testamentti

Testamentissa ei ole mitään erikoista. Jos tarkastellaan kysymystä siltä kannalta, että b:llä on rintaperillisiä (kuten KKO 2015:46 tapauksessa oli asianlaita), tulee täysin loogiseksi, miksi tällainen käyttöoikeustestamentti on laadittu.

Kun b olisi kuollut ensiksi, saisi hänen rintaperillisensä vähintään lakiosaoikeuden jäämistöön (niin vaatiessaan) lesken a käyttöoikeuden jäädessä rasittamaan puolta jäämistövaroista.

Testamentti laadittaessa on yksinkertaisuuden vuoksi määrätty vain tästä. Kun a kuolikin ensiksi, tuli a:n perillisille mieleen, että kenelle kuuluu omistusoikeus. Se on kuitenkin testamentin mukaan ollut selvä. Omistusoikeutta ei ole määrätty kenellekään, mikä on täysin lainmukainen mahdollisuus.

"a:n kuolinpesän osakas on vain b, jos testamentti on niin tulkittava, että a:n suvun perilliset eivät saa omistusoikeutta "

Ei noin, vaan leski b voisi saattaa voimaan omistusoikeuden jäämistöön jättämällä ottamatta testamenttia vastaan. Tällöin hän saisi omistusoikeuden lakimääräisen perillisasemansa vuoksi. Mikään pakko ei ole vedota käyttöoikeustestamenttiin, jollei niin halua tehdä.

selitys kirjoitti:

Testamentissa ei ole mitään erikoista. Jos tarkastellaan kysymystä siltä kannalta, että b:llä on rintaperillisiä (kuten KKO 2015:46 tapauksessa oli asianlaita), tulee täysin loogiseksi, miksi tällainen käyttöoikeustestamentti on laadittu.

Kun b olisi kuollut ensiksi, saisi hänen rintaperillisensä vähintään lakiosaoikeuden jäämistöön (niin vaatiessaan) lesken a käyttöoikeuden jäädessä rasittamaan puolta jäämistövaroista.

Testamentti laadittaessa on yksinkertaisuuden vuoksi määrätty vain tästä. Kun a kuolikin ensiksi, tuli a:n perillisille mieleen, että kenelle kuuluu omistusoikeus. Se on kuitenkin testamentin mukaan ollut selvä. Omistusoikeutta ei ole määrätty kenellekään, mikä on täysin lainmukainen mahdollisuus.

"a:n kuolinpesän osakas on vain b, jos testamentti on niin tulkittava, että a:n suvun perilliset eivät saa omistusoikeutta "

Ei noin, vaan leski b voisi saattaa voimaan omistusoikeuden jäämistöön jättämällä ottamatta testamenttia vastaan. Tällöin hän saisi omistusoikeuden lakimääräisen perillisasemansa vuoksi. Mikään pakko ei ole vedota käyttöoikeustestamenttiin, jollei niin halua tehdä.

Lue lisää

""a:n kuolinpesän osakas on vain b, jos testamentti on niin tulkittava, että a:n suvun perilliset eivät saa omistusoikeutta "

selitys:
Ei noin, vaan leski b voisi saattaa voimaan omistusoikeuden jäämistöön jättämällä ottamatta testamenttia vastaan. Tällöin hän saisi omistusoikeuden lakimääräisen perillisasemansa vuoksi. Mikään pakko ei ole vedota käyttöoikeustestamenttiin, jollei niin halua tehdä."

Mitä höpötystä!

Lesken PK 3 luvun mukaisella perimyksellä ei ole lakiosasuojaa. Jos siis a olisi testamentissaan määrännyt, että omistusoikeuden hänen jäämistöönsä b:n asemesta saavat a:n sukulaiset, näin olisi myös tapahtunut. Kun a on määrännyt, että leski b saa (vain) käyttöoikeuden a:n jäämistöön, b ei voi asemaansa parantaa testamentista luopumalla. Tällainen testamentti on kuitenkin tulkinnanvarainen: onko a tarkoittanut, (1) että omistusoikeuden - b:n käyttöoikeuden rasittamana - saavat hänen sukulaisensa vai (2) että jäämistö jää omistajatta b:n hallinnan ajaksi eli tämän kuolemaan asti?

Jos testamentti 2-kohdan tavalla tulkitaan, niin KUOLINPESÄN OSAKAS ON VAIN b, kuten kirjoitin. Jos taas 1-kohdan mukaan mentäisiin, a:n pesän osakkaita olisivat b ja a:n testamentinsaajat.

Eri asia on, että leskelle kuuluu aina yhteisessä asumiskäytössä olleen asunnon (tai muun jäämistöön kuuluvan leskelle sopivan asunnon) elinaikainen hallintoikeus testamentista riippumatta.

Sen, että omisajattoman tilan testamentti (johon ei liity perintöverovelvollisuutta) on mahdollinen tietyin ehdoin, nimenomaan minä olen tällä palstalla ensimmäisenä aikanaan tuonut esiin. (Sellainen kun on itsellänikin.) Tämän vahvistavat päätökset on sekä KHO:sta että (myöhemmin) KKO:sta.

Nolo123 kirjoitti:

""a:n kuolinpesän osakas on vain b, jos testamentti on niin tulkittava, että a:n suvun perilliset eivät saa omistusoikeutta "

selitys:
Ei noin, vaan leski b voisi saattaa voimaan omistusoikeuden jäämistöön jättämällä ottamatta testamenttia vastaan. Tällöin hän saisi omistusoikeuden lakimääräisen perillisasemansa vuoksi. Mikään pakko ei ole vedota käyttöoikeustestamenttiin, jollei niin halua tehdä."

Mitä höpötystä!

Lesken PK 3 luvun mukaisella perimyksellä ei ole lakiosasuojaa. Jos siis a olisi testamentissaan määrännyt, että omistusoikeuden hänen jäämistöönsä b:n asemesta saavat a:n sukulaiset, näin olisi myös tapahtunut. Kun a on määrännyt, että leski b saa (vain) käyttöoikeuden a:n jäämistöön, b ei voi asemaansa parantaa testamentista luopumalla. Tällainen testamentti on kuitenkin tulkinnanvarainen: onko a tarkoittanut, (1) että omistusoikeuden - b:n käyttöoikeuden rasittamana - saavat hänen sukulaisensa vai (2) että jäämistö jää omistajatta b:n hallinnan ajaksi eli tämän kuolemaan asti?

Jos testamentti 2-kohdan tavalla tulkitaan, niin KUOLINPESÄN OSAKAS ON VAIN b, kuten kirjoitin. Jos taas 1-kohdan mukaan mentäisiin, a:n pesän osakkaita olisivat b ja a:n testamentinsaajat.

Eri asia on, että leskelle kuuluu aina yhteisessä asumiskäytössä olleen asunnon (tai muun jäämistöön kuuluvan leskelle sopivan asunnon) elinaikainen hallintoikeus testamentista riippumatta.

Sen, että omisajattoman tilan testamentti (johon ei liity perintöverovelvollisuutta) on mahdollinen tietyin ehdoin, nimenomaan minä olen tällä palstalla ensimmäisenä aikanaan tuonut esiin. (Sellainen kun on itsellänikin.) Tämän vahvistavat päätökset on sekä KHO:sta että (myöhemmin) KKO:sta.

Lue lisää

Pyydän jälleen lukutaitoa!

