Asuin lapsuuteni maalla,
rauhallisella paikalla.
Keväät olivat ikimuistoisia.
Pihassa paljon haapoja,
niissä koloja kottaraisille.
Kevään ensi kottarainen,
kuin joulu keskellä kevättä.
Aamusta iltaan puolisoa houkutteleva,
elämän intoa oleva koiras,
valitsi pöntön ja odotti äitiä.
Lopulta sai haluamansa,
alkoi pesän rakennus.
Muutaman viikon päästä ,
perheonnea oli munankuoret pihalla.
Alkoi loputon aherrus,
pesästä kuului poikasten kerjäys,
emot lakkaamatta ahersivat,
kunnes yhtenä amuna pesä hiljeni.
Poikaset lähtivät pois,
omien siipien kantamana,
kerääntyivät suureksi parveksi.
Pakkasten tultua vähitellen,
poistuivat etelän lämpöön.
Piha oli jälleen autio ja hiljainen.
rauhallisella paikalla.
Keväät olivat ikimuistoisia.
Pihassa paljon haapoja,
niissä koloja kottaraisille.
Kevään ensi kottarainen,
kuin joulu keskellä kevättä.
Aamusta iltaan puolisoa houkutteleva,
elämän intoa oleva koiras,
valitsi pöntön ja odotti äitiä.
Lopulta sai haluamansa,
alkoi pesän rakennus.
Muutaman viikon päästä ,
perheonnea oli munankuoret pihalla.
Alkoi loputon aherrus,
pesästä kuului poikasten kerjäys,
emot lakkaamatta ahersivat,
kunnes yhtenä amuna pesä hiljeni.
Poikaset lähtivät pois,
omien siipien kantamana,
kerääntyivät suureksi parveksi.
Pakkasten tultua vähitellen,
poistuivat etelän lämpöön.
Piha oli jälleen autio ja hiljainen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tulispa jo kesä!