanteitä.
Lossi ja autolautta kuvaavat parhaiten aluksia, joilla kuljetetaan autoja vesillä. Sisävesillä käytetään pääsääntöisesti vaijerilla varmistettuja losseja. Autolauttoja sisävesillä tuskin enää montaakaan, kun M/S Pielinenkin lopetti liikennöintinsä.
Hailuodon liikennettä hoitavat lautta-alukset L/A Meriluoto ja L/A Merisilta.
"En ole kuullut koskaan mistään maantielautasta"
et ehdi raivoamiseltasi kuulemaan mitään oleellista tai mitään joka ei olisi mielikuvituksesi tuotosta, luetun ymmärryskään ei liene olevan vahvoja puoliasi
Heh, siinäpähän raivoat. Ei tuollaista idioottimaista termiä käytä kukaan täysijärkinen. Finnferries kutsuu itse niitä lautta-aluksiksi, joka sentään jollain tavalla kuvaa kulkuneuvoa. Autolautta on kuitenkin paras, koska autojahan niillä pääsääntöisesti siirretään, maanteitä ei koskaan.
Lauttapaikat ja aikataulut | Finferries
https://www.finferries.fi/lauttaliikenne/lauttapaikat-ja-aikataulut.html
Koko Suomen maantielautta- ja yhteysalusliikenteen aikataulupalvelu: lautta.net · Saaristoliikenteen aikatauluneuvonta: 358 400 117 123, [email protected]
Elektra korvaa Sternan. Noin kolmanneksen suurempi.
http://saaristo.ts.fi/jutut/uusi-maantielautta-viitta-vaille-valmis-katso-kuvat/
Finnferriesin ohjeet:
Ohjeet matkustajalle – jotta matkustaminen olisi turvallista
Lauttarannassa
Hiljennä autosi vauhtia ajoissa ennen lauttarantaa.
Lauttarantaan saapuessasi aja oikeanpuolimmaiselle kaistalle.
Pysähtyessäsi jonon päähän pysäytä tien oikeaan reunaan, jotta etuajo-oikeutetut ajoneuvot voivat turvallisesti ohittaa jonon.
Vältä joutokäyntiä ja sammuta ajovalot, jottet pimeällä häikäise maantielautan kuljettajaa.
Moottoripyöräilijät eivät saa ohittaa lauttarannan jonoa ilman Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämää etuajo-oikeutta.
Kuljettajan on pyydettäessä kerrottava ajoneuvon akseli-, teli- ja kokonaispaino sekä lastin sisältö. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta on kerrottava lauttahenkilöstölle ennen lautalle ajoa.
Matkailuajoneuvossa sulje kaasupullojen pääventtiilit ennen maantielautalle ajoa.
Jos kuljetat rekkaa niin tarkista aina painorajoitus etukäteen lauttapaikan sivuilta tai soita lautalle.
Maantielautalla
Lautalle ja siltä pois saa ajaa vasta, kun se valoilla osoitetaan ja puomit ovat ylhäällä tai ajolupa on saatu lauttahenkilöstöltä.
Maantielautalle ajetaan ensin oikeanpuoleiselle, sitten vasemmalle kaistalle tai kuten henkilökunta tai liikennevalot opastavat. Keskelle lauttaa ajavat raskaat ajoneuvot.
Varmista, että ajoneuvosta pääsee poistumaan, ainakin toiselta sivulta.
Lukitse käsijarru, sammuta ajovalot ja pysäytä moottori. Poistuthan ajoneuvosta vasta kun lautta on liikkeellä.
Moottoripyörien ja muiden kaksipyöräisten ajoneuvojen kuljettajien täytyy huolehtia ajoneuvojensa pystyssä pysymisestä koko matkan ajan.
Maantielautalta ajetaan pääsääntöisesti pois samassa järjestyksessä kuin sinne on tultu. Poistua saa vasta kun punainen valo on sammutettu ja puomi nostettu ylös tai henkilökunta antaa luvan.
Tupakointi on kielletty koko lautalla, myös ajoneuvoissa.
Kaasupullojen pääventtiilit esim. matkailuajoneuvoissa tulee olla suljettuina koko matkan ajan.
