sodassa ratsuväkineen Saksan vaiko IV-Unkarin joukkoja vastaan? Tietääkseni alue missä hän johti joukkoja oli kaukana pääsotanäyttämöistä, jotain vuoristoja sinne sun tänne koluten.
Siis taisteliko Mannerheim 1. Maailman-
aivan-erityinen
49
698
Vastaukset
- Mitä-sitten
Sotilas taistelee siellä, missä käsketään. Ei sitä voi itse valita.
- ValintojenMaailma
Parhaat komennetaan sinne missä tapahtuu ja muut kiertelevät vuoria tai pitävät soppatykkejä lämpimänä.
- Hölynpölyä-taas
Ratsuväen paras käyttö oli reservinä sivusuunnilla. Se ei ollut sopiva painopistesuunnan taisteluihin. Mannerheim sai kyllä kokemsujta niistäkin, samoin armeijan suuruisen jalkaväkiyhtymän johtamisesta.
- kumman-salaista
"Sotilas taistelee siellä, missä käsketään. "
Luulisin avaajan kyselevän sitä minne hänet käskettiin. Eikö kukaan vieläkään tiedä vaikka on jo yli 100 v.
- KVGkvgKVG
Mannerheimin vaiheista eri sodissa löytyy runsaasti materiaalia. Taasko joku onneton koulupoika haluaa muiden googlaavan puolestaan?
- josko-vaikka-minä
Kukahan googlettaisi sinun puolestasi kun eivät historian faktat näytä olevan hallinnassa.
- Lillepi
Ei Mannerheim itse taistellut millään lailla muuten kuin sotilaspalvelijaansa jahdaten omassa kabinetissaan kun kenraali oli heittänyt pussihousut vege ja pojat leikkivät piilosilla oloa. Tokihan Mannerheim laaditutti jotain raportteja esikunnallaan HM Keisarille Pietariin mut-
ta kyllä Mannerheim henkilökohtaisesti valloitti ihan muita kukkuloita takaapäin. :)- bubi_ulvoo_tuskaansa
Bubi taas valvonut :)
Tämä oi niin hassusti kirjoittava miehen irvikuva on antanut palaa. Suomelaiset veteraanit menivät vastoin kaikkia odotuksia pysäyttämään Bubin jumaloiman muna-armeijan invaasion. Nyt ei Bubista ja hänen vätyssuvustaan tullut mitään. Olisivat olleet uusille isännille niin oivia lakeijoita, vaikkapa ilmiantajina. Tämä huutava vääryys oikeuttaa Bubia täräyttämään kamalat täyslaidallisensa veteraanien päälle. Ja koska Marski oli johdossa, on varsin luonnollista, että hän saa pahimmat osumat. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että tuon pikkuruisen kommarireliikin tuska ei yhtään ole vieläkään helpottanut, eiks vaan jeh :)
- tieto-lisäisi-tuskaa
Kumma kun eivät ikuisessa Mannerheim-hurmiossa elävät itsekään tiedä missä päin rintamaa idolinsa kävi sotaansa. Ei taida porukkaa faktat kiinnostaa. Jos siis kävi sotaa muuten kuin oli sotivinaan ja patsasteli hienoissa kenun puvuissa.
Mutta sen ne hurmokselaiset tietävät, että hän soti alueilla missä ratsuväkikin kouliintui huippupäteväksi johtamaan sotaa vielä vuonna -44, vanhana gubbena 72 v. Varmaankin tieto lisäisi tuskaa.- ketale_se_pohtii
"Varmaankin tieto lisäisi tuskaa."
Senpä takia Ketale on kaikki nämä vuodet pelannut varman päälle, ja visusti vältellyt kaikkea tietoa :) - liput-liehuen
Mannerheim oli muuten kesällä 1944 jo 77-vuotias gubbe.