KKO 2015:46 tapauksessa, johon nojaten kirjoitin kommenttini, ei ollut testamentin selvästä sanamuodosta johtuen mahdollista, että a:n perilliset voisivat saada omistusoikeutta. Niinpä kirjoituksesi "Lesken PK 3 luvun mukaisella perimyksellä ei ole lakiosasuojaa. Jos siis a olisi testamentissaan määrännyt, että omistusoikeuden hänen jäämistöönsä b:n asemesta saavat a:n sukulaiset, näin olisi myös tapahtunut." menee ohi kommentoimastani asiasta.

"Sen, että omisajattoman tilan testamentti (johon ei liity perintöverovelvollisuutta) on mahdollinen tietyin ehdoin, nimenomaan minä olen tällä palstalla ensimmäisenä aikanaan tuonut esiin."

Nyt se mulkkusi taisi kasvaa suuremmaksi! Vai oikein ENSIMMÄISEKSI Hehe ;)

selitys kirjoitti:

Pyydän jälleen lukutaitoa!

KKO 2015:46 tapauksessa, johon nojaten kirjoitin kommenttini, ei ollut testamentin selvästä sanamuodosta johtuen mahdollista, että a:n perilliset voisivat saada omistusoikeutta. Niinpä kirjoituksesi "Lesken PK 3 luvun mukaisella perimyksellä ei ole lakiosasuojaa. Jos siis a olisi testamentissaan määrännyt, että omistusoikeuden hänen jäämistöönsä b:n asemesta saavat a:n sukulaiset, näin olisi myös tapahtunut." menee ohi kommentoimastani asiasta.

"Sen, että omisajattoman tilan testamentti (johon ei liity perintöverovelvollisuutta) on mahdollinen tietyin ehdoin, nimenomaan minä olen tällä palstalla ensimmäisenä aikanaan tuonut esiin."

Nyt se mulkkusi taisi kasvaa suuremmaksi! Vai oikein ENSIMMÄISEKSI Hehe ;)

Lue lisää

Fakta mikä fakta: juuri ensimmäiseksi. Tätä palstaa vakituisesti seuraavana toki tiedän, että omistajattoman testamentin mahdollisuuden minä viime talven aikana toin täällä ensiksi esiin. Toki sen jälkeen on asia pari kertaa tullut puheeksi muidenkin toimesta. Joten kun nm. selitys väärien laintulkintojensa ohessa KKO:n ratkaisuun viitaten tuo asian ikään kuin uutena esiin, niin pettymys näkyy olevan paha, kun "tietäjän" rooli osoittautuikin perusteettomaksi.

Nolo123 kirjoitti:

Fakta mikä fakta: juuri ensimmäiseksi. Tätä palstaa vakituisesti seuraavana toki tiedän, että omistajattoman testamentin mahdollisuuden minä viime talven aikana toin täällä ensiksi esiin. Toki sen jälkeen on asia pari kertaa tullut puheeksi muidenkin toimesta. Joten kun nm. selitys väärien laintulkintojensa ohessa KKO:n ratkaisuun viitaten tuo asian ikään kuin uutena esiin, niin pettymys näkyy olevan paha, kun "tietäjän" rooli osoittautuikin perusteettomaksi.

Lue lisää

Omistajattoman testamentin toin esiin kuitenkin jo yli kymmenen vuotta sitten minä. Sitä ei ole tarvinnut tuoda esiin mitenkään "uutena, kuten kuvittelet. Mutta jos on pieni, niin minkäs minä sille mahdan, että sinulla on tarve "isotella"

selitys kirjoitti:

Omistajattoman testamentin toin esiin kuitenkin jo yli kymmenen vuotta sitten minä. Sitä ei ole tarvinnut tuoda esiin mitenkään "uutena, kuten kuvittelet. Mutta jos on pieni, niin minkäs minä sille mahdan, että sinulla on tarve "isotella"

Lue lisää

Sinä olet voinut mainita omistajattoman tilan testamentista jo 10 vuotta sitten, onhan se mainittu Aarnion-Kankaan teoksessa jo 1990 luvun lopulla. Tuolloin sen asema oli kuitenkin varsin epävarma, A-K mm. eivät sitä tämän epäselvyyden takia suositelleet kenellekään. Sen mainitsemisella täällä 10 vuotta sitten ei ole voinut olla muuta merkitystä kuin että tällainenkin kummajainen on teoriassa mahdollinen.

Konkreettinen merkitys po. testamanttilajille tuli vasta sen jälkeen, kun ensin KHO ja myöhemmin KKO kumpikin tahoillaan olivat todennuee tällaisen testamentin mahdolliseksi, mistä seuraa, että tuolta osin perintövero lankeaa maksettavaksi vasta sille, joka saa kohteeseen omistajuuden omaisuutta hallintaoikeudella hallinnoivan kuoltua. - Kun KHO oli mainitun päätöksen tehnyt, kerroin reaalisesta omistajattoman testamentin mahdollisuudesta eräälle kysyjälle, jonka tilanteeseen sen katsoin mahdollisti soveltuvan.

Mutta eron ymmärtäminen taitaa olla sinulle liian vaikeaa - siitä päätellen, miten pahasti edellä olit sotkenut lesken testamentista luopumisen seuraukset.

Nolo123 kirjoitti:

Sinä olet voinut mainita omistajattoman tilan testamentista jo 10 vuotta sitten, onhan se mainittu Aarnion-Kankaan teoksessa jo 1990 luvun lopulla. Tuolloin sen asema oli kuitenkin varsin epävarma, A-K mm. eivät sitä tämän epäselvyyden takia suositelleet kenellekään. Sen mainitsemisella täällä 10 vuotta sitten ei ole voinut olla muuta merkitystä kuin että tällainenkin kummajainen on teoriassa mahdollinen.

Konkreettinen merkitys po. testamanttilajille tuli vasta sen jälkeen, kun ensin KHO ja myöhemmin KKO kumpikin tahoillaan olivat todennuee tällaisen testamentin mahdolliseksi, mistä seuraa, että tuolta osin perintövero lankeaa maksettavaksi vasta sille, joka saa kohteeseen omistajuuden omaisuutta hallintaoikeudella hallinnoivan kuoltua. - Kun KHO oli mainitun päätöksen tehnyt, kerroin reaalisesta omistajattoman testamentin mahdollisuudesta eräälle kysyjälle, jonka tilanteeseen sen katsoin mahdollisti soveltuvan.

Mutta eron ymmärtäminen taitaa olla sinulle liian vaikeaa - siitä päätellen, miten pahasti edellä olit sotkenut lesken testamentista luopumisen seuraukset.

Lue lisää

"siitä päätellen, miten pahasti edellä olit sotkenut lesken testamentista luopumisen seuraukset. "

OK. Kertaatko vielä, miten olinkaan sotkenut testamentista luopumisen seuraukset?

KKO 2015:46 tapaukseen viitaten totesin: "Testamentti laadittaessa on yksinkertaisuuden vuoksi määrätty vain tästä. Kun a kuolikin ensiksi, tuli a:n perillisille mieleen, että kenelle kuuluu omistusoikeus. Se on kuitenkin testamentin mukaan ollut selvä. Omistusoikeutta ei ole määrätty kenellekään, mikä on täysin lainmukainen mahdollisuus."

Kun leski luopuu tässä tilanteessa testamentista, hän tulee lakimääräisen perillisaseman seurauksena omistajan asemaan jäämistövarojen suhteen, koska hän on ainoa perillinen.

selitys kirjoitti:

"siitä päätellen, miten pahasti edellä olit sotkenut lesken testamentista luopumisen seuraukset. "

OK. Kertaatko vielä, miten olinkaan sotkenut testamentista luopumisen seuraukset?

KKO 2015:46 tapaukseen viitaten totesin: "Testamentti laadittaessa on yksinkertaisuuden vuoksi määrätty vain tästä. Kun a kuolikin ensiksi, tuli a:n perillisille mieleen, että kenelle kuuluu omistusoikeus. Se on kuitenkin testamentin mukaan ollut selvä. Omistusoikeutta ei ole määrätty kenellekään, mikä on täysin lainmukainen mahdollisuus."

Kun leski luopuu tässä tilanteessa testamentista, hän tulee lakimääräisen perillisaseman seurauksena omistajan asemaan jäämistövarojen suhteen, koska hän on ainoa perillinen.

Lue lisää

Ei tule kun testamentilla leski on sivuutettu omistusoikeuden suhteen.

selitys kirjoitti:

"siitä päätellen, miten pahasti edellä olit sotkenut lesken testamentista luopumisen seuraukset. "

OK. Kertaatko vielä, miten olinkaan sotkenut testamentista luopumisen seuraukset?

KKO 2015:46 tapaukseen viitaten totesin: "Testamentti laadittaessa on yksinkertaisuuden vuoksi määrätty vain tästä. Kun a kuolikin ensiksi, tuli a:n perillisille mieleen, että kenelle kuuluu omistusoikeus. Se on kuitenkin testamentin mukaan ollut selvä. Omistusoikeutta ei ole määrätty kenellekään, mikä on täysin lainmukainen mahdollisuus."

Kun leski luopuu tässä tilanteessa testamentista, hän tulee lakimääräisen perillisaseman seurauksena omistajan asemaan jäämistövarojen suhteen, koska hän on ainoa perillinen.

Lue lisää

"OK. Kertaatko vielä, miten olinkaan sotkenut testamentista luopumisen seuraukset?"

Näin:
"leski b voisi saattaa voimaan omistusoikeuden jäämistöön jättämällä ottamatta [käyttöoikeus]testamenttia vastaan. Tällöin hän saisi omistusoikeuden lakimääräisen perillisasemansa vuoksi."

Kerroin jo aiemmin, miten olit sotkenut testamentista luopumisen seuraukset. Näin:
"Kun a on määrännyt, että leski b saa (omistusoikeuden asemesta vain) käyttöoikeuden a:n jäämistöön, b ei voi perillisasemaansa parantaa testamentista luopumalla."

Rautalankaa:
Testamentti tosiasiallisesti RAJOITTAA lesken oikeutta: hän EI SAA OMISTUSOIKEUTTA jäämistöön, jonka saa muu taho (tai sitten sitä lesken elinaikana ei saa kukaan). Sanotun määräyksen edunsaajana ei siten ole leski, vaan se taho, joka lesken asemesta saa omistusoikeuden. Ei leski tällaisesta hänen oikeuttaan rajoittavasta testamentista luopumalla voi saada itselleen parempaa oikeutta kuin mitä hän testamentin mukaan saisi.

Lesken PK 3 luvun mukaisella perintöoikeudella EI ole lain turvaa, vaan se voidaan testamentilla vapaasti syrjäyttää. (Toisin kuin asuntoon kohdistuva lesken elinaikainen hallintaoikeus.)

Mahtoikohan mennä perille?

Nolo123 kirjoitti:

"OK. Kertaatko vielä, miten olinkaan sotkenut testamentista luopumisen seuraukset?"

Näin:
"leski b voisi saattaa voimaan omistusoikeuden jäämistöön jättämällä ottamatta [käyttöoikeus]testamenttia vastaan. Tällöin hän saisi omistusoikeuden lakimääräisen perillisasemansa vuoksi."

Kerroin jo aiemmin, miten olit sotkenut testamentista luopumisen seuraukset. Näin:
"Kun a on määrännyt, että leski b saa (omistusoikeuden asemesta vain) käyttöoikeuden a:n jäämistöön, b ei voi perillisasemaansa parantaa testamentista luopumalla."

Rautalankaa:
Testamentti tosiasiallisesti RAJOITTAA lesken oikeutta: hän EI SAA OMISTUSOIKEUTTA jäämistöön, jonka saa muu taho (tai sitten sitä lesken elinaikana ei saa kukaan). Sanotun määräyksen edunsaajana ei siten ole leski, vaan se taho, joka lesken asemesta saa omistusoikeuden. Ei leski tällaisesta hänen oikeuttaan rajoittavasta testamentista luopumalla voi saada itselleen parempaa oikeutta kuin mitä hän testamentin mukaan saisi.

Lesken PK 3 luvun mukaisella perintöoikeudella EI ole lain turvaa, vaan se voidaan testamentilla vapaasti syrjäyttää. (Toisin kuin asuntoon kohdistuva lesken elinaikainen hallintaoikeus.)

Mahtoikohan mennä perille?

Lue lisää

"Mahtoikohan mennä perille?"

Nolo123 (jäljempänä vain "nolo") leikkii oppimestaria täällä, vaikka jälleen vastaus siihen, mitä kysyin meni päin seiniä!

Kysyin: Kertaatko vielä, miten olinkaan sotkenut testamentista luopumisen seuraukset?

Nolo vastaa: "Kun a on määrännyt, että leski b saa (omistusoikeuden asemesta vain) käyttöoikeuden a:n jäämistöön, b ei voi perillisasemaansa parantaa testamentista luopumalla."

VÄÄRIN.

Testamentinsaaja voi parantaa asemaansa LUOPUMALLA testamentista. Tässä tapauksessa se ei tosin johda lesken lakimääräiseen perillisasemaan (kuten itse virheellisesti aiemmin totesin), ksoka leski EI OLE AINOA LAKIMÄÄRÄINEN PERILLINEN. Testamentissa on toissijaismääräys, jonka nojalla he saavat lesken sijaan oikeuden jäämistöön, jos vielä ovat elossa perittävän kuollessa.

Toisin asia kuitenkin olisi, jos toissijaiset perilliset olisivat kuolleet ENNEN LESKEÄ eikä niin ollen kukaan toissijaisista perillisistä olisi elossa perittävän kuollessa. Tällöin perintö ei menisi valtiolle, vaan sen saisi lakimääräisessä perillisasemassa ollut leski. (hän ei ole luopunut perinnöstään, vaikka olisikin luopunut testamentiin perustuvasta oikeudestaan).

Nolo jatkaa kertomalla puuta heinää testamenttimääräyksen merkityksestä testamenttioikeudessa. Tämä seuraava nolon teksti on niin kaukana testamnetteja koskevan juridiikan perusasioista, että ei voi kuin hämmästellä hänen osaamattomuuttaan!

"Testamentti tosiasiallisesti RAJOITTAA lesken oikeutta: hän EI SAA OMISTUSOIKEUTTA jäämistöön, jonka saa muu taho"

VÄÄRIN.

Testamentilla, jolla määrätään käyttöoikeudesta EI RAJOITETA millään tavalla sen saajan asemaa. Käyttöoikeutta koskeva määrärys SYNNYTTÄÄ sen saajalle oikeuden jäämistöön. Kun leski saa käyttöoikeuden jäämistöön, hänellä on siihen PK 12 luvun mukaiset oikeudet.

PK 12:2
Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään.

Teoriassa on toki mahdollista, että testamentissa RAJOITETTAISIIN testamentissa määrätyn henkilön oikeutta, esim. niin, ettei tietty henkilö voisi päästä missään tilanteessa perillisasemaan (ns. poissulkeva määräys). Tästä tulisi testamentissa olla yksiselitteisen selvä määräys tulkintaongelmien välttämiseksi. Testamentissa voitaisiin rajoittaa saajan oikeutta MYÖS niin, ettei hän voisi saada tullessaan perillisasemaan kuin ENINTÄÄN käyttöoikeuden. Tässä kerrotussa tapauksessa kummastakaan RAJOITTAVASTA määräyksestä ei ole kysymys.

Nolo lisää vielä: "Lesken PK 3 luvun mukaisella perintöoikeudella EI ole lain turvaa, vaan se voidaan testamentilla vapaasti syrjäyttää."

Lause on sisällötään niin sekava, ettei siitä juuri tolkkua saa. Selvää on, ettei lesken läkimääräinen perillisasema ole lakiosasuojan piirissä, kuten on rintaperillisten laita. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa, ettei leskellä ole "lain turvaa"??

Toki on selvää, että perittävä voi vapaasti laatia testamentin kenen hyväksi haluaa. Myös se on selvää, että kuten olen edellä kertonut, että testamentissa voidaan antaa poissulkevia määräyksiä jotakin henkilöä koskien, joka mahdollisesti lakimääräisen perillisaseman nojalla tulisi perillisasemaan.

Tässä asiassa nolon oppimestariksi pyrkiminen meni kuitenkin äärimmäisen nolosti pieleen! Testamentinsaaja voi parantaa asemaansa testamentista luopumalla, vaikka tässä käsitellyssä tapauksessa se edellyttäisi lisäksi sitä, että kaikki toissijaiset perilliset ovat kuolleet perittävän kuollessa taikka sitä, että toissijaiset perilliset myös luopuvat testamentista yhdessä lesken kanssa.

Tällainen yhtäaikainen luopuminen testamentista voisi olla järkevää, jos jäämistöön kuuluisi suuria kustannuksia aiheuttava asunto eikä juurikaan muuta omaisuutta. Leskelle käyttöoikeudesta asuntoon tulisi vain kustannuksia, joista hän ei ehkä selviäisi ja toissijaisille perillisille lankeaisia perintövero maksettavaksi lesken testamentista luopumisen jälkeen, jolloin leski kuitenkin voisi saada lain nojalla jakamattomuussuojan asuntoon. Leski voisi kiristää tällaisessa tilanteessa toissijaisia perillisiä jakamattomuussuojan nojalla tulevalla asemallaan, koska perintöverotus lankeaa maksettavaksi heti jäämistöön omistusoikeuden saavalle taholle.

selitys kirjoitti:

"Mahtoikohan mennä perille?"

Nolo123 (jäljempänä vain "nolo") leikkii oppimestaria täällä, vaikka jälleen vastaus siihen, mitä kysyin meni päin seiniä!

Kysyin: Kertaatko vielä, miten olinkaan sotkenut testamentista luopumisen seuraukset?

Nolo vastaa: "Kun a on määrännyt, että leski b saa (omistusoikeuden asemesta vain) käyttöoikeuden a:n jäämistöön, b ei voi perillisasemaansa parantaa testamentista luopumalla."

VÄÄRIN.

Testamentinsaaja voi parantaa asemaansa LUOPUMALLA testamentista. Tässä tapauksessa se ei tosin johda lesken lakimääräiseen perillisasemaan (kuten itse virheellisesti aiemmin totesin), ksoka leski EI OLE AINOA LAKIMÄÄRÄINEN PERILLINEN. Testamentissa on toissijaismääräys, jonka nojalla he saavat lesken sijaan oikeuden jäämistöön, jos vielä ovat elossa perittävän kuollessa.

Toisin asia kuitenkin olisi, jos toissijaiset perilliset olisivat kuolleet ENNEN LESKEÄ eikä niin ollen kukaan toissijaisista perillisistä olisi elossa perittävän kuollessa. Tällöin perintö ei menisi valtiolle, vaan sen saisi lakimääräisessä perillisasemassa ollut leski. (hän ei ole luopunut perinnöstään, vaikka olisikin luopunut testamentiin perustuvasta oikeudestaan).

Nolo jatkaa kertomalla puuta heinää testamenttimääräyksen merkityksestä testamenttioikeudessa. Tämä seuraava nolon teksti on niin kaukana testamnetteja koskevan juridiikan perusasioista, että ei voi kuin hämmästellä hänen osaamattomuuttaan!

"Testamentti tosiasiallisesti RAJOITTAA lesken oikeutta: hän EI SAA OMISTUSOIKEUTTA jäämistöön, jonka saa muu taho"

VÄÄRIN.

Testamentilla, jolla määrätään käyttöoikeudesta EI RAJOITETA millään tavalla sen saajan asemaa. Käyttöoikeutta koskeva määrärys SYNNYTTÄÄ sen saajalle oikeuden jäämistöön. Kun leski saa käyttöoikeuden jäämistöön, hänellä on siihen PK 12 luvun mukaiset oikeudet.

PK 12:2
Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään.

Teoriassa on toki mahdollista, että testamentissa RAJOITETTAISIIN testamentissa määrätyn henkilön oikeutta, esim. niin, ettei tietty henkilö voisi päästä missään tilanteessa perillisasemaan (ns. poissulkeva määräys). Tästä tulisi testamentissa olla yksiselitteisen selvä määräys tulkintaongelmien välttämiseksi. Testamentissa voitaisiin rajoittaa saajan oikeutta MYÖS niin, ettei hän voisi saada tullessaan perillisasemaan kuin ENINTÄÄN käyttöoikeuden. Tässä kerrotussa tapauksessa kummastakaan RAJOITTAVASTA määräyksestä ei ole kysymys.

Nolo lisää vielä: "Lesken PK 3 luvun mukaisella perintöoikeudella EI ole lain turvaa, vaan se voidaan testamentilla vapaasti syrjäyttää."

Lause on sisällötään niin sekava, ettei siitä juuri tolkkua saa. Selvää on, ettei lesken läkimääräinen perillisasema ole lakiosasuojan piirissä, kuten on rintaperillisten laita. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa, ettei leskellä ole "lain turvaa"??

Toki on selvää, että perittävä voi vapaasti laatia testamentin kenen hyväksi haluaa. Myös se on selvää, että kuten olen edellä kertonut, että testamentissa voidaan antaa poissulkevia määräyksiä jotakin henkilöä koskien, joka mahdollisesti lakimääräisen perillisaseman nojalla tulisi perillisasemaan.

Tässä asiassa nolon oppimestariksi pyrkiminen meni kuitenkin äärimmäisen nolosti pieleen! Testamentinsaaja voi parantaa asemaansa testamentista luopumalla, vaikka tässä käsitellyssä tapauksessa se edellyttäisi lisäksi sitä, että kaikki toissijaiset perilliset ovat kuolleet perittävän kuollessa taikka sitä, että toissijaiset perilliset myös luopuvat testamentista yhdessä lesken kanssa.

Tällainen yhtäaikainen luopuminen testamentista voisi olla järkevää, jos jäämistöön kuuluisi suuria kustannuksia aiheuttava asunto eikä juurikaan muuta omaisuutta. Leskelle käyttöoikeudesta asuntoon tulisi vain kustannuksia, joista hän ei ehkä selviäisi ja toissijaisille perillisille lankeaisia perintövero maksettavaksi lesken testamentista luopumisen jälkeen, jolloin leski kuitenkin voisi saada lain nojalla jakamattomuussuojan asuntoon. Leski voisi kiristää tällaisessa tilanteessa toissijaisia perillisiä jakamattomuussuojan nojalla tulevalla asemallaan, koska perintöverotus lankeaa maksettavaksi heti jäämistöön omistusoikeuden saavalle taholle.