Varmista, ettei ajoneuvostasi vuoda polttoainetta maantielautan kannelle.
Hätätilanteessa maantielautta pyritään aina ajamaan lähimpään rantaan jonne matkustajat evakuoidaan.
Mikäli hätätilanne edellyttää, pukeudutaan pelastusliiviin. Pelastusliivit sijaitsevat autokannen välittömässä läheisyydessä.
Hätätilanteissa toimi henkilökunnan ohjeiden mukaan.
Vaarallisten aineitten kuljettamisessa noudatetaan viranomaisten määräyksiä
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen maantielautoista löydät täältä »
Kulkujärjestys lautoille
Etuajo-oikeuskaistan käyttöön oikeutetut
1) Tieliikennelain perusteella hälytysajoneuvot ja poliisin, tullin sekä rajavartiolaitoksen virkatehtävässä olevat ajoneuvot
2) Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen perusteella sairasta hoitoon kuljettava tai sairasta hoitoon kuljetettavaksi noutava ajoneuvo; kiireellisellä matkalla oleva lääkäri; eläinlääkäri tai muuta sairaanhoito- tai pelastustehtävissä olevaa henkilöä kuljettava ajoneuvo; luvallinen eläinkuljetusajoneuvo; luvanvaraisessa henkilöliikenteessä käytettävä ajoneuvo (taksit ja bussit); kiireellistä tien kunnossapitotehtävää suorittava ajoneuvo sekä mopot
3) Kaikki, joille ELY-keskus on myöntänyt etuajo-oikeuden ja joiden etuajo-oikeus on asianmukaisesti voimassa ja kyseinen matka etuajo-oikeuden piirissä. Katso ELY -keskuksen etuajo-oikeuksien myöntämisperusteet.
ELY-keskuksen myöntämä etuajo-oikeus ei anna oikeutta ohittaa muita etuajo-oikeutettuja. Etuajo-oikeus osoitetaan etuajo-oikeuskylteillä.
Muut tienkäyttäjät lastataan lauttaan lähtökohtaisesti saapumisjärjestyksessä. Lautta-aluksen päälliköllä on kuitenkin oikeus poiketa saapumisjärjestyksestä, jos lautan kansitila, kantavuus tai sääolosuhteet eivät salli vuorossa olevan auton kuljetettavaksi ottamista. Etuajo-oikeus ei koske lautasta poistumista.
...
https://www.finferries.fi/lauttaliikenne/ohjeet.html
Se järki, että epäluotettavasta meriyhteydestä päästään varmaan maayhteyteen.
Kuinka epäluotettava tuo yhteys on ollut? Onko ollut useinkin molemmat laivat pois käytöstä, tai sitten sääolosuhteet estäneet niiden käytön? Muistaakseni esimerkiksi Raippaluodon silta on ollut joskus myrskyn vuoksi suljettuna. Pelkkä siltavaihtoehtokaan ei saa meren ylityksen onnistumista täysin varmaksi. Pitkä pengertie juoksettuu takuulla talvisin usein umpeen, jolloin saaren asukkaat jäävät mottiin.
Onkos sulla alzheimer? Kun yksi asia on päähän iskostunut, kaikki pään sisällä on sitä.
lautoille ovat niin kalliit, että n. kymmenessä
vuodessa maksavat sillat ja pengertiet.
Lautalle täytyy olla väylä jota ajaa.
siitä huolimatta se voi ajaa matalikolle.
Meri väistyy hiljalleen ja ruopata täytyy
useammin.
Väylä on jo olemassa. Silta penkereineen maksaa noin 74 miljoonaa. Päälle tulee vuotuiset ylläpitokulut. Nykyisten lauttojen kulut ovat 6 miljoonaa vuodessa. Hailuodossa on vain 1000 asukasta. Ei ole mitään syytä tehdä noin kallista investointia, joka maksaa itsensä takaisin ehkä vasta 30 vuoden päästä. Voi olla ettei Hailuodossa ole enään senkään vertaa asukkaita.
Jos meri vetäytyy, niin joskus tulevaisuudessa ei tarvita erillistä pengertä ja siltaa. Asvaltti voidaan vetää suoraan vanhan merenpohjan päälle.
Se pitää autot veden päällä Hailuotoon ajettaessa.