Ootteko huomanneet lapsenne oppivan koirilta "tapoja"? Meillä on nyt nuorimies keksinyt, että ruoka syödään lautaselta laittamalla suu sinne lautaselle, eli on tainnut seurata koirien ruokailua;) Samoin meillä muristaan välillä koirille, jos ne ovat tiellä ja onpa oman osansa murinasta saanut kaveritkin ulkona, eli murina kuuluu hyvin nopeesti, jos joku huutaa ym.
Jos koirilta on jäänyt lattialle kuivamuonaa, niin meillä se viedään juosten koiran suuhun, eikä muuten haittaa yhtään, vaikkei koiraa sitä kiinnostaisikaan syödä, se tungetaan sitten väkisin suuhun. Samoin jos joku meille tulee, niin kaikki kolme juoksevat jonossa eteiseen katsomaan. Toivottavasti vaan eivät kaikki ala yhdessä räksyttää ym, sitten ehkä tarvii tehdä jotain...
Onneksi on koirilla pitkä pinna ja korkea kipukynnys!
Jos koirilta on jäänyt lattialle kuivamuonaa, niin meillä se viedään juosten koiran suuhun, eikä muuten haittaa yhtään, vaikkei koiraa sitä kiinnostaisikaan syödä, se tungetaan sitten väkisin suuhun. Samoin jos joku meille tulee, niin kaikki kolme juoksevat jonossa eteiseen katsomaan. Toivottavasti vaan eivät kaikki ala yhdessä räksyttää ym, sitten ehkä tarvii tehdä jotain...
Onneksi on koirilla pitkä pinna ja korkea kipukynnys!
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutta silloin kun synnyin, oli perheessä collienarttu. Olin jo sitten konttausvaiheessa, kun narttu sai pennut...minä yhtenä pentuna laatikossa. Kun koira joi, join minä samasta kiposta ja samalla lailla kuin koirakin. Tuohon aikaan ei vielä ollut mitään kuivamuonia ja niinpä tämäkin sai sitten samaa kuin ihmiset. Koiralle kun laitettiin ruokakuppi lattialle, niin yhdessä siitä sitten söimme. Sanovat, että ekat sanani olisivat olleet Mojji ja äijä, joista aiempi on senaikainen oma väännökseni koiran kutsumanimestä ;=)
Onhan noita... Esimerkkinä esikoisemme ensimmäinen ns. tapa kommunikoida oli armoton läähättäminen =) Perheessämme oli tuolloin saksanpaimenkoiria. Kuopus taas, murisee ja haukkuu, yrittää syödä koirien ruoat yms. =))
Onhan ne onneksi oppineet puhumaankin ettei kovin koiramaisia lapsia ole kasvanut... =)
meilläkin lapset huolehtii, että koirat syövät kaikki. ja tuo haukkumisjuttu... meidän tyttö teki sitä silloin pienenä eli noin kaksi vuotiaana. eli haukkui koirien kanssa ovella kun vieraita tuli =) onneksi meni ohi kun kasvoi ja on nyt viisi vuotias, eikä enää hauku - onneksi =)
meillä myös maisteltu koiran ruokia ja läähätettykin on joskus.
kyllä elämä on ainakin mielenkiintoista lasten ja koirien kanssa =)
Meillä muksu oppi ensin haukkumaan ja murisemaan ja sitten vasta puhumaan. Edelleen vaikka ikää on jo yli 4 on ihan oma kieli koirien kanssa,jos tulee vaikka riitaa jostain lelusta,niin murisee koiralle,että älä ota.
Meillä on eteisessä iso vesikuppi koirille ja siitä piti pienempänä käydä latkimassa vettä samalla tavalla kun koirat. Kuivamuonaa on muksu syönyt varmaan säkillisen pienenä. Aina kun silmä vältti,niitä nappuloita oli suu täynnä. Väitti vaan että hyviä koirankeksejä,nykyisin onneksi syöttää enää koirille.
Koirien kanssa kun saa kasvaa,niin ihan luonnostaan muksu oppii lukemaan ja ymmärtämään sitä koiraa ja sen käyttäytymistä. Suhtautuminen eläimiin on ihan luonnollista,eikä meillä ainakaan missään vaiheessa oo tullu ees mieleen kiusata koiria.
Meillä siis ei omia kakaroita ole.. Hoitolapset ovat kyllä tehneet kaikkea, mitä koiratkin, suurinpiirtein.
Mutta on myös tapoja, joita koirat ovat omaksuneet lapsilta... Kiipeilyä jne.
Ja koirat yhtyvät naapurinlapsen itkuun, jne.
Mieteinkin, että tarviiko lapsen mennessä hoitoon ja kouluun pyytää, että laittavat sille ruokakipon sinne nurkkaan;) Hyvä kuulla, että se muuttuu koirasta ihmiseksi jossain vaiheessa!
Tänään taas nuorimies laitto koirille korvatippoja, kun on nyt kuukauden seurannut vierestä sitä touhua. Hiukan meen neiti ihmetti, miksi poika työntää sitä tippapulloo sen korviin, mutta ovat jo niin tottuneet pojan touhuihin, ettei viitsinyt ees pois lähteä.
Eilen löysin pojan koiran vierestä häkistä lepäilemästä, oli ilmeisesti tullut uni ja siinä koiran kainalossa ois ollut kiva nukkua... Usein laitankin koirien oven kiinni, jotta saavat olla rauhassa tolta vintiöltä!