Lue lisää

Pitkät jaaritukset eivät korjaa "selittäjän" perustavanlaatuista virhettä (jonka hän suluissa myöntääkin).

Kun on kysymys lapsettomana kuolleen a:n perinnöstä, leski b lähtökohtaisesti PK 3-luvun mukaisesti PERISI puolisonsa; hän saisi tämän jäämistöön rajoitetun OMISTUSOIKEUDEN.

Tällä PK 3 lukuun perustuvalla omistusoikeudella ei kuitenkaan ole lain suojaa, vaan a voi testamentilla sen syrjäyttää. Kun a testamentilla siis määrää, että b ei saa hänen jäämistöönsä omistusoikeutta, vaan AINOASTAAN käyttöoikeuden - jolloin omistusoikeus lankeaa joko testamentin tai lain mukaan muulle taholle - testamentilla on RAJOITETTU b:lle lain mukaan (PK 3) kuuluvaa perintöoikeutta.

Testamentti ei tällöin ole tuonut b:lle mitään etua siihen nähden, mitä b saisi ilman testamenttia - päin vastoin. Tällaisesta rajoittavasta testamentista luopumalla b - itsestään selvästi, mikä kuitenkaan "selittäjälle" ei ole selvää - ei voi parantaa asemaansa. Päin vastoin - Piippolanvaarin 19.7. esittämin tavoin - b:n luopumisellaan voitaisiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaankin, minkä seurauksena kolmas taho saisi jäämistön heti, paitsi omistukseensa, myös hallintaansa.

Vieläkin rautalankaa:

Entäpä jos a:n testamentti kuuluisi näin: "Kuoltuani leskeni b saa jäämistööni elinaikaisen käyttöoikeuden. Omistusoikeuden jäämistöön saa X."

Saisiko b testamentista luopumalla jäämistön omistukseensa? "Selittäjä" ilmeisesti selittäisi, että näin siinä kävisi.

Kun testamentti sanoo, että "b saa jäämistöön käyttöoikeuden", sillä on (jollei testamentin tulkinta muuhun anna aihetta) samalla evätty b:ltä omistusoikeus, joka lankeaa b:n ulkopuoliselle taholle. Tämä taho - kuten alun perin olen kertonut - on joko (1) a:n lähimmät sukulaiset tai (2) omistajattoman tilan testamentissa ei kukaan b:n hallinnan aikana. - Yhtä kaikki, tässäkin tapauksessa jäämistöllä on MUU OMISTAJATAHO kuin b, jonka oikeuteen b siten ei voi vaikuttaa testamentista luopumalla.

Nolo123 kirjoitti:

Pitkät jaaritukset eivät korjaa "selittäjän" perustavanlaatuista virhettä (jonka hän suluissa myöntääkin).

Kun on kysymys lapsettomana kuolleen a:n perinnöstä, leski b lähtökohtaisesti PK 3-luvun mukaisesti PERISI puolisonsa; hän saisi tämän jäämistöön rajoitetun OMISTUSOIKEUDEN.

Tällä PK 3 lukuun perustuvalla omistusoikeudella ei kuitenkaan ole lain suojaa, vaan a voi testamentilla sen syrjäyttää. Kun a testamentilla siis määrää, että b ei saa hänen jäämistöönsä omistusoikeutta, vaan AINOASTAAN käyttöoikeuden - jolloin omistusoikeus lankeaa joko testamentin tai lain mukaan muulle taholle - testamentilla on RAJOITETTU b:lle lain mukaan (PK 3) kuuluvaa perintöoikeutta.

Testamentti ei tällöin ole tuonut b:lle mitään etua siihen nähden, mitä b saisi ilman testamenttia - päin vastoin. Tällaisesta rajoittavasta testamentista luopumalla b - itsestään selvästi, mikä kuitenkaan "selittäjälle" ei ole selvää - ei voi parantaa asemaansa. Päin vastoin - Piippolanvaarin 19.7. esittämin tavoin - b:n luopumisellaan voitaisiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaankin, minkä seurauksena kolmas taho saisi jäämistön heti, paitsi omistukseensa, myös hallintaansa.

Vieläkin rautalankaa:

Entäpä jos a:n testamentti kuuluisi näin: "Kuoltuani leskeni b saa jäämistööni elinaikaisen käyttöoikeuden. Omistusoikeuden jäämistöön saa X."

Saisiko b testamentista luopumalla jäämistön omistukseensa? "Selittäjä" ilmeisesti selittäisi, että näin siinä kävisi.

Kun testamentti sanoo, että "b saa jäämistöön käyttöoikeuden", sillä on (jollei testamentin tulkinta muuhun anna aihetta) samalla evätty b:ltä omistusoikeus, joka lankeaa b:n ulkopuoliselle taholle. Tämä taho - kuten alun perin olen kertonut - on joko (1) a:n lähimmät sukulaiset tai (2) omistajattoman tilan testamentissa ei kukaan b:n hallinnan aikana. - Yhtä kaikki, tässäkin tapauksessa jäämistöllä on MUU OMISTAJATAHO kuin b, jonka oikeuteen b siten ei voi vaikuttaa testamentista luopumalla.

Lue lisää

Arvattavaa oli, että huru-ukko jatkaa jaarituksiaan.

Kun juridiikan perusasiat eivät ole nolon hallinnassa, tulee tekstistä täyttä puuta heinää.

Nolo ei ole ilmeisesti käsittänyt omaa perustavanlaatuista ymmärryksensä puutetta siitä, mitä testamentilla voidaan määrätä ja mitä merkitsee, kun testamentisaaja luopuu testamenttiin perustuvasta oikeudestaan.

Yllättävää edellä sanottuun on kuitenkin, että hetkittäin nolo on tajuamassa virheensä, mutta sitten lipeää jälleen perustavanlaatuiseen virhepäättelyyn.

Esim. nolo:
"Kun on kysymys lapsettomana kuolleen a:n perinnöstä, leski b lähtökohtaisesti PK 3-luvun mukaisesti PERISI puolisonsa; hän saisi tämän jäämistöön rajoitetun OMISTUSOIKEUDEN."

Niinpä. Leskellä on lakimääräinen perillisasema avioliiton perusteella, jollei rintaperillisiä hänellä itsellään ole. Jos lesken hyväksi olisi laadittu testamentti, jolla perittävä olisi antanut leskelle käyttöoikeuden kaikkeen omaisuuteensa eikä muita perillisiä lainkaan olisi, mitäpä tapahtuisi perittävän kuoltua?

Silloin sovelletaan PK 3 luvun 1 § :n 1 momenttia: Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Perittävän laatima testamentti tietenkin voi syrjäyttää lakimääräisen perimyksen. Sitä ilmeisesti nolo yrittää kertoa virheellisellä väitteellään, että "Tällä PK 3 lukuun perustuvalla omistusoikeudella ei kuitenkaan ole lain suojaa". Oikein on todeta, että leskellä on LAIN SUOJA (ks. PK 3 luku), mutta leskellä EI OLE LAKIOSASUOJAA (vrt. PK 7 luku).