- Marskin-sotiminen
1914-1917 on kuvattu tarkasti hänen muistelmissaan sekä erityisen hyvin mm. englantilaisen tutkijan J.E.O. Screenin erinomaisessa kirjassa "Mannerheimin muukalaisvuodet" sekä esim. ruotsalaisen Stig Jägersköldin perusteellisessa tutkimuksessa M:n palveluksesta tsaarin armeijassa.
Aihetta on käsitelty lukemattomissa M:n elämäkerroissa, joita on ilmestynyt aivan viime vuosinakin.
Tämän palstan stallari-idiootit ovat tietysti vailla alkeistietoja, kuten kaikesta muustakin. - Marskin-malliin
Venäjän armeijassa palveleva Mannerheim johti aluksi Erillistä kaartinratsuväkiprikaatia, johon kuuluivat Henkikaartin ulaanirykmentti, Grodnon husaarirykmentti ja yksi tykistöpatteri. Prikaati suojasi 4. Armeijan ryhmittymistä Lublinin alueella ja osallistui tällöin Krasnikin, Gostseradovin, Annopolin, Opolen, Hodel-joen ja Zagrody-Nezluvin taisteluihin, oli torjumassa Kaartin armeijakunnan riveissä itävaltalaisten hyökkäystä Lublinia vastaan ja ajamassa näitä takaa Galitsian suurtaistelun aikana sekä osallistui tällöin Zhlokievkan, Tarnavkan, Janovin ja Pikule-Momontan taisteluihin. Opatovin kaupungin luona prikaati kenraali Delsalin osastossa suojasi syyskuussa 1914 armeijan uudelleenryhmittymistä Visla-joen oikealla rannalla osallistuen Sloptov-Klimonotvin taisteluun.
Mannerheim osoittautui hyökkäyshaluiseksi johtajaksi. Prikaatinsa toimiessa 4. Armeijan riveissä vuonna 1914 Mannerheimille myönnettiin Yrjön miekka kunnostautumisesta Krasnikin torjuntataistelussa. Hieman myöhemmin hänelle myönnettiin Yrjön risti.
Loka-marraskuussa 1914 Mannerheimin prikaati Kaartin armeijakunnan riveissä osallistui 9.Armeijassa Ivangorodin, Tsharnyjlas-Zvoljan, Politshnan, Zvolenin, Kutshkin, Gezinin, Leshtshinyn, Komorkin, Piotrkovitsen, Pintshovin, Hraberzhin, Pomovitsen, Vavrzhentshitsen ja Krakovin taisteluihin.
Mannerheim komensi sitten (18.2. v.l. 1915 alkaen) 12. Ratsuväkidivisioonaa, johon kuuluivat Ahtyrin husaarirykmentti, Belgorodin ulaanirykmentti, Starodubovin rakuunarykmentti, Orenburgin kasakkarykmentti, Donin pattereita ja Turkestanin vuoristopattereita. Hän kunnostautui Opoljen taistelussa elo-syyskuussa 1915 ja toimi useaan otteeseen II Ratsuväkiarmeijakunnan vs. komentajana vuonna 1915. Puolustustaistelussa divisioona oli Fundul-Moldavin asemissa touko-kesäkuussa 1917. Suursodan hävityksen ja turman näkeminen muuttivat Mannerheimia. Hän kehittyi piittaamattomasta ratsuväkiupseerista miesten säästämisen tärkeyden muistavaksi operaatioiden johtajaksi.
Mannerheim komensi 11.12.1916-7.1.1917 Romanian rintamalla Karpaateilla suurta venäläis-romanialaista yhtymää, Ryhmä Wranczaa. Siihen kuuluivat aluksi 12. Ratsuväkidivisioona ja prikaati romanialaista jalkaväkeä ja sittemmin kaksi divisioonaa venäläistä ratsuväkeä, kaksi ja puoli divisioonaa romanalaista jalkaväkeä ja neljä rykmenttiä romanialaista ratsuväkeä. Ryhmä puolusti Transsylvanian Karpaateilla 55 virstan pituista rintamaa ja osallistui kuuteen taisteluun.
Mannerheim nimitettiin 12.6. 1917 v.l. VI Ratsuväkiarmeijakunnan komentajaksi ja osallistui sen riveissä Romanian rintaman taisteluihin 12.7.-22.8. 1917 v.l. Hän luovutti 8.9. 1917 v.l. armeijakunnan komennon terveydellisistä syistä, ja 20.9. 1917 hänet siirrettiin "nykyisiin oloihin sopeutumattomana" Odessan sotilaspiirin upseerireserviin.- Yrjösi
"Mannerheim osoittautui hyökkäyshaluiseksi johtajaksi. Prikaatinsa toimiessa 4. Armeijan riveissä vuonna 1914 Mannerheimille myönnettiin Yrjön miekka kunnostautumisesta Krasnikin torjuntataistelussa. Hieman myöhemmin hänelle myönnettiin Yrjön risti."
Seuraavaksi häneltä itseltään pääsi Yrjö.
- pelkuri-ja-hinttari
Todellisuudessa Mannerheim oli pelkuri joka vältteli taistelua. Tämä tiesi hänen alaisensa sisällisodassa, Ernst Löfström, joka piikitteli häntä siitä että Mannerheimin ratsuväki saapui myöhässä taisteluun ( ottamaan itselleen kunnian). Löfström tiesi mistä puhui koska palveli samalla rintamalohkolla Mannerheimin kanssa 1 Maailmansodassa.
Tästä on kirjoittanut Teemu Keskisarja kirjassaan "Viipuri 1918".- Valehtelet-taas
Marskin urheus, jopa yltiöpäisyys, oli tunnettua. Siitä on monta todistusta.
Löfström kadehti Mannerheimia sydämensä phjasta. Puheet olivat sen mukaisia,
Mannerheimin ura todistaa harvinaisesta rohkeuden ja velvolisuudentunnon yhdistelmästä.
- II-divaria
Taisteli Itävalta-Unkarin vastaisilla rintamilla täysin toisarvoisissa suunnissa kakkosdivisioonan joukoilla.
- Marski-soti
arvostettuna ratsuväen komentajana. Aluksi hänellä oloi johdossaan oma rauhan ajan kaartinprikaatinsa ja sitten parhaisiin kuuluva 12. Ratsuväkidivioona. Hänelle alistettiin myös muita joukkoja.
Saksa lähetti apujoukkoja Itävallan tueksi.
Katso ylempää. - suotta-mutiset
Marski-soti kirjoitti:
arvostettuna ratsuväen komentajana. Aluksi hänellä oloi johdossaan oma rauhan ajan kaartinprikaatinsa ja sitten parhaisiin kuuluva 12. Ratsuväkidivioona. Hänelle alistettiin myös muita joukkoja.
Saksa lähetti apujoukkoja Itävallan tueksi.
Katso ylempää.----Marski-soti arvostettuna ratsuväen komentajana.----
Jota arvosti vain hän itse sekä hänen myötäsyntyiset nuoleskelijansa. Missään missä yritettiin ratkaisua ja suuria voittoja hän ei ollut mukana kun ei huolittu. - Marski-oli-mukana
mm. Brusilovin suurhyökkäyksessä.
Hänen uransa osoittaa arvostusta. Sitä todistaa mm. Venäjän tunnetuimman kenraalin Brusilovin vaatimus saada juuri Mannerheim oman entisen divisioonansa komentajaksi.Se ei ole kiinni stallarien valeista.
Mannerheim oli jo rauhan aikana arvsoedttu ratsuväkikomentaja. Hänen juokkonsa olivat aian koulutustarkastusten parhaita.
Myäsvalinta Rymä Wranczan komentajaks iosoittaa arvostusta. Se meni pari pykälää hänen silloisen tehtävänsä yläpuolelle. Marski-oli-mukana kirjoitti:
mm. Brusilovin suurhyökkäyksessä.
