Onkos teillä siellä Ruotsissa tarpeeksi

Ei me olla Ruotsissa.

taitavat palata suomeen vähin äänin, vaivihkaa, tellukkakin.
paloma jo lienee alivuokralaisena korppiksen tönön liiterissä.
ovat huomanneet lesken kirjoittelun myötä kuinka hyvät oltavat suomen palvelutaloissa on.

Paluumuuttajan kysymys on asiallinen ja koska se oli selkästi osoitettu meille Ruotsissa asuville suomalaisille jotka kirjoitamme tällä palstalla, Tellukka, minä, e.lä.mä , hytinäx plus ehkä puoli tusinaa muita joiden nimimerkit ei nyt tule heti mieleen niin en usko mitään sekaannusta tapahtuneen.
Suomenkielisestä vanhainhoidosta on ollut usein puhetta ja sille on kysyntää, kun ikääntyvä ruotsinsuomalainen väestö dementoituessaan unohtaa ne vähätkin kielitaidot mitä suomen tai meänkielen lisäksi heillä on. Tänne voisitte lähettää esim. lähihoitajiksi koulutettuja suomenkieltä opetelleita maahanmuuttajia joilla on positiivinen asenne ihmisläheiseen työhön ja hellät kädet ja hymy herkässä vanhuksillekin.
Asia tulee itsellenikin ajankohtaiseksi ikääntyessäni. Minä en tosin minnekään korppiksen liiteriin ole muuttamassa kun minulla on omakin liiteri. Mammallani oli paha muistisairaus viimeiset kymmenen vuotta ja kyllä siinä kielet menee sekaisin helpolla. Hänelle tehtiin yli kahdeksankymppisenä sydänleikkaus TAUS'issa ja kun hän heräsi nukutuksesta hän alkoi puhumaan englantia. Ei onneksi kuitenkaan "kielillä" ja sekin vaihe meni ohi kun hän tajusi että ei ollutkaan Floridassa. Olen informoinut jälkikasvua siitä mahdollisesti tulevat tarvitsemaan tulkkia kun käyvät katsomassa minua sitten dementiakodissa. Tai opetella suomea, toinen vaihtoehto.

Miksi Ruotsissa vanhuksia pitäisi palvella jollain ihmeen suomenkielellä, palvelevathan suomessakin suomea puhuvia vanhuksia sairaaloissa, vanhainkodeissa yms. yhä enemmän ja enemmän erityisen huonosti suomea osaavat henkilöt?

Mistähän näitä kummajaisia ( kielillä-pärjäten, ipip, muka-svärje-pätevä-hän: onko yksi ja sama) oikein sikiää...vai johtuuko tällainen sekoaminen ehkä helteestä?

Hyvin harvassa ovat täysin suomenkieliset vanhusten palvelukodit. Tukholman seudulla taitaa olla muutama yksityinen hoitolaitos. Liekö myös Göteborgissa ja Haparannallakin.
Niiden kuntien, jotka kuuluvat suomen kielen hallinto-alueeseen Ruotsissa, tulee järjestää suomenkielistä palvelua myös vanhuksille ja monet näistä kunnista ovatkin järjestäneet suomenkielistä hoitohenkilökuntaa.
Seuraavassa luetellaan eri hallintoalueisiin kuuluvat kunnat. Muut kunnat voivat tehdä hakemuksen hallintoalueeseen liittymisestä.
Suomen kielen hallintoalue
Borlänge, Borås, Botkyrka, Degerfors, Enköping, Eskilstuna, Fagersta, Finspång, Gislaved, Gävle, Göteborg, Hallstahammar, Haninge, Haaparanta, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Jällivaara, Järfälla, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Ludvika, Luleå, Malmö, Mariestad, Motala, Norrköping, Norrtälje, Nykvarn, Oxelösund, Pajala, Sandviken, Sigtuna, Skellefteå, Skinnskatteberg, Skövde, Smedjebacken, Solna, Sundbyberg, Sundsvall, Surahammar, Söderhamn, Södertälje, Tierp, Trelleborg, Trollhättan, Trosa, Tukholma, Uddevalla, Upplands-Bro, Upplands Väsby, Uppsala, Uumaja, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Örnsköldsvik, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_hallintoalue.
svt.se artikkelin mukaan helmikuun ensimmäisestä päivästä vuonna2018 lähtien suomen kielen hallintoalue kattaa 64 kuntaa. SR Sisuradion kartoituksen mukaan hallintoalue tavoittaa nyt 61 prosenttia Ruotsin suomalaistaustaisista asukkaista. SR Sisuradion laskelmien mukaan hallintoaluekunnissa asuu 441 297 Suomessa syntynyttä henkilöä, heidän lastaan ja lastenlastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa 61 prosenttia Ruotsin suomalaistaustaisista.
Hallintoalueella asuvilla on muun muassa oikeus asioida viranomaisten kanssa äidinkielellään sekä saada suomenkielistä vanhustenhoitoa ja esikouluopetusta.

Koska itse ei ole kiinnostunut RSKL (Ruotsinsuomalaisten keskusliiton) toiminnasta eikä aktiivisesti osallistu edes suomiseurojen toimintaan niin eipä näistä asioista tiedä sen kummempaa kuin mitä nettiin on julkistettu tietoja. Ja monet niistä tiedoista ovat jo vanhentuneita.
Suomen instituuti järjestää myös räätälöityjä täsmäkoulutuksia eri ammattiryhmille ja eri tarpeisiin, niin instituutissa kuin kunnissakin: hoitolan alkeissuomea ruotsinkielisille, suullista ja/tai kirjoitettua suomea sosiologeille, hoitoalan ja psykiatrian ammattilaisille, pedagogeille ja virkamiehille.
Saa kyllä hattua nostaa niille henkilöille jotka taistelevat byrokratiaa vastaan näissä kielikysymyksissä.

Suomenkieltä tarvitaan vain Suomessa.