"Kun a testamentilla siis määrää, että b ei saa hänen jäämistöönsä omistusoikeutta, vaan AINOASTAAN käyttöoikeuden testamentilla on RAJOITETTU b:lle lain mukaan (PK 3) kuuluvaa perintöoikeutta."

VÄÄRIN.

Jos testamentissa on määrätty oikeus jollekin testamentin saajalle, niin siinä on määrätty mainitusta oikeudesta sen saajalle! Nolon virheellinen väite on niin perustavanlaatuinen, että kysymys ei hänen kohdallaan voi olla muusta kuin perusasioiden täydellisestä ymmärtämättömyydestä mitä tulee testamenttioikeuteen.

Lesken perintöoikeudellista asemaa on mahdollista kuitenkin rajoittaa, kuten olen jo aiemmin tänäään kertonut. Kerroin mm olevan mahdollista, että " testamentissa RAJOITETTAISIIN testamentissa määrätyn henkilön oikeutta, esim. niin, ettei tietty henkilö voisi päästä missään tilanteessa perillisasemaan (ns. poissulkeva määräys)." Tästä on kuitenkin testamentissa annettava oma määräys. Henkilön poissulkemiseksi jäämistön saajien piirin ulkopuolelle ole riittävää, että testamentissa määrätään jokin rajoitettu oikeus, joka olisi vähäisempi kuin hänen lain nojalla saamansa oikeus.

Nolo jatkaa perustavanlaatuisesti virheellisellä linjallaan:
"Testamentti ei tällöin ole tuonut b:lle mitään etua siihen nähden, mitä b saisi ilman testamenttia - päin vastoin."

VÄÄRIN.

Leski b saa testamentin nojalla käyttöoikeuden jäämistöön. Tietenkin tämä on vähäisempi oikeus kuin hänen lakimääräisessä perillisasemassa saamansa asema (so. omistusoikeus). Mutta kuten jo edellä totesin, leski b ei menetä mitään oikeutta tällaisella testamenttimääräyksellä, kuten nolo kuvittelee virhelllisesti. Jos leski b olisi ainut lakimääräisessä perillisasemassa oleva perillinen (toissijaisten perillisten kuoltua ennen leskeä tai toissijaisten luovuttua testamentista), hän SAISI OMISTUSOIKEUDEN jäämistöön, mikä tarkoittaa, että testamentista luopumalla leski PARANTAA asemaansa.

Testamentista luopuminen ei ole sama asia kuin perinnöstä luopuminen.

Tämä testamentista luopumisen seuraukset tulivat jo selväksi, mutta jatkan nolon esimerkin myötä kommentointiani.

"Entäpä jos a:n testamentti kuuluisi näin: "Kuoltuani leskeni b saa jäämistööni elinaikaisen käyttöoikeuden. Omistusoikeuden jäämistöön saa X."

Nolo kysyy ja vastaa puolestani: "Saisiko b testamentista luopumalla jäämistön omistukseensa? Selittäjä ilmeisesti selittäisi, että näin siinä kävisi."

Koska nolon esimerkissä on määräys myös siitä, kuka ensisaajana saa omistusoikeuden jäämistöön, noudatetaan tietenkin sitä. Omistusoikeus menee X:lle. Leski ei voi tietenkään tällaisesta testamentista pelkästään luopumalla saada parempaa asemaa (niin kuin ei voinut saada sitä aiemmassakaan käsitellyssä tilanteessa). Leski voisi tulla lakimääräiseen perillisasemaan vain jos luultavasti hyvin monet edellytykset täyttyisivät. Se olisi kuitenkin mahdollista, KOSKA mainittu testamenttimääräys EI RAJOITA lesken asemaa lakimääräisenä perillisenä.

Nolo jatkaa jälleen sitten taattua puuta heinää:
"Kun testamentti sanoo, että "b saa jäämistöön käyttöoikeuden", sillä on (jollei testamentin tulkinta muuhun anna aihetta) samalla evätty b:ltä omistusoikeus, joka lankeaa b:n ulkopuoliselle taholle."

Jos testamentissa on annettu b:lle käyttöoikeus ja jollekin muulle omistusoikeus jäämistöön, tästä ei mitenkään seuraa se, että b ei voisi joidenkin edellytysten vallitessa saada omistusoikeutta jäämistöön. Tämä johtuu siitä, että mainittu testamenttimääräys EI RAJOITA b:n oikeutta.

selitys kirjoitti:

Arvattavaa oli, että huru-ukko jatkaa jaarituksiaan.

Kun juridiikan perusasiat eivät ole nolon hallinnassa, tulee tekstistä täyttä puuta heinää.

Nolo ei ole ilmeisesti käsittänyt omaa perustavanlaatuista ymmärryksensä puutetta siitä, mitä testamentilla voidaan määrätä ja mitä merkitsee, kun testamentisaaja luopuu testamenttiin perustuvasta oikeudestaan.

Yllättävää edellä sanottuun on kuitenkin, että hetkittäin nolo on tajuamassa virheensä, mutta sitten lipeää jälleen perustavanlaatuiseen virhepäättelyyn.

Esim. nolo:
"Kun on kysymys lapsettomana kuolleen a:n perinnöstä, leski b lähtökohtaisesti PK 3-luvun mukaisesti PERISI puolisonsa; hän saisi tämän jäämistöön rajoitetun OMISTUSOIKEUDEN."

Niinpä. Leskellä on lakimääräinen perillisasema avioliiton perusteella, jollei rintaperillisiä hänellä itsellään ole. Jos lesken hyväksi olisi laadittu testamentti, jolla perittävä olisi antanut leskelle käyttöoikeuden kaikkeen omaisuuteensa eikä muita perillisiä lainkaan olisi, mitäpä tapahtuisi perittävän kuoltua?

Silloin sovelletaan PK 3 luvun 1 § :n 1 momenttia: Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Perittävän laatima testamentti tietenkin voi syrjäyttää lakimääräisen perimyksen. Sitä ilmeisesti nolo yrittää kertoa virheellisellä väitteellään, että "Tällä PK 3 lukuun perustuvalla omistusoikeudella ei kuitenkaan ole lain suojaa". Oikein on todeta, että leskellä on LAIN SUOJA (ks. PK 3 luku), mutta leskellä EI OLE LAKIOSASUOJAA (vrt. PK 7 luku).

"Kun a testamentilla siis määrää, että b ei saa hänen jäämistöönsä omistusoikeutta, vaan AINOASTAAN käyttöoikeuden testamentilla on RAJOITETTU b:lle lain mukaan (PK 3) kuuluvaa perintöoikeutta."

VÄÄRIN.

Jos testamentissa on määrätty oikeus jollekin testamentin saajalle, niin siinä on määrätty mainitusta oikeudesta sen saajalle! Nolon virheellinen väite on niin perustavanlaatuinen, että kysymys ei hänen kohdallaan voi olla muusta kuin perusasioiden täydellisestä ymmärtämättömyydestä mitä tulee testamenttioikeuteen.

Lesken perintöoikeudellista asemaa on mahdollista kuitenkin rajoittaa, kuten olen jo aiemmin tänäään kertonut. Kerroin mm olevan mahdollista, että " testamentissa RAJOITETTAISIIN testamentissa määrätyn henkilön oikeutta, esim. niin, ettei tietty henkilö voisi päästä missään tilanteessa perillisasemaan (ns. poissulkeva määräys)." Tästä on kuitenkin testamentissa annettava oma määräys. Henkilön poissulkemiseksi jäämistön saajien piirin ulkopuolelle ole riittävää, että testamentissa määrätään jokin rajoitettu oikeus, joka olisi vähäisempi kuin hänen lain nojalla saamansa oikeus.

Nolo jatkaa perustavanlaatuisesti virheellisellä linjallaan:
"Testamentti ei tällöin ole tuonut b:lle mitään etua siihen nähden, mitä b saisi ilman testamenttia - päin vastoin."

VÄÄRIN.

Leski b saa testamentin nojalla käyttöoikeuden jäämistöön. Tietenkin tämä on vähäisempi oikeus kuin hänen lakimääräisessä perillisasemassa saamansa asema (so. omistusoikeus). Mutta kuten jo edellä totesin, leski b ei menetä mitään oikeutta tällaisella testamenttimääräyksellä, kuten nolo kuvittelee virhelllisesti. Jos leski b olisi ainut lakimääräisessä perillisasemassa oleva perillinen (toissijaisten perillisten kuoltua ennen leskeä tai toissijaisten luovuttua testamentista), hän SAISI OMISTUSOIKEUDEN jäämistöön, mikä tarkoittaa, että testamentista luopumalla leski PARANTAA asemaansa.

Testamentista luopuminen ei ole sama asia kuin perinnöstä luopuminen.

Tämä testamentista luopumisen seuraukset tulivat jo selväksi, mutta jatkan nolon esimerkin myötä kommentointiani.

"Entäpä jos a:n testamentti kuuluisi näin: "Kuoltuani leskeni b saa jäämistööni elinaikaisen käyttöoikeuden. Omistusoikeuden jäämistöön saa X."

Nolo kysyy ja vastaa puolestani: "Saisiko b testamentista luopumalla jäämistön omistukseensa? Selittäjä ilmeisesti selittäisi, että näin siinä kävisi."

Koska nolon esimerkissä on määräys myös siitä, kuka ensisaajana saa omistusoikeuden jäämistöön, noudatetaan tietenkin sitä. Omistusoikeus menee X:lle. Leski ei voi tietenkään tällaisesta testamentista pelkästään luopumalla saada parempaa asemaa (niin kuin ei voinut saada sitä aiemmassakaan käsitellyssä tilanteessa). Leski voisi tulla lakimääräiseen perillisasemaan vain jos luultavasti hyvin monet edellytykset täyttyisivät. Se olisi kuitenkin mahdollista, KOSKA mainittu testamenttimääräys EI RAJOITA lesken asemaa lakimääräisenä perillisenä.

Nolo jatkaa jälleen sitten taattua puuta heinää:
"Kun testamentti sanoo, että "b saa jäämistöön käyttöoikeuden", sillä on (jollei testamentin tulkinta muuhun anna aihetta) samalla evätty b:ltä omistusoikeus, joka lankeaa b:n ulkopuoliselle taholle."

Jos testamentissa on annettu b:lle käyttöoikeus ja jollekin muulle omistusoikeus jäämistöön, tästä ei mitenkään seuraa se, että b ei voisi joidenkin edellytysten vallitessa saada omistusoikeutta jäämistöön. Tämä johtuu siitä, että mainittu testamenttimääräys EI RAJOITA b:n oikeutta.

Lue lisää

Korjaan: Leskellä on lakimääräinen perillisasema avioliiton perusteella, jollei rintaperillisiä hänellä itsellään ole.

Leskellä on lakimääräinen perillisasema avioliiton perusteella, jollei rintaperillisiä perittävällä itsellään ole.

selitys kirjoitti:

Korjaan: Leskellä on lakimääräinen perillisasema avioliiton perusteella, jollei rintaperillisiä hänellä itsellään ole.

Leskellä on lakimääräinen perillisasema avioliiton perusteella, jollei rintaperillisiä perittävällä itsellään ole.

Lue lisää

Parasta olisi, kun Lawetordee II eli "selitys" korjaisi itsensäkin täältä sekoittamasta selvää asiaa.

Hänellä ei lainlukemisen ymmärtämisen kyky riitä edes sen perusasian käsittämiseen, että lesken PK 3 lukuun perustuva perintöoikeus EI todellakaan nauti lain suojaa puolison testementissa ilmoitettua tahtoa vastaan. Leski todellakin perii lapsettomana kuolleen puolisonsa VAIN, jollei puolison testamentista muuta johdu. Puoliso näin ollen voi testamentissaan määrätä KOKO jäämistönsä omistusoikeuden lankeavaksi muulle taholle kuin leskelleen. Ja jos testamenttissa näin lukee, niin sen mukaisesti myös tapahtuu.

Testamentista, jossa puolisolle on annettu vain käyttöoikeus jäämistöön, edunsaaja omistusoikeuden osalta on muu taho. Ei tällöin se, että leski luopuu testamentin hänelle antamasta käyttöoikeudesta, vie ulkopuoliselta taholta pois hänen omistusoikeuttaan. Omistusoikeus ei tällaisella vippaskonstilla karkaa leskelle, vaan pysyy sillä, kenelle se testamentin mukaan on menevä. Eri asia olisi, jos tämä ulkopuolinen taho luopuisi testamentista.

Mutta selittelijä on jo niin perusteellisesti osoittanut täydellisen tietämättömyytensä jäämistöoikeudesta, että enemmän opastamisen oikeille jäljille katson hänen kohdallaan turhaksi ajan hukaksi.

Nolo123 kirjoitti:

Parasta olisi, kun Lawetordee II eli "selitys" korjaisi itsensäkin täältä sekoittamasta selvää asiaa.

Hänellä ei lainlukemisen ymmärtämisen kyky riitä edes sen perusasian käsittämiseen, että lesken PK 3 lukuun perustuva perintöoikeus EI todellakaan nauti lain suojaa puolison testementissa ilmoitettua tahtoa vastaan. Leski todellakin perii lapsettomana kuolleen puolisonsa VAIN, jollei puolison testamentista muuta johdu. Puoliso näin ollen voi testamentissaan määrätä KOKO jäämistönsä omistusoikeuden lankeavaksi muulle taholle kuin leskelleen. Ja jos testamenttissa näin lukee, niin sen mukaisesti myös tapahtuu.

Testamentista, jossa puolisolle on annettu vain käyttöoikeus jäämistöön, edunsaaja omistusoikeuden osalta on muu taho. Ei tällöin se, että leski luopuu testamentin hänelle antamasta käyttöoikeudesta, vie ulkopuoliselta taholta pois hänen omistusoikeuttaan. Omistusoikeus ei tällaisella vippaskonstilla karkaa leskelle, vaan pysyy sillä, kenelle se testamentin mukaan on menevä. Eri asia olisi, jos tämä ulkopuolinen taho luopuisi testamentista.

Mutta selittelijä on jo niin perusteellisesti osoittanut täydellisen tietämättömyytensä jäämistöoikeudesta, että enemmän opastamisen oikeille jäljille katson hänen kohdallaan turhaksi ajan hukaksi.

Lue lisää

"Mutta selittelijä on jo niin perusteellisesti osoittanut täydellisen tietämättömyytensä jäämistöoikeudesta, että enemmän opastamisen oikeille jäljille katson hänen kohdallaan turhaksi ajan hukaksi."

Täysin samat sanat sinulle. Niin uskomatonta puuta heinää kirjoitat.

"Leski todellakin perii lapsettomana kuolleen puolisonsa VAIN, jollei puolison testamentista muuta johdu. Puoliso näin ollen voi testamentissaan määrätä KOKO jäämistönsä omistusoikeuden lankeavaksi muulle taholle kuin leskelleen. Ja jos testamenttissa näin lukee, niin sen mukaisesti myös tapahtuu."

Niin tietenkin tapahtuu, jollei esim. testamentinsaaja ole kuollut ennen perittävää. Tällöin testamenttia ei voida toimeenpanna ko. testamentinsaajan osalta. Jollei testamentissa ole toissijaismääräystä tai jollei testamentinsaajalle ole sijaantulijaa lain nojalla, testamentti raukeaa, eikä testamentilla ole merkitystä lesken asemaan. Näinkään yksinkertaistakaan asiaa nolo ei käsitä!

"Testamentista, jossa puolisolle on annettu vain käyttöoikeus jäämistöön, edunsaaja omistusoikeuden osalta on muu taho. Ei tällöin se, että leski luopuu testamentin hänelle antamasta käyttöoikeudesta, vie ulkopuoliselta taholta pois hänen omistusoikeuttaan."

Sellaista ei ole kukaan väittänytkään. Mutta sinulle on ylivoimaista käsittää, että kaikissa tilanteissa testamenttia ei voida toimeenpanna.

"Eri asia olisi, jos tämä ulkopuolinen taho luopuisi testamentista."

No, nyt nolo melkein näyttäisi jälleen ymmärtävän, mistä on kyse. Se ei ole mikään eri asia, vaan asian ydin on, voidaanko sellainen testamentti toimeenpanna, jolla joku muu kuin leski olisi saanut testamentilla jonkin oikeuden jäämistöön lesken sijasta.

Ellei sitten testamentin laatija olisi testamentissaan määrännyt poissulkevalla ehdolla, ettei leski voi saada lakimääräistä asemaansa missään tilanteessa tai jostakin muusta rajoittavasta ehdosta.

Ilmeisesti nolo on vain täysin kuutamolla, mitä tulee käytyyn keskusteluun asiassa, koska juridiikan perustiedot puuttuvat.

Hyvä kun huomasit virheeni!

Nolo123 sen sijaan selosti testamenttioikeudesta puuta heinää kuvitellessaan ryhtyvänsä oppimestariksi asiassa.

"Leski ei voi asemiaan parantaa sillä että ei ota testamenttia vastaan."

Tähän pitää kuitenkin täydentää, että leski voi parantaa asemiaan testamentista luopumalla, jollei kukaan toissijaisista perillistä ole elossa perittävän kuollessa tai jos toissijaisetkin perilliset luopuvat testamentista. Tällöin leski olisi ainoa lakimääräinen perillinen luovuttuaan testamenttiin perustuvasta oikeudestaan.

Testamentista luopuminen ei ole sama asia kuin perinnöstä luopuminen.

Tällaista ongelmaa ei asiassa ole.

Testamenttioikeudessa on sääntö, että jos jokin saaja (tässä leski) luopuu testamentista kokonaan, se tarkoittaa testamentin mukaisia seurauksia tarkasteltaessa samaa kuin hän olisi kuollut ennen perittävää. Tällöin tietenkin toissijaiset saajat tulevat heti ensisaajan sijaan.

Jotta tämän säännön vastaisesti voitaisiin testamenttia tulkita, pitäisi testamentin tekijän tahdosta olla vahvaa näyttöä, että hän olisi muuta tarkoittanut. Testamentin sanamuoto "kuollut" ei riitä sellaiseen tulkintaan, ettei se kattaisi myös lesken kokonaisluopumista testamentista.

Mutta JOS tällainen testamentin tulkinta olisi mahdollinen in casu, niin silloin leski saisi lakimääräisen perillisaseman suoraan ohi toissijaisten testamentinsaajien/perillisten. Käytännössä ei usko sellaisen tulkinnan mahdollisuuteen.

Ei tarkoita. Nimittäin kuten sanoin aiemmin, testamentista luopuminen ei ole sama asia kuin perinnöstä luopuminen.

On olemassa tulkintasääntö testamenttia koskien: "Testamenttioikeudessa on sääntö, että jos jokin saaja (tässä leski) luopuu testamentista kokonaan, se tarkoittaa --->testamentin mukaisia seurauksia<---- tarkasteltaessa samaa kuin hän olisi kuollut ennen perittävää."

Asiaa siis tarkastellaan testamentin kannalta erikseen ja perinnöstä luopuminen on eri asia. Testamentin määräysten (todennäköinen) tulkinta johtaa tulokseen, että leski b ei tässä tapauksessa luovuttuaan testamentista saa enää mitään. Hän on luopunut siitä kokonaisuudessaan. Silloin tulee noudattaa toissijaismääräystä.

Sen sijaan leski ei ole luopunut perinnöstä, vaikka olisikin luopunut testamentista. Lakimääräisestä perillisasemasta luopuminen tapahtuisi itse asiassa TESTAMENTTI HYVÄKSYMÄLLÄ, jos ajatellaan sellaista tilannetta, että perittävä olisi laatinut testamentin, jossa leski olisi kokonaan syrjäytetty perinnöstä. Jos leski hyväksyisi tällaisen testamentin, katsotaan hänen myös luopuneen perinnöstä, ellei muuta näytetä.

PK 17 luku 1 § 2 mom.
"Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä."

"Jos testamentin määräys on se että lesken eläessä omistusoikeutta ei ole kenelläkään,voiko ylipäätänsä tälläinen määräys kumoutua pelkästään sillä että leski luopuu hallintaoikeudestaan ja jos voi niin millä perusteilla."

Testamenttioikeuden lähtökohta on se, että kysymys on yksipuolisesta oikeustoimesta. Testamentin tekijä määrää, kenelle hän haluaa antaa tulevan jäämistönsä ja minkälaisia oikeuksia testamentinsaaja voi saada. Joitakin rajoituksia toki on testamentinsaajan suhteen; saajan tulee olla elossa tai siitetty ennen perittävän kuolinhetkeä; kuitenkin vastaisuudessakin syntyvä lapsi voi periä, jos tämä saa täyden omistusoikeuden jäämistöön viimeistään edellä mainitun saajan kuollessa taikka muun henkilön oikeuden lakatessa.

Toisaalta kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa vastaan testamentissa hänen hyväkseen määrättyä omaisuutta tai muutakaan etuutta. Jollei testamentisaaja ole halukas ottamaan jäämistöstä mitään, hän voi ilmoittaa luopuvansa oikeudestaan. Tämä perustuu lakiin (PK 17:2a)

Perintökaari 17 luku 2a§
Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. (....)

",korkeimman perusteluissa näyttäisi olevan huomattava sitova se että jos omistusoikeus siirtyy vasta lesken kuollessa niin sitä vaihdosta ei voi jouduttaa sillä että leski luopuu testamentista."

KKO 2016:30 ei missään lue, ettei leski voisi luopua oikeudestaan tai mikä olisi sellaisen luopumisen merkitys asiassa. Siinä käsiteltiin omistuksettomaan tilaan jääneen jäämistöomaisuuden hallintaa lesken eläessä ja voiko sitä varten määrätä edunvalvojan valvomaan omistajan tulevaa oikeutta.

KKO 2016:30
Korkein oikeus määrää asianajaja TH:n edunvalvojaksi valvomaan Sulo H:lta jääneen omaisuuden tulevien omistajien oikeutta ja hoitamaan omaisuutta heidän lukuunsa. Edunvalvojan tehtävä ei oikeuta rajoittamaan sitä Sulo H:n jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen kohdistuvaa hallintaoikeutta, jota Iida H nauttii Sulo H:n testamentin perusteella.