Hänen uransa osoittaa arvostusta. Sitä todistaa mm. Venäjän tunnetuimman kenraalin Brusilovin vaatimus saada juuri Mannerheim oman entisen divisioonansa komentajaksi.Se ei ole kiinni stallarien valeista.
Mannerheim oli jo rauhan aikana arvsoedttu ratsuväkikomentaja. Hänen juokkonsa olivat aian koulutustarkastusten parhaita.
Myäsvalinta Rymä Wranczan komentajaks iosoittaa arvostusta. Se meni pari pykälää hänen silloisen tehtävänsä yläpuolelle."entisen divisioonansa komentajaksi."
Entisen divisioonan komentaja ei vaikuta kovin suurelta herralta. Pätevät kenraalit komensivat isompia yksiköitä kuin entisiä divisioonia.- plurts_plörts
Anni_Huttila kirjoitti:
"entisen divisioonansa komentajaksi."
Entisen divisioonan komentaja ei vaikuta kovin suurelta herralta. Pätevät kenraalit komensivat isompia yksiköitä kuin entisiä divisioonia.Mutta Marskin johdolla kolme kertaa torjuttiin Annin jumaloima punaisten saasta_armeija. Se saa Annin kiukkuiseksi :)
- Lykkäät-pötyä
Anni_Huttila kirjoitti:
"entisen divisioonansa komentajaksi."
Entisen divisioonan komentaja ei vaikuta kovin suurelta herralta. Pätevät kenraalit komensivat isompia yksiköitä kuin entisiä divisioonia.Stallari: "Entisen divisioonan komentaja ei vaikuta kovin suurelta herralta. Pätevät kenraalit komensivat isompia yksiköitä kuin entisiä divisioonia."
Kyse oli prikaatin komentajan ylennyksestä diuvisioonan komentajaksi ja suosittelijana oli Venäjän pätevin sotapäällikkö.
Marski yleni myöhemmin armeijakunnan ja erillisen ryhmän komentajaksi.
Mannerheim eteni varsin hyvin suomalaistaustaisekski upseeriksi.
Puutteeksi jäi esikuntakokemus, jott hän ei saanut lainkaan.
- YrjöRistillä
"Mannerheim osoittautui hyökkäyshaluiseksi johtajaksi. Prikaatinsa toimiessa 4. Armeijan riveissä vuonna 1914 Mannerheimille myönnettiin Yrjön miekka kunnostautumisesta Krasnikin torjuntataistelussa. Hieman myöhemmin hänelle myönnettiin Yrjön risti. "
Talvisodassakin hän tapatti liki 500 suomalaista Kannaksen surullisen kuuluisassa Hölmön tölmäyksessä, joka oli ainoa suomalaisten hyökkäysyritys koko Talvisodan aikana. Hyökkäys kaatui Suomen ruotsalaisten joukkojen hyökättyä omien joukkojemme sivustaan! SuRullinen Joulu 1939. Hyökkäys tunnetaan myös nimellä Hölmön tölväys.
Lopputuloksen kuullessaan Mannerheim heitti itse YRJÖN.
https://yle.fi/uutiset/3-6046715- Valehtelet-taas
Kannaksen vastahyökkäys oli kenraali Öhqvistin kuningasajatus. Marski suostui siihen vastahakoisesti ja liian myöhään valmistelujen kannalta.
Hyökkäys oli suurin Kannaksella tehty. Muualla päästiin historiaan jääneisiin menestyksiin mm. Laatokan Karjalassa, Tolvajärvellä ja Suomussalmella.
Marskilla oli niihin merkittävä osuus.
Kannaksen hyökkäyksessä ei ruotsinkielisillä joukoilla ollut juuri merkitystä.
Hyökkäys kaatui heikkoihin valmisteluihin ja yksinkertaisesti joukkojen huonoon hyökkäyskykyyn sekä puuttuvaan tulitukeen.
Mannerheim menetti luottamuksensa Öhqvistiin ja piti hänet sivuraiteilla Jatkosodassa. - Tavallinenvanhaukko
Tolvajärven taistelu olivat eversti Valo Nihtilän "idea", sen suunnitteli ja toteutti Paavo Talvela apunaan Aaro Pajari. Raatteen tien/Suomussalmen taistelut olivat Siilasvuon ja Alpo Marttisen "käsialaa". Ei tainnut muutenkaan Mannerheimillä olla suurempaa osuutta muihinkaan taisteluihin talvi- tai jatkosodassa. Vai osaako joku sanoa jonkin taistelun, joka oli "puhtaasti" ja vain Mannerheimin laatima/toteuttama!? Airo ja muut upseerit "hoitelivat hommia", Marski oli vain armeijan "keulakuva". En väitä, että Mannerheim oli huono upseeri tai ylipäällikkö, mutta ihan tavallinen ihminen hän oli, ei mikään jumala ja nero, niin kuin toiset tälläkin palstalla virheellisesti luulevat.
- Lykkäät-pötyä
Marski oli ylipäällikkö, joka teki päätökset. Niiden perusteella Päämajasssa laadittiin käskyt ja suunnitelmat.
Talvelalle Mannerheim antoi henkilökohtaisesti tehtävän ja valvoi sen suoritusta tarkasti.
Suomussalmen_Raatteen taistelut Marski myös käynnisti henkilökohtaisilla käskyillään Pohjois-Suomen Ryhmän komentajalle kenraali Tuompolle. Taistelujen johto paikan päällä kuuluu tietsyti kenttäkomentajille. Vain palstan idiootit vaativat Marskia niitä johtamaan 80 vuotta jälkikäteen.Ei niitä ylipäällikkö johtanut misään armeijassa. Marski seurasi tapoahtumia hyvin tarkasti ja puuttui niihin tarvittaessa..
Tietysti Marskilla oli operatiiviset apulaiset. Se oli tapa kaikkialla.
Yrität täydellä asiantuntemattomuudella syyllistää Marskia sellaisen tehtävän laiminlyönnistä,mikä ei hänelle kuulunut.
Hän oli ylipäällikkö ja hoiti sen tehtävän Talvisodassa vallan kiitettävästi. Vaikea on ketään muuta siihen ajatella.
Teillä asiantuntemattomilla hölmöillä on suuri tarve todistaa Marskista sellaista, mitä ei ole tapahtunut, ja mitä hänen tekemäkseen ei ole kukaan väittänyt.
- MarskillaPääsiPyhäYrjö
Talvisodan taistelujen luonne näkyy kaatuneiden tilastossa. Selvästikin sodassa on erilaisia vaiheita. Sodan alkupäivät eivät ole niin verisiä kuin myöhemmät ajat. Mannerheimin sanotaan olleen tytyymätön sodan alun perääntymiseen silläkin perusteella, että armeija ei taistele, koska tappiot ovat pieniä.
Joulukuussa tappiot kasvoivat, kun neuvostojoukot pysäytettiin ja suomalaiset saivat ensimmäiset torjuntavoittonsa niin Tolvajärvellä kuin Raatteen tielläkin. Joulukuun 23. päivän piikki tilastossa, lähes 700 kaatunutta, on ns. hölmön tölmäys. Se oli suomalaisten tekemä onnettomasti aloitettu ja tehty hyökkäys, joka päättyi alkuunsa.
http://www.sodanjaljet.fi/talvisota/talvisodan-tappiot/ - ihme.ja.kumma
Jos mheim oli sotilaallinen nero niin miksi hän ei kohonnut Venäjällä ylimpään sodanjohtoon edes tsaarin ystävyydenkään avulla ?
- siksi.ei.päässyt
Kun ei sinne keekoilevia itsensä korottajia huolittu enää lisää. Niitä oli siellä jo ihan tarpeeksi muutenkin. Koetettiin hakea osaajia eikä keikaroivia kukkopoikia.
- anni_ketale_fani
siksi.ei.päässyt kirjoitti:
Kun ei sinne keekoilevia itsensä korottajia huolittu enää lisää. Niitä oli siellä jo ihan tarpeeksi muutenkin. Koetettiin hakea osaajia eikä keikaroivia kukkopoikia.
Anni kysyy, Ketale vastaa :)
- Marski-oli-pätevä
sotilas koulutuksensa ja sotakokemuksensa nojalla.
Sotilaalliseksi neroksi häntä ovat väittäneet vain stallarit.
Hän ei ollut tsaarin ystävä, ei edes tämän lähipiirissä.
Hän kyllä keskusteli tsaarinkanssa raportoidessaan Aasian ratasastuksestaaan ja kuului keisarin seurueeseen "ulkoringissä", mutta siinä oli kymmeniä upseereita mm. kaikki kaartinrykmenttien komentajat ja ylipäänsä koko korkein sotilasjohto.
Ylimpään sotilasjohtoon kohosivat lähinnä yleisesikunta-akatemian suorittaneet Romanovin suvun jäsenet sekä korkeat aateliset. Poikkeuksia oli. Uran oli kuitenkin silloin suuntauduttava esikuntiin, ei kenttäkomentajuuteen. Sinne taas M. halusi.
Ei ole yhtään tapausta, jossa nuorehko ratsuväenkenraali olisi sellaiseen kyennyt.
- historioitsija
Mannerheim oli kenraalimajuri Venäjän keirsarikunnan armeijassa, nimitys 13.2.1911.
Hänet ylennettiin ensimmäisessä maailmansodassa vain kerran kenraaliluutnantiksi, 25.4.1917 eli vasta keisarin jo luovuttua vallasta (ylennys voimaan takautuvasti 12.10.1915).
Melko heikosti, kun saa vain yhden ylennyksen yli neljä vuotta kestäneessä suursodassa.- Lykkäät-pötyä
Marski eteni prikaatinkomentajasta armeijakunnan komentajaksi. Lisäksi hän toimi armeijaa vastaavan tilapäisryhmän komentajana.
Useimmat kenraalit eivät saaneet sodan aikana yhtään ylennystä.
- turhia-prenikoita
Mheimin saamat kunniamerkit, erilaiset yrjönristit, eivät muuten kerro mitään itse asiasta eli hänen taidoistaan. Kun Venäjän armeialla alkoi mennä huonosti niin kenraalikunnalle alettiin moraalin nostamiseksi jakaa kunniamerkkejä melkein joka ukolle. Täyden inflaation ne kärsivät eli arvotonta kamaa joka ei kerro mistään mitään.
- näin.naapurissa
Turhia prenikoita ja kiiltävää krääsää jakeli bolsevikkien rosvolauma paljon myöhemmin. Tsaarin aikaan arvomerkeillä oli merkitystä.
- turhaa.sotaa.soti
#alue missä hän johti joukkoja oli kaukana pääsotanäyttämöist#
Pidettiin syrjässä sieltä missä oikeaa sotaa käytiin, poissa sähläämästä. Sai jonniin joutavilla sivustoilla tapattaa musikoita niin paljon kuin halusi ja halusihan se.- Marski-taisteli
siellä, missä käskettiin. Ei hän voinut sitä itse valita.
Aluksi oli vastassa saksalaiset, sitten itävaltalaiset ja saksalaiset.
Sotaa se oli koko ajan.
Mannerheim kunnostautui, palkittiin ja nostettiin ylempiin tehtäviin. - pois-jaloista
Marski-taisteli kirjoitti:
siellä, missä käskettiin. Ei hän voinut sitä itse valita.
Aluksi oli vastassa saksalaiset, sitten itävaltalaiset ja saksalaiset.
Sotaa se oli koko ajan.
Mannerheim kunnostautui, palkittiin ja nostettiin ylempiin tehtäviin.#Marski-taisteli siellä, missä käskettiin. Ei hän voinut sitä itse valita.#
Tottakai, niinhän jokainen joutuu tekemään. Ukko käskettiin kauas pois jaloista, sotaa sotkemasta.
