Laittomat irtisanomiset

Oikeutta kirjoitti:

Tammikuussa 2017 koin laittoman irtisanomisen. Nimeltä mainitsematon työnantaja kutsuu huoneeseensa ja ilmoittaa kylmän viileesti, että irtisanoo minut tuotannollisita ja taloudellisista (TUTA) syistä. Liittoon kuulun ja liitto on ollut vailla näyttöä TUTA vaikeuksista entiseltä työnantajaltani. Työnantaja pakoilee minun liittoani. Ei vastaa mihinkää yhteydenottoihin. Nyt asia on edennyt lakimiehelle jota yritetään riitauttaa vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Itse olen jo kaiken vihan, epätoivon jälkeen oppinut elämään tilanteen kanssa. Hänen takiaan valvoin viikkoja ja mietin, että miten tulen taloudellisesti pärjäämään kun vakituiset tulot lähti alta. Haluaisin, että vielä jonainen päivänä hän kokee saman ahdingon. Menetin uskon kaikkeen. Tulevaisuuteen. Miksi panostaa tulevaisuuteen koska kaikki on katoavasita. Luoton ihmisiin ja ennenkaikkea luoton työnantajiin. Tunsin vihaa pitkää mutta se viha potki minua eteenpäin Koskaan en tule tätä vääryyttä unohtamaan mutta olen oppinut elämään sen kansa. Lopulta halusin uskoa, että vielä jossain on reilu työnantaja olemassa. Kouluttauduin uudestaan ja työllistyin. On vain oman hyvinvoinnin vuoksi annettava asian olla koska oikeutta en tunnu saavan. Lähinnä koen sääliä entistä työnantaajaani kohtaan. Niin raukkamaisen teon teki. Niin raukkamainen. Koin paljon työpaikkakiusaamista johon ei puututtu ja lopulta entinen esimies lattoi minut pihalla. Sairastuin myös syömishäiriöön työpaikkakiusaamisen vuoksi. Nt tosin terve. Ongelma niin sanotusti poistettu työpaikalta. Irtisanomis tilanne oli epätodellinen ja niin väärin. Minulle ei ollut annettu mitään tietoa etukäteen, että tulisin irtisanotuksi. Menin aamulla normaalisti töihin autuaan tietämättömänä siitä, että mitä tulee tapahtumaan. Työvelvoite päättyi saman tien ja vain kuukautta aijemmin entinen työnantaja oli palkannut vakituiseksi työntekijäksi kaksi uutta työntekijää. Toukokuussa 2018 palkkasi myös kaksi uutta työntekijää, että se siitä TUTA vaikeuksista. Kaikki täällä pienessä paikkakunnassa tietää, että mitä entinen työnajtana teki. Enkä välitä siitä piirun vertaa. Totuuden antakoon tulla ilmi. Minä en jaksa salailla enään mitään. Menetin uskon lopullisesti siihen, että Suomessa saisi oikeutta. Niin paljon olen vääryyttä kokenut elämässäni. Ensin sain kokea 9 vuotta koulukiusaamista ja olen todella pettynyt siihen, että koin sitä myös työelämässä. Nyt olen uudessa työssä 10 kuukautta jossa viihdyn. Työnikuva on sellainen, että saan olla yksin. Työ on itsenäistä. Ei siis enään seläntakana läyhääviä naisia.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä