Mietin miten keskustelun aloittaisin kun en halua kuullostaa katkeroituneelta tai kateelliselta kun en sitä ole..
Mutta luen ensimmäistä kertaa tätä palstaa ja näitä kirjoituksia. Ja on tosi hyvä että on tällanen paikka missä jakaa kokemuksia ja kysyä muiden mielipiteitä...Mutta tuli samalla aika haikea olo tai miten sen nyt selittäis..
Meillä erosta on jo useampi vuosi aikaa ja omani, sekä lasten elämä ja arki on ihan kivalla mallilla. Mutta ne maksut, meinasin pökertyä kun luin summia mitä "pitäisi vaatia" jonkun mielestä esim 1500€ tienaavalta etäisältä..??!! Nälkä ilmeisesti kasvaa syödessä tai jotai, emmä tiä, mut ite oon saanu ne sossun 118/lapsi, muusta turha haaveillakkaan. Isä on ihan hyvätuloinen, mutta yrittäjä, jolloin ne tulotiedot on helppo kiertää. Ikinä ei oo rahoja tähän huusholliin tullu, puhumattakaan mistään 'ylimääräsistä', vaate- tm hankinnoista! Tosin ei voi sinänsä 'normaali'tilanteisiin verrata, sillä hän ilmoittaa välillä jopa vaativansa MINUN maksamaan HÄNELLE että hän tapaa lapsia, sehän maksaa jos ne on viikonlopun siellä...
Monta kertaa tietysti huokaa, että oispa asiat meilläkin niin loistavasti, että ne toimisivat niinkun monella muulla näyttää toimivan, mutta samalla on oppinut asennoitumaan niin ettei välitä. Ja koittaa kerätä kaikki elämän ilot ja omat voimansa kasaan ja ennenkaikkea muistaa tehdä sellaisia asioita mistä itselle tulee hyvä olo. Tästä kaikesta sitten ammentaa niin paljon kun vaan voi antaakseen lapsilleen edelleen turvallisen onnellisen hyvän kodin niillä edellytyksillä kuin nyt on..
Eli tuntuu kohtalaisen pinnalliselta kun taistellaan ja väännetään siitä vaaditaanko 120 vai 140, ne on isoja summia, tiedän, mutta tuntuu itselle pikkuseikoilta sen rinnalla mitä muuta tässä on matkanvarrella saanut ja joutunut näkemään..
Eli muistakaa nauttia lapsistanne ja arvostaa myös sitä mitä teillä on, se ei suinkaan ole itsestäänselvää..!
Onnellisia, läpöisiä, aurinkoisia kevätpäiviä kaikille teille :)
Mutta luen ensimmäistä kertaa tätä palstaa ja näitä kirjoituksia. Ja on tosi hyvä että on tällanen paikka missä jakaa kokemuksia ja kysyä muiden mielipiteitä...Mutta tuli samalla aika haikea olo tai miten sen nyt selittäis..
Meillä erosta on jo useampi vuosi aikaa ja omani, sekä lasten elämä ja arki on ihan kivalla mallilla. Mutta ne maksut, meinasin pökertyä kun luin summia mitä "pitäisi vaatia" jonkun mielestä esim 1500€ tienaavalta etäisältä..??!! Nälkä ilmeisesti kasvaa syödessä tai jotai, emmä tiä, mut ite oon saanu ne sossun 118/lapsi, muusta turha haaveillakkaan. Isä on ihan hyvätuloinen, mutta yrittäjä, jolloin ne tulotiedot on helppo kiertää. Ikinä ei oo rahoja tähän huusholliin tullu, puhumattakaan mistään 'ylimääräsistä', vaate- tm hankinnoista! Tosin ei voi sinänsä 'normaali'tilanteisiin verrata, sillä hän ilmoittaa välillä jopa vaativansa MINUN maksamaan HÄNELLE että hän tapaa lapsia, sehän maksaa jos ne on viikonlopun siellä...
Monta kertaa tietysti huokaa, että oispa asiat meilläkin niin loistavasti, että ne toimisivat niinkun monella muulla näyttää toimivan, mutta samalla on oppinut asennoitumaan niin ettei välitä. Ja koittaa kerätä kaikki elämän ilot ja omat voimansa kasaan ja ennenkaikkea muistaa tehdä sellaisia asioita mistä itselle tulee hyvä olo. Tästä kaikesta sitten ammentaa niin paljon kun vaan voi antaakseen lapsilleen edelleen turvallisen onnellisen hyvän kodin niillä edellytyksillä kuin nyt on..
Eli tuntuu kohtalaisen pinnalliselta kun taistellaan ja väännetään siitä vaaditaanko 120 vai 140, ne on isoja summia, tiedän, mutta tuntuu itselle pikkuseikoilta sen rinnalla mitä muuta tässä on matkanvarrella saanut ja joutunut näkemään..
Eli muistakaa nauttia lapsistanne ja arvostaa myös sitä mitä teillä on, se ei suinkaan ole itsestäänselvää..!
Onnellisia, läpöisiä, aurinkoisia kevätpäiviä kaikille teille :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.