- Satulajohtaja
Karkasi lopulta tsaarin armeijasta Odessaan, muka sairaslomalle kun joukot kapinoi ja kieltäytyi, siis hoidattamaan mitä luultavimmin peräpukamiaan
- ketaleen_ikiliikkuja
Ketale piti tauon, pohti lisää ja jatkoi oksentamistaan :)
- Valehtelet-taas
Mannerheim loukkaantui ratsastusonnettomuudessa, Sai sairasloman ja vetäytyi Odessaan hoitoon.Sinne hän sai ilmoituksen reserviin siirrosta.
Hänen joukkonsa olivat keskimääräistä kurinalaisempia. Mm. hänen alaisensa 12. RvD valvoi järjestystä Odessassa.
Marski sai bolsevikkien vihat, koska ei hyväksynyt sotamiesneuvostojen määräysvaltaa. Se oli kuitenkin hallituksen linja ja siksi hänet siirrettiin reserviin poliittiseen tilanteeseen sopimattomana. Hän oli jo pitkkään harkinnut eroa. - Alustasuojaus
Valehtelet-taas kirjoitti:
Mannerheim loukkaantui ratsastusonnettomuudessa, Sai sairasloman ja vetäytyi Odessaan hoitoon.Sinne hän sai ilmoituksen reserviin siirrosta.
Hänen joukkonsa olivat keskimääräistä kurinalaisempia. Mm. hänen alaisensa 12. RvD valvoi järjestystä Odessassa.
Marski sai bolsevikkien vihat, koska ei hyväksynyt sotamiesneuvostojen määräysvaltaa. Se oli kuitenkin hallituksen linja ja siksi hänet siirrettiin reserviin poliittiseen tilanteeseen sopimattomana. Hän oli jo pitkkään harkinnut eroa.Mannerheim putosi pukilta Kiev in kaupungin B-bordellissa esittäessään kärrynpyöriä , mutta eihän törppö hallinnut alastuloja
Odessan kunnansairaalaan ky rehumestari siirrettiin saamaan sulfahoitoja alapään kirvelyihin ja lopullinen karkuunlähtö tapahtui kun adjutantti Rostonovskyn ratsupalvelija Igor PavlovitZ teki valituksen maksamattomista peliveloista joita oli kertynyt koko armeijakunnan suuntaan
- LahtarinLakikirjat
Kukahan tietänee kuinka monta kirjaa Mannerheimista lienee julkaistu?
Kummallista kuinka tuolta sivulta on tulpattu kirjallisuusluettelot.
http://www.mannerheim.fi/13_erity/s_kirjal.htm
Tässä taannoin eräs naistutkija heitti huiman kommentin TV:ssa, kun hänen tutkimustaan Hennalan 1918 tapahtumista ja systemaattisista naismurhista käsiteltiin. Hän sanoi ettei Hennalan vankisurmista ole tehty ainuttakaan (tutkimusta) kirjaa 100:ssa vuodessa, vaikka Mannerheimista on tuona aikana kirjoitettu ainakin 280 teosta! - LisääMannerheimia
Marskin vaietut virheet.
"Mannerheim päätti Jatkosodan aikana itsevaltaisesti toimista, jotka johtivat puolustusrintaman murtumiseen Kannaksella. Päämajan olosuhteista vaaditaan selvitystä."
Esitetty: Ma 23.9.2013 klo 20.00 Yle TV1
http://areena.yle.fi/tv/2003646
Kohdassa 4.55 kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo osoittaa sormellaan takanaan olevaan "Jatkosodan viralliseen historiaan", kuten hän itse sanoo. Kahden kuvassa näkyvän kirjan ulkoasuista päätellen "virallinen historia" voisi olla joko Arvi Korhosen Viisi sodan vuotta vuodelta 1958, eli se alempi nahkaselkäinen kirja, johon Koskelon sormi osoitti, tai sitten sen päällä oleva Jatkosodan historia (1-6) -sarjan, osa 4.
Toki Jatkosodan historia -sarjan osassa 4 käsitellään mm. vetäytyminen Karjalan kannakselta.
Kohdassa 16.10 esiintyy Henrik Meinander. Samoin kohdassa 22.36 alkaen hän puhuu mm. kansallisesta eripurasta. Meinander onkin sellainen historian professori, jonka mielestä mitään torjuntavoittoa ei ole ollut!
Suomen ruotsalaisen historian oma profeetta, Henrik Meinander, väittää Tasavallan tiellä -kirjassaan, kuinka kesän 1944 Kannaksen karkuunjuoksu ei todellakaan ollut mikään Torjuntavoitto. Meinanderin mielestä tuon jopa aivan perättömän termin Oesch lanseerasi kirjaansa Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944.
Professori Henrik Meinander: Torjuntavoittoa ei ollut!
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221&p=24612
Korhonen Arvi Viisi sodan vuotta - Suomi toisen maailmansodan myrskyissä
WSOY, 1958, 662 s., 1. p
Juutilainen Antti et al. (toim.) Jatkosodan historia 1-6
Sotatieteen laitos, 1988-94, n. 2200 s., 1.p
Aiheesta enemmän täällä:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=5339 - pelkkä-operettinukke
Saksan joukkoja vastaan pantiin parhaat komentajat vaikka eivät hekään kovin kasosesti pärjänneet. Mutta tämä operettikeikari sai sählätä joutavilla sivurintamilla missä pystyi aiheuttamaan mahdollisimman vähän vahinkoa. Yrjö ristinkin sai suhteilla tsaarilta, ei heiltä jotka ristejä myönsivät.
- Marski-taisteli
sodan alkuvaiheessa saksalaisia vastaan. Myöhemmin myös itävaltalaisia ja heitä tukeneita saksalaisia vastaan.
Hän oli hyvin arvostettu ratsuväen komentaja,kuten eteneminen prikaatinkomentajasta armeijakunnan komentajaksi osoittaa. Itse kenraali Brusilov halusi hänet oman aiemman divisioonansa komentajaksi.
Marski komensi myös kuuden divisioonan vahvuista Ryhmä Wranczaa.
Tsaarin armeijassa ratsuväki oli valiojoukkoa ja jalkaväki rupusakkia. Sitä mieltä oltiin muuallakin kuin ratsuväessä. - Anonyymi
Marski-taisteli kirjoitti:
sodan alkuvaiheessa saksalaisia vastaan. Myöhemmin myös itävaltalaisia ja heitä tukeneita saksalaisia vastaan.
Hän oli hyvin arvostettu ratsuväen komentaja,kuten eteneminen prikaatinkomentajasta armeijakunnan komentajaksi osoittaa. Itse kenraali Brusilov halusi hänet oman aiemman divisioonansa komentajaksi.
Marski komensi myös kuuden divisioonan vahvuista Ryhmä Wranczaa.
Tsaarin armeijassa ratsuväki oli valiojoukkoa ja jalkaväki rupusakkia. Sitä mieltä oltiin muuallakin kuin ratsuväessä.------Hän oli hyvin arvostettu ratsuväen komentaja,----
Tuo on taas sitä sinun omaa mannerheimhypetystäsi ja mutupuppua.
------Brusilov halusi hänet oman aiemman divisioonansa komentajaksi.---
Mannerheim osasi luikerrella ylempiensä suosioon. Divisioonan komentajina toimineita upseereita oli Venäjän armeijassa sodan aikana varmaan yhteensä satojaeli tavallista tusinatasoa oli.
- Anonyymi
IV-Unkarin toissijaisilla rintamilla. Kyvyt, koulutus ja osaaminen eivät edellyttäneet enempään.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6516973Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?414694HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa2982676- 1381954
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1321569Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon3961512- 161429
Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E101293Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa
Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki191155mahdollista, että olet ollut iltavuorossa
Